Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit



Samankaltaiset tiedostot
Metsänhoidon perusteet

Metsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit

Materiaali: Esa Etelätalo

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

n.20,5 ha

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Ojitusalueiden hoito

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Torstai teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turv la

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsätalouden vesiensuojelu

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Tilahinnoittelu. Siira Jorma. Puh. 3,6 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 3,6. m3 m3 m3 m3 2,4 0,0 0,0. ha ha ha

Kuvioluettelo ,0 Nuoren metsän hoito ,6 Ensiharvennus

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Kangasmaiden lannoitus

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Johdanto suomalaisen metsätalouden perusteisiin

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

Luentomateriaali: Esa Etelätalo

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Kuviotiedot Kunta. Ms Kasvupaikka ja pääpuulaji. Ikä. Tukkipuuta, m³ Kuitupuuta, m³. Kuvio. Puusto. Kehitysluokka.

,14 ha

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Jyväskylän kaupungin metsät

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Metsäpolitikkafoorumi

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

w metsänhoitoyhdistys

1. Maalajin määritys maastossa

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Luentomateriaali: Esa Etelätalo. Metsänhoidon perusteet Metsämaa; maalajit, ominaisuudet metsänkasvatuksen kannalta

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Metsätalouden vesiensuojelu

ONNELA Kunta: Sotkamo

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis

Metsäsuunnitelma vuosille

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

METSÄNARVIOINTI METSÄTALOUDEN PERUSTEITA METSÄVARATIETOJEN KERUU METSÄN ARVON MÄÄRITYS

Transkriptio:

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys metsänhoidossa, yleisimmät metsätyypit, opaskasvit ja tunnistaminen, soiden rinnastus metsätyyppeihin 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1

Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa enemmän kuin haihtuu Soistuminen tyypillistä, turvemaat Karike ei hajoa kuntta Metsämaa on hapanta Puuston on pääosin havupuuta 3 Kasvupaikkatekijät Lämpö Valo Vesi Maaperän rakenne Ravinteet 4 Metsäkeskus Keski-Suomi 2

Lämpö Golf-virta vaikuttaa Suomen ilmastoon lämmittävästi Lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila Ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan harvennuksilla maanmuokkauksella 5 Keskimääräinen lämpösumma 1960-1990 (d.d > + 5ºC) Lämpösumma d.d 6 Metsäkeskus Keski-Suomi 3

Halla Kasvukauden aikana lämpötila laskee niin alas, että kasvit vaurioituvat tai tuhoutuvat Tuulihalla, säteilyhalla Hallanarkoja paikkoja turvemaat aukot alavat maat Torjunta: ojat, harvennus, verhopuusto 7 Valo Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana Metsässä puulajeilla on eri valon määrän vaatimukset, mänty ja koivu valopuita Ihminen voi vaikuttaa valon määrään harvennuksilla 8 Metsäkeskus Keski-Suomi 4

Vesi Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu vettä Vesi valuu alaspäin pohjavesi Tiiviit ja alavat maat soistuvat Suurin osa sateesta tulee lumena 9 Maaperä Kivennäismaalajit moreenimaat soramoreeni hiekkamoreeni hienoaineksinen moreeni lajittuneet maat Eloperäiset maalajit humus, multa, turve, lieju 10 Metsäkeskus Keski-Suomi 5

Lajitteet ja lajittuneet maalajit Lohkareet Kivet Karkea sora Hieno sora Karkea hiekka Hieno hiekka Karkea hieta Hieno hieta Karkea hiesu Hieno hiesu Savi > 20 cm 20-2 cm 20-6 mm 6-2 mm 2,0-0,6 mm 0,6-0,2 mm 0,2-0,06 mm 0,06-0,02 mm 0,02-0,006 mm 0,006-0,002 mm < 0,002 mm Routaraja 11 Maannos pintamaa huuhtoutumiskerros rikastumiskerros pohjamaa 12 Metsäkeskus Keski-Suomi 6

Ravinteet Kangasmailla yleensä riittävästi Puutokset: kangasmailla: typpi turvemailla: kalium, fosfori ja boori Mykorritsat eli sienijuuret vapauttavat ravinteita puiden käyttöön 13 Metsätalousmaan luokitus Pääluokat Metsämaa, kasvu kiertoajassa väh. 1m³/ha/v Kitumaa Joutomaa, kasvu alle 0,1 m³ /ha/v Muu metsätalousmaa 14 Metsäkeskus Keski-Suomi 7

Kivennäis- ja turvemaat Kivennäismaat (kangasmaa ja kangas) Suot Turvetta yli 30 cm, pintakasvillisuudesta suokasveja yli 75 %. korpi räme avosuot: neva ja letto 15 Kivennäis- ja turvemaat Ojitetut suot Ojituksen jälkeen suokasvillisuus alkaa muistuttaa kangasmetsän kasvillisuutta Ojikot Muuttumat Turvekankaat Kunnostusojitus 20-30 vuoden välein Soista ojitettu Suomessa noin puolet ja Keski-Suomessa 80%. Karuimpia soita ja pienialaisia soita ei kannata kunnostusojittaa 16 Metsäkeskus Keski-Suomi 8

Metsätalouden maa: suot, kankaat Metsätalouden maan jakaantuminen Suomi Suot Kankaat 9 milj. ha 17 milj. ha 34 % 66 % 17 Metsätalouden maan jakaantuminen, Keski-Suomi Rämeet 15 % Korvet 8 % Avosuot Tiet yms. 1 % 1 % Kangasmetsät Rämeet Korvet Tiet yms. Avosuot 1 061 000 ha 220 000 ha 121 000 ha 13 000 ha 10 Kangasmetsät 000 ha 75 % 18 Metsäkeskus Keski-Suomi 9

Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 22.1.2013 Räme 19 Korpi 20 Metsäkeskus Keski-Suomi 10

Kasvupaikkatyypit ja vastaavat metsätyypit A.K. Cajander Kasvupaikkatyyppi Lehdot Lehtomaiset kankaat Tuoreet kankaat Kuivahkot kankaat Kuivat kankaat Karukkokankaat Metsätyyppi Keski-Suomessa käenkaali-oravanmarja (OMaT) käenkaali-mustikka (OMT) mustikka (MT) puolukka (VT) kanerva (CT) jäkälä (ClT) 21 Nimikkokasvit O Oxalis Käenkaali Ma Maianthemum Oravanmarja M Myrtillus Mustikka V Vitis-idaea Puolukka C Calluna Kanerva Cl Cladonia - Jäkälä 22 Metsäkeskus Keski-Suomi 11

Kasvupaikkatyyppien ominaisuudet CT MT LEHTO VESI RAVINTEET RAEKOKO VALO ELOPER. KERROKSEN PAKSUUS MAAPERÄN PIENELIÖIDEN TOIMINTA LAJILUKU BIOMASSAN UUSIUTUMISNOPEUS Lähde: Lehto ja Leikola: Käytännön metsätyypit 1987 23 Lehto 24 Metsäkeskus Keski-Suomi 12

26 Lehto - tyyppikasvit 25 Puronvarsilehto 26 Metsäkeskus Keski-Suomi 13

Lehtomainen kangas 27 Mustikkatyyppi 28 Metsäkeskus Keski-Suomi 14

Mustikkatyyppi 29 Tuore kangas - tyyppikasvit 30 Metsäkeskus Keski-Suomi 15

Kuivahko kangas 31 32 Metsäkeskus Keski-Suomi 16

Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 22.1.2013 Kuiva kangas - tyyppikasvit 33 Kuiva kangas 34 Metsäkeskus Keski-Suomi 17

Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 22.1.2013 Karukko kangas 35 Metsäkeskus Keski-Suomi 18