Statiinien käyttö ja hoidon vaikuttavuus Suomessa STATEAM-hanke Risto Huupponen, prof. Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Turun yliopisto
Sidonnaisuudet Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan lääkejaoston jäsen Asiantuntijatehtäviä yksittäisiin kliinisiin lääketutkimuksiin liittyen Turun yliopiston Kliinisen tutkimuksen palveluyksikkö CRST Orion-yhtymä Santen
Miksi kohteeksi statiinit? dyslipidemian hoidon kansanterveydellinen merkitys paljon käyttäjiä, runsaasti materiaalia hyvin määriteltyjä ja rekisterianeistosta melko luotettavasti tunnistettavissa olevia päätetapahtumia statiinien ympärillä tapahtuu: pleiotropia, primaaripreventio ym. keskustelun kohteena
Stateamin tavoitteena tutkia ja kehittää statiinien käyttöä, käytön kohdentumista ja jatkuvuutta statiinihoidon vaikuttavuutta (vaikutuksia arkielämässä) sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä statiinien käytön pleiotroppisia vaikutuksia statiinihoidon kustannusvaikuttavuutta tilastollisia menetelmiä sekoittuneisuuden hallintaan lääke-epidemiologisessa tutkimuksessa
Voimavarat ja organisoituminen Turun yliopiston Farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon oppiaine koordinoi tutkimuskonsortiota mukana tutkijoita myös: HY, ISY, THL, Kela, Fimea, shpiirit aktiivinen journal club-toiminta rahoitus: Kela 2007-12 Suomen Akatemia 2011-14 Varsinais-Suomen shp/evo 2011-
Voimavarat: henkilöt ja osaaminen Epidemiologia ASIANTUNTIJOINA mm. Pertti Neuvonen, Seppo Junnila, Petri Lehenkari, Raimo Kettunen, Antti Jula, Leena K. Saastamoinen, Jaana Martikainen, Janne Martikainen, Juha Hartikainen, Vesa Kiviniemi, Fan Li (Duke university, US), Fabrizia Mealli (Firenze), Jesper Hallas (Odense) Kliininen farmakologia Yleislääketiede Sosiaalifarmasia Risto Huupponen, Arja Helin- Salmivaara, Maarit Korhonen, Maria Rikala Lääketaloustiede Päivi Ruokoniemi, Heli Halava, Eveliina Upmeier, Piia Peura, Emma Aarnio, Piia Lavikainen Geriatria Tilastotiede
Mitä olemme hankkeen aikana selvittäneet statiinien käytössä vaikutuksissa hoidon kustannuksissa
Statiinien käyttö (1) Ruokoniemi P, Helin-Salmivaara A, Neuvonen P, Klaukka T, Huupponen R. Use of statins 1995 2005: a nation-wide register study in Finland. Br J Clin Pharmacol 2008;66:405-410. Käytön prevalenssi lisääntyi 5- kertaiseksi ja insidenssi 11- kertaiseksi vuodesta 1995 vuoteen 2005. Sukupuolten välillä ei ollut eroa, mutta uusien käyttäjien suhteellisesti suurin lisäys todettiin yli 75-vuotiaiden ryhmässä. Helin-Salmivaara A, Lavikainen P, Korhonen M, Halava H, Junnila SYT, Kettunen R, Neuvonen P, Martikainen J, Ruokoniemi P, Saastamoinen L, Virta L, Huupponen R. Long-term persistence with statin therapy: a nation-wide register study. Clin Ther 2008:30;2228-2240. Vuonna 1995 aloittaneilla analysoitiin lopettamiseen liittyviä seikkoja ja kuvattiin käytön jatkuvuutta 11 vuoden aikana. Yli 40 % jatkaa statiinihoitoa vielä 10 vuoden jälkeen.
Statiinien käyttö (2) Helin-Salmivaara A, Lavikainen P, Ruokoniemi P, Huupponen R. Persistence with statin therapy differs between diabetic and non-diabetic persons: a nation-wide register study in 1995-2005 in Finland. Diab Res Clin Ther 2009;84:e9-e11. Halava H, Helin-Salmivaara A, Junnila J, Huupponen R. Channelling of a novel and a conventional statin over a 7-year period: analysis of initiations with atorvastatin versus simvastatin. Eur J Clin Pharmacol 2009:65;927-933. Statiinihoidon keskeyttämisen riski oli hieman pienempi diabetesta sairastavilla verrattuna muihin statiinin käyttäjiin. Atorvastatiini kanavoitui markkinoille tulonsa jälkeen terveemmille henkilöille kuin simvastatiini, mutta erot tasoittuivat vuoteen 2004 menneessä.
Statiinien käyttö (3) Helin-Salmivaara A, Lavikainen P, Korhonen M, Halava H, Junnila SYT, Kettunen R, Martikainen J, Saastamoinen L, Virta L, Klaukka T, Huupponen R. Pattern of statin use among new users from 1995 to 2004: a register-based follow-up study. Am J Man Care 2010;16:116-122. Korhonen MJ, Helin-Salmivaara A, Huupponen R: Dynamics of long-term statin therapy. Eur J Clin Pharmacol 2011; 67:925-931. Vuosikohorttien vertailussa ei suuria eroja jatkuvuudessa eikä hoitoon stitoutumisessa. Lääkevaihdon myötä tapahtuneiden kustannusten laskun merkitystä ei tutkittu. Lähes 30% statiinin aloittajista luokitellaan virheellisesti uusiksi käyttäjiksi, kun määritelmänä käytetään tavanomaista ei statiiniostoja edeltävien 365 pv:n aikana (vs. todellinen uusi käyttö=ei statiiniostoja ed. 10 v:n aikana).
Statiinien käyttö (4) Upmeier E, Korhonen MJ, Helin- Salmivaara A, Huupponen R. Statin use among older Finns according to vascular risk 2000-2008: A population-based register study. (Submitted) Kiviniemi V, Peura P, Helin-Salmivaara S, Martikainen J, Huupponen R, Hartikainen J, Korhonen MJ. Suboptimal use of statins at treatment initiation. Eur J Clin Pharmacol 2011; 67:971-973. Statiinihoidon prevalenssi 3- kertaistui ja ilmaantuvuus 2- kertaistui yli 70-vuotiailla. Pienen riskin potilaiden statiinihoito yleistyi, mutta hoito kohdentui edelleen pääosin suuren ja kohtalaisen riskin iäkkäille. Kolme neljästä hoidosta aloitettiin 10 tai 20 mg:n simvastatiinitableteilla v. 2007 loppukolmanneksella. Joka neljännen aloittajan hoitoon tuli jokin muutos ensimmäisen hoitovuoden aikana. Useammalla kuin joka 10. vain yksi osto.
Statiinien käytön vaikutukset (1) Korhonen M, Huupponen R, Ruokoniemi P, Helin-Salmivaara A. Protopathic bias in observational studies on statin effectiveness. Eur J Clin Pharmacol 2009;65:1167-1168. Ruokoniemi P, Korhonen MJ, Helin- Salmvaara A, Lavikainen P, Jula A, Junnila SYT, Kettunen R, Huupponen R. Statin ahderence and the risk of major coronary events in patients with diabetes. Br J Clin Pharmacol 2011;71:766-776. Statiinihoidon aloittamisen jälkeen 9 kk aikana päätetapahtumien ilmaantuvuus on suurempi kuin myöhemmin, mikä on huomioitava analysoitaessa päätetapahtumien ilmaantumista. Hyvin statiinihoitoon sitoutuneilla (adherenssi 80 %) diabetesta sairastavilla sydäntapahtumien riski on 15-20 % pienempi kuin tätä huonommin sitoutuneilla.
Statiinien käytön vaikutukset (2) Helin-Salmivaara A, Korhonen MJ, Lehenkari P, Junnila SYT, Neuvonen PJ, Ruokoniemi P, Huupponen R. Statins and hip fracture prevention A population based cohort study in women. (Submitted) 50-80-vuotiailla naisilla, jotka ovat sitoutuneet statiinihoitoon ( 80 %) vähintään 5 vuoden ajan näyttää olevan noin 30 % pienempi riski saada lonkkamurtuma seuraavien 3-4 vuoden aikana kuin naisilla, jotka ovat sitoutuneet hyvin verenpainelääkitykseen tai kuin muilla samanikäisillä naisilla, kun otetaan huomioon ryhmien väliset erot murtumariskiin vaikuttavissa muissa tekijöissä.
Statiinihoidon kustannukset Martikainen JE, Saastamoinen LK, Korhonen MJ, Enlund H, Helin-Salmivaara A. Impact of restricted reimbursement on the use of statins in Finland: a register-based study. Medical Care 2010; 48:761 766. Helin-Salmivaara A, Korhonen MJ, Alanen T, Huupponen R. Impact of out-of-pocket expenses on discontinuation of statin therapy: a cohort study in Finland. J Clin Pharm Ther 2012:37;58-64. Atorva- ja rosuvastatiinin käyttö väheni korvausrajoituksen jälkeen. Uudet statiinihoidot näyttivät kanavoituvan asianmukaisesti potilaan muun sairastavuuden, aiemman sydän- ja verisuonitautilääkityksen (myös statiinien käytön) suhteen, kun verrattiin rosuva-, atorva- ja simvastatiinin aloittajia toukokuussa 2006 ja 2007. Statiinin lopettamisriski oli yhtä suuri vuonna 2003 geneerisellä simvastatiinilla ja toisaalta atorvastatiinilla aloittaneilla. Sen sijaan vuonna 2005 näiden ryhmien välinen ero oli selvä: geneerisellä simvastatiinilla aloittaneiden lopettamisriski noin 15 % pienempi.
Mitä vielä on tekeillä Statiinihoidon aloittava/saava diabetesta sairastava populaatio kliinisten tutkimusten näytön sovellettavuus Statiinihoidon vaikuttavuus primaaripreventiossa Statiiniadherenssin yhteys sydänja verisuoni-tautitapahtumien riskiin ja kokonaiskuolleisuuteen eri riskiryhmien potilailla lyhyellä aikavälillä Määrätyt statiiniannokset: 1 tabl/pv-annosoletuksen validointityö Muun kardiovaskulaarilääkityksen kertyminen statiinimonoterapian aloittajilla Statiinien käyttäjien terveyskäyttäytyminen ja siitä aiheutuvan harhan hallinta rekisteritietojen avulla Statiinihoitoon sitoutumisen intensiteetin vaikutus terveydenhuollon resurssien käyttöön ja kustannuksiin Uudet kvantitatiiviset menetelmät lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnissa
Päätelmiä... statiinien käyttöön väestötasolla vaikuttavia tekijöitä ymmärretään entistä paremmin lääke-epidemiologisen tiedon tarkastelu RCT-tulosten rinnalla täydentää ja varmentaa käsitystä statiinihoidon merkityksestä moniammatillinen työryhmä ja - työskentely keskeinen voimavara lääke-epidemiologisesa tutkimuksessa lääke-epidemiologiaa palveleva menetelmäkehitys tärkeää ja erityisesti yliopistoille sopivaa toimintaa