Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila



Samankaltaiset tiedostot
TIEDOTE 16/ (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

Yläkoulun valinnaiset opinnot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Arviointi/AVI/JNS Jaakko Väisänen

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

OPINTO-OPAS

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

Valinnaisopas Lukuvuosi

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Opetus-ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyn 2019 tulokset

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

Valtioneuvoston asetus

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Marraskuussa 2011 järjestettiin kuulemistilaisuus (mm. Kuntaliitto, OAJ, opiskelijajärjestöjä,alueellisia ja paikallisia sivistystoimen edustajia,

Perusopetuksen tuntijako

Mitä peruskoulun jälkeen?

Kirkonkylän yhtenäiskoulu. 7lk. Info

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen -kärkihankkeen tulokset Niilo Mäki Instituutin arviointi

Uudistuva aikuisten perusopetus

Valinnaisopas Lukuvuosi Veromäen koulu 5.luokka

Opas valinnaisuuteen. Saarnilaakson koulu

Aikuisten perusopetus

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta

Uudistuva aikuisten perusopetus

Sivistyslautakunta ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t)

Valinnaisopas Lukuvuosi Veromäen koulu

PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA

Valinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet

Lukiokokeilu (-21)

Musiikkioppilaitokset per aspera ad astra

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Valinnaisopas Lukuvuosi

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä

Kalliomaan koulu. Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

HELSINGIN KAUPUNKI 1/2018 VUONIITYN PERUSKOULU JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/5 Kokousaika klo :15

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Ammatillinen koulutus

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Kurssien suorittamisen ajoitus

Tavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Lukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Taiteen perusopetuksen vuosikertomus Tampereella

TAITO- JA TAIDEAINEET KUVATAIDE (KU)

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Valinnaisopas Lukuvuosi

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

VST vapaa sivistystyö. OAO AKOL ry vst-tiimi

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

Valinnaisopas Lukuvuosi

Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle

Yhtenäiskoulu. Louhentie HELSINKI PL HELSINGIN KAUPUNKI. YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Taiteen paikka. koulusta ulos vai sisään

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Miltä pohjalta, mihin suuntaan?

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

MUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Transkriptio:

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila

Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6

Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) vaaditaan nykyistä enemmän opetusaikaa. Taiteen ammattilaisten koulutusta vähennetään, koska suuri osa heistä ei saa Suomessa työtä. Tutkimus osoittaa kulttuurin merkityksen suomalaisten nuorten elämässä lisääntyneen.

Suomen kansanopetuksen perusta luotiin 1860 luvulla. Kaikkien lasten saavutettavissa kansakoulu oli vasta toista maailmansotaa lähestyttäessä. Keskieurooppalaisten vaikutusten myötä kansakoulun oppiainepohja oli laaja: musiikilla, kuvataiteilla (piirustus) ja käsityöllä oli merkittävä asema opetuksessa. Kuvataideopetus oli aluksi jäljentävää piirtämistä. 1960 luvulla niin käsitys taiteesta kuin kuvataideopetuksesta muuttui merkittävästi. Musiikin opettaminen oli aluksi laulun opettamista. 1950 luvulla musiikkikasvatuksessa alkoivat soittimet tulla oppilaiden käyttöön.

Suomeen luotiin 1970 luvulla yhtenäinen peruskoulu, jota kaikki lapset käyvät Uudistusta edelsi koulutuspoliittinen kamppailu. Monet olisivat halunneet säilyttää vanhan koulujärjestelmän, jossa lasten koulutuspolut erkanivat keskimäärin 11 vuoden iässä: osa lapsista siirtyi siihen saakka yliopistoihin johtaviin, tiedollista kasvatusta korostaviin kouluihin. Uudistuksen vastustajat loivat uhkakuvia koko kansan koulutustason romahtamisesta kieliopinnoissa, matemaattisessa ajattelussa, luonnontieteiden ymmärtämisessä, jos kaikkia oppilaita opetetaan samoissa opetusryhmissä. Uusi peruskoulu joutui osoittamaan oppimistuloksensa niinsanotuissa teoria aineissa (matemaattiset aineet, kielet, tietoaineet) > musiikin, kuvataiteen, käsityön ja liikunnan opetus sai osakseen vähemmän huomiota ja opetusaikaa.

Suomi on saanut 2000 luvulla paljon kansainvälistä huomiota siitä, että se on menestynyt erinomaisesti OECD maiden PISAtutkimuksissa (Programme for International Students Assessment). Näissä tutkimuksissa on mitattu 15 vuotiaiden oppimistuloksia vain matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa > musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta (tanssi) ovat jääneet taas huomion ulkopuolelle.

Erityisesti 1990 luvun alussa Suomessakin koetusta taloudellisesta lamasta lähtien yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on korostettu kansainvälisen kilpailukyvyn merkitystä. Tutkimus ja kehittämistoiminta sekä opiskelu on koettu tärkeiksi lääkkeiksi kilpailussa pärjäämiseksi. Huomio on kohdistunut paljolti luovuuden vahvistamiseen ja kulttuurituotantoon, mutta toisaalta on havaittu, että kulttuurialan koulutuksen saaneet ammattilaiset saavat työtä keskimääräistä heikommin ja kulttuurialan ammattilaisten koulutusta ollaan vähentämässä. 1990 luvun taloudellisen laman aikana tuli koulutusmenoja karsia > Peruskoulujen vilkas kerhotoiminta lähes kokonaan lakkasi, mikä vähensi harrastuspohjaista taide ja kulttuurikasvatustakin. 2001 taideaineiden opetusta päätettiin vähentää Suomen peruskouluissa > päätöstä arvosteltiin ankarasti julkisuudessa > 2016 toimeenpantavassa uudistuksessa aiotaan taideaineiden opetusta vahvistaa.

Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) taideaineiden vuosiviikkotuntimäärät (1 = 38 yksittäistä tuntia) Oppiaineet Luokka aste 1 4 5 9 1 9 = yhteensä Vähintään vuosiviikkotuntia vuosiviikkotuntia yksittäistä tuntia Musiikki 4 3 7 x 38 = 266 Kuvataide 4 4 8 x 38 = 304 Käsityö 4 7 11 x 38 = 418 Liikunta 8 10 18 x 38 = 684 Näitä yhteensä vähintään 26 30 56 x 38 = 2 128 Lisäksi opiskeltava vähintään 13 vuosiviikkotuntia (= 494 yksittäistä tuntia) valinnaisia aineita, joista suuri osa liittyy edellä mainittuihin aineisiin.

Opiskelijoille pakollisia kursseja (38 yksittäistä tuntia) musiikissa, kuvataiteissa ja liikunnassa on suoritettava yhteensä viisi (5 x 38 = 190 tuntia). Lisäksi opiskelijoille on tarjottava näiden oppiaineiden syventäviä opintoja kolme kurssia kussakin oppiaineessa. Opetukseen voi kuulua myös soveltavia kursseja. 440 lukiosta 18 on saanut luvan painottaa opetustaan johonkin taideaineeseen: 4 musiikkilukiota, 3 kuvataidelukiota, 3 musiikin/tanssitaiteen lukiota

Opiskelijoiden on opiskeltava taide ja kulttuuri nimistä oppiainetta yksi opintoviikko (40 tuntia) ja liikuntaa yksi opintoviikko (40 tuntia) Lisäksi opiskelija voi valita valinnaisina opintoina enemmänkin esim. kulttuurien tuntemusta. Opetus ja kulttuuriministeriön raportissa kiinnitetään huomiota nuorten ammatillisessa koulutuksessa annettavan taito ja taideopetuksen vähäisyyteen, koska taito ja taideaineiden merkitys nuorten kehitykselle on sama oppilaitosmuodosta riippumatta.

Vuonna 2007 puolet, vuonna 2009 4/5 nuorista arvioi käyttävänsä internettiä kerran päivässä. Perinteisten luovien taideharrastusten rinnalla uusien medioiden tarjoamat taiteellisia taitoja vaativat harrastusmuodot lisäävät suosiotaan. Tämä voi osaltaan lisätä nuorten ja myös muiden ikäluokkien luovia harrastuksia. (Opetus ja kulttuuriministeriön arvio)

Taiteen perusopetusta annetaan lapsille ja nuorille mm. musiikkioppilaitoksissa, lasten ja nuorten kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa, käsityökouluissa, sirkuskouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Taiteen perusopetusta järjestäviä oppilaitoksia on Suomessa 465, mutta näistä vain osa saa tähän tarkoitukseen valtiolta taloudellista tukea. Taiteen perusopetus etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle ja antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua ammatillisen ja korkea asteen koulutukseen. Perusopetusikäisistä(7 16 vuotiaat) osallistuu keskimäärin 24 % taiteen perusopetukseen, mutta eri alueilla asuvilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet osallistua siihen.

Kulttuurialan koulutukseen luetaan käsi ja taideteollisuuden viestintä ja informaatiotieteiden kirjallisuuden teatterin ja tanssin musiikin kuvataiteen kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen koulutus ammatillisissa oppilaitoksissa (55), ammattikorkeakouluissa (24) ja yliopistoissa (15). Noin 7 500 aloittavan opiskelijan opiskelupaikasta vähennetään n. 38 % valmistuneiden työllistymisvaikeuksien takia. Kuvataiteen koulutuksen saaneiden työllistyminen on heikointa (20 30 % työttömiä).

15 29 vuotiaiden luoviin harrastuksiin osallistuminen 2009 Luova harrastus Kaikki % Naiset % Miehet % Käsityö 21 23 19 Soittaminen 21 20 21 Valokuvaaminen 20 22 18 Kuvataiteet 19 23 15 Kuvien teko ja käsittely tietokoneella 17 17 16 Laulaminen 15 16 14 Kirjoittaminen (ml. blogit) 12 14 10 Tanssi 9 12 6 Videokuvaaminen 6 6 5 Musiikin teko tietokoneella 5 4 7 Kulttuuritapahtumien järjestäminen 5 5 5 Näytteleminen, muu teatteritoiminta 3 4 3 Sarjakuvan tekeminen 3 3 3 Graffiittien teko 1 1 1 Sirkustaide 1 1 1 Muu luova harrastus 2 3 2