KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN, SELVITYS KAUPALLISESTA PALVELUVERKOSTA

KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN, SELVITYS KAUPALLISESTA PALVELUVERKOSTA 137-C6985

1 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2006 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN SELVITYS LOIMAAN KAUPALLISESTA PALVELUVERKOSTA 1 JOHDANTO... 2 1.1 LÄHTÖKOHDAT... 2 1.2 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN KEHITYSTRENDEJÄ... 2 1.2 ERIKOISKAUPAN KEHITYSTRENDEJÄ... 3 2 VÄESTÖ JA TYÖPAIKKARAKENNE... 4 2.1 VÄESTÖKEHITYS JA VÄESTÖENNUSTEET... 4 2.2 TYÖPAIKKAMÄÄRÄ JA -RAKENNE... 7 3 KAUPALLINEN VERKOSTO TÄNÄÄN... 8 3.1 LOIMAAN SEUDULLINEN ASEMA... 8 3.2 LOIMAAN KAUPALLISTEN PALVELUJEN VERKOSTO... 9 3.3 VIIME VUOSIEN KEHITYSLINJAT... 10 3.4 OSTOSKÄYTTÄYTYMINEN JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS, JA... 12 3.5 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT... 14 3.6 KAAVOITUSTILANNE JA VAPAAT TOIMITILAT... 16 4 KAUPALLISET PALVELUT JA KAUPUNKIKUVA... 17 5 JOHTOPÄÄTÖKSET... 19 5.1 KAUPAN KEHITYSLINJAT JA ERITYISPIIRTEET LOIMAALLA... 19 5.2 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT LOIMAALLA... 20 LÄHTEET... 23

2 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2006 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat Tämä palveluverkkoselvitys on osa Loimaan keskustan osayleiskaavaan liittyvää kehityskuvatyötä. Palveluverkkoselvitys sisältää 1) markkina-analyysin, jossa selvitetään Loimaan kaupallisten palvelujen nykytilanne ja puuttuvat palvelut sekä 2) arvion kaupallisten palvelujen kehitysnäkymistä, kehittämis- ja kaavoitustarpeista. Selvitys perustuu olemassa olevaan tutkimusmateriaaliin sekä haastattelujen ja kyselyjen tuloksiin. 1.2 Päivittäistavarakaupan kehitystrendejä Päivittäistavarakaupan rakenne on muuttunut Suomessa voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Laajan valikoiman tarjoavat hyper- ja supermarketit ovat korvanneet elintarvikkeiden erikoisliikkeitä ja suurimmat kaupan yksiköt vastaavat yhä suuremmasta osasta päivittäistavaroiden myynnistä. Myös kaupan omistus on Suomessa keskittynyttä: kaksi suurinta kaupparyhmää, Kesko ja SOK, hallitsevat yhdessä yli kahta kolmasosaa markkinoista. 1 Viimeisimpien vuosien aikana päivittäistavarakaupan kilpailu on kiristynyt, kun ulkomaalaiset ketjut ovat rantautuneet Suomeen. Tulevaisuudessa kaupan toimintaympäristöön vaikuttavat merkittävimmin väestön muuttoliike, ikääntyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen sekä päivittäistavarakaupan osalta lisäksi ruokakuntakoon pieneneminen ja muutokset ruokailutottumuksissa ja ostokäyttäytymisessä. Kuluttajien tarpeet eriytyvät, ja he vaativat ostopaikaltaan entistä enemmän. Myymälöiden läheisyys on tärkeä kotimaisen päivittäistavarakaupan kilpailukeino, mutta lähivuosina sen merkityksen arvioidaan vähenevän hintatasoon ja valikoimiin verrattuna. 2 Kuluttajien ostokäyttäytyminen vaihtelee kuitenkin alueellisesti, kuluttajaryhmittäin ja tilanteen mukaan. Erikoiskaupassa kuluttajat pitävät tärkeänä valikoimia, vertailumahdollisuuksia ja asiantuntevaa palvelua. Erikoiskaupassa ostamiseen liittyy käyntejä useassa liikkeessä. Nämä piirteet ovat vahvistumassa ja niitä löytyy lähinnä kaupunkien keskustoista, monipuolisista kauppakeskuksista ja tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymistä. Kauppakeskusten suosio ostopaikkoina jatkuu edelleen. Kaupunkien ydinkeskustoilla ja kuntakeskuksilla on silti mahdollisuus säilyttää asemansa toimivina ja houkuttelevina kauppapaikkoina. Päivittäistavarakaupan osalta niitä täydentävät riittävään ostovoimaan toimintansa perustavat supermarketit sekä toisaalta lähelle kuluttajia sijoittuvat lähikaupat ja laatikkomyymälät. Tällainen myymälätyyppien kahtiajako vahvistuu tulevaisuudessa. Sähköinen kauppa ei lähitulevaisuudessa tule korvaamaan päivittäistavara- ja erikoiskaupan myymäläkauppaa, vaikka sähköinen kauppa saavuttaneekin eräillä kaupan toimialoilla suhteellisen merkittävän osuuden. 3 Tällä hetkellä päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit markkinaosuudella mitattuna ovat hypermarketit ja supermarketit. Myös tulevaisuudessa näiden myymälätyyppien merkityksen ennustetaan kasvavan (taulukko 1). Viime vuosien kehityspiirteisiin kuuluu kuiten- 1 Pitkäaho (2005). Päivittäistavarakaupan pääasiallisen ostopaikan vaihtaminen Turun seudulla vuosina 2001-2003. 2 Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa. 3 Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa.

3 kin myös se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Kehityksessä voi muutenkin olla selkeitä alueellisia eroja. Päivittäistavarakaupan uusperustannassa uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä perusehtoa: 4 riittävä väestöpohja myymälän vaikutusalueella, markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa, hyvä liikenteellinen sijainti ja kohtuullinen investointitaso. Taulukko 1. Toteutuneeseen kehitykseen pohjautuva arvio päivittäistavarakaupan myymälätyyppien merkityksestä tulevaisuudessa (ympäristöministeriö 2004). Kaupankäynnin muoto ja myymälätyyppi Merkitys tulevaisuudessa (lukumäärä ja myyntiosuus) Korttelikauppa Vähenee Elintarvikkeiden erikoisliike Vähenee Laatikkomyymälä Kasvaa Kyläkauppa Vähenee Myymäläauto Vähenee Kauppahalli Vähenee Huoltoasemamyymälä Kasvaa Kioski Ennallaan Supermarket Kasvaa Hypermarket Kasvaa Sähköinen kauppa Kasvaa Torikauppa Ennallaan Halpahintamyymälät Kasvaa 1.2 Erikoiskaupan kehitystrendejä Erikoiskaupassa ketjuuntuminen, nopeasti uudistuvat toimintatavat ja konseptit ovat kehityksen avainsanoja. Yli kaksi kolmasosaa erikoistavaroista (pl. autot) hankitaan keskustasta, ja tulevaisuudessakin liikekeskustat säilyttävät pääosin asemansa erikoiskaupan tyyssijoina. Erikoiskaupassa oleellisin asia sekä usean vuoden aikajänteen suunnittelussa että toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa on keskustojen tavoitteellinen kehittäminen. Merkittävimmät uusien kauppapaikkojen kriteerit keskustakaupassa ovat liikepaikan toimivuus, muiden toimintojen läheisyys, kävelykadut sekä muut asiointia parantavat kaupunkielementit. Keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien teknisen erikoiskaupan (mm. auto-, rakennustarvike- ja kodintekniikkakauppa) ja sisustamisen erikoiskaupan myymälöiden osalta vastaavat kriteerit ovat saavutettavuus ja riittävä perusasiakaspohja lähialueella. Oleellista on myös toimintojen sijoittuminen lähelle toisiaan. 5 4 Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa. 5 Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa.

4 2 VÄESTÖ JA TYÖPAIKKARAKENNE 2.1 VÄESTÖKEHITYS JA VÄESTÖENNUSTEET 2.1.1 Loimaan kaupungin ja seutukunnan väestökehitys Loimaalla asui vuoden 2005 lopussa 13 098 asukasta. Väestömäärä kasvoi Loimaalla 1980- luvulla noin kolme prosenttia. 1990-luvulla väkiluku puolestaan laski noin neljä prosenttia. Väkiluvun lasku on jatkunut myös 2000-luvulla. Loimaan väestönkehitys eroaa kuitenkin alueittain. Etenkin kaupunkikeskustan alueella väestömäärä ei ole laskenut niin jyrkästi kuin muualla Loimaalla ja etenkin haja-asutusalueilla. Loimaan väestökehitys on ollut heikompaa kuin Varsinais-Suomen maakunnassa keskimäärin. Myös muualla Loimaan seutukunnassa väestökehitys on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan pääosin laskeva. Poikkeuksen muodostavat Turun vaikutusalueella sijaitsevat kunnat (Aura ja Tarvasjoki), joiden väestömäärä on kasvanut tasaisesti viimeiset vuosikymmenet. 6 Väestömäärä 31.12. 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Loimaan sk 37 766 38 013 38 222 37 977 37 203 37 257 Loimaa 13 320 13 646 13 738 13 439 13 230 13 098 Loimaan väestöstä alle 15-vuotiaita oli 15,9 %, 15-64-vuotiaita 62,5 % ja yli 64-vuotiaita 21,5 % vuoden 2005 lopussa. Loimaalla vanhusten osuus on huomattavasti suurempi ja vastaavasti työikäisten osuus pienempi kuin Loimaan seutukunnassa, Varsinais-Suomen maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. 7 Väestön ikärakenne 31.12.2005 0-14 v. 15-64 v. 65 v. Loimaa 15,9 % 62,5 % 21,5 % Loimaan seutukunta 17,4 % 62,1 % 20,5 % Varsinais-Suomen maakunta 16,5 % 66,5 % 17,0 % Koko maa 17,3 % 66,7 % 16,0 % Tilastokeskuksen uusimman trendiennusteen mukaan Loimaan seutukunnan väkiluku kasvaa hienoisesti tulevien vuosikymmenien aikana. Kasvun on ennakoitu painottuvan kuitenkin Turun vaikutusalueella oleviin kuntiin, kun taas Loimaalla kehitys on maltillisempaa. Koko seutukunnan väkiluvun on ennakoitu kasvavan vuoteen 2025 yhteensä 1270 hengellä eli noin 3 prosenttia nykyisestä. Loimaalla kasvu painottuu kaupunkikeskustaan, jossa väkiluvun on ennakoitu kasvavan reilulla 530 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Muualla Loimaalla väestön on puolestaan ennakoitu vähenevän. Ennusteen mukaan Loimaan väestömäärä vähenee vuosina 2004-2025 yhteensä 1,0 %, kun taas Loimaan seutukunnan väestömäärän ennustetaan kasvavan kolme prosenttia ja muun Varsinais-Suomen maakunnan noin seitsemän prosenttia. 8 6 Tilastokeskus. Väestötilasto. 7 Tilastokeskus. Väestötilasto. 8 Tilastokeskus. Väestöennuste, trendilaskelma, 2005.

5 Väestömäärä ja -ennuste 1) 2005 2010 2015 2020 2025 Loimaa 13 098 12 889 12 865 12 895 12 954 Loimaan seutukunta 37 160 37 331 37 625 38 036 38 430 1) Tilastokeskuksen väestöennuste, trendilaskelma 2005. 2.1.2 Kaupunkikeskustan väestökehitys Väestökehitys ja väestön ikärakenne Loimaan kaupungin väestöstä merkittävä osa asuu Loimaan kaupungin keskustassa ja sen tuntumassa (Taulukossa Loimijoen eteläpuoliset taajamat). Aivan ydinkeskustassa asui vuoden 2005 lopussa 1398 asukasta (10,6 % koko väestöstä), ydinkeskustan pohjoispuolella Hulmilla ja Hollossa 839 asukasta ja ydinkeskustan eteläisillä sekä itäisillä reunoilla noin 1700 asukasta. Hirvikosken keskustaajamassa asui 2109 asukasta (16,1 %). 9 Viimeisten vuosien aikana väestönkasvu on painottunut kaupungin keskustan tuntumaan 10. Kaupunkikeskustan ikärakenne on vanhempi kuin muualla kaupungissa keskimäärin. 11 Loimaan kaupungin väestömäärä vuonna 2005 suur-, tilasto- ja pienalueittain on esitetty seuraavassa taulukossa. 12 Suuralue Väestömäärä Ikärakenne Tilastoalue 31.12. Pienalue 2005 0-14 v. 15-64 v. 65 v. 4301 Loimijoen eteläpuolen taajamat 5369 13,6 % 61,8 % 24,7 % 430101 430101 1398 6,0 % 54,7 % 39,3 % 430101001 Keskusta 1 1290 6,0 % 54,3 % 39,7 % 430101002 Keskusta 2 108 6,5 % 59,3 % 34,3 % 430102 430102 2759 15,2 % 63,0 % 21,8 % 430102003 Tuulensuu 1 1242 12,9 % 61,6 % 25,5 % 430102004 Tuulensuu 2 308 9,4 % 52,9 % 37,7 % 430102005 Suopelto 1 1024 19,2 % 67,1 % 13,7 % 430102006 Suopelto 2 185 18,4 % 66,5 % 15,1 % 430103 430103 503 22,5 % 64,0 % 13,5 % 430103007 Peltoinen 454 23,1 % 64,3 % 12,6 % 430103008 Etelä-Peltoinen 49 16,3 % 61,2 % 22,4 % 430106 430106 709 15,8 % 69,3 % 15,0 % 430106014 Kartanomäki 529 14,6 % 72,0 % 13,4 % 430106015 Juva 180 19,4 % 61,1 % 19,4 % 4302 Loimijoen pohjoispuolen taajamat 1659 18,3 % 65,3 % 16,4 % 430204 430204 1122 18,6 % 66,1 % 15,2 % 430204009 Hollo 667 19,2 % 67,3 % 13,5 % 430204010 Hulmi 172 12,8 % 68,0 % 19,2 % 430204011 Mäenpää 283 20,8 % 62,2 % 17,0 % 430205 430205 537 17,7 % 63,5 % 18,8 % 430205012 Myllykylä 324 16,4 % 66,7 % 17,0 % 430205013 Vesikoski 213 19,7 % 58,7 % 21,6 % 9 Tilastokeskus (2006). Loimaan kaupungin väestö osa-alueittain vuonna 2005. 10 Tilastokeskus. Väestötilasto. 11 Tilastokeskus (2006). Loimaan kaupungin väestö osa-alueittain vuonna 2005. 12 Tilastokeskus (2006). Loimaan kaupungin väestö osa-alueittain vuonna 2005.

6 4303 Loimijoen pohjoispuolen hajaasutusalue 183 15,3 % 69,9 % 14,8 % 430307 430307 183 15,3 % 69,9 % 14,8 % 430307016 Itä-Mäenpää 37 21,6 % 67,6 % 10,8 % 430307017 Kaukaniitty 82 18,3 % 69,5 % 12,2 % 430307018 Suokulma 64 7,8 % 71,9 % 20,3 % 4304 Hirvikoski 5794 17,6 % 62,3 % 20,1 % 430408 430408 2341 15,8 % 62,2 % 22,0 % 430408019 Hirvikosken taajama 2109 15,0 % 62,4 % 22,6 % 430408020 Ilmarinen-Seppälä 129 20,9 % 57,4 % 21,7 % 430408021 Onkijoki 103 25,2 % 64,1 % 10,7 % 430409 430409 818 16,3 % 60,3 % 23,5 % 430409022 Metsämaan taajama 212 22,2 % 50,5 % 27,4 % 430409023 Kollasenkulma 479 15,0 % 64,3 % 20,7 % 430409024 Orisuo 95 11,6 % 62,1 % 26,3 % 430409025 Metsämaa,haja-asutus 32 9,4 % 59,4 % 31,3 % 430410 430410 401 22,9 % 57,4 % 19,7 % 430410026 Köyliö 56 17,9 % 64,3 % 17,9 % 430410027 Kojonkulma 141 32,6 % 57,4 % 9,9 % 430410028 Kojonperä 204 17,6 % 55,4 % 27,0 % 430411 430411 212 10,8 % 68,9 % 20,3 % 430411029 Haara 212 10,8 % 68,9 % 20,3 % 430412 430412 336 21,4 % 67,6 % 11,0 % 430412030 Kurittula 336 21,4 % 67,6 % 11,0 % 430413 430413 835 19,3 % 63,1 % 17,6 % 430413031 Niinijoen taajama 132 16,7 % 60,6 % 22,7 % 430413032 Niittukulma 407 20,9 % 63,4 % 15,7 % 430413033 Pappinen 286 18,5 % 64,3 % 17,1 % 430413034 Niinijoki, haja-asutus 10 10,0 % 50,0 % 40,0 % 430414 430414 286 20,3 % 61,9 % 17,8 % 430414035 Karhula 286 20,3 % 61,9 % 17,8 % 430415 430415 565 19,5 % 62,5 % 18,1 % 430415036 Kauhanojan taajama 171 20,5 % 60,8 % 18,7 % 430415037 Joenperä 394 19,0 % 63,2 % 17,8 % Muut 93 10,8 % 54,8 % 34,4 % Koko kaupunki yhteensä 13098 15,9 % 62,5 % 21,5 %

7 Väestöennuste Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Loimaan kasvu painottuu Loimaan kaupungin keskustan tuntumaan. 13 Myös kaupungin ja Loimaan seutukunnan edustajien näkemys on, että tuleva väestönkasvu painottuu kaupungin keskustaan ja taajama-alueelle 14. Kaupunkikeskustan vetovoiman nähdään kasvavan tulevaisuudessa etenkin iäkkäiden keskuudessa. Lapsiperheiden toivotaan suuntaavan väljemmille vesille, jolloin kyläkoulujen toimintaedellytykset säilyvät. Kaikkiaan ikärakenne tulee vanhenemaan. 15 2.1.3 Väestörakenteen vaikutus kulutukseen Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin ikärakenne on ennusteiden mukaan siten vanhenemassa, mikä todennäköisesti vaikuttaa myös kulutukseen ja kaupallisten palvelujen kysyntään. Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa tulevaisuusselonteossa on arvioitu ikääntyneiden tulevaa kulutuskäyttäytymistä. Raportissa todetaan, että eläkeläisten parantuvan tulotaso johtaa todennäköisesti myös eläkeläisten kulutuskysynnän kasvuun. Toisaalta eläketason parantumisesta huolimatta työikäisten määrän odotettavissa oleva väheneminen hidastaa kansantalouden käytettävissä olevien tulojen kasvua, minkä seurauksena myös kulutuksen kasvu hidastuu väistämättä. 16 Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa arvioidaan, että väestön ikääntyminen vähentää todennäköisesti rakentamista ja kulutustavaroiden etenkin kestokulutustavaroiden kysyntää. Sen sijaan eläkeläisten arvioidaan käyttävän tulevaisuudessa todennäköisesti runsaasti rahaa matkailuun ja siihen liittyviin palveluihin. Vaarana on, että huomattava osa tästä kysynnästä suuntautuu ulkomaille. Tämän vuoksi kotimaahan tulisi luoda hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisiä kohteita eläkeläisten matkailulle. 17 2.2 TYÖPAIKKAMÄÄRÄ JA -RAKENNE Loimaan työpaikkojen määrä on pääosin kasvanut laman jälkeisinä vuosina. Etenkin viimeisten vuosien aikana ja Loimaan kaupungin ja Loimaan yhdistymisen jälkeen on ollut nähtävillä selkeä nousukausi työpaikkojen ja elinkeinoelämän suhteen. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet julkisella puolella sekä teollisuudessa ja rakentamisessa. Maa- ja metsätaloudessa tilanne on toinen: noin 25 maatilayritystä on lopettanut vuosittain toimintansa viimeisen kymmenen vuoden aikana. 18 ja 19 Kaupan, majoitus- ravitsemustoiminnan työpaikkoja Loimaalla oli vuonna 2003 770. Ennakkotietojen mukaan alan kaupan työpaikat ovat kasvaneet vuonna 2004 (2004e: 808 työpaikkaa). 20 13 Tilastokeskus. Väestöennuste, trendilaskelma, 2005. 14 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006) 15 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006). 16 Kiander, Riihelä & Sullström. Tulevaisuusselonteon tulevaisuusraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2004 17 Kiander, Riihelä & Sullström. Tulevaisuusselonteon tulevaisuusraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2004 18 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. 19 Tilastokeskus, yritysrekisteri. 20 20 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.

8 3 KAUPALLINEN VERKOSTO TÄNÄÄN 3.1 LOIMAAN SEUDULLINEN ASEMA Loimaan kaupungin kaupallinen palveluvalikoima vetää oman kaupungin väestön lisäksi ostajia ja palveluiden hakijoita myös muualta seutukunnasta ja kaupungin ympäristöstä. Tätä tukevat vuonna 2003 ja 2005 tehdyt tutkimukset Loimaan seutukunnan alueelta 21 ja 22 sekä tämän selvityksen yhteydessä tehdyt teemahaastattelut. 3.1.1 Päivittäistavarakauppa Vaikka suurin osa seutukunnan asukkaista ostaakin kulutustavarat omasta kunnastaan, vuonna 2003 ja 2005 tehtyjen tutkimusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että päivittäiset kulutustavarat ostetaan yhä enemmän muusta kuin omasta asuinkunnasta. Vuoden 2003 tutkimuksessa 79 prosenttia vastanneista ilmoitti ostavansa päivittäiset kulutustavarat omasta kunnasta, kun vuoden 2005 tutkimuksessa osuus oli laskenut 59 prosenttiin. Vuoden 2005 tutkimuksessa 23 prosenttia vastanneista ilmoitti ostavansa päivittäiset kulutustavarat Loimaan kaupungista (muut kuin Loimaalla asuvat). Muualta Loimaan seutukunnan alueelta päivittäistavaraostoksensa tekee viisi prosenttia vastanneista ja seutukunnan ulkopuolelta 14 prosenttia. Teemahaastattelujen perusteella Loimaan päivittäistavarakaupat vetävät asiakasvirtoja etenkin Loimaalta, Alastarolta, Mellilästä ja Oripäästä. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen edustajien mukaan Loimaalla on päivittäistavarakaupan palveluja jopa 25 000 asukkaalle, ja päivittäistavarakaupan vaikutusalue näyttää heidän mukaansa laajentuneen viime vuosina. 3.1.2 Erikoiskauppa Erikoiskaupan osalta Loimaan seudullinen asema on vahvempi kuin päivittäistavarakaupan osalta, mutta toisaalta erikoiskaupan virrat suuntaavat Loimaan lisäksi yhä enemmän myös seutukunnan ulkopuolelle. Vuoden 2003 tutkimuksen mukaan suurin osa seutukunnan asukkaista ostaa erikoistavarat oman kotikuntansa ulkopuolelta (71 % vastanneista). Myös vuoden 2005 tutkimus tukee tätä havaintoa; kestokulutustavarat ostetaan kyselyn mukaan pitkälti seutukunnan ulkopuolelta (56 %) ja Loimaan kaupungista kestokulutustavarat ostaa 30 prosenttia vastanneista. Teemahaastattelut tukevat edellisten tutkimusten tuloksia. Loimaa vetää puoleensa asiakkaita myös muualta seudulta ja Loimaan erikoiskaupan palveluja on Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen edustajien mukaan jopa 30 000 asukkaalle. Autokauppa on menettänyt seudullista asemaansa, mutta kaupunkiin tulleet uudet ketjut, kuten Gigantti ja Hong Kong, vetävät asiakkaita kaupungin ulkopuolelta. Forssa on lähin kilpailija erikoiskaupan osalta, ja ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä Turun ja Raision kaupalliset palvelut ovat käytettyjä loimaalaisten keskuudessa. 21 Airaksinen & Kuljuntausta (2005). Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa. 22 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006).

9 Kuva 1. Loimaalla asioidaan etenkin Alastarolta, Oripäästä ja Mellilästä, mutta jonkin verran myös muista seutukunnan kunnista (muut seutukunnan kunnat vaaleimmalla vihreällä värillä kartassa).mitä lähemmäs Turun seutua kunnat sijaitsevat, sitä enemmän asioidaan Turun seudulla. 3.1.3 Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut Loimaan kaupallisten vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluita käyttävät teemahaastattelujen perusteella Loimaan kaupungin asukkaiden lisäksi myös lähimpien naapurikuntien asukkaat. Kaupungin opiskelijat parantavat palvelujen toimintaedellytyksiä. Nousussa ovat etenkin maatilaja luontomatkailupalvelut sekä ulkoiluharrastukset. Kaupallisten vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelujen osalta Turku, Forssa ja Huittinen sekä Aura (yksityinen lääkäriasema) ovat pahimpia kilpailijoita. 3.2 LOIMAAN KAUPALLISTEN PALVELUJEN VERKOSTO Loimaan kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kaupunkikeskukseen, Hirvikoskelle ja valtatien 9 varrelle (Liite 1). Kaupungin keskuksessa (torin läheisyydessä) on tällä hetkellä kolme päivittäistavaramyymälää. Valtatien 9 läheisyydessä on 3 markettia ja Hirvikoskella puolestaan kaksi päivittäistavaramyymälää. Näiden lisäksi Pikatien varrella asuinalueen välittömässä läheisyydessä sekä Kojonkulman kylässä on päivittäistavaramyymälä ja Valtatien 9 varrella Ysisoppi, joka myy paikallisten tuottajien elintarvikkeita (Liite 1). Loimaalle perustettiin keväällä 2006 myös päivittäistavaran verkkokauppa, jossa Suomen Posti toimittaa Ruokatori.fi kotisivuilla tehdyt tilaukset tilaajalle 23. Tällä hetkellä ei ole tiedossa uusia päivittäistavarakaupan hankkeita. 24. 23 Turun sanomat 14.3.2006. Päivittäistavaran verkkokauppa laajeni Loimaalle ja Forssaan.

10 Erikoiskauppa on keskittynyt Loimaan kaupunkikeskustaan sekä valtatien 9 varrelle (Liite 1). Valtatien 9 varrelle on sijoittunut tilaa vievää kauppaa ja Loimaan kaupunkikeskustaan pieniä erikoisliikkeitä (mm. vaatekauppoja, kirpputoreja, urheiluvälineliikkeitä) sekä muita palveluja (mm. kampaamoja, hautaustoimisto, kemikalio, autokoulut, yksityiset terveydenhuoltopalvelut). Kaupallisen alueen kasvu valtatien 9 varrella on näkynyt Loimaan kaupunkikeskustassa; etenkin 1990-luvulla tyhjien toimitilojen määrä kasvoi merkittävästi. Viime vuosina tyhjien toimitilojen määrä on kaupunkien edustajien mukaan vähentynyt (Teemahaastattelut 2006). Silti Loimaan keskustan katukuvassa, etenkin Loimijoen varrella mutta myös torin ympäristössä, näkyy tyhjiä toimitiloja. Keskustan tuntumassa Turuntien varsi sekä torin ympäristö ovat selkeää kaupallisten palvelujen aluetta. Loimijoen varrella toimii myös pieniä yrityksiä, kuten pyöräkorjaamo, kirpputori, hotelli sekä muutama ravintola. 3.3 VIIME VUOSIEN KEHITYSLINJAT 25 3.3.1 Päivittäistavarakauppa Loimaan kaupallisissa päivittäistavarakaupan palveluissa on tapahtunut viime vuosina muutoksia. Selvityksen yhteydessä tehtyjen teemahaastattelujen ja kyselyjen mukaan päivittäistavarakauppojen määrä ja palvelutaso on heikentynyt kaupunkikeskustassa, mutta parantunut valtatien 9 varrella uusien ja sinne siirtyneiden market-tasoisten myymälöiden ansiosta. 2000- luvun alkuvuosina tyhjentyneet liiketilat ovat täyttyneet kaupunkikeskustassa. Vanhan Sokoksen tilalle ei ole tullut kuitenkaan uutta tavarataloa. Hirvikoskella päivittäistavarakaupan myymälöiden lukumäärä on laskenut 1990-luvun kolmesta myymälästä nykyiseen kahteen myymälään. Palvelutason on koettu kuitenkin parantuneen. Muualla Loimaalla päivittäistavarakaupan palvelut ovat heikentyneet oleellisesti 1990-luvulta lähtien, kun useat kyläkaupat ovat lopettaneet toimintansa. Lopettaneiden myymälöiden tilalle ei ole tullut uusia kauppiaita eikä kioskitoiminnan harjoittajia. Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin edustajien mukaan Loimaan kaupunki on tavoiteltu sijaintipaikka etenkin päivittäistavarakaupoille. Tavoitelluin sijaintipaikka on valtatien 9 varsi, mutta myös kaupunkikeskusta on tavoiteltu ympärillä olevan tiiviin asukasrakenteen ansiosta. Hirvikoski ja muut ei sen sijaan ole kovin houkuttelevia sijaintipaikkoja päivittäistavarakaupan kannalta. 3.3.2 Erikoiskauppa Loimaan erikoiskaupassa on myös tapahtunut muutoksia 1990-luvulta lähtien. Erityisesti suurten ketjujen (Gigantti, Hong Kong, ym.) rantautuminen Loimaalle ja etenkin valtatien 9 varrelle on muuttanut erikoiskaupan rakennetta. Suurten ketjujen ansiosta tavaravalikoima on parantunut ja rauta- ja sisustuskauppa on vahvistunut, mutta toisaalta keskustan kivijalkakauppojen toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet. Osa keskustan erikoiskaupoista on lopettanut toimintansa, ja osa on siirtynyt valtatien varrelle. Viime vuosina tyhjentyneet liiketilat keskustassa ovat kuitenkin alkaneet täyttyä pienistä kivijalkakaupoista. Etenkin Turuntien varren liiketilat ovat nousseet kysytyiksi. 24.Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006) 25 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006)

11 Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin edustajien mukaan Loimaan kaupunki on varsin tavoiteltu sijaintipaikka myös erikoiskaupan toimijoiden keskuudessa. Tulijoita olisi etenkin, jos kaupungilla olisi tarjota valtatien 9 varrelle suorat liikenneyhteydet. Viimeaikaisen kehityksen perusteella myös pienemmän erikoiskaupan toimijat ovat yhä kiinnostuneempia Loimaasta sijaintipaikkana. 3.3.3 Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut Kaupallisissa vapaa-ajan hyvinvointipalveluissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 1990- luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina. Matkailutoiminta on lisännyt etenkin haja-asutusalueiden vapaa-ajantoimintoja, mutta vakituiset asukkaat käyttävät näitä varsin vähän. Jäähalli Domusarena ja Hirvikosken uimahallin kunnostus ovat parantaneet vapaa-ajanpalveluja huomattavimmin. Kahviloita, hyvinvointipalveluja ja maksullisia liikuntapalveluja on tullut kaupunkiin lisää. Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut ovat jatkaneet keskittymistään Loimaan kaupungin keskustan tuntumaan, poikkeuksena matkailupalvelut, jotka ovat levittäytyneet pääosin haja-asutusalueille. Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin edustajien mukaan Loimaan kaupunki ei ole kovin tavoiteltu sijaintipaikka vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelujen osalta. Ikärakenteen vanheneminen, kotitalousvähennysten yleistyminen, palvelurakenteen uudistus ja iäkkäien muuttaminen palveluiden lähelle voivat kuitenkin muuttaa tilannetta tulevaisuudessa. Tällöin etenkin koti- ja hoivapalveluihin ja muihin hyvinvointipalveluihin erikoistuneet palveluyritykset voivat lisääntyä.

12 3.4 OSTOSKÄYTTÄYTYMINEN JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS 26, 27 ja 28 Loimaan seutukunnan ja Loimaan ostoskäyttäytymistä ja asiakastyytyväisyyttä on arvioitu vuosien 2003 ja 2005 tutkimusten avulla. Loimaan seutukunnan kuntien asukkaiden tyytyväisyyttä kaupallisiin palveluihin on tutkittu vuosina 2003 ja 2005. Vuoden 2003 (Kaupan palvelualan yritysten kilpailuedut Loimaan seutukunnassa) kysely toteutettiin haastattelemalla 411 seutukuntalaista kuntien keskustoissa olevien kauppojen ja palvelujen läheisyydessä. Loimaan ja Mellilän kunnista haastateltavia oli yhteensä 175 asukasta. Vuoden 2005 tutkimus (Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa) suoritettiin postikyselyn avulla satunnaisotoksella 694 Loimaan seutukunnan kotitaloudelle. Loimaalle kyselyjä lähetettiin 150 talouteen. Vastausprosentti koko seutukunnan osalta oli 52,1 prosenttia ja Loimaan osalta 46,5 prosenttia. Selvityksen yhteydessä asiakastyytyväisyyttä selvitettiin myös muutaman teemahaastattelun ja -kyselyn kautta. Haastateltavina olivat Loimaan kaupungin osalta kaupunginjohtaja Jorma Kopu ja johtava rakennustarkastaja Tapio Mikkola sekä Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta toimitusjohtaja Pauli Salminen, kehittämispäällikkö Pertti Pulli ja yritysneuvoja Marianna Pajula. Nuorten näkökulmasta palveluihin kertoi Loimaan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anna-Leena Reinonen ja ikääntyvien osalta kolmen eläkeläisjärjestön edustajaa. 3.4.1 Päivittäistavarakauppa Vuoden 2003 kyselystä tuli ilmi, että Loimaan seutukunnassa päivittäistavarakaupan valinnassa tärkeimpiä valintaperusteita ovat tuoretuotteet, ammattitaitoinen ja palvelualtis henkilökunta sekä monipuoliset tuotevalikoimat. Loimaan ja Mellilän asukkaita haastatellessa seuraavat tekijät nousivat tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi valintaperusteiksi: - Ammattitaitoinen henkilökunta (86,4 %) - Palvelualtis henkilökunta (84,6 %) - Monipuoliset tuotevalikoimat (84,1 %) - Kassatoiminta (82,4 %) - Tuoretuotteet (80,7 %) - Edullisuus (77,8 %) - Tuotteiden selkeä esillepano (76,7 %) - Positiivinen mielikuva (71 %) - Sijainti (70,4 %) - - Paikoitustilat (60,6 %) Valintaperusteet eivät näytä eroavan selkeästi Loimaan ja muun seutukunnan välillä. Huomioitavaa on, että päivittäistavarakaupan sijainti ja paikoitustilat eivät ole tärkeimpiä valintaperusteita. Seutukunnan kaikista vastaajista suurin osa ilmoitti kuitenkin ostavansa päivittäistavarat omasta kunnastaan. Sijainnilla näyttää siten olevan merkitystä, mutta se, missä osassa kuntaa päivittäistavarakauppa sijaitsee, ei näytä niinkään vaikuttavan asukkaiden kaupan valintaan. Vuoden 2003 tutkimuksesta tuli ilmi, että Loimaan seutukunnan päivittäistavarakauppa ei pysty täysin vastaamaan asiakkaiden kysyntään. Etenkin tuoretuotteiden saatavuus ja monipuoli- 26 Airaksinen & Kuljuntausta (2005). Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa. 27 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006). 28 Turun ammattikoulu, Liiketalouden koulutusohjelma (2003). Kaupan ja palvelualan yritysten kilpailuedut Loimaan seutukunnalla.

13 nen tuotevalikoima koettiin puutteiksi oman kunnan päivittäistavarakaupoissa niin Loimaalla kuin muuallakin seutukunnassa. Vuoden 2005 kyselyn mukaan Loimaan seutukunnassa ollaan kuitenkin kaiken kaikkiaan varsin tyytyväisiä päivittäistavarakaupan palveluihin. Selvityksen yhteydessä tehtyjen teemahaastattelujen ja kyselyjen kautta ilmeni, että päivittäistavarakauppoja on Loimaalla riittävästä ja niiden palvelutaso sekä valikoima ovat pääasiassa parantuneet 2000-luvulla. Iäkkäiden vastausten perusteella voi kuitenkin päätellä, että iäkkäiden kannalta päivittäistavarakaupan palvelutaso on heikentynyt saavutettavuuden heiketessä. Usean kyläkaupan lopetettua ja tasokkaiden päivittäistavarakauppojen siirryttyä valtatien 9 varrelle kauppojen saavutettavuus on heikentynyt. Päivittäistavarakauppojen ja kioskien/huoltoasemamyymälöiden puuttuminen asuinalueiden läheisyydestä (esim. Suopelto, Peltoinen, Mäenpää, kyläkeskukset) koettiin myös iäkkäiden kannalta heikkoutena. Huomattavaa vastauksissa oli, että keski-ikäiset kokivat valtatien 9 varren palvelut osana kaupungin keskustan palvelurakennetta, mutta iäkkäät kokivat valtatien 9 varren erillisenä alueena, mitä seuraavat kommentit päivittäistavarakaupan kehityksestä Loimaalla kuvastavat hyvin: K-Supermarket tuli kaupunkikeskustaan. Keskusta on tyhjentynyt ja isot marketit menneet kauemmaksi. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus koettiin kuitenkin pääosin hyväksi. 3.4.2 Erikoiskauppa Vuoden 2003 kyselystä tuli ilmi, että Loimaan seutukunnassa erikoiskaupan valinnassa tärkeimpiä valintaperusteita ovat ammattitaitoinen ja palvelualtis henkilökunta, henkilökohtainen palvelu, luotettavuus ja asiakkaan toiveet. Loimaan ja Mellilän asukkaiden haastattelujen perusteella Loimaalaiset vaativat erikoiskaupalta hieman enemmän kuin muut seutukunnan asukkaat. Seuraavat tekijät nousivat tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi valintaperusteiksi: - Ammattitaitoinen henkilökunta (92,6 %) - Palvelualtis henkilökunta (88,1 %) - Henkilökohtainen palvelu (85,8 %) - Asiakkaan toiveet (85,8 %) - Luotettavuus (83,5 %) - Monipuoliset tuotevalikoimat (82,4 %) - Edullisuus (73,9 %) - Positiivinen mielikuva (73,3 %) - - Sijainti (54,5 %) - Paikoitustilat (52,3 %) Jälleen huomiota herättää se, että erikoiskaupan sijainti ja paikoitustilat eivät tässäkään ole tärkeimpiä valintaperusteita. Sekä vuoden 2003 ja vuoden 2005 tutkimuksista tuli ilmi, että Loimaan seutukunnan erikoiskauppa ei pysty vastaamaan asiakkaiden kysyntään. Tyytymättömyys erikoisliikepalveluihin johtui pääosin siitä, ettei erikoisliikepalveluita löydy omasta asuinkunnasta. Selvityksen yhteydessä tehtyjen teemahaastattelujen ja kyselyjen kautta ilmeni, että erikoiskauppoja ei ole Loimaalla riittävästä. Toisaalta uudet isot ketjut ovat parantaneet erikoiskau-

14 pan valikoimaa. Iäkkäiden kannalta erikoiskaupan saavutettavuus on heikentynyt, mikä on seurausta erikoiskaupan vahvistumisesta valtatien 9 varrella ja uusien markettien yhteydessä. 3.4.3 Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut Selvityksen yhteydessä tehtyihin teemahaastatteluihin ja kyselyihin otettiin mukaan myös kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut. 29 Kyselyjen ja haastattelujen kautta ilmeni, että julkisesti rahoitetut vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut ovat varsin kattavat ja niihin ollaan niin tyytyväisiä, että nykyinen kaupallinen vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelujen tarjonta on varsin riittävä. Haja-asutusalueilla asuville etäisyydet palveluihin ovat pitkät, jolloin näiden saavutettavuus etenkin iltaisin on vaikeaa, kun linja-autot eivät enää kulje. 3.5 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 3.5.1 Puuttuvat kaupalliset palvelut Haastatteluissa tuli ilmi, että Loimaan kaupallisten palvelut ovat joiltain osin puutteelliset. Täydennystä toivottiin seuraavien palvelujen osalta. Päivittäistavarakauppa: - lähikauppa/elintarvikekioski suurimmilla asuinalueilla ja kyläkeskuksissa - Tavaratalo kaupungin keskustassa; laadukas päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan valikoima - Hypermarket vt 9 varrella; laadukas päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan valikoima - Halpahintamyymälä - Liikennemyymälä/huoltoasema/huoltamo VT 9 varrelle näkyvälle paikalle Erikoiskauppa: - miesten vaatetus (monipuolinen vaateliike, jossa myös pukuja, kauluspaitoja, ym.) - kenkä- ja vaatekaupat (monipuolisemmin, naisten päällysvaatteet) - kirjakauppa - lelu- ja lastentarvikekauppa - taide/antiikkikauppa - antikvariaatti - kumi- ja muoviliike Tilaa vaativa kauppa: - huonekalu-/sisustuskauppa vt 9 varrella - tasokas kauppapuutarhamyymälä vt 9 varrella - Konekauppoja - Autokauppoja - Vapaa-ajantoiminnot ja ravintolat: - iltakahvila - Keilahalli - Pizzeria - Nuorille suunnattu vapaa-ajanviettopaikka, esim. kahvila - Grilli Hirvikosken keskustaan poistuneen grillin tilalle 29 Kaupallisilla vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä muita kuin julkisesti rahoitettuja vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluita. Näitä ovat esimerkiksi kahvilat, ravintolat, yksityiset kuntosalit ja lääkärisasemat, klubit, elokuvateatterit, matkailupalvelut ym.

15 Hyvinvointipalvelut: - Pienimuotoinen lääkäriasema - Kotipalvelut: päivittäistavarakaupan kassit suoraan kotiin, siivous, ym. hoivapalvelut - Kerrostalo tai alue, jossa vanhuksille sekä asuntoja että palveluja 3.5.2 Kaupan näkemys Asukkaiden sekä kaupungin ja Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen edustajien haastattelujen jälkeen haastateltiin suurimpia toimijoita vähittäistavarakaupan markkinoilla. Haastateltavina olivat Kesko Oyj:n Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen, Turun osuuskaupan (TOK:in) toimialajohtaja (S-marketit ja Salet) Mika Marttila, Suomen Spar Oyj:n kenttäpäällikkö Partti Palosaari ja Lidl Suomi Ky:n kiinteistöpäällikkö Toni Kankare. Keskon ja TOK:in edustajilta kysyttiin myös näkemyksiä erikoistavarakaupan kehityksestä Loimaalla. Liikennemyymälöiden kehittämismahdollisuuksia kartoitettiin puolestaan haastattelemalla Turun osuuskaupan (TOK:in) toimialajohtaja (Hotellit, ravintolat ja liikennemyymälät) Jyrki Valannetta, Oy Esso Ab:n myyntipäällikkö Jari Kivistä ja Pikoil Oy:n toimitusjohtajaa Markku Kivistä. Päivittäistavarakauppa TOK:in, Keskon ja Suomen Sparin kauppaverkkosuunnittelijoiden mukaan Loimaan päivittäistavaran myymäläverkko on tällä hetkellä rakenteellisesti ja alueellisesti tyydyttävä, eikä tiedossa ole uusien liikkeiden perustamisia. S-markettiin on tulossa iso remontti vuosina 2007-2008, mutta laajennuksen mahdollisuuksista ei ole vielä päätetty. Kesko tulee myös kehittämään lähinnä K-Supermarkettiaan seuraavien 15 vuoden aikana. SOK on ostanut Suomen Sparin, mikä heikentää Spar-kaupan tulevaisuuden ennakointia. Spar-kaupan kauppias on kuitenkin halukas jatkamaan liiketoimintaansa nykyisissä tiloissa. Trendinä näyttää olleen viime vuosina niin Loimaalla kuin muuallakin Suomessa, että myymälöiden koko on kasvanut ja määrä vähentynyt. Kaupan edustajien näkemys on, että sama trendi jatkunee tulevaisuudessa. Vaarana on, että Loimaan päivittäistavaran ostovoima siirtyy suurten yksiköiden imussa yhä enemmän Loimaan ulkopuolelle. Tämän vuoksi nykyisiä kauppoja tulisi kehittää ja laajentaa. Kaupan edustajien mielipiteet hypermarketin mahdollisuuksista kaupungissa vaihtelevat. Toisaalta ollaan sitä mieltä, että joku nykyisistä supermarketeista voi kasvaa ns. minihypermarketiksi (n. 4000-5000 k-m2) seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Uutta hypermarkettia kaupunkiin ei kuitenkaan ostovoiman puolesta voi perustaa ilman, että joku olemassa olevista toimijoista joutuu lopettamaan. Toisaalta ollaan sitä mieltä, että Loimaan seudun ostovoima ei riitä hypermarketin perustamiseksi Loimaalle. Isojen supermarkettien määrän ennakoidaan säilyvän ennallaan vuoteen 2020 asti. Näitä pienempien päivittäistavarakauppojen määrän ennakoidaan joko säilyvän ennallaan tai vähenevän vuoteen 2020 mennessä. Pienten myymälöiden tulevaisuus riippuu pitkälti aukiololaista; jos vain pienet myymälät saavat jatkossakin pitää ovensa auki, myymälöiden määrä voi säilyä nykyisellään. Muuten määrä voi romahtaa nopeasti nykyisestään. Tavaratalon perustaminen ei ole kaupan edustajien mukaan mahdollista Loimaan kokoisessa kaupungissa. Kaupan edustajien mukaan kiinnostavin potentiaalinen sijoittumisalue uusille isoille supermarketeille on pääliikenneväylien varret ja Loimaalla etenkin Aleksis Kivenkatu. Pienmyymälöille potentiaalinen sijoittumisalueeksi mainitaan myös Hirvikosken keskusta ja suurimmat asuinalueet.

16 Kaupan edustajien mukaan Loimaan liikennemyymälöiden lisäämistarve riippuu kulutustottumuksien muutosnopeudesta, vapaista soveltuvista tonteista ja tarjonnan sisällöstä. Nykyisen eritasoliittymän kohdalla on tällä hetkellä jo Neste- ja Esso-asemat, joten kilpailu on erittäin kovaa ja uuden aseman sijoittaminen risteysalueelle vaatisi näin tarkkaa harkintaa. Nykyisiin asemiin ei ole myöskään tiedossa liikennemyymälää. Erikoiskauppa Kaupan edustajien mukaan Loimaan erikoiskauppa heikkenee tulevina vuosina. Viime vuosikymmenen trendinä on ollut erikoiskauppojen lopettaminen Loimaalla, sillä väestöpohja on liian pieni erikoiskaupalle. Tilaa vaativan erikoiskaupan oletetaan sen sijaan säilyvän kutakuinkin ennallaan. Kiinnostavimmiksi potentiaaliseksi sijoittumisalueeksi uusille pienille erikoistavarakaupoille mainitaan supermarkettien sisätilat (samojen seinien yhteyteen) ja tilaa vaativalle erikoiskaupalle valtatien 9 varsi. Johtopäätökset Kaupallisten toimijoiden näkemykset kaupan tulevaisuudesta Loimaalla eroavat merkittävästi haastatteluissa esitetyistä toiveista kaupan tulevasta kehittämisestä. Päivittäistavarakaupan osalta ainoastaan toiveet halpamyymälästä voivat toteutua, jos kaupallinen toimija saa haluamansalaisen tontin toiminnalleen. Etenkin erikoiskaupan tulevaisuuden näkymät ovat näiden haastattelujen perusteella heikohkot liian pienen väestöpohjan takia. 3.6 KAAVOITUSTILANNE JA VAPAAT TOIMITILAT Loimaalla on tällä hetkellä sekä asema- että yleiskaavoissa rakentamattomia liiketontteja. Yleiskaavan rakentamattomat liiketontit sijaitsevat Hulmilla ja Pohjoisosassa Vesikosken kaupunginosassa (yhteensä 43 ha), Juvan eteläosissa (47 ha) ja Hirvikoskella (4,5 ha). Asemakaavassa on puolestaan vapaita tontteja lähinnä valtatien 9 varrella (160 000 k-m 2 ). Tyhjiä tiloja on sekä kaupungin keskustassa että valtatien 9 varrella (3700 k-m 2 ). 30 Suuret ketjut haluavat tulla juuri valtatien 9 varrelle hyvien liikenneyhteyksien ja näkyvän paikan johdosta. Tällä hetkellä heikkoutena on kuitenkin eritasoliittymän puute eteläisille yritysalueille. Uuden liittymän toivotaan parantavan palvelualueiden kysyntää tulevaisuudessa. 31 30 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006). 31 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006).

17 4 KAUPALLISET PALVELUT JA KAUPUNKIKUVA Kaupallisten palvelut ovat synnyttäneet torin ympäristöön selkeän kaupallisen keskittymän, jossa liikkeet avautuvat pääosin katutasolle. Torin ympäristön kaupunkikuvaa heikentävät muutamat tyhjilleen jääneet toimitilat. Torin ympärillä on myös useita ympäristöönsä nähden matalia rakennuksia, mikä heikentää ympäristön yhtenäisyyttä (kuva 1). Kuvat 1 ja 2. Torin ympäristö on rakennuskannaltaan epäyhtenäinen. Korkeiden kerrostalojen rinnalla on matalia laatikkorakennuksia. Turuntien viihtyisyyttä heikentää puolestaan alueen läpi kulkeva tie ja istutusten puute.. Turuntien varren liikkeet muodostavat selkeän ja yhtenäisen kauppakadun, jonka viihtyisyyttä heikentää kuitenkin Turuntien vilkas liikenne (kuva 2). Loimijoen varsi on kaupallisten palvelujen kannalta puolestaan kaunis alue (kuva 3). Alueella on vanhaa rakennuskantaa, joihin on sijoittunut pieniä palvelujen tuottajia, eikä Satakunnantien vähäinen liikenne häiritse jalankulkijoita. Heikkoutena on muutamien vanhojen rakennusten huono kunto, tyhjilleen jääneet toimitilat sekä tyhjät tontit. Loimijoen rannan rakentaminen on myös sulkenut kaupunkilaiset rannan ulottumattomiin, ja näkymätkin joelle ovat paikoin pitkälti suljettu rakennetun ympäristön kautta. Valtatien 9 varren kaupallisten palvelujen muodostama kaupunkikuva on varsin heikko; etenkään näkymät valtatielle 9 eivät ole kauniit. Kaupunkikuvaa heikentää rakennustapa sekä liiketilojen takapihojen sijoittuminen valtatien puolelle. Näkymiä voitaisiin parantaa istutuksin ja tulevan rakennuskannan osalta rakennustapaohjeistuksin.

18 Kuva 3. Satakunnantien varrella on runsaasti vanhaa rakennuskantaa, joista osa on huonossa kunnossa ja kaipaisi kunnostamista. Kuvassa oleva hautaustoimiston rakennus on hyvä esimerkki siitä, kuinka rakennuksia kunnostamalla tien ympäristöstä tulisi houkutteleva niin yrittäjien, kauppiaiden kuin asiakkaidenkin silmissä. Hirvikosken kaupallisten palvelujen alue on pieni ja rajoittuu Hirvikoskentien varteen. Alueella on muutama kaupallinen palvelurakennus. Kuva 4. Hirvikosken keskustan palvelut rajoittuvat Hirvikosken tien varrelle. Asfalttikentät hallitsevat aluetta. Istutuksin alueesta tulisi viihtyisämpi.

19 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 KAUPAN KEHITYSLINJAT JA ERITYISPIIRTEET LOIMAALLA Loimaan seutukunnassa ja Loimaan kaupungissa ostoskäyttäytyminen on muuttunut samalla tavalla kuin muuallakin suomessa; palveluja haetaan yhä kauempaa ja yhä suuremmista keskittymistä. Tämä on saanut aikaan kaksi merkittävää muutosta Loimaalla: (1) Päivittäistavarakauppojen koko on kasvanut ja suuret yksiköt ovat sijoittuneet henkilöautoliikenteen kannalta edullisesti keskustan ulkopuolelle valtatien 9 läheisyyteen (2) Loimaan kaupunkikeskustan, Hirvikosken ja kyläkeskusten palvelut ovat heikentyneet, kun valtatien 9 läheisyydessä kasvaneet päivittäistavaramarketit sekä tilaa vaativat erikoiskaupat ovat vallanneet markkinoita ja asiointimatkat ovat pidentyneet (asiointia yhä enemmän Turussa, Raisiossa, Forssassa ja Tampereella) Kaupallisen verkon muuttuminen on heikentänyt etenkin autottomien asemaa. Ongelma korostuu tulevaisuudessa, kun iäkkäiden määrä todennäköisesti kasvaa kaupungin keskustassa. Toisaalta iäkkäiden muuttoliike keskustaan mahdollistaa keskustan rakenteen tiivistämisen, minkä seurauksena kaupan edellytykset alueella paranevat. Loimaan seudullinen vetovoima on tällä hetkellä varsin vahva. Turun seudun läheisyys lisää kuitenkin asiointia naapuriseutukunnassa etenkin kestokulutustavaroiden osalta 32 ja liikkuvuuden lisääntymisen, Turku/Raision, Forssan ja Huittisten laajenemisen sekä uuden Ideaparkin myötä Loimaan markkina-alue voi edelleen pienetä. Kaupallisten toimijoiden näkemykset Loimaan tulevaisuudesta ovat varsin stabiilit. Suurimmilla ketjuilla ei ole merkittäviä suunnitelmia kaupan kehittämiseksi Loimaalla. Erikoistavarakaupan osalta suurten ketjujen edustajat ovat varsin pessimistisiä, eivätkä usko etenkään keskustan kivijalkamyymälöiden kannattavuuteen kaupungissa. Toisaalta kaupungin keskustan erikoiskauppa on vahvistunut aivan viime vuosina, ja keskustassa on huomattava määrä pieniä kivijalkamyymälöitä sekä palveluja kaupungin asukaslukuun nähden. Etenkin Turuntien varren myymälämäärä on kasvanut viime vuosina. Loimaan kaupungin ja seutukunnan ikärakenteen vanheneminen voi aiheuttaa muutoksia Loimaan kaupallisessa verkossa. Iäkkäiden muutto kaupungin keskustaan lisää lähipalveluiden kysyntää. Toisaalta kotitaloustuen, palvelurakenteen muutoksen ja poliittisten linjausten kautta kotipalveluiden kysyntä voi kasvaa ja iäkkäät voivat asua yhä kauemmin haja-asutusalueilla. Ikärakenteen vanheneminen hidastaa todennäköisesti kulutustavaroiden kysynnän kasvua, mutta lisää matkailu-, vapaa-aika- ja hyvinvointipalveluiden kysyntää. Loimaan monipuolinen vapaa-ajanverkosto sekä matkailupalvelujen kehittyminen alueella muodostavat hyvän pohjan palvelujen monipuolistamiseksi edelleen tulevaisuudessa. 32 Airaksinen & Kuljuntausta (2005). Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa.