Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila
Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6
Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) vaaditaan nykyistä enemmän opetusaikaa. Taiteen ammattilaisten koulutusta vähennetään, koska suuri osa heistä ei saa Suomessa työtä. Tutkimus osoittaa kulttuurin merkityksen suomalaisten nuorten elämässä lisääntyneen.
Suomen kansanopetuksen perusta luotiin 1860 luvulla. Kaikkien lasten saavutettavissa kansakoulu oli vasta toista maailmansotaa lähestyttäessä. Keskieurooppalaisten vaikutusten myötä kansakoulun oppiainepohja oli laaja: musiikilla, kuvataiteilla (piirustus) ja käsityöllä oli merkittävä asema opetuksessa. Kuvataideopetus oli aluksi jäljentävää piirtämistä. 1960 luvulla niin käsitys taiteesta kuin kuvataideopetuksesta muuttui merkittävästi. Musiikin opettaminen oli aluksi laulun opettamista. 1950 luvulla musiikkikasvatuksessa alkoivat soittimet tulla oppilaiden käyttöön.
Suomeen luotiin 1970 luvulla yhtenäinen peruskoulu, jota kaikki lapset käyvät Uudistusta edelsi koulutuspoliittinen kamppailu. Monet olisivat halunneet säilyttää vanhan koulujärjestelmän, jossa lasten koulutuspolut erkanivat keskimäärin 11 vuoden iässä: osa lapsista siirtyi siihen saakka yliopistoihin johtaviin, tiedollista kasvatusta korostaviin kouluihin. Uudistuksen vastustajat loivat uhkakuvia koko kansan koulutustason romahtamisesta kieliopinnoissa, matemaattisessa ajattelussa, luonnontieteiden ymmärtämisessä, jos kaikkia oppilaita opetetaan samoissa opetusryhmissä. Uusi peruskoulu joutui osoittamaan oppimistuloksensa niinsanotuissa teoria aineissa (matemaattiset aineet, kielet, tietoaineet) > musiikin, kuvataiteen, käsityön ja liikunnan opetus sai osakseen vähemmän huomiota ja opetusaikaa.
Suomi on saanut 2000 luvulla paljon kansainvälistä huomiota siitä, että se on menestynyt erinomaisesti OECD maiden PISAtutkimuksissa (Programme for International Students Assessment). Näissä tutkimuksissa on mitattu 15 vuotiaiden oppimistuloksia vain matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa > musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta (tanssi) ovat jääneet taas huomion ulkopuolelle.
Erityisesti 1990 luvun alussa Suomessakin koetusta taloudellisesta lamasta lähtien yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on korostettu kansainvälisen kilpailukyvyn merkitystä. Tutkimus ja kehittämistoiminta sekä opiskelu on koettu tärkeiksi lääkkeiksi kilpailussa pärjäämiseksi. Huomio on kohdistunut paljolti luovuuden vahvistamiseen ja kulttuurituotantoon, mutta toisaalta on havaittu, että kulttuurialan koulutuksen saaneet ammattilaiset saavat työtä keskimääräistä heikommin ja kulttuurialan ammattilaisten koulutusta ollaan vähentämässä. 1990 luvun taloudellisen laman aikana tuli koulutusmenoja karsia > Peruskoulujen vilkas kerhotoiminta lähes kokonaan lakkasi, mikä vähensi harrastuspohjaista taide ja kulttuurikasvatustakin. 2001 taideaineiden opetusta päätettiin vähentää Suomen peruskouluissa > päätöstä arvosteltiin ankarasti julkisuudessa > 2016 toimeenpantavassa uudistuksessa aiotaan taideaineiden opetusta vahvistaa.
Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) taideaineiden vuosiviikkotuntimäärät (1 = 38 yksittäistä tuntia) Oppiaineet Luokka aste 1 4 5 9 1 9 = yhteensä Vähintään vuosiviikkotuntia vuosiviikkotuntia yksittäistä tuntia Musiikki 4 3 7 x 38 = 266 Kuvataide 4 4 8 x 38 = 304 Käsityö 4 7 11 x 38 = 418 Liikunta 8 10 18 x 38 = 684 Näitä yhteensä vähintään 26 30 56 x 38 = 2 128 Lisäksi opiskeltava vähintään 13 vuosiviikkotuntia (= 494 yksittäistä tuntia) valinnaisia aineita, joista suuri osa liittyy edellä mainittuihin aineisiin.
Opiskelijoille pakollisia kursseja (38 yksittäistä tuntia) musiikissa, kuvataiteissa ja liikunnassa on suoritettava yhteensä viisi (5 x 38 = 190 tuntia). Lisäksi opiskelijoille on tarjottava näiden oppiaineiden syventäviä opintoja kolme kurssia kussakin oppiaineessa. Opetukseen voi kuulua myös soveltavia kursseja. 440 lukiosta 18 on saanut luvan painottaa opetustaan johonkin taideaineeseen: 4 musiikkilukiota, 3 kuvataidelukiota, 3 musiikin/tanssitaiteen lukiota
Opiskelijoiden on opiskeltava taide ja kulttuuri nimistä oppiainetta yksi opintoviikko (40 tuntia) ja liikuntaa yksi opintoviikko (40 tuntia) Lisäksi opiskelija voi valita valinnaisina opintoina enemmänkin esim. kulttuurien tuntemusta. Opetus ja kulttuuriministeriön raportissa kiinnitetään huomiota nuorten ammatillisessa koulutuksessa annettavan taito ja taideopetuksen vähäisyyteen, koska taito ja taideaineiden merkitys nuorten kehitykselle on sama oppilaitosmuodosta riippumatta.
Vuonna 2007 puolet, vuonna 2009 4/5 nuorista arvioi käyttävänsä internettiä kerran päivässä. Perinteisten luovien taideharrastusten rinnalla uusien medioiden tarjoamat taiteellisia taitoja vaativat harrastusmuodot lisäävät suosiotaan. Tämä voi osaltaan lisätä nuorten ja myös muiden ikäluokkien luovia harrastuksia. (Opetus ja kulttuuriministeriön arvio)
Taiteen perusopetusta annetaan lapsille ja nuorille mm. musiikkioppilaitoksissa, lasten ja nuorten kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa, käsityökouluissa, sirkuskouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Taiteen perusopetusta järjestäviä oppilaitoksia on Suomessa 465, mutta näistä vain osa saa tähän tarkoitukseen valtiolta taloudellista tukea. Taiteen perusopetus etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle ja antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua ammatillisen ja korkea asteen koulutukseen. Perusopetusikäisistä(7 16 vuotiaat) osallistuu keskimäärin 24 % taiteen perusopetukseen, mutta eri alueilla asuvilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet osallistua siihen.
Kulttuurialan koulutukseen luetaan käsi ja taideteollisuuden viestintä ja informaatiotieteiden kirjallisuuden teatterin ja tanssin musiikin kuvataiteen kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen koulutus ammatillisissa oppilaitoksissa (55), ammattikorkeakouluissa (24) ja yliopistoissa (15). Noin 7 500 aloittavan opiskelijan opiskelupaikasta vähennetään n. 38 % valmistuneiden työllistymisvaikeuksien takia. Kuvataiteen koulutuksen saaneiden työllistyminen on heikointa (20 30 % työttömiä).
15 29 vuotiaiden luoviin harrastuksiin osallistuminen 2009 Luova harrastus Kaikki % Naiset % Miehet % Käsityö 21 23 19 Soittaminen 21 20 21 Valokuvaaminen 20 22 18 Kuvataiteet 19 23 15 Kuvien teko ja käsittely tietokoneella 17 17 16 Laulaminen 15 16 14 Kirjoittaminen (ml. blogit) 12 14 10 Tanssi 9 12 6 Videokuvaaminen 6 6 5 Musiikin teko tietokoneella 5 4 7 Kulttuuritapahtumien järjestäminen 5 5 5 Näytteleminen, muu teatteritoiminta 3 4 3 Sarjakuvan tekeminen 3 3 3 Graffiittien teko 1 1 1 Sirkustaide 1 1 1 Muu luova harrastus 2 3 2