Inspecta Oy:n asiakaslehti 1 / 2009 KVALITA Uusin innoin yhdessä kohti tulevaisuutta Uusi tuote: Green Card on askel kohti sertifiointia Uudenlaista tiimityötä: Tehtaan riskikartoitus kahdessa viikossa 1
1/2009 Pääkirjoitus: Yhdessä kohti tulevaisuutta Green Card askel kohti sertifiointia Inspecta ja Kuitu Finland Oy Uudenlainen tiimityö onnistui yli odotusten Uutta nostetta henkilösertifioinnille Käännöspalvelu on muutakin kuin kielenkääntämistä Yhteistyö raiteillaan Oy VR-Rata Ab:n kanssa Fujitsu Services Oy Sertifiointi näkyy asiakastyytyväisyydessä Akkreditointi on asiakkaan etu Uutisia energiatehokkuusrintamalta Lainasanat Kolumni: Hannu Helama Uusi toimenkuva, uusi tekijä Uutta energiaa Inspecta Sertifioinnin riveissä Resume 4-6 Juha Isoherranen on täystyöllistetty alasajetussa tehtaassa. 8 14 Anu Asikainen viihtyy VR-Radan työympäristössä. Kimmo Vaikkola ilahtuu tyytyväisten asiakkaiden palautteesta. 1/2009 JULKAISIJA Inspecta Sertifiointi Oy KATUOSOITE Miestentie 3, 02150 Espoo PUHELIN 010 521 600 FAX 010 521 6750 PÄÄTOIMITTAJA Anne Qvintus TOIMITUS JA ULKOASU Avalon Oy, 020 1525 300 KANSI Juha Isoherranen. Kuvaaja Riitta Supperi, Exito Imagen Tmi. PAINOPAIKKA Paintek Oy PAPERI MultiArt Silk 200/150 g/m 2 2 SISÄLLYSLUETTELO
Yhdessä kohti tulevaisuutta Vuosi sitten pohdiskelin tällä paikalla, ettei sertifioinnin horisontissa ole näkyvissä radikaaleja muutoksia. Sillä tarkoitin pääasiassa omaa tapaamme toimia sekä sitä, että myös meidän tulee parantaa jatkuvasti, askel askeleelta, kuten opastamme asiakkaitamme. Vain siten voimme taata asiakkaillemme laadukkaan yhteistyön myötä liiketoiminnalle saatavat hyödyt myös tulevaisuudessa. Tavattuani kuluneen vuoden aikana laajasti asiakaskuntaamme pari henkilöä työllistävistä ammatillisista perhekodeista aina isoihin rakennusliikkeisiin voin sanoa oppineeni paljon uutta heidän liiketoiminnastaan ja sen kehittämishaasteista. Kyetäksemme parhaiten tukemaan asiakkaitamme vahvistimme taas keväällä joukkoamme kahdella uudella pääarvioijalla sekä uusilla tuotteilla. Heikki Hellstén ja Tiina Nuorsaari esittäytyvät sivulla 12. Lisäksi syyskesällä Inspecta Sertifioinnissa aloittaa myyntipäällikkönä DI, KTM Roger Andréasen. Hänestäkin kerromme lisää tässä lehdessä. Alkuvuodesta 2009 hankimme palveluvalikoimaamme kokonaan uuden tuotteen, laaduntuottokyvyn Green Cardin, täydentämään ISO-standardiperhettä. Green Card -liiketoiminnan mukana saimme joukkoomme myös sen kehittäjän, Kaj von Weissenbergin, joka kertoo Green Cardin ja sertifioinnin keskinäisestä synergiasta sivulla 13. Viime asiakaspäivämme jälkeen saatoimme loppuun kaikkien sertifikaattiemme muuttamisen määräaikaisiksi akkreditointistandardin sääntöjen mukaan. Iso urakka hoitui hyvin, kiitos pätevän assistenttijoukkomme. Tämän syksyn asiakaspäivää odotamme innolla saadaksemme jakaa osallistujien kanssa kuluneen vuoden opetukset ja huippuhetket, joihin lukeutuu mm. uudenlainen, kokonaispakettina toimiva projektipalvelumme. Ensimmäinen projektimme oli tässä lehdessä kuvattu Kuitu Finlandille tehty työ. Uskomme vahvasti tämän yhteistyömuodon tulevaisuuteen. Myös meidän tulee parantaa jatkuvasti, kuten opastamme asiakkaitamme. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin. Anne Qvintus PÄÄKIRJOITUS 3
TEKSTI Aino Krohn / Avalon Oy KUVAT Riitta Supperi Uudenlainen tiimityö onnistui yli odotusten Maaliskuussa 2009 Inspectan väki sai haasteellisen tilaisuuden näyttää, miten tehokkaaseen asiakastyöhon Inspecta Sertifiointi ja Inspecta Tarkastus yhdessä kykenevät. Toimeksiannon ja loppuraportin väliin jäi tuskin kahta viikkoa työaikaa kahdeksan hengen tiimille, joka vei läpi Kuitu Finland Oy:n tehtaan kuntotarkastuksen ja riskikartoituksen. Tämä tehdas on näytellyt suurta roolia monen valkeakoskelaisen perheen elämässä. Myös tehtaanjohtaja Juha Isoherrasen isä toimi tehtaassa prosessinhoitajana 36 vuotta. 4
Säterintie Valkeakoskella johtaa lähes autiolle viskoosikuitutehtaalle, joka aikaisemmin tunnettiin Säteri Oy:nä. Sittemmin nimensä Kuitu Finland Oy:ksi muuttanut tehdas hakeutui konkurssiin joulukuussa 2008 ja konkurssipesä palkkasi tehtaanjohtaja Juha Isoherrasen sekä joukon avainhenkilöitä pitämään huolta alasajetusta tehtaasta, kunnes se mahdollisesti käynnistettäisiin uudelleen. Tehdas oli viime vuosikymmeninä tuottanut hienoa mikrokuituviskoosia materiaaliksi tekstiiliteollisuudelle. Kuitu Finland oli myös pitkään maailman suurin selluloosapohjaisen palosuojakuidun valmistaja. Ongelmaksi muodostui lopulta tuotteen hinta. Sitä ei raaka-ainehintojen noustessa voitu nostaa, koska perusviskoosin valmistajia alkoi olla halvan työvoiman maissa yhä enemmän. KUITU FINLAND OY Autoakaan ei myydä katsastamatta Tehtaan tuotanto oli ajettu alas ja laitteet pesty ennen joulua 2008. Toimintaan jäivät voimalaitoksen apukattila ja jätevesilaitos. Maaliskuuhun 2009 mennessä tilanne oli edennyt siihen pisteeseen, että haluttiin selvittää, millä edellytyksillä tehdas voitaisiin turvallisesti käynnistää. Katsastamaton kulkupeli ei saa auton ostajaa innostumaan. Sama pätee tehtaisiin. Kukapa haluaisi ostaa seisovan tuotantolaitoksen ilman luotettavaa kuntotarkastusta? Tehtaan käynnistysedellytysten arviointi oli tärkeää myös siksi, että sen tuotantoprosessissa käyttämistä raakaaineista etenkin rikkihiiltä oli jäljellä useiden kuukausien tarpeen kattava varasto. Rikkihiili on vaaralliseksi luokiteltu kemikaali. Vaikka sen käsittely itse prosessissa onkin varmistettu turvalliseksi, sen hävittäminen tai muualle siirtäminen olisi hankalaa. Niinpä helpoin tapa päästä siitä eroon olisi käyttää se hallitusti loppuun tuotannossa. Henkilöstö lujilla suljetussa tehtaassa Tuotannon alasajon jälkeenkin tehtaan laitteet ja tuotantotilat on haluttu pitää kunnossa. Isoherranen sanoo eläneensä viime kuukaudet tehtaan kanssa lähes 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivää viikossa. Päivittäin on yhä töissä myös tehtaan materiaali- ja taloushallintoasiantuntija, sähkömies, automaatioasiantuntija, pari tuotannon työnjohtajaa sekä useita mekaanisen kunnossapidon ihmisiä, kuten putkimiehiä, paloesimiehiä ja mekaanikkoja. Lisäksi tarvitaan jatkuvaan vuorotyöhön kiertovartijoita, kattilalaitoksen hoitajia, rikkihiilen talteenoton ja jätevesilaitoksen hoitajia, vesiaseman hoitaja ja portinvartija. Viskoosikuitua valmistava tehdas Viskoosin valmistus alkoi Karjalan Jääskessä 1938 nimellä Kuitu Oy Valkeakoskella toimintaa jatkamaan perustettiin 1941 Säteri Oy Nimi muuttui Kuitu Finland Oy:ksi 2007 Tuotannosta n. 90 % on mennyt vientiin, mm. Yhdysvaltoihin Markkinatilanteen nopeasti heikentyessä yritys hakeutui ensin yrityssaneeraukseen ja pari viikkoa myöhemmin konkurssiin joulukuussa 2008 Tehdas ajettiin alas parissa viikossa Kuntotarkastuksen toimeksiantajana konkurssipesä/ Asianajotoimisto Krogerus Oy Normaalirutiiniensa lisäksi jokainen joutuu tekemään myös epätyypillisiä, tehtaan seisonnasta johtuvia asioita. Isoherranen kiittelee konkurssipesälle töitä tekevää henkilöstöä, joka on jaksanut uurastaa tehtaan arvon ja käynnistysvalmiuden ylläpitämiseksi, vaikka työn jatkuminen on epävarmaa ja paineet tuntuvat sekä taloudessa että aikatauluissa. Inspectan valmius yllätti Aiemmin Kuitu Finland on tehnyt yhteistyötä Inspectan kanssa lähinnä vain paineastioiden ja säiliöiden tarkastuksessa. Nyt haluttiin löytää mahdollisimman kattavaa osaamista nopeasti toimeenpantavaan käynnistysriskien kokonaiskartoitukseen. Toimintavalmiuden lisäksi haluttiin selvittää henkilöstön osaamista ja osaavan työvoiman saatavuutta. Juha Isoherranen soitti Inspectaan 2.3. tutustuttuaan palveluihin alustavasti Internetissä. Projektitiimi saapui vetäjänsä Mikko Törmäsen kanssa tehtaalle 9.3. ja aloitti kiivastahtisen työskentelyn. Tehtävä vaati uudenlaisia ajattelumalleja ja laajaa asiantuntemusta. Onneksi Inspectan kahdeksan monipuolista osaajaa lähti mukaan erittäin tiukasta aikataulusta huolimatta, sanoo Törmänen. Loppuraportti valmistui 19.3.2009. Fokusalueet oli rajattu etukäteen, joten työ lähti jouhevasti käyntiin. Runsaassa viikossa käytiin läpi tehtaan toimintatavat ja turvallisuusasiat, kunnossapito, kemikaalit, tuotanto ja voimalaitoksen toiminta sekä varmistettiin, että kaikki tarpeelliset viranomaistarkastukset on hoidettu. Juha Isoherranen toteaakin yllättyneensä Inspectan valmiudesta, jonka edessä tuli suorastaan kiire kaikkien tarvittavien dokumenttien kokoamisessa. Eri näkökulmat syventävät näkemystä Inspecta Tarkastuksen liiketoimintapäällikkö Ari Kajaala pitää Kuitu Finlandin projektia todellisena tilaisuutena Inspectalle, jonka tarkastus- ja sertifiointipuolen ammattilaiset saavat harvoin mahdollisuuden työskennellä rinta rinnan näin laaja-alaisessa ja monipuolisessa tehtävässä. Eri palveluiden rajapintoja hyödyntäen nähtiin, kuinka hyvin ne täydentävät toisiaan. 5
Alusta asti oli selvää, että työ on tehtävä avaimet käteen periaatteella siten, että tehtaan kokonaisturvallisuudesta laaditaan tilaajalle yksi, yhteisesti tuotettu, eri näkökulmat yhteen vetävä koontiraportti. Vaikka jokainen asiantuntija havainnoi asioita omasta näkökulmastaan, lopputulos on enemmän kuin erillisten arvioiden summa. Eri toimialojen tiivis keskusteluyhteys tuo kokonaisnäkemykseen uudenlaista syvyyttä. Kuitu Finland -projekti testasi myös Inspectan organisaation kykyä toimia yhteen tiukassa aikataulussa. Se ei olisi onnistunut ilman kokoavana voimana toiminutta projektipäällikkö Mikko Törmästä, joka vastasi myös loppuraportista, sanoo Kajaala, uskoen uuden työskentelymuodon tulevaisuudessa olevan Inspectassa enemmän sääntö kuin poikkeus. postiyhteenvedon päivästään: mitä tänään tein, mitkä asiat kävin läpi, mitä löydöksiä nousi esiin, mitä aion tehdä seuraavaksi. Päivittäisen dokumentoinnin yhteenvetona syntyi tiivistelmä, 60-sivuinen loppuraportti. Lopussa kiitos seisoo Kuitu Finland Oy:lle loppuraportti oli positiivinen: tehtaan tekniikka ja turvallisuus samoin kuin johtamisjärjestelmä ja henkilöstön osaaminen todettiin hyväksi. Vaikka tarkastetut laitteet onkin tehty toimimaan jatkuvasti, niiden huolto- ja kunnossapitovelvoitteiden todettiin olevan ajan tasalla eikä esimerkiksi alasajon aiheuttamia tukoksia tai muita, seisokin aikana syntyneitä uhkia löytynyt. Inspectan kannalta onnekkainta projektissa oli mahdollisuus käytännössä toteuttaa strategiaa, joka tähtää yhä parempaan kokonaisuuksien hallintaan ja voimavarojen hyödyntämiseen, toteaa Törmänen. Tiimi, joka ei entuudestaan tuntenut toisiaan, hitsautui kahdessa viikossa tehokkaaksi, yhtenä kokonaisuutena toimivaksi yksiköksi, jonka kaikki jäsenet kiittelevät projektin heille tuomia, uusia ja tuoreita näkökulmia omaan työhönsä. Inspectan työhön oltiin asiakkaan puolella niin tyytyväisiä, että kumppanuudesta on tehty myös jatkosuunnitelmia. Kartoituksen tuottamat suositukset ja ehdotukset on helppo jalostaa itselleen toimenpidelistaksi, sanoo Isoherranen, jolla on mielessään jo alustava luettelo asioista, joiden puitteissa yhteistyötä jatkettaisiin. Yhdessä tekemistä ja kokonaisuuden hallintaa Törmäsen vetämään projektiryhmään kuuluivat: Antti Ylinen (turva- ja käyttöautomaatiokartoitus) Jarmo Heikkilä (painelaitteet, kattiloiden käynnistys ja kemikaalit) Pirjo Fagerström (työturvallisuus ja toimintatavat) Jorma Pahkala ja Juha Seppänen (koneturvallisuus, nosturit, nostolaitteet, hissit) Seppo Välikangas ja Mikael Kotiranta (kiinteistöturvallisuus, pelastustoimen laitteet ja sähköturvallisuus) Kuitu Finland -projektin päällikkö, toimialapäällikkö, rakennus- ja tuotantotalouden DI Mikko Törmänen (33), tuli Inspectaan TUKESista marraskuussa 2008. Työn ohella hän tekee maanpuolustuskorkeakoululle väitöskirjaa toimintaympäristön analysointityökalujen kehittämisestä ja niiden linkittämisestä päätöksentekoon. Ensin projekti aikataulutettiin. Sen jälkeen oli vielä yhdistettävä tiimin asiantuntemus kokonaisuudeksi sekä luotava projektille oma toimintatapa ja ilmapiiri. Puitteet ovat tärkeät, muuten keskitytään helposti vain omaan alueeseen, sanoo Törmänen. Yhteistyö toimikin loistavasti kaikilla tasoilla, myös tehtaalla työskentelevän ydinhenkilöstön ja konkurssipesän kanssa. Inspectan miehitys oli paikalla kaiken aikaa, ja arvioinnit jaksotettiin toimiala kerrallaan. Yhteiset projektikokoukset tehostivat toimintaa. Jokaisen kenttäpäivän jälkeen projektiryhmän jäsenet tekivät sähkö- Prosessitekniikan insinööri Juha Isoherranen palasi juurilleen oltuaan välillä viisi vuotta Hercules Finland Oy:n palveluksessa. Kotona Valkeakoskella perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta (11 ja 1,5 v) sekä nuori dobermanni. 6
TEKSTI Aino Krohn / Avalon Oy KUVAT Riitta Supperi Käännöspalvelu on muutakin kuin kielenkääntämistä Käännöstoimisto Arancho Nordic Oy sai käännöspalveluita koskevaan laatustandardiin SFS-EN 15038 perustuvan sertifikaatin ensimmäisenä Suomessa. Standardin suomennos on Aranchon toimitusjohtaja Alfredo Spagnan ansiota, sanoo Inspecta Sertifioinnin pääarvioija Paula Mikkola. Arancho Nordic Oy on käännöstoimintaan ja monikieliseen yritysviestintään erikoistuneen Arancho Groupin pohjoismainen jäsen. Ryhmä toimii Suomessa, Italiassa ja Espanjassa neljässä eri toimipisteessä. Työntekijöitä on 45 ja asiakkaille on tarjolla vakituisista kääntäjistä ja toimittajista koostuvat tiimit, joita koordinoi yksi tai useampi projektipäällikkö. Alfredo Spagna on yksi ryhmän kuudesta osakkaasta ja syntyisin Sisiliasta. Hän aloitti kielenkääntäjänä 1986 asuessaan Saksassa, missä tutustui myös suomalaiseen vaimoonsa. Kuuden Saksan vuoden jälkeen 1991 seurasi muutto Suomeen, mihin Spagna perheineen on kotiutunut. Viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana työ käännöstoimistossa on radikaalisti muuttunut, sanoo Spagna. Tietotekniikan kehitys on tuonut käyttöön mitä erilaisimpia uusia työkaluja, työtahti on kiihtymistään kiihtynyt ja lähtötekstien laatu huonontunut. Tärkeintä on kokonaispalvelun laatu Nykyaikaisessa käännöstoimistossa asiakkaiden maailman ja eri toimialojen tuntemus on tärkeää, sillä joka toimialalla on oma terminologiansa ja omat toimintatapansa. Esimerkiksi lääkealalla on eri maissa omat, asetuksin säädellyt tavat tehdä lääkkeiden pakkaustekstit ja pakkolausekkeet. Toimistossa, jonka asiakkaista pääosa edustaa raskasta teollisuutta, biolääketiedettä ja muita erikoisaloja, jopa 90 % työstä on erilaisten käyttöohjeiden tekoa. On tunnettava laajasti näitä aloja koskevaa lainsäädäntöä ja direktiivejä sekä osattava käyttää oikeita tietolähdetyökaluja. Olennainen osa palvelua on ammatillisesti korkealaatuinen kontaktiverkosto. Palveleva käännöstoimisto tekee myös erilaisten painotuotteiden taittotyön ja lähettää digitaaliset painoaineistot esimerkiksi messupaikkakunnalle painettaviksi, jolloin kuriiria ei tarvita kuljettamaan esitteitä ja muuta messumateriaalia maasta toiseen. Uskottavuutta ja kilpailuetua sertifioinnista Paula Mikkola sai vinkin yhteistyömahdollisuudesta aikanaan käännöspalvelustandardin lanseeraustilaisuudessa. Spagna kiittelee Mikkolan proaktiivista lähestymistapaa sekä häneltä saatuja kehitysideoita. Sertifioinnin hyödyt näkyvät työn suoraviivaistumisena ja tuottavuuden parantumisena käännöstoimiston arjessa, jossa palkkakulut ovat suurin menoerä. Laatu, avoimuus ja selkeät prosessit ovat omiaan vahvistamaan asiakassuhteiden jatkuvuutta. Käytännössä vaikeinta oli omia toimintatapoja kuvaavan käsikirjan kirjoittaminen ensi kertaa, koska käännöspalvelussa prosessin eri vaiheet tapahtuvat niin samanaikaisesti, sanoo Spagna. Käsikirja päivitetään puolivuosittain ja se on osoittautunut erinomaiseksi koulutuksen ja työhön ohjauksen välineeksi uusille työntekijöille ja myös ulkopuolisille yhteistyökumppaneille. Aranchon esimerkkiä on Suomessa sittemmin seurannut turkulainen käännöstoimisto Traduct, kertoo Mikkola, joka on tehnyt sertifiointiauditointeja myös Belgiassa. Pohjois-Euroopassa Suomi näyttää olevan edelläkävijä käännöspalvelujen sertifioinnissa, vaikka kyselyjä on nyt alkanut tulla myös Ruotsista ja Latviasta. Käännöstoimistojen liiton johdossakin toiminut Alfredo Spagna toivoo asiakkaiden oppivan jatkossa olemaan käännöstoimistoon yhteydessä entistä varhaisemmassa vaiheessa, kun projekti on vasta suunnitteilla. Näin voidaan välttää esim. alkutekstien kulttuurisidonnaisuutta, jota ei voi kääntää. Pääarvioija Paula Mikkolan asiakkaat tulevat suurelta osin palvelualoilta, käännöstoimistojen lisäksi hän tekee yhteistyötä esim. ravintola- ja matkailuyritysten, markkinatutkimuslaitosten, oppilaitosten ja pankkien kanssa. Perheeseen kuuluu mies ja kolme jo aikuista lasta Orimattilassa, mistä Mikkola ajaa asiakkaiden luo, milloin ei tee etätyötä kotona. 7
TEKSTI Aino Krohn / Avalon Oy KUVAT Riitta Supperi Anu Asikainen viihtyy miesvaltaisessa työympäristössä hyvin, vaikka ulkopuolisen onkin joskus vaikea hahmottaa naisen roolia VR-Radan organisaatiossa. Työnantajansa paljastuessa häneltä on usein kysytty: Ai, oletko lipunmyyjänä? Yhteistyö raiteillaan eli miten maksimoida sertifiointiyhteistyön edut Oy VR-Rata Ab:n turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Anu Asikainen kertoo työnantajansa kymmenen vuotta kestäneestä, toimivasta yhteistyöstä Inspecta Sertifioinnin kanssa. Hahmota toimialasi kokonaisuus Anu Asikainen valmistui diplomi-insinööriksi rakennuspuolelta, pääaineenaan geotekniikka, ja teki diplomityönsä Tiehallinnolle. Professorinsa innostamana hän ohjautui sen jälkeen, vuonna 1997, työskentelemään Oy VR-Rata Ab:ssä, jonka palveluksessa hän on tehnyt koko tähänastisen työuransa. Toimittuaan aluksi suunnittelupuolen insinöörinä Asikainen siirtyi vuonna 2000 yhtiön sisällä uusiin tehtäviin kehittämään VR-Radan ympäristöjärjestelmää, jonka puitteissa ensimmäiset ympäristösertifikaatit saatiin v. 2001. Vuodesta 2004 alkaen hän on koordinoinut yhtiön laatu- ja ympäristöjärjestelmän kehittämistä. V. 2004 yhtiön laatujärjestelmä koostui vielä useista, yhtiön eri toimialoilla syntyneistä osajärjestelmistä, vaikka ensimmäiset laatusertifikaatit oli saatu vuonna 1998. Yhtiön ohjeistusta yhdistettiin ja päällekkäisiä ohjeita karsittiin. Vuonna 2007 myös yhtiön työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä oli edennyt sertifiointiin asti. Valmiita rautatietekniikan osaajia ei synny koulun penkiltä, joten työn puitteissa syntynyt kokemus ja näkemys ovat tärkeitä kolmen eri järjestelmän koordinoinnissa, josta Asikainen nyt vastaa. 8
Oy VR-Rata Ab syntyi v. 1995, kun Valtionrautatiet yhtiöitettiin Toimiala: ratojen rakentaminen ja kunnossapito Osa VR-konsernia, johon kuuluvat myös VR Osakeyhtiö ja sen tytäryhtiöt Oy Pohjolan Liikenne Ab ja Avecra Oy sekä telepalveluyhtiö Corenet Oy Yhtiö ei omista rataverkkoa, vaan toimii asiakastilausten pohjalta Nykyiset sertifikaatit: laatujärjestelmä SFS-EN ISO 9001:2000, ympäristöjärjestelmä SFS-EN ISO 14001:2004 ja työterveysja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001:2007 Keskitä ja ajoita tehokkaasti Suomessa toimii nykyään jo useita rataurakoitsijoita. Alalla on siis aitoa kilpailua, joka edellyttää jatkuvasti päivittyvää osaamista. Sertifikaattien keskittäminen yhdelle sertifiointilaitokselle tehostaa toimintaa samoin kuin sekin, että kaikki auditoinnit hoidetaan yhtä aikaa. Asikainen kiittelee Matti Järveä ja Arto Nikulaa, jotka ovat VR-Radan yhteyshenkilöt Inspecta Sertifioinnissa. Yhteistyö on aina ollut jouhevaa ja yhteisymmärrys syntynyt helposti. Yhden yhteistyökumppanin toimintamallissa kokonaisnäkemys ja toiminnan tuntemus tuovat työskentelyyn tehoa. VR-Radan auditoinnit eivät ole mitään kirjoituspöytätyötä, vaan niitä tehdään ympäri Suomea eri ratatyömailla ja tuotantolaitoksissa. Ratatöitä tehdään junaliikenteen ehdoilla ja usein yöaikaan, jotta häiritään liikennettä mahdollisimman vähän. Yhteistyö Inspectan kanssa on saatu joustavasti sovitettua yrityksen vuosikellorytmiin, jossa VR-Radan omat, sisäiset auditoinnit tehdään keväällä ja alkukesästä, ulkoiset auditoinnit syksyllä. Ennen kesää pidetään aina yhteinen suunnittelukokous, jossa aletaan hahmotella tulevien, ulkoisten auditointien ohjelmaa. Fokusoi ja teemoita järkevästi Jotta useissa kohteissa ja monien eri toimialojen puitteissa tehtävät auditoinnit tuottaisivat relevanttia tietoa kehitystarpeiden kokonaisuudesta, pitää kyetä näkemään metsä puilta. Parhaiten se onnistuu, kun kaikille auditoinneille valitaan yhteinen kattoteema, jonka kautta asioita tarkastellaan. Turvallisuus on ollut VR-Radan auditointien teemana jo useita vuosia ja sillä jatketaan edelleen. Sertifikaatit kattavat yhtiön toiminnan kolme osa-aluetta: suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon. Lisäksi kalusto- ja materiaalipalveluilla on omat, vastaavat sertifikaattinsa tuotantolaitoksilleen: kiskohitsaamolle, kyllästämölle ja vaihdetuotannolle. Panosta monipuoliseen osaamiseen VR-Radan toimialojen kirjo on haaste mille tahansa arviointilaitokselle. Inspecta Sertifiointi on kyennyt tarjoamaan todella monipuolista osaamista ja laajentamaan palveluaan sitä mukaa kuin VR-Rata on kymmenen vuoden aikana panostanut omaan palvelutarjontaansa. Tämä on Anu Asikaisen mukaan äärimmäisen tärkeää, sillä vain aidosti asiantuntevan palautteen pohjalta on mahdollista kehittää toimintaansa oikein. Auditoijien erilaiset kokemus- ja koulutustaustat tehostavat arviointeja ja tuovat arviointiin eri näkökulmia. Syvällistä ammattitaitoa ja kokemusta vaaditaan esimerkiksi rakennusalan yleisissä asioissa, ympäristölainsäädännössä, työturvallisuusasioissa ja liikenneturvallisuusasioissa sekä yhä enemmän sähköturvallisuudessa ja sähköalan lainsäädännössä. Sähkötöissä VR-Radalla on oman työn varmennusoikeus, jonka myöntää Turvatekniikan Keskus. Käytännössä Inspecta Ser- tifiointi arvioi, että täytetään TUKESin vaatimukset. Arvioinneissa pyritään varmistamaan, että työt tehdään Ratahallintokeskuksen ja Rautatieviraston ohjeiden ja määräysten mukaan. Tiehallinto taas vaatii, että siltaurakoitsijat täyttävät tietyt pätevyysvaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen tarkastetaan myös Inspecta Sertifioinnin ulkoisten auditointien yhteydessä. Muista henkilökohtainen sitouttaminen Kaikissa sertifioiduissa järjestelmissä syntyy runsaasti tietoa ja raportteja. Kynnyskysymykseksi muodostuukin usein se, miten saatu tieto ja opit jalkautetaan niin, että henkilökohtainen sitoutuminen kehitystyöhön on mahdollista organisaation kaikilla tasoilla. Ilman johdon sitoutumista on turha toivoa sitoutumista työntekijöiltäkään. Inspecta Sertifioinnin kanssa tämä on otettu toiminnassa tarkoin huomioon. Koskaan ei luoteta pelkkään kirjallisen auditointiraportin jakamiseen organisaatiolle, vaan johtoryhmä saa raportit sille erikseen esiteltynä. Presentaatio toimitusjohtajalle, tulosyksiköiden päälliköille ja liiketoimintajohtajille järjestetään auditointien jälkeen. Auditointien tulokset kehityskohteineen avataan kohta kohdalta ja pääkohtien merkitys yrityksen arjessa keskustellaan läpi. VR-Radan organisaatiossa kehittämistyöhön sitoutuminen onkin erittäin hyvällä tolalla, joten sertifiointiyhteistyön voi sanoa varmasti olevan oikeilla raiteilla. 9
Sertifiointi näkyy asiakastyytyväisyydessä Fujitsu Services sai ISO/IEC 20000-1:2005 -sertifikaatin huhtikuussa 2008. Tämä kansainvälinen standardi tietotekniikkapalvelujen johtamiseen ja hallintaan on vielä melko uusi. Itse asiassa olemme sertifikaatin ensimmäinen haltija Suomessa ja tiettävästi myös Pohjoismaissa, sanoo kehityspäällikkö Kimmo Vaikkola Fujitsusta. Fujitsun ydinarvoiksi on määritelty neljä tärkeää periaatetta: 1) Pidä lupauksesi. 2) Ole luova ja toimi kurinalaisesti. 3) Aseta asiakas etusijalle. 4) Luo menestyksesi. Näiden kautta ja avulla pyrimme tavoitteisiimme, joista asiakastyytyväisyys on aina etusijalla, kertoo kehityspäällikkö Kimmo Vaikkola. Keskeisenä mittarina työssään palvelun laadun kehittäjät käyttävät asiakaspalautetta. Sitä kerätään monipuolisesti eri lähteistä, muun muassa eri kohderyhmille tehtävistä asiakastyytyväisyystutkimuksista. Ei ole yllättävää, että asiakkaat, joiden palvelut on sertifioitu, ovat olleet tyytyväisiä sertifioinnin tuomaan lisään palveluiden kehittymisessä. näin päällekkäisyyttä jää pois. Työpanos on merkittävä sekä Fujitsulle että Inspecta Sertifioinnille. Näin saadaan kerralla kattava näkemys yrityksen prosesseista ja niiden mahdollisista kehittämiskohteista usean eri standardin näkökulmasta. Viimeisin seuranta-arviointi tehtiin tammikuussa 2009. Vuosittaiset seuranta-arvioinnit ovat osa jatkuvaa yhteistyötä, sen lisäksi Fujitsu on ollut aktiivisesti mukana tietotekniikkaalan standardien kehittämisessä, kertoo IT-palvelujen hallinnan tuotepäällikkö, pääarvioija Jyrki Lahnalahti Inspecta Sertifioinnista. Kun asiakkuuksia katsotaan stan- dardien kautta ja jatkuvan parantamisen näkökulmasta, palautteen ja kehityksen syklit vahvistavat toisiaan. Niin makaa kuin petaa ISO/IEC 20000-1 -standardin vaatimusten kohteena ovat IT-palveluiden tuottajan sisäiset prosessit ja toimintatavat, joilla ylläpidetään ja kehitetään liiketoimintaa tukevaa tietotekniikkaa - erityisesti palvelunäkökulmasta. Fujitsun asiakaskanta on laaja, se kattaa huomattavan määrän yrityksiä ja organisaatioita julkishallinnon, terveydenhuollon, Laatuun ei ole oikotietä Yrityksessä on tehty systemaattisesti laatutyötä vuodesta 1991 lähtien. Laatutyön pitkäjänteisyys edellyttää, että yrityksellä on siihen tarvittava yrityskulttuuri ja asenne valmiina. Inspecta Sertifiointi myönsi Fujitsulle ensimmäisen sertifikaatin jo vuonna 1993. Nykyisin sertifikaatteja on neljä: ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmä, ISO/IEC 27001 -tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä ja ISO/IEC 20000 1 -IT-palveluiden hallintajärjestelmä. Kaikkien neljän sertifikaatin seurannat tehdään vuosittain samaan aikaan. Vaikka sertifikaattien kattavuudet eivät ole aivan yhtäläiset, voidaan monia haastatteluita hyödyntää usean standardin kohdalla ja FUJITSU SERVICES OY Suomen johtava tieto- ja viestintätekniikan palvelutoimittaja Osa maailmanlaajuista Fujitsu-ryhmää Rekisteröidyt tavaramerkit: Patja -toimintamalli, joka ottaa vastuun asiakkaan tieto- ja viestintätekniikasta Sohva -toimintamalli, joka puolittaa asiakkaan sovellustaakan Muita vahvoja osaamisalueita: liikkuvan työn palvelut, sähköinen asiointi sekä Microsoft, SAP ja EMC Documentum -pohjaiset ratkaisut Kaksi tytäryhtiötä Suomessa: Nice-business Solutions Finland Oy ja Isoworks Oy 10
kaupan, elintarviketeollisuuden, kuluttajapalveluiden, finanssialan, teollisuuden ja yrityspalvelujen piiristä. Sekä Patja että Sohva ovat kansainvälisestikin tunnustettuja toimintamalleja. Näiden mallien merkitys näkyy myös Fujitsun ISO/IEC 20000-1 sertifikaatissa, joka kattaa tällä hetkellä yhden asiakkuuden molemmilta tuotealueilta. Palvelutoiminnan jatkuva kehittäminen on yritykselle elinehto ja palvelukonsepteja kehitetään Patja - ja Sohva -toimintamallien lisäksi myös itsenäisiksi ict-palveluiksi tietotekniikan, viestintäinfrastruktuurin ja operatiivisten sovellusten alueilla. Jotta asiakkaitten laatukokemus olisi luotettavan tasainen, toimintaa yhdenmukaistetaan tukeutuen samantyyppisiin prosesseihin ITIL-mallin (Information Technology Infrastructure Library) mukaisesti. Verkostoituminen on tärkeää Fujitsussa omien prosessien kyvykkyyksiä mitataan sisäisillä arvioinneilla, joiden määrää on entisestään lisätty. Sisäiset arvioinnit johtavat suoraan ulkoisiin arviointeihin, joiden fokus on näin helpompi määritellä. Jatkuva parantaminen on jo pitkään ollut ulkoisille arvioinneille valittu teema. Mitattavista näytöistä puhuttaessa Vaikkola mainitsee esimerkiksi tuoreet sovelluspuolen ITIL-prosessien sisäiset arvioinnit, joiden mukaan kyvykkyys oli selkeästi noussut. Tämä luonnollisesti rohkaisee tekijöitä joka tasolla. Koska arviointien pohjalta laaditaan toimenpidesuositukset kehityskohteittain ja toimeenpanokin tapahtuu pääosin yksiköissä, kokonaisuuden hallinta vaatii hyvää verkostoitumista ja yhteistyötä niin yrityksen sisällä kuin suhteessa asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Vaikkola kiittelee Inspecta Sertifioinnin osaamista ja joustavaa yhteistyötä, jonka tulokset näkyvät Fujitsun asiakkaiden tyytyväisyydessä. Kimmo Vaikkola tuli Fujitsun palvelukseen Valion tietotekniikan ulkoistuksen kautta 1995. Sovelluspuolen palveluprosessin kehitystyöstä hän siirtyi nykyiseen toimeensa vuosi sitten. Harrastuksiin kuuluvat avantouinti pari kertaa viikossa talvikaudella ja pyöräily, jonka parissa kilometrejä kertyy kesässä toista tuhatta.
TEKSTI Aino Krohn / Avalon Oy KUVAT Riitta Supperi Uutta energiaa Inspecta Sertifioinnin riveissä Tuoretta näkökulmaa konepajateollisuuteen Pääarvioija Tiina Nuorsaari tuli Inspectaan Perloksesta, jossa hän työskenteli SQAmanagerina eli toimittajien laadunvarmistuspäällikkönä (Supplier Quality Assurance). Koulutukseltaan hän on konetekniikan DI ja valmistui Tampereelta pääaineenaan tuotantotekniikka yhtenä kymmenestä naisesta sadanneljänkymmenen miesopiskelijan joukossa. Ennen Perloksen aikaansa Nuorsaari ehti toimia laatupäällikkönä PMJ automecissa. Perloksessa hänen toimenkuvaansa kuuluivat mm. toimittajakantaan tehtävät johtamisjärjestelmän auditoinnit. Työ oli kansainvälistä, sillä toimittajia oli mm. Unkarissa, Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa ja Meksikossa. Päivärutiinit rytmittyivät sen mukaan, minkä aikavyöhykkeen kanssa asioitiin: aamuisin hoidettiin kontaktit Kiinaan, viimeiseksi iltapäivällä Brasiliaan ja Meksikoon. Monipuoliselle kielitaidollekin oli käyttöä. Inspecta Sertifioinnissa Nuorsaari toimii teollisuustoimialan asiakkuuksissa ja tulee kiertämään etenkin suomalaisissa konepajoissa. Hän on erittäin innostunut työstään ja uskoo voivansa tuoda elektroniikka-alalta tuoretta näkökulmaa perinteiseen teollisuuteen. Vasta 1,5-vuotias Niklas-poika pitää tällä hetkellä huolen perheen vapaa-ajan käytöstä, mutta etukäteen suunniteltavissa oleva työaikataulu, naapurissa sijaitseva päiväkoti ja säännöllistä päivätyötä tekevä virkamies-isä ovat erinomainen tuki työhönsä antaumuksella suhtautuvalle äidille. Tiina Nuorsaari Pitkän linjan kokemusta tietotekniikan arviointeihin Heikki Hellstén Pääarvioija Heikki Hellsténillä on takanaan pitkä ura tietotekniikkayrityksissä. Ennen Inspecta Sertifiointiin tuloaan hän toimi Tiedossa finanssisektorilla laatu- ja kehitysjohtajana. Työtehtävät liittyivät sekä kansainvälisen tuoteliiketoiminnan että pohjoismaisten kumppanuuksien tukemiseen. IT on Heikin päätoimiala myös Inspecta Sertifioinnissa, johon hänet houkutteli halu tehdä työurallaan vielä jotain aidosti erilaista. Heikillä on filosofian maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta, minkä jälkeen hän on jatko-opiskellut tuotantotaloutta Teknillisessä korkeakoulussa. Laatujohtamisesta on suoritettuna Master of Quality -tutkinto. Työpaikan vaihdos tarjosi hänelle tilaisuuden tutustua laajasti suomalaisiin IT-yrityksiin ja saada alasta tuore kokonaiskuva. Oltuaan jo mukana useissa auditoinneissa hän toteaa yritysten erilaisuuden olevan ilahduttavaa. On hyvä, että toimintajärjestelmät luodaan dynaamisesti tukemaan yrityksen omaa liiketoimintastrategiaa, sanoo Hellstén, joka on aina halunnut varoa yhdenkoon ajattelua. Inspectassa Heikki kiittelee välitöntä toimintakulttuuria sekä avointa kommunikaatiota ja yhteistyötä. Mahdollisuus tutustua myös muihin toimialoihin lisää työn mielenkiintoisuutta. Työn vastapainona toimii ison lapsiperheen arki helsinkiläisessä omakotitalossa. Yhteensä Heikki on ehtinyt olla isänä ja kasvattajana kuudelle lapselle, joista viisi on vaimon perhekotityön myötä perheeseen sijoitettuja. Kaikenlainen hyötyliikunta vapaa-ajan asunnolla Jaalassa puutarhan hoidosta veneilyyn tuo rentoutusta vapaaaikaan. Kuhan ja hauen vetouistelu on avovesikauden ykkösharrastus, joskin Heikki mainitsee vahingossa saaneensa veneeseen myös järvitaimenen. 12
TEKSTI Aino Krohn / Avalon Oy KUVAT Riitta Supperi Green Card askel kohti sertifiointia Inspecta Sertifiointi Oy osti Green Card -arviointiliiketoiminnan Suomen Laatumestarit Oy:ltä 3.2.2009. Laaduntuottokyvyn Green Card -konseptin kehittäjä ja Suomen Laatumestarit Oy:n perustaja Kaj von Weissenberg siirtyi Inspecta Sertifioinnin palvelukseen. Kokemuksensa ja asiantuntemuksensa ansiosta hän on avainasemassa toiminnan edelleen kehittämisessä. Inspecta Sertifiointi Oy osti Green Card -arviointiliiketoiminnan Suomen Laatumestarit Oy:ltä 3.2.2009. Laaduntuottokyvyn Green Card -konseptin kehittäjä ja Suomen Laatumestarit Oy:n perustaja Kaj von Weissenberg siirtyi Inspecta Sertifioinnin palvelukseen. Kokemuksensa ja asiantuntemuksensa ansiosta hän on avainasemassa toiminnan edelleen kehittämisessä. Kymmenen vuotta Oracle Finlandin laatujohtajana antoi hyvän tuntuman siitä, mitä suuryritykset toimittajiltaan odottavat ja miten ne niitä arvioivat, Kaj von Weissenberg sanoo. Aikaisemmat työvuodet pk-sektorilla johtivat oivallukseen, jonka tuloksena muotoutui ajatus toimittajan laaduntuottokyvyn määrittelemisestä siten, että se tarjoaisi relevanttia täsmätietoa tilaajalle. Weissenberg kaipasi asiakastyöstä takaisin laadun kehittämiseen ja koki olevansa valmis uusiin haasteisiin. Niinpä hän ryhtyi yrityskonsultiksi ja perusti Suomen Laatumestarit vuonna 2005. Suomen vanhimman alihankkijayhteisön, SEC ry:n (Subcontracting Excellence Club) pyynnöstä hän tutustui sen tärkeimpiin päähankkijoihin (Metso, ABB, Rolls-Royce ja Kone). Hän pyysi päähankkijoita määrittelemään omat näkemyksensä toimittajalaadusta ja esitteli heille sitten samoilla kriteereillä tehdyt toimittaja-auditoinnit. Ne kirjoitettiin auki muotoon, joka antoi alihankkijayrityksen toiminnasta konkreettisen kuvan. Uusi asiakaslähtöinen näkökulma laaduntuottokykyyn herätti kiinnostusta ja se koettiin yhteiseksi asiaksi. Green Card -konsepti vietiin Teknologiateollisuuden alihankintatyöryhmään ja siitä tiedotettiin koko jäsenkunnalle. Synergia sertifiointiin on hyvä Idea konseptin nimeksi tuli asiakaskunnalta. Green Card tarkoittaa työlupaa ja viittaa mielleyhtymään siitä, että pienet toimittajat saavat näin luvan tehdä töitä isoille yrityksille kuuluessaan katselmoituun ryhmään, jonka osaaminen on asiantuntijoiden varmistama. Green Card Quality näyttää toiminnalle suunnan, josta koko arvoketju parhaiten hyötyy. Green Card -näkökulma nostaa yritysten vahvuudet pintaan, kun puolueeton taho kertoo, millaisia onnistumisen edellytyksiä yritykseltä löytyy. Enää ei tarjota vain sitä, missä ollaan hyviä, vaan opitaan tekemään mitä asiakkaat tarvitsevat. Laatutyöllä poistetaan kaupanteon esteitä ja parannetaan konkreettisilla asioilla arjen toimintaa. Arvioinnit kertovat, miten yrityksen johtamista voisi parantaa, miten tärkeistä asiakkaista pidetään huolta ja miten tulevaisuuteen on varauduttava. Toiminnan kehittämisessä on paljon samoja asioita kuin tuotelaadun kehittämisessä, sanoo Weissenberg. Green Card Quality onkin ollut monille asiakkaille askel sertifioinnin suuntaan, koska se antaa yritykselle valmiuksia systemaattiseen parantamiseen, asiakaslähtöisyyteen ja osaamisen kehittämiseen. Osa asiakkaista on jo sertifioituja ja synergia toimii hyvin. Inspecta osti koko konseptin Green Card -liiketoiminnan ja arviointikonseptin mukana Inspecta Sertifiointi sai Teknillisestä Korkeakoulusta saadut sähkötekniikan diplomi-insinöörin paperit ja Master of Quality -tutkinto eivät kerro kaikkea. Kaj von Weissenberg on myös harrastajamuusikko, jolla on toimittajavaimonsa kanssa räjähtävällä disco-show lla ja jazzahtavalla tunnelmoinnilla profiloitu showbändi The WWs eli the Double Use. Myös kaikki kolme lasta harrastavat musiikkia. kaikki siihen liittyvät tekijänoikeudet, tavaramerkit ja asiakasyhteydet. Alkuperäisen päähankkijaklusterin jäsenmäärä on kasvanut neljääntoista ja ryhmä edustaa nykyisellään yli 10 miljardin euron hankintoja Suomessa. Tilaajafoorumeihin kuuluvat Suomen suurimmat yritykset ja konsernit. Pienten ja keskisuurten toimijoiden kanssa etukäteen tehty työ on arvokasta. Säästöjä syntyy ja imagollisilta katastrofeilta vältytään, kun toimittajan toiminnan laadusta on taustatiedot. Esimerkiksi Suomen Siivoustekninen Liitto ry innostui asiasta niin, että kehitti Inspectan kanssa Green Card -konseptista oman versionsa, Clean Card in. Sen avulla saadaan puhtausalalla hallintaan muun muassa hintakilpailun aiheuttamat katteettomat lupaukset ja yllätykset. Weissenberg viihtyy Green Card -konseptin kehittämistyössä Inspecta Sertifioinnissa. Uutena aluevaltauksena on alkanut vastaavan konseptin luominen rakentamisen laadulle. Tavoitteena on lisäarvon tuottaminen koko rakennusalalle, jonka liikevaihto on n. 50 miljardia euroa vuodessa. Weissenberg toteaa, että tuossa summassa on n. 2,5 miljardin euron edestä sutta. Arvioimalla toimittajat ennen tilausta siitä voisi säästää ainakin 10 %. KOLUMNI 13
TEKSTI Aino Krohn / Avalon Oy KUVAT Riitta Supperi Uutta nostetta henkilösertifioinnille Inspecta Sertifiointi on vastikään aloittanut henkilösertifikaattien myöntämisen kuormausja teollisuusnosturien tarkastajille, kertovat pääarvioija Tarmo Lehtinen ja henkilösertifioinnin liiketoimintapäällikkö Juha Sillanpää. Aiemmin vastaavia henkilösertifikaatteja on jo myönnetty auto- ja henkilönostinten tarkastajille. Tässä valossa nostinten tarkastajien rooli on olennaisen tärkeä, koska ammattitaitoisella kunnossapidolla ja tarkastuksilla voidaan ehkäistä onnettomuuksia. Vuoden 2009 alussa voimaan tullut valtioneuvoston asetus 403/2008 edellyttää, että kolmen vuoden kuluttua kaikilla teollisuus- ja kuormausnosturien tarkastajilla on oltava tehtävässä vaadittava henkilösertifikaatti. Tarkastuksia voivat tehdä myös akkreditoidut asiantuntijayhteisöt. Sertifioitavia tarkastajia tuhatkunta Inspecta Tarkastuksella on ollut akkreditointi jo vuodesta 1997 ja Inspecta Sertifioinnilla on aiempaa kokemusta sekä autonostinten että henkilönostinten tarkastajien henkilösertifioinnista. Teollisuus- ja kuormausnosturien tarkastajia on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin edellä mainittuja, joten työmäärä tältä osin lisääntyy. Kun henkilösertifikaattia tarvitsevia autonostinten ja henkilönostinten tarkastajia on yhteensä n. 300, uusia kuormausnostureiden tarkastajia tulee lähitulevaisuudessa sertifioitavaksi n. 400 ja teollisuusnostureiden tarkastajia n. 600. Kuormausnostureilla tarkoitetaan tässä kuormaautojen päälle sijoitettuja nostureita (esim. HIAB). Teollisuusnosturit puolestaan ovat esimerkiksi radalla liikkuvia siltanostureita. Ylimenoaika huomioi kouluttautumisen Henkilösertifikaatin hakijalta edellytetään teknistä peruskoulutusta, esimerkiksi asentajan, teknikon tai insinöörin pätevyyttä sekä näyttöä käytännön kokemuksesta kyseisistä nostolaitteista. Hakijan peruskoulutus vaikuttaa vaadittavan kokemuksen määrään. Käytännön kokemus on osoitettava työtodistuksin tai niihin rinnastettavin selvityksin. Lisäksi henkilön on suoritettava ko. nostureihin liittyvä lisäkoulutus, jonka sisällön sertifiointielin on hyväksynyt. Sertifioinnin edellyttämän lisäkoulutuksen voi suorittaa kolmen päivän kurssina AEL:ssä (entinen Ammattienedistämislaitos), jossa järjestetään myös tarkastajatutkinnot. Tutkintoon kuuluu kirjallinen tentti ja näyttökoe, jolla varmistetaan henkilön kyky suorittaa tarkastustehtäviä. Asetuksen sallima ylimenoaika ottaa huomioon kouluttautumiseen tarvittavan ajan. Työturvallisuus nostaa tuottavuutta Työturvallisuus on tärkeä panostuskohde, olipa maailmantalous nousussa tai laskussa, sillä se on tapa konkreettisesti parantaa työn tuottavuutta. Työturvallisuussääntöjen tiukentumisesta kertoo sekin, että henkilönostimien ja trukkien käyttöön on nykyisin saatava työnantajalta lupa, vaikka varsinaista ajokorttia ei vaadita eikä koulutuspakkoa toistaiseksi ole, sanoo Sillanpää. Laitteiden toiminnan säännöllinen, ammattimainen tarkastus on yksi tärkeimpiä askeleita työturvallisuuden tiellä ja tarkastajalle myönnetty henkilösertifikaatti takaa sen, että tarkastajan ammatillinen pätevyys tehtävään on riittävä. Ohjeet henkilösertifioinnin hakemiseen löytyvät Inspecta Oy:n nettisivuilta: www.inspecta.fi/palvelut/sertifiointipalvelut/henkilösertifiointi. 14
Akkreditointi TEKSTI Aino Krohn / Avalon Oy KUVAT Riitta Supperi on asiakkaan etu Akkreditoinnista on helppo puhua yleisesti, mutta kuka oikeastaan tarkkaan tietää, mitä se tarkoittaa? Kaksi inspectalaista, laatupäällikkö Jouko Roine ja liiketoiminnan päällikkö, pääarvioija Matti Järvi lupautuivat avaamaan lukijoille akkreditoinnin merkitystä asiakkaillemme. Akkreditointi on pätevyyden toteamista. Kun tuote tai palvelu on akkreditoitu, se on virallisesti todettu vaatimusten mukaiseksi, sanovat Matti Järvi ja Jouko Roine. Suomen kansallinen akkreditointielin, FINAS-akkreditointipalvelu, toteaa päteviksi sertifiointi- ja tarkastuslaitoksia, kalibrointi- ja testauslaboratorioita, vertailumittausten järjestäjiä sekä päästökauppa- ja EMAS-todentajia. FINASin toiminnan tavoitteet asettaa ja toimintaa seuraa Työ- ja elinkeinoministeriö ja tehtävänä on tarjota lakisääteistä, kansainvälisten kriteerien mukaista akkreditointipalvelua. Puolueettomuuden varmistaa yhteistyö sidosryhmiä edustavan, valtioneuvoston asettaman VANK-P:n (Vaatimustenmukaisuuden arviointiasiain neuvottelukunta, Pätevyyden toteamistoimen jaosto) kanssa. Eri maiden akkreditoinnit takaavat periaatteessa samat asiat. Joka maassa on vain yksi yhteiskunnan valtuuttama akkreditointilaitos. Ilman akkreditointia esimerkiksi sertifiointiala saattaisi teoriassa ajautua tilanteeseen, jossa kuka tahansa voisi kaupata sertifikaatteja halvalla vaikkapa Internetissä. Akkreditointi voidaan myös peruuttaa Inspecta Sertifioinnin ja Inspecta Tarkastuksen keskeiset tuotteet ovat akkreditoituja palveluja. Omat akkreditointinsa on myös Inspecta Oy:llä, joka on Suomen johtava toimija alallaan. Sertifiointipuolella akkreditointeja on neljä ja ne koskevat johtamisjärjestelmien sertifiointia, EMASympäristötodennusta, tuotteiden ja palvelujen sertifiointia sekä henkilösertifiointia. Akkreditointi lähtee liikkeelle FINASille toimitettavasta hakemuksesta. Hakemusasiakirjojen perusteella FINAS aloittaa akkreditointiprosessin. Hakijan pätevyys sekä sertifiointiin että kulloinkin kyseessä olevaan toimialaan tutkitaan asiakasnäkökulmaa painottaen. Akkreditointi voidaan myös jonkin toimialan osalta peruuttaa, jos FINAS katsoo erikoisosaamisen siltä osin kavenneen. Pelkästään laatujärjestelmissä Inspecta Sertifioinnilla on akkreditointiin sisällytettynä 37 täysin erilaista toimialaa, joista esimerkkeinä mainittakoon muutama: maanviljelys, lääketuotteiden valmistus, koneet ja laitteet, lentokoneiden valmistus, sähkön tuottaminen ja jakelu, IT-toimiala ja terveydenhuolto. Akkreditoinnin saaminen ja pitäminen edellyttää paljon työtä ja vaatimukset ovat koko ajan kasvaneet. Sama koskee asiakkaita ja näkyy mm. siinä, että johtamisjärjestelmäsertifikaatit muutettiin määräaikaisiksi. Akkreditoitu sertifikaatti tuo lisäarvoa asiakkaalle Akkreditoinnin merkkinä sertifikaatissa on FINAS-logo, jonka alla näkyy akkreditointipäätöksen numero sekä standardi, jota vasten akkreditointi on tapahtunut, kuten kuvassa S002 (EN ISO/IEC 17021). Akkreditoitu sertifikaatti voi olla tarjouskilpailussa vaatimuksena tai ainakin siitä voi olla etua, kuten monissa muissakin tilanteissa. Akkreditointi kertoo, että sertifioinnissa on käytetty pätevää ja tunnustettua sertifiointi laitosta, jonka arvioinnit ovat riittävän kattavia. Asiakkaalle tämä tuo sekä lisäarvoa että turvallisuutta kertomalla, että sertifiointi laitosta valvotaan. FINAS on parikymmentä päivää vuodessa mukana auditoinneissa arvioimassa Inspecta Sertifiointia. Toimintaa seurataan myös raporttien perusteella. Matti Järvi, joka työssään usein istuu akkre ditoijaa vastapäätä, sanoo tilaisuuksien aina olevan vaativia ja asiakeskustelujen tiukkoja. Niin pitääkin olla, jotta asiakkaan etu toteutuu. Jouko Roine ja Matti Järvi kertovat, että akkreditoinnin vaatimusten kasvaminen edellyttää yhä enemmän työtä akkreditoinnin hakijoilta. Jo saatu akkreditointi on myös jatkuvasti ansaittava. Se takaa, että asiakkaan saama lisäarvo on aina todellinen. 15
Uutisia energiatehokkuusrintamalta Heinäkuussa 2009 julkaistiin uusi, eurooppalainen energiatehokkuusstandardi EN 16001, kertoo pääarvioija, päästökaupan tuotepäällikkö Helena Kunttu. Se on tehty ISO 14001 -standardin mukaiseksi, ja sen osaksi on liitetty erillinen, energiatehokkuuden periaatteita käytännön tasolla avaava ohjeistus. Motiva on antanut energiavaltaisten alojen yrityksille energiatehokkuussopimukseen liittymisestä alkaen 12 kk aikaa energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) rakentamiseen. Sen jälkeen on raportoitava tuloksia. ETJ integroidaan ympäristöjärjestelmään, joten ympäristöjärjestelmän arviointien yhteydessä se käydään jo nyt läpi yhä useammissa yrityksissä. Näin raportointikaan ei vie ylimääräistä aikaa. Vaikka ETJ:n sertifiointi ei ole pakollista, ulkopuolinen arviointi tuo järjestelmälle uskottavuutta. Toistaiseksi sertifikaatteja on myönnetty metsäteollisuusyrityksille, mutta myös energia-alan yritykset ja perusmetalliteollisuus ovat osoittaneet kiinnostusta järjestelmiensä sertifiointiin. Käytössä olevan arviointimallin tekivät Motivalle tilaustyönä Inspecta Sertifiointi, DNV ja Bureau Veritas Certification. Uuden standardin myötä arviointitapa ja tulkinta eivät muutu, joskin arvioinneissa läpikäytävät kysymykset saattavat joiltakin osin lisääntyä. Usein energiatehokkuus mielletään vain teknisiin asioihin liittyväksi. Todellisuudessa myös ihmisten käyttäytymisen ja toiminnan ohjaus on olennaisen tärkeää, ja se on myös uudessa standardissa huomioitu. Energiatehokkuusjärjestelmille myönnetyt sertifikaatit 6 sertifikaattia, 10 eri toimipaikkaa 12.12.2008 Oy Metsä-Botnia Ab Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski 13.02.2009 Kemiart Liners Oy Kemi 17.04.2009 Metsä Tissue Oyj Mänttä 19.05 2009 M-real Oyj M-real Simpele & Joutseno 22.06.2009 M-real Oyj M-real Äänekoski 23.03.2009 Sappi Finland I Oy Kirkniemi 16 UUTISIA
Lainasanat Kymmenisen vuotta sitten potilastyöhön saattoi käyttää 20 % enemmän aikaa, mutta nyt tietojen kirjaus paperille on vaihtunut tietokoneeseen ja toimimattomiin tietojärjestelmiin. Ylilääkäri Juhani Ojanen, Töissä tänään -palsta, MediUutiset 07.08.2009 Tulevaisuuden tie ohjaa auton ja korjaa itsensä. Kalevi Rantanen, Tekniikka-kolumni, Tiede 7/09 Työterveyslaitos on kehittänyt uuden menetelmän aivojen kuormituksen mittaamiseen. Tutkijat kaavailevat, että tulevaisuudessa ihmiset voisivat tarkkailla hyvinvointiaan aivojen kuormitusta mittaavilla, sykemittarin kaltaisilla laitteilla. Heta Lievonen, Anu Holmin väitöstutkimus, Hämeen Sanomat 15.07.09 Elämä on todella kova haaste, ja ensimmäiset sata vuotta ovat aina ne vaikeimmat. Wilson Mitzner 1876 1933 Vaikean ongelman selvittely voi helpottua takaperin kävelyn avulla, todetaan Psychological Science -lehdessä. Erja Pakkala, Rytmihäiriö-palsta, MediUutiset 07.08.2009 Sydämen syke, verenpaine ja hengitys vaihtelevat synkronisesti musiikin tahdissa, ilmenee tuoreesta italialaistutkimuksesta. Musiikin fysiologiset vaikutukset eivät riippuneet siitä, pitikö koehenkilö kyseisestä musiikkikappaleesta. Juhani Airaksinen, Tieteessä-palsta, Lääkärilehti 07.08.2009 KOLUMNI HANNU HELAMA Huvudestimator ja seikkailija, entinen ruudinkeksijä Ai yhdessä kohti tulevaisuutta, vai? Otsikossa on enemmän ajatusta kuin ensin edes hoksaa. Parhaimmillaan siihen sisältyy koko kahdeksas laatuperiaate eli win-win -ajattelutapa. Sehän tarkoittaa parempaa lisäarvoa molemmille osapuolille, markkinoiden tarpeiden joustavaa huomioimista sekä kustannusten ja resurssien käytön optimoimista yhdessä. Lopputulos ei ole itsestään selvä eikä se myöskään tarkoita vain sitä, että toinen myy ja toinen ostaa; se ei ole vielä kumppanuutta. Kumppanuus edellyttää sellaisen suhteen luomista, joka voi toimia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Siinä on hahmotettava molempien osapuolten resurssit ja osaaminen, varmistettava selkeä ja avoin informaation kulku molempiin suuntiin sekä mietittävä ja jaettava yhdessä myös tulevaisuuden suunnitelmat. (Tähän tyssäävätkin sitten useimmat hankkeet win-win -periaatteen toteuttamisessa.) Lisäksi pitäisi vielä yksissä tuumin saada aikaan kehitystä ja parannusta. Keskeistä on valita oikeat yhteistyökumppanit, joiden kanssa tällaista suhdetta voi rakentaa, sillä kumppanuus on suunniteltua toimintaa, ei sattumanvaraisesti syntynyttä. Siihen pitää liittyä tavoitteita ja toimintasuunnitelmia, kuten kunnolliseen liiketoimintaan yleensäkin. Periaatteena yhdessä kohti tulevaisuutta soveltuu luontevasti niin yritysten väliseen toimintaan kuin myös yrityksen ja sen yksittäisten henkilöasiakkaiden väliseen toimintaan. Pitää vain miettiä eri elementit ja se, mitä niiden toteuttaminen missäkin tapauksessa tarkoittaa ja edellyttää. Julkishallinnon organisaatioissa tämä periaate tarjoaisi satumaisia mahdollisuuksia erilaisten palvelusopimusten puitteissa ja siellä saatavien etujen realisoimisessa. Ajattelutapojen muuttaminen taitaakin olla isoin kynnys, jonka yli olisi päästävä. Valitettavan usein ajatellaan asenteellisesti, että täällä minä olen, tulkaa tekemään kanssani yhteistyötä! Työsopimuksia solmittaessa win-win -periaatteesta olisi myös paljon hyötyä, onhan kyse pitkäaikaisesta investoinnista. Työntekijälle on parhaimmillaan tarjolla ammatillista kehittymistä, lisäkoulutusta, mielenkiintoisia tehtäviä ja etenemistä ehkä vieläkin haastavampiin tehtäviin. Työnantajalle voi olla tarjolla kehityskelpoinen ammattilainen, jonka osaaminen ja valmiudet rakentuvat pitkällä aikavälillä, erilaisissa tehtävissä. Mutta sen sijaan, että katsottaisiin yhdessä tulevaisuuteen, usein päädytään pattitilanteeseen; keskustelu jumittuu palkkasumman ympärille, kun toinen yrittää ostaa edullisesti ja toinen myydä mahdollisimman hyvään hintaan. Miksei tätä periaatetta voisi käyttää myös ihmisten välisiin suhteisiin ja sopimuksiin. Pyritäänhän niissäkin yleensä yhdessä kohti tulevaisuutta tai niin ainakin luvataan. Jos win-win ei ihmissuhteessa toteudu, niin silloin käy vanhanaikainen ja voi ainakin kysyä, olivatko tavoitteet molemmin puolin kohdallaan. Asiakaspäivän teemana yhdessä kohti tulevaisuutta on iso asia Inspectalle asiakkaineen. Se on iso asia myös Inspectan henkilöstölle ja alihankkijoille. Uskokaa pois, olen miettinyt tätä paljon ja aion jatkaa yhdessä kohti tulevaisuutta! Pohjimmiltaanhan kyse on antamisesta ja saamisesta. Jotta win-win -periaate todella voisi toteutua, osapuolien pitää olla valmiit sekä antamaan että saamaan. Jos siihen oikeasti on mahdollisuus, kaikki voittavat. Win-Win! (Monista muistakin laatuperiaatteista löytyy paljon viisaita juttuja.) Hanski Helama, antava ja saava seikkailija, huvudestimator. KOLUMNI 17
Uusi toimenkuva, uusi tekijä Inspecta Sertifioinnin tuore myyntipäällikkö DI, KTM Roger Andréasen nimeää tärkeimmäksi osaamisalueekseen ihmiset, vaikka konepuolen insinöörikoulutus ja yritysrahoituksen alalta hankitut maisterin paperit todistavat myös teknisestä osaamisesta. Sosiaalisuus, avoimuus ja helppo lähestyttävyys ovatkin luonnehdintoja, joita hänestä voi käyttää jo lyhyen keskustelun perusteella. Yhtä houkuttelevaa kuin organisaation suorituskyvyn tukeminen ja työskentelytapojen tehostaminen on myös Inspecta Sertifioinnin tarjoama mahdollisuus tutustua uusiin toimialoihin, sanoo Roger Andréasen. Ei norsuksi lasikauppaan, vaan jäseneksi tiimiin Andréasenilla on kokemusta asiantuntijaorganisaatioista ja hän kokee tehtävänsä Inspectassa Sertifioinnissa innostavaksi. Vaikka tehtävä on uusi, hän ei koe tulevansa taloon keksimään pyörää uudelleen. Itsenäistä työtä tekevillä, pitkän linjan asiantuntijoilla on osaamista myös myynnin alueella, ovathan he tehneet sitä asiantuntijaroolinsa ohella tähän asti. Andréasen uskoo, että hänen kokemukselleen esimerkiksi toiminnan tuotteistamisesta ja toimialojen keskinäisen synergian tehostamisesta voi löytyä yhteistyössä paikkansa. Tulevassa työssään Andréasen arvelee aikansa jakautuvan kentän asiakastyön ja myynnin kehittämishankkeiden kesken, tavoitteena asiakkaiden sertifioinnista saaman hyödyn lisääminen. Pitkä kokemus laatutyöstä ja myynnistä Taustallaan Andréasenilla on mm. harjoittelujakso ABB:llä huolto-, myynti- ja kehitystyössä sekä toistakymmentä vuotta Siemensillä, jossa hän aloitti logistiikan kehittämistehtävissä 1993. Sieltä sisäinen rekrytointi löysi hänet laatutiimin vetäjäksi. Vahvan me-hengen nostanut ISO 9001 -sertifikaattihanke oli laatutiimin ensimmäinen etappi ohjelmassa, joka tuotti Siemensin Tietoliikenneverkot-toimialalle Suomen Laatupalkinnon 1998. Siirryttyään myyntitehtäviin Andréasen vastasi mm. Radiolinjan asiakkuudesta kunnes päämies, Siemens AG, vuonna 2001 palkkasi hänet pääkonttoriin Müncheniin. Siellä hän sai vastuulleen tietoliikenneverkkojen myynnin Pohjoismaiden ja Baltian vaihtoehto-operaattoreille. Vaimo ja kolme tytärtäkin viihtyivät Saksassa vuoteen 2006, kunnes puolison työt ja lasten koulut alkoivat kutsua kotimaahan. Suomessa Andréasen jatkoi Siemens AG:n ja perustettavan Nokia Siemens Networksin palveluksessa strategian johto- ja kehittämistehtävissä. Rakennustyömaalta Inspecta Sertifiointiin Nokia Siemens Networksin käynnistämisen kiihkeimpien vaiheiden jälkeen Andréasen päätti tarttua tarjolla olevaan eropakettiin ja sitä kautta mahdollisuuteen viettää sapattivapaa perheen kotia, perinteikästä espoolaistaloa kunnostaen. Päätös ei ole kaduttanut. Kaipuu työelämään ja erityisesti työyhteisöön ihmisten keskelle alkoi kuitenkin hiljalleen kaihertaa mielessä keväällä 2009, ja kun silmiin osui Inspecta Sertifioinnin ilmoitus, jossa taloon etsittiin myyntipäällikköä, päätös hakea paikkaa syntyi heti. Uudessa työpaikassa tärkeä haaste on erityisesti uusien asiakkaiden kontaktihenkilönä toimiminen ja lisäarvon tarjoaminen koko asiakaskunnalle laajempien palvelukokonaisuuksien muodossa. 18
RESUME Teamarbete på nytt sätt I mars 2009 fick Inspecta möjlighet att visa, hur effektivt Inspecta Sertifiointi och Inspecta Tarkastus samarbetar. Det blev knappa två veckor arbetstid mellan uppdragsgivandet och slutrapporten, men trots det genomförde teamet på åtta personer både en granskning och riskkartläggning vid Kuitu Finland Oy:s fabrik i Valkeakoski. I december 2008 hade fabriken nedlagts efter en konkurs. I fabriken arbetar fortfarande ett team på några tiotal personer för att upprätthålla produktionsfärdigheten för en eventuell ny ägare. I mars 2009 ville övervakarna för konkursboet kartlägga med vilka förutsättningar fabriken kunde tryggt starta verksamheten, och fabriksdirektör Juha Isoherranen ringde till Inspecta. Före det förekom samarbete gällande granskning av tryckkärl och reservoarer. Nu önskades omfattande expertis gällande helhetsgranskning av startriskerna och personalens kunnande samt kartläggning över tillgängligheten av kunnig arbetskraft. Projektteamet, som leddes av Mikko Törmänen, anlände till Valkeakoski 9.3. och slutrapporten blev färdig 19.3.2009. Fabrikens teknik och säkerhet såsom även ledningssystemet och personalens kunnande konstaterades vara i gott skick, m.a.o. inga faror förelåg trots nedkörningen och driftstoppet. Inspecta erbjöds en möjlighet att i praktiken förverkliga strategin, som strävar till allt bättre styrning av helheten och utnyttjandet av den egna potentialen. Arbetsmodellen blir allt allmännare i Inspecta. Teamet tackar för de nya och färska infallsvinklarna de fick i sitt arbete. Kunden var så nöjd över Inspectas verksamhet och expertis, att en fortsättning på samarbetet har planerats. Nyttan av koncentrerat samarbete Säkerhets- och miljöchef Anu Asikainen har arbetat för Oy VR-Rata Ab sedan 1997 och utvecklat företagets miljöledningssystem fr.o.m. år 2000. År 2004 fick hon som uppdrag att koordinera kvalitets- och miljöledningssystemet, varför olika verksamheters delsystem sammanslogs och verksamhet, som överlappar varandra, gallrades. Centraliseringen av certifikaten till ett certifieringsorgan och utförandet av alla auditeringar samtidigt effektiverade verksamheten. För att få relevanta uppgifter om utvecklingsbehoven, har auditeringarna ett gemensamt tema, genom vilket verksamheten granskas. Säkerheten har varit VR-Ratas auditeringstema redan i många år. Certifikaten täcker tre delområden av företagets verksamhet: planeringen, byggverksamheten och underhållningen. Inspecta har kunnat erbjuda mångsidig expertis och utvidga servicen allt efter att VR-Rata har under de senaste tio åren satsat på sitt serviceutbud. Idag innehar VR-Rata följande certifikat: kvalitetssystem SFS-EN ISO 9001:2000, miljöledningssystem SFS-EN ISO 14001:2004 samt arbetshälso- och arbetarskyddsledningssystem OHSAS 18001:2007. Certifieringen och kundtillfredsställelsen Fujitsu Services, ledande serviceleverantör av data- och informationsteknik, fick ISO/IEC 20000-1:2005-cerifikat i april 2008. Fujitsu är den första certifikatinnehavaren i Finland och förmodligen även i Norden, säger utvecklingschef Kimmo Vaikkola. I.o.m. att kundtillfredsställelsen är en av de viktigaste målsättningarna för Fujitsu, utnyttjar kvalitetsutvecklarna kundresponsen som en central mätare i sitt arbete. Kunderna, vars verksamhet är certifierad, har varit nöjda med tillägget, som certifieringen har givit utvecklingen av servicen. Inspecta Sertifiointi beviljade Fujitsu det första certifikatet redan år 1993. Idag är certifikaten redan fyra: ISO 9001 kvalitetsledningssystem, ISO/IEC 27001 ledningssystem för informationssäkerhet, ISO 14001 miljöledningssystem och ISO/IEC 20000-1 Informationsteknik -ledningssystem för tjänster. Uppföljningarna utförs årligen samtidigt, på så sätt undviks onödigt arbete och fås en omfattande syn på utvecklingsbehoven ur flere standarders synvinkel. Då kundrelationerna granskas via standarderna och ur den kontinuerliga utvecklingens synvinkel, stärker responsens och utvecklingens cykler varandra, säger produktchefen för ledningssystem för informationssäkerhet, revisionsledare Jyrki Lahnalahti från Inspecta Sertifiointi. Ny energi i Sertifiointis led Revisionsledare Tiina Nuorsaari är DI inom maskinteknik och utexaminerades från Tammerfors med produktionsteknik som huvudämne. Hon kom till Inspecta från Perlos, där hon arbetade som Supplier Quality Assurance manager. I Inspecta Sertifiointi verkar Nuorsaari bland industribranschens kunder och kommer främst att ambulera i finska maskinverkstäder. Revisionsledare Heikki Hellstén kom till Inspecta från Tieto, där han fungerade som kvalitets- och utvecklingsdirektör inom bank- och försäkringsbranschen. Informationsteknik är Heikkis huvudbransch i Inspecta. Hellstén har avlagt magisterexamen i filosofi vid Helsingfors universitet och fortsatt med forskarstudier inom produktionsekonomi vid Tekniska högskolan. Han har även avlagt Master of Quality examen. Den nya försäljningschefen i Inspecta Sertifiointi är DI, ekon.mag. Roger Andréasen, som är maskinsidans diplomingenjör och har magisterexamen inom företagsfinansiering. På basen av sin erfarenhet i expertorganisationer förmodar han att hans arbetstid kommer att fördelas mellan kundarbete på fältet och försäljningens utvecklingsprojekt, med målsättning att utöka kundernas nytta av certifieringen. Tidigare har Andréasen fungerat bl.a. på ABB samt sammanlagt dryga tio år på Siemens i Finland och Siemens AG i Tyskland. Green Card ett steg närmare certifiering Inspecta Sertifiointi Oy köpte Green Card affärsverksamheten av Suomen Laatumestarit Oy 3.2.2009. Grundaren av Suomen Laatumestarit Oy och utvecklaren av Green Card, konceptet för kvalitetsproduktionsförmåga, Kaj von Weissenberg, övergick till Inspecta Sertifiointis tjänst. Tack vare sin erfarenhet och sakkunnighet är han i nyckelposition gällande vidareutvecklandet av verksamheten. Tio år som Oracle Finlands kvalitetsdirektör, gav en god kännedom om vad storföretagen förväntar sig av sina leverantörer och hur de utvärderar dem, säger Weissenberg. Green Card ger lov för små företag att arbeta för stora företag, då små företagen hör till en reviderad grupp, där experter har säkerställt deras kunnande. Green Card lyfter fram företagens styrkor, då förutsättningarna för att lyckas utvärderas från ett opartiskt håll. I utvecklandet av verksamheten finns samma element som i utvecklandet av produktkvaliteten. Green Card Quality är för många företag därför ett steg närmare certifiering, för den ger färdigheter för systematiskt förbättrande, kundfokusering samt utveckling av kunnandet. Nytt lyft för personcertifieringen Fr.o.m. början av år 2009 trädde statsrådets förordning 403/2008 i kraft. Förordningen förutsätter att alla besiktare av industri- och lastningslyftanordningar har inom tre år ett personcertifikat som krävs för utförandet av besiktningen eller att besiktaren är i tjänst hos ett ackrediterat organ. Inspecta Sertifiointi har påbörjat beviljandet av personcertifikat för i fråga varande besiktare, berättar revisionsledare Tarmo Lehtinen och personcertifieringens produktchef Juha Sillanpää. Tidigare har motsvarande personcertifikat beviljats bil- och personlyftanordningars besiktare. Instruktioner för ansökan av personcertifiering: www.inspecta.fi/palvelut/ sertifiointipalvelut/henkilösertifiointi. RESUME 19
Valmentaudu nyt tuleviin haasteisiin Räätälöityjen yrityskohtaisten valmennusten, seminaarien ja koulutusten avulla parannat yrityksesi kilpailukykyä.