TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62 prosenttia (63 710) oli kerrostaloissa, vajaa 25 prosenttia (25 000) erillisissä pientaloissa (omakoti- ja paritalot) ja 13 prosenttia (13 260) rivitaloissa. Pientalojen osuus asuntokannasta on pysynyt pitkään noin 38 prosentissa. Kuvio 1. Pientalo- ja vuokra-asuntojen osuus (%) Vantaan asuntokannasta (31.12.) 2004 2014 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 37,6 37,1 38,4 33,7 37,3 36,4 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pientaloasuntojen osuus Vuokra-asuntojen osuus Vuokra-asuntoja oli kolmannes asuntokannasta Vantaan asunnoista 55 prosenttia oli omistusasuntoja, 36 prosenttia vuokra-asuntoja ja 4 prosenttia asumisoikeusasuntoja. Loppujen viiden prosentin hallintamuoto oli jokin muu tai tuntematon. Kerrostaloasunnoista vuokra-asuntojen osuus oli 53 prosenttia, rivitaloasunnoista 19 prosenttia ja erillisistä pientaloasunnoista 3 prosenttia. Kymmenen vuotta aiemmin, vuonna 2004, vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnoista oli puoli prosenttiyksikköä suurempi. Vuokra-asumisen osuus on ollut viime vuosina kasvussa kaikilla suuralueilla Vuokra-asuntojen osuus vaihtelee alueittain: suhteellisesti niitä on eniten Aviapoliksen suuralueella (42 %), vähiten Kivistössä (10 %). Kuluneen kymmenen vuoden aikana vuokra-asuntojen osuus on vähentynyt Kivistön, Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla. Myyrmäessä se on pysynyt ennallaan, Aviapoliksessa ja Tikkurilassa lisääntynyt. Eniten vähennystä oli Korsossa (-3,5 prosenttiyksikköä) ja Hakunilassa (-2,7 prosenttiyksikköä). Lukumääräisesti vuokra-asuntojen määrä kasvoi vuodesta 2004 vuoden 2014 loppuun eniten Aviapoliksen suuralueella (+ 1 690 vuokra-asuntoa). Hakunilassa vuokra-asuntojen määrä väheni parilla kymmenellä. Vuoteen 2013 verrattuna vuokra-asuntojen osuus kasvoi kaikilla suuralueilla. Määrällisesti vuokra-asuntojen määrä kasvoi eniten Tikkurilassa, 820 asunnolla. Myyrmäessä vuokra-asuntojen määrä kasvoi vuoden 2014 aikana vain runsaalla parilla kymmenellä. Koko kaupungissa vuonna 2014 vuokra-asuntoja oli 4 830 enemmän kuin vuoden 2004 lopussa. Kaikki lisäys tuli muihin vuokra-asuntoihin, kun samassa ajassa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrä väheni 1 600 asunnolla 1. Vuoden 2014 aikana arava- ja korkotukiasuntojen määrä väheni 110 asunnolla, kun taas muiden vuokra-asuntojen määrä kasvoi lähes 3 300 asunnolla. Vuodesta 2004 vuoteen 2014 kaupungin koko asuntokanta kasvoi 13 120 asunnolla. 1 Tilastokeskus on vuodesta 2009 lähtien ottanut korkotuki- ja aravavuokra-asunnoissa huomioon aravarajoituksista vapautuneet asunnot ja ne ovat siirtyneet luokkaan muut vuokra-asunnot. Ns. välimallin vuokra-asunnot (lyhytaikainen korkotuki vuosina 2009 2010) luetaan myös luokkaan muut vuokra-asunnot. Kun myös muita käsittelysääntöjä on tarkennettu, on se aiheuttanut asuntojen siirtymisiä luokasta toiseen.
2 Vuoden 2014 lopussa vuokra-asuntoja oli Länsisalmea lukuun ottamatta kaikissa Vantaan kaupunginosissa, lukumääräisesti eniten Myyrmäen kaupunginosassa (3 730). Yli 2 000 vuokra-asuntoa oli myös Hakunilan, Martinlaakson, Havukosken, Pakkalan ja Jokiniemen kaupunginosissa. Vuokra-asuntoja oli kaupunginosan asuntokannasta useampi kuin joka toinen Pakkalan, Veromiehen, Tikkurilan, Jokiniemen, Asolan, Länsimäen ja Hakunilan kaupunginosissa. Taulukko 2. Vantaan suuralueiden asuntokanta hallintamuodon mukaan (31.12.) 2004 ja 2014 Alue vuosi 31.12. kaikki asunnot omistaa talon omistaa asunnon osakkeet asumisoikeusasunto arava- tai korkotukivuokraasunto muu vuokraasunto muu Vantaa 2004 87 338 13 008 33 484 3 503 12 285 20 159 4 899 2014 102 455 15 580 41 093 4 115 18 716 18 556 4 395 muutos 15 117 2 572 7 609 612 6 431-1 603-494 Myyrmäki 2004 25 499 1 776 12 588 535 3 993 4 976 1 631 2014 28 346 1 989 14 461 584 3 864 6 087 1 361 muutos 6 711 213 1 873 49-129 1 111-270 Kivistö 2004 2 856 1 671 606 26 64 246 243 2014 3 641 2 117 876 26 74 289 259 muutos 785 446 270 0 10 43 16 Aviapolis 2004 4 714 768 1 052 583 1 019 909 383 2014 8 628 973 2 970 805 1 399 2 221 260 muutos 3 914 205 1 918 222 380 1 312-123 Tikkurila 2004 18 360 2 040 7 157 603 4 972 2 444 1 144 2014 21 272 2 282 8 579 660 4 407 4 341 1 003 muutos 2 912 242 1 422 57-565 1 897-141 Koivukylä 2004 10 988 2 274 3 172 632 3 210 1 257 443 2014 13 068 2 734 3 780 911 3 238 1 906 499 muutos 2 080 460 608 279 28 649 56 Korso 2004 11 857 2 896 3 779 659 2 983 1 059 481 2014 13 588 3 716 4 526 663 2 271 1 885 527 muutos 1 731 820 747 4-712 826 46 Hakunila 2004 13 063 1 582 5 130 465 3 918 1 394 574 2014 13 912 1 769 5 901 466 3 303 1 987 486 muutos 849 187 3 771 1-615 593-88 Kaupunginosista 20:ssa vuokra-asuntojen osuus oli alle 10 prosenttia. Nämä kaupunginosat olivat kaikki pientalovaltaisia. Asumisoikeusasuntojen määrä lisääntyi Vantaalla vuodesta 2004 vajaalla viidenneksellä. Uusia asumisoikeusasuntoja rakennettiin Kivistöä lukuun ottamatta kaikille muille suuralueille. Sellaisia kaupunginosia, joissa oli asumisoikeusasuntoja, oli kaikkiaan 39. Ylästössä, Pakkalassa, Asolassa ja Vallinojalla vähintään joka kymmenes alueen asunnoista oli asumisoikeusasunto. Joka kolmas asunnoista oli kaksio Vantaalla yleisin huoneistotyyppi oli kaksio, joita asuntokannasta oli lähes 33 prosenttia vuoden 2014 lopussa. Tikkurilassa kaksioiden osuus asuntokannasta oli 36 prosenttia, kun Kivistössä niiden osuus jäi 15 prosenttiin.
3 Toiseksi yleisin huoneistotyyppi oli vähintään neljän asuinhuoneen kokoinen asunto, joita asuntokannasta oli yli 28 prosenttia. Kivistössä ja Korsossa vähintään neljän huoneen asunnot olivat yleisin huoneistotyyppi. Omakotitaloista kolme neljännestä oli kaikilla suuralueilla vähintään neljän huoneen asuntoja. Osakeasunnoista Kivistössä ja Aviapoliksessa kahdessa viidestä oli vähintään neljä asuinhuonetta. Arava-/korkotukiasunnoista lähes joka toinen oli kaksio. Tikkurilassa, Koivukylässä ja Korsossa enemmistö niistä oli kaksioita. Kivistössä useampi kuin kaksi viidestä arava-/korkotukivuokraasunnosta oli kooltaan yksiö. Muut vuokra-asunnot olivat huoneluvultaan hieman suurempia, vaikka huoneistoista useampi kuin kaksi oli kaksioita. Aviapoliksessa joka toinen muista vuokra-asunnoista oli kaksio. Hakunilassa kolmioiden osuus asuntokannasta oli suurin, lähes 29 prosenttia, kun taas Kivistössä niitä oli vajaa 22 prosenttia. Vähintään neljän asuinhuoneen asuntoja oli Vantaalla 28 prosenttia kaikista asunnoista. Suurin osuus oli Kivistössä (54 %) ja Korsossa (35 %), pienin Myyrmäessä (24 %) ja Tikkurilassa (25 %). Taulukko 4. Asunnot niiden huoneluvun ja hallintamuodon mukaan 31.12.2014 2 Alue huoneistotyyppi Asunnot yhteensä omistaa talon omistaa asunnon osakkeet arava-/ korkotukivuokra-as. muu vuokraasunto asumisoikeusasunto muu / tuntematon 3 Vantaa yksiö 11 647 202 2 355 2 588 5 435 162 905 kaksio 33 729 826 12 354 9 084 8 466 1 464 1 535 kolmio 27 304 2 443 13 848 5 237 3 519 1 277 980 4h+ 28 950 11 536 12 369 1 638 1 273 1 210 924 Myyrmäki yksiö 3 535 12 843 524 1 806 17 333 kaksio 9 984 79 4 578 1 695 2 795 296 541 kolmio 7 687 289 4 773 1 125 1 077 156 267 4h+ 6 962 1 514 4 201 518 403 115 211 Kivistö yksiö 224 58 27 31 69 0 39 kaksio 550 189 168 15 117 8 53 kolmio 785 354 282 24 56 10 59 4h+ 1 954 1 414 385 4 45 8 98 Aviapolis yksiö 780 12 94 135 472 40 27 kaksio 2 937 52 765 643 1 110 270 97 kolmio 2 394 142 947 493 461 278 73 4h+ 2 452 723 1 153 128 173 216 59 Tikkurila yksiö 2 576 29 541 525 1 198 59 224 kaksio 7 660 114 2 633 2 291 2 070 203 349 kolmio 5 811 388 2 908 1 268 840 176 231 4h+ 5 101 1 664 2 470 323 228 222 194 Koivukylä yksiö 1 577 26 247 475 702 23 104 kaksio 4 537 125 1 309 1 758 809 360 176 kolmio 3 100 417 1 261 742 297 270 113 4h+ 3 758 2 094 953 257 95 258 101 Korso yksiö 1 354 47 263 362 565 23 94 kaksio 3 789 177 1 317 1 192 747 202 154 kolmio 3 541 583 1 623 562 426 223 124 4h+ 4 738 2 771 1 306 155 146 214 146 Hakunila yksiö 1 601 18 340 536 623 0 84 kaksio 4 272 90 1 584 1 490 818 125 165 kolmio 3 986 270 2 054 1 023 362 164 113 4h+ 3 985 1 356 1 901 253 183 177 115 2 4h+k ja sitä suuremmat asunnot on laskettu taulukossa yhteen. 4h+k asuntoja oli 18 920, 5h+k asuntoja 7 840, 6h+k asuntoja 2 190 ja sitä isompia asuntoja 825. Huoneistotyypiltään tuntemattomia asuntoja oli Vantaalla 50 kappaletta. Niistä oli omakotitaloja 12, osakeasuntoja 6, arava- tai korkotukiasuntoja 6, muita vuokra-asuntoja 6, asumisoikeusasuntoja 2 ja muita asuntoja 18 kappaletta. 3 Sisältää mm. tyhjät ja vailla vakinaista asukasta olevat asunnot.
4 Huoneistotyyppi vaihtelee asunnon talotyypin ja hallintamuodon mukaan: erillisissä pientaloissa kolmessa neljästä asuinhuoneita oli vähintään neljä, kun muissa omistusasunnoissa näin oli vain joka kolmannessa. Arava-/korkotukivuokra-asunnoista kahdessa kolmesta oli asuinhuoneita enintään kaksi ja muissa vuokra-asunnoissa vielä useammassa, kolmessa neljästä asuinhuoneita oli korkeintaan kaksi. Vuokra-asunnoissa, kuten myös asumisoikeusasunnoissa yleisin huoneistotyyppi olikin kaksio. Kerrostaloasunnoissa asunnot olivat huoneluvultaan selvästi pienempiä kuin pientaloissa. Kuvio 2. Asunnot hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan 31.12.2014 Tuntematon 7+h+k/kk/kt 6h+k/kk/kt 5h+k/kk/kt 4h+k/kk/kt kolmio kaksio yksiö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Omistaa talon Arava- tai korkotukivuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Omistaa asunnon osakkeet Muu vuokra-asunto Muu tai tuntematon hallintaperuste Huoneistokoko vaihtelee asunnon hallintamuodon ja alueen mukaan Myyrmäen suuralueella talon omistavien asunnoissa oli 76 prosentissa vähintään neljä huonetta, kun Kivistössä osuus oli 67 prosenttia. Kivistössä asunto-osakkeista oli 44 prosentissa vähintään neljä huonetta, kun Koivukylässä niiden osuus oli 25 prosenttia. Arava- ja korkotukivuokra-asunnoista useampi kuin joka toinen oli kaksio Koivukylässä ja Korsossa. Aviapoliksessa kaksioiden osuus oli näissä vuokra-asunnoissa vain viidennes. Aviapoliksessa puolessa muista vuokraasunnoista oli vain kaksi asuinhuonetta. Myyrmäessä asumisoikeusasunnoista puolet oli kaksioita, kun Hakunilassa kaksioiden osuus oli vain runsas neljännes. Hakunilassa asumisoikeusasunnoista lähes kahdessa viidestä oli vähintään neljä asuinhuonetta. Erillisistä pientaloista 23 prosenttia oli kooltaan 100 119 huoneistoneliömetriä, rivitaloasunnoista 21 prosenttia 70 89 ja kerrostaloista 24 prosenttia 50 59 huoneistoneliömetriä. Alle sadan neliön asuntoja erillisistä pientaloista oli 42 prosenttia, kun rivitaloasunnoista niitä oli 83 ja kerrostaloasunnoista 99 prosenttia. Alle 50 neliön asuntoja kerrostaloasunnoista oli 33 prosenttia, rivitaloasunnoista liki 5 ja erillisistä pientaloasunnoista 3 prosenttia. Vähintään 160 neliön asuntoja kerrostaloissa oli 23 kappaletta, rivitaloissa 33 ja erillisissä pientaloissa 2 197. Lähes joka kymmenennessä asunnossa asutaan ahtaasti Vuoden 2014 lopussa Vantaalla oli 9 890 ahtaasti asuttua asuntoa 4, 270 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilavasti 4, asuttuja asuntoja oli kaikkiaan 7 166, 186 enemmän kuin vuonna 2013. Ahtaimmin asuttuja olivat rivitaloasunnot, joista lähes 12 prosenttia oli ahtaasti asuttuja. Erillisistä pientaloista ja kerrostaloasunnoista ahtaasti asuttuja oli kummistakin runsas 9 prosenttia. 4 Tilastokeskus, normi 4: Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asunto on tilavasti asuttu, kun siinä asuu 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin mitä on asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun).
5 Kuvio 3. Asunnot asunnon talotyypin ja pinta-alaluokan (m 2 ) mukaan Vantaalla 31.12.2014 180-199 asunnon pinta-alaluokka 140-159 100-119 80-89 60-69 40-49 -29 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 asuntojen lkm Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Kuvio 4. Asunnot asunnon huoneistotyypin ja asumisväljyyden mukaan Vantaalla 31.12.2014 7+ huonetta 6 huonetta 5 huonetta 4 huonetta 3 huonetta 2 huonetta 1 huone 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % osuus asunnoista, tilava normaali ahdas tuntematon Kuvio 5. Ahtaasti asutut asunnot (%) asunnon huoneistotyypin ja talotyypin mukaan Vantaalla 31.12.2014 7+ huonetta 6 huonetta 5 huonetta 4 huonetta 3 huonetta 2 huonetta muu rakennus asuinkerrostalo rivi-/ ketjutalo erillinen pientalo 1 huone 0 5 10 15 20 25 30 35 40 ahtaastiasuttuja, %
6 Erillisissä pientaloissa olevista yhden huoneen asunnoista yli kolmannes oli ahtaasti asuttuja, kun kerrostaloissa olevista yksiöistä ahtaasti asuttuja oli vain joka kymmenes. Sekä kerrostalo- että rivitalokaksioissa ja -kolmioissa asui suhteellisesti vähemmän ahtaasti asuvia kuin huoneistoluvultaan vastaavansuuruisissa erillisissä pientaloissa. Vasta huoneluvun kohotessa neljään oli ahtaasti asuvia enemmän rivi- ja kerrostaloissa kuin erillisissä pientaloissa. Lukumääräisesti ahtaasti asuvia oli eniten kaksioissa, 29 400 vantaalaista. Kolmioissa heitä oli 17 300 ja yksiöissä lähes 10 800. Vasta viiden huoneen asunnoissa tilavasti asuvia oli ahtaasti asuvia enemmän. Asunnoista oli vajaa kuusi prosenttia vailla vakinaista asukasta Joustavien asuntomarkkinoiden edellytyksenä pidetään 4-6 prosentin suuruista asuntovaraumaa eli tyhjänä olevien asuntojen määrää. Vuodenvaihteessa 2014/2015 asunnoista 5 770 (5,6 %) oli Vantaalla vailla vakinaista asukasta. Näistä tyhjänä tai tilapäisesti asutuista asunnoista oli erillisissä pientaloissa 1 040, rivitaloissa 410 ja kerrostaloissa 4 270. Rivitaloasuntoja oli suhteellisesti vähiten (3,1 % kannasta) vailla vakituista asujaa ja kerrostaloasuntoja eniten (6,7 %). Pientaloissa olevista vailla vakinaista asukasta olevista asunnoista suhteellisesti suurin osa oli kolmen tai neljän asuinhuoneen huoneistoja, kerrostaloasunnoista kahden asuinhuoneen asuntoja. Vantaan suuralueista eniten vailla vakinaista asukasta olleita asuntoja oli Tikkurilassa ja Kivistössä, missä niitä oli 6,5 prosenttia alueen asuntokannasta. Suhteellisesti vähiten tyhjiä asuntoja oli Koivukylässä ja Hakunilassa (4,8 %). Kivistössä (7,7 %) ja Tikkurilassa (7,9 %) oli eniten tyhjillään kerrostaloasuntoja. Rivi- ja ketjutaloasunnoista oli Kivistössä vailla vakituista asukasta runsas 6 prosenttia ja kutakuinkin samansuuruinen osuus erillisistä pientaloista oli vailla vakinaisia asukkaita. Arava-/korkotukivuokra-asuntoja oli vailla vakinaista asukasta 910 kappaletta eli 4,9 prosenttia arava- ja korkotukiasuntokannasta. Niistä liki 28 prosenttia oli Tikkurilan suuralueella, 24 prosenttia Myyrmäessä ja 23 prosenttia Koivukylässä. Muita vuokra-asuntoja oli tyhjillään/tilapäisesti asuttuna kaikkiaan 1 410 (7,5 % kannasta) ja asumisoikeusasuntoja 170 (4,2 % kannasta). Vailla vakituista asukasta olevista muista vuokra-asunnoista 28 prosenttia oli Myyrmäessä, 25 prosenttia Tikkurilassa ja 18 prosenttia Aviapoliksessa. Suhteellisesti eniten asumisoikeusasuntoja oli vailla vakituista asukasta Koivukylässä. Asuntokanta kuudessa suurimmassa kaupungissa 31.12.2014 Helsinki on kuudesta suurimmasta kaupungista kerrostalovaltaisin, sillä vuoden 2014 lopussa kaupungin kaikista asunnoista 86 prosenttia oli kerrostaloissa. Pientalovaltaisin oli Oulu, jossa pientalojen osuus kaupungin asuntokannasta oli 47 prosenttia. Vantaalla osuus oli 42 prosenttia. Rivitalojen osuus oli Oulussa suurin (15 %) ja Espoossa (14 %) lähes yhtä suuri. Vantaalla osuus oli 13 prosenttia. Myös erillisten pientalojen osuus oli suurin (31 %) Oulussa. Espoossa (27 %) se oli hieman pienempi. Vantaalla osuus oli 24 prosenttia ja Helsingissä erillisiä pientaloja oli alle 8 prosenttia asuntokannasta. Omistusasuntojen osuus kaikista kaupungissa olevista asunnoista oli Vantaalla (55 %) ja Espoossa suurin (54 %). Oulussa se oli lähes yhtä suuri (53 %). Helsingissä omistusasuntojen osuus oli pienin, 43 prosenttia. Turussa (45 %) ja Tampereella (46 %) omistusasuntojen osuus jäi niin ikään alle 50 prosentin. Asumisoikeusasuntoja oli suhteellisesti eniten Espoossa ja Vantaalla (4 %), vähiten Oulussa (alle 2 %). Kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta väheni koko maassa prosenttiyksiköllä. Isoissa kaupungeissa vuokra-asuntojen osuus väheni Turkua ja Tamperetta lukuun ottamatta. Jälkimmäisissä osuus hieman kasvoi. Oulussa ja Helsingissä vähennys oli suurin. Vantaalla vuokra-asuntojen osuuden vähennys oli -0,7 prosenttiyksikköä. Espoossa vähennystä oli -1,0 ja Helsingissä -1,3 prosenttiyksikköä. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta kasvoi Espoossa ja Helsingissä puolella prosenttiyksiköllä, Turussa ja Oulussa vähemmän. Vantaalla ja Tampereella osuus pysyi ennallaan. Oulussa oli kuudesta suurimmasta kaupungista lukumääräisesti eniten omakotitalon omistajia, Vantaalla toiseksi eniten. Vähiten heitä oli Turussa ja Helsingissä. Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrä oli kasvanut vain Espoossa, muissa suurissa kaupungeissa vähentynyt. Muiden vuokra-asuntojen määrä oli kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa, määrällisesti eniten Tampereella ja Helsingissä, suhteellisesti eniten Vantaalla, jossa kasvua oli yli 52 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna.
7 Taulukko 5. Kuuden suurimman kaupungin asuntokanta asunnon hallintamuodon mukaan (31.12.) 2004 ja 2014 Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu asuntoja asuntoja asuntoja asuntoja asuntoja asuntoja Omistaa talon 2004 13 008 11 146 10 290 11 778 9 270 19 423 2014 15 580 13 342 11 757 13 539 10 977 25 250 Omistaa asunnon osakkeet 2004 33 484 44 167 119 553 42 153 38 144 22 594 2014 41 093 54 005 136 018 46 341 38 985 28 319 Arava- tai korkotukivuokra-asunto 2004 20 159 22 900 69 382 22 988 19 982 16 213 2014 18 556 23 109 68 954 20 294 18 321 15 094 Muu vuokra-asunto 2004 12 285 14 816 79 255 23 749 22 771 15 721 2014 18 716 20 835 91 060 35 493 29 852 23 433 Asumisoikeusasunto 2004 3 503 3 694 6 273 2 753 1 923 1 203 2014 4 115 5 031 8 549 3 227 2 330 1 668 Muu tai tuntematon hallintaperuste 2004 4 899 6 609 26 864 8 845 9 811 6 903 2014 4 395 7 617 29 413 9 831 10 143 7 824 Tampereella arava- ja korkotukiasunnoista 27 prosenttia oli yksiöitä, kun Vantaalla osuus oli alle 14 prosenttia. Kaksioita tämän hallintamuodon asunnoista oli Oulussa 54 prosenttia, mutta Vantaallakin 49 prosenttia. Kolmioita Vantaalla oli 28 prosenttia, kun Tampereella osuus oli vain 18 prosenttia. Muista vuokra-asunnoista oli sekä Helsingissä että Turussa yli 43 prosenttia yksiöitä, kun Vantaalla osuus oli 29 prosenttia. Kaksioiden osuus muista vuokra-asunnoista oli Oulussa 47 ja Vantaalla 45 prosenttia. Tampereella asumisoikeusasunnoista lähes 12 prosenttia oli yksiöitä, kun muissa suurissa kaupungeissa osuus vaihteli Vantaan neljän ja Oulun 8 prosentin välillä. Vantaalla ja Espoossa asumisoikeusasunnot olivat huoneluvultaan isoista kaupungeista suurimmat: vähintään neljän huoneen asuntojen osuus oli kummassakin 30 prosenttia. Oulussa osuus oli vain 14 ja Tampereella 15 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla oli eniten ahtaasti asuttuja asuntoja Helsingissä ahtaasti asuttujen asuntojen osuus oli 9,8 prosenttia, Vantaalla 9,7 ja Espoossa 9,5 prosenttia vuoden 2014 lopussa. Muissa suurissa kaupungeissa ahtaasti asuttuja asuntoja oli 7,2 7,4 prosenttia. Turussa, Vantaalla ja Espoossa eniten ahtaasti asuttuja asuntoja oli rivitaloissa, kun taas Helsingissä, Oulussa ja Tampereella niitä oli eniten erillisissä pientaloissa. Espoota ja Vantaata lukuun ottamatta muissa isoissa kaupungeissa vähiten ahtaasti asuttuja asuntoja oli kerrostaloissa. Vantaalla niitä oli suhteellisesti yhtä paljon erillisissä pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa. Espoossa niitä oli vähiten erillisissä pientaloissa. Ahtaasti asuttujen asuntojen osuus kaupunkien asuntokannasta on vähentynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kaikissa muissa suurissa kaupungeissa paitsi Helsingissä, jossa se hieman kasvoi. Espoossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa vähennystä oli 1,2 1,6 prosenttiyksikköä, Vantaalla vain puolet tuosta luvusta. Kaikissa suurissa kaupungeissa ahtaasti asuminen väheni eniten pientaloasunnoissa. Helsingissä ja Espoossa ahtaasti asuttujen kerrostaloasuntojen osuus kasvoi. Vailla vakinaista asukasta olevien asuntojen osuus on kasvanut Pääkaupunkiseudun kaupungeissa vailla vakinaista asukasta olleiden asuntojen osuus asuntokannasta oli vuonna 2014 pienempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, Vantaalla sekä suhteellisesti että määrällisesti kaikista pienin. Kaikissa kaupungeissa vailla vakinaista asuntoa olevien asuntojen määrä oli kuitenkin kasvanut vuoteen 2004 verrattuna, Oulussa ja Espoossa eniten.
8 Kuvio 6. Kuuden suurimman kaupungin vailla vakinaista asukasta olevien asuntojen osuus asuntokannasta 31.12.) vuosina 2004 ja 2013 Turku Tampere Oulu Helsinki Espoo 2014 2004 Vantaa 0 2 4 6 8 10 12 osuus asuntokannasta, % Lähteet: Tilastokeskus, tilastotietokannat, asunnot (31.12.) www.aluesarjat.fi Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-512-3 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X, Puh. (09) 8392 2716 ISSN 1799-702X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B11:2015