Luentomateriaali: Esa Etelätalo. Metsänhoidon perusteet Metsämaa; maalajit, ominaisuudet metsänkasvatuksen kannalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luentomateriaali: Esa Etelätalo. Metsänhoidon perusteet Metsämaa; maalajit, ominaisuudet metsänkasvatuksen kannalta"

Transkriptio

1

2 Luentomateriaali: Esa Etelätalo Metsänhoidon perusteet Metsämaa; maalajit, ominaisuudet metsänkasvatuksen kannalta

3 Metsämaa 3 Geologinen historia: - Kallioperä n. 3,1 mrd. vuotta, laatta liikkunut ympäri maapalloa - Suomen yleisin kallioperämme kivilaji graniitti on hapanta kallioperästä rapautunut maaperä on myös hapanta suurimmaksi osaksi. - Joillakin paikoilla kallioperä on kalkkikivilajeista muodostunutta ja näillä paikoilla maaperä on vähemmän hapanta. - Kalkkikivialueilla kasvit menestyvät hyvin, koska emäksisessä tai lähes emäksisessä maaperässä ravinteet pysyvät kasvien käytettävissä ja hajotustoiminta on vilkasta lehtokasvillisuutta. Esa Etelätalo

4 4 Lehtokeskukset Esa Etelätalo

5 Metsämaa 5 Geologinen historia: - Maaperä = peruskallion päällä oleva irtain maa-aines, jääkauden seurausta n v sitten. - Jääkausi kulutti kalliota (jopa 7 m) syntyi moreenia, jota on valtaosa Suomen maaperästä, ¾ metsämaasta Esa Etelätalo

6 Jääkausi - Jää paksuimmillaan n vuotta sitten, jopa yli 3 km paksu - Jään sulaessa syntyi runsaasti vettä syntyi jokia, jotka kuljetti maa-aineksia (harjut), jokien purkauskohdat. - Salpausselkä, syntynyt jään sulavan reunaan - Vesi lajitteli maa-aineksia ja kaikkein pienimmät hiukkaset kulkeutuivat avovesiin ja laskeutuivat siellä pohjaan. Esim. rannikkoseudun savimaat - Jään paino maan kohoaminen - Jään sulamisveden aiheuttamat meret rantaviivoja (jopa yli 200 m merenpinnan yläp.), vedenkoskemattomat alueet - Rannikon happamat sulfaattimaat - Maa-aines kallioperän päällä ohut (jääkausi) commons.wikimedia.org/wiki/image:perito_moreno_glacier_patagonia_argentina_luca_galuzzi_2005.jpg

7 Jääkausi Eurooppa 20,000 vuotta sitten Eurooppa. Paksu jääkerros pohjoisessa Kylmää tundra Keski-Euroopassa Havupuumetsiä ihan etelässä ja aroa ylempänä

8 Itämeren kehitysvaiheet, , ja v. sitten

9 Jääkausi 9

10 - Jääkauden jälkeen alkaa syntyä humusta Jääkausi 10 - Alavat maat soistuvat, lajittuneet hienojakoiset maalajit (kylmä kostea ilmasto)

11 Metsämaa Kallioperä Maaperä Kivennäismaalajit - moreenimaat - soramoreeni - hiekkamoreeni - hienoaineksinen moreeni - lajittuneet maat - sora - hiekka - karkea hieta - hieno hieta - hiesu - savi - Eloperäiset maalajit - humus, multa, turve, lieju Esa Etelätalo

12 Metsämaa, maalajitteet 12 Esa Etelätalo

13 Metsämaa, maalajit 13 - Moreeni sisältää sekalajitteisia maahiukkasia jopa savihiukkasista kiviin ja lohkareisiin asti. Moreenin kivet ovat usein kulmikkaita ja hienon aineksen peittämiä. - Syntynyt mannerjäätikön alla kulkeutuneesta kiviaineksesta (pohjamoreeni) sekä vetäytyvän jäämassan sulaessa jäästä vapautuneesta moreenista (löyhempää pinnalla) - 75 % kivennäismaan metsämaista moreenia, josta 10 % (7,5 %) soramoreenia, 75 % (n. 55 %) hiekkamoreenia ja 15 % (n. 12,5 %) hienoaineksista moreenia Esa Etelätalo

14 Metsämaa, maalajit 14 - Lajittuneet maalajit, syntyneet veden tai tuulen uudelleenkerrostamana; jaottelu raekoon mukaan: - karkearakeiset sora, hiekka (savea alle 5 %), karkea hieta ja - hienorakeiset hieno hieta (savea %, hiesu (savea % ja savi (savea %) (hieno hieta + hiesu =siltti) - yht. 25 % mineraalimaiden pinta-alasta lajittuneita, josta hiekkaa n. 70 % (15 %), hietaa 20 % (7 %) ja muita 10 % (3 %) Esa Etelätalo

15 Esa Etelätalo 15

16 Metsämaa, maalajit 16 Esa Etelätalo

17 Metsämaa, maalajit 17 Esa Etelätalo

18 Metsämaa, maalajit 18 - Eloperäiset maat; syntyvät kasvillisuuden eloperäisistä jäänteistä. Tulos riippuu olosuhteista. - Mururakenteinen multa, eliöt sekoittavat kiv. maan ja eloperäisen; % eloperäistä maalajia muuten kiv. maata (lehdoissa). - Lehtomaisella kankaalla sekoittuminen heikompaa, mutta sitä tapahtuu mullas - Kun sekoittumista ei ole kangashumus, sisältää tunnistettavia huonosti hajonneita kasvinosia (karut maat) - Soistuneilla mailla turve; rahkaturve ja saraturve (yleensä sekaisin) - Eri maatumisasteet, puristuskoe. Erittäin maatuneet polttoturpeeksi ja vähemmän maatuneet kuivikkeeksi, maanparannukseksi ja kompostiin (sitovat hyvin). Kantavuusero. Esa Etelätalo

19 Metsämaa, maalajit 19 Esa Etelätalo

20 Maaperän mineraaliaines 20 - Kallioperän erilaiset kivilajit koostuvat mineraaleista, jotka ovat yhdisteitä. - Kallioperän rapautuessa syntyy irtainta maa-ainesta = maaperä - Maankuoressa eniten happea (O) yli 60 %, piitä yli 20 % (Si), alumiinia n. 7 % (Al), lisäksi Fe, Ca, Na, K ja Mg kaikkia alle 1 % - Mineraalien rakenne on pysyvä eivätkä ne ole kasvien käytössä - Tarvitaan mineraalien rapautuminen, että aineet ja yhdisteet ovat kasvien käytössä

21 Maaperän mineraaliaines 21 Rapautuminen: - Muuttaa mineraalit toisenlaisiksi yhdisteiksi (kasvien hyödynnettävissä), jotka taas voivat liueta veteen, kulkeutua maassa alaspäin ja saostua uudelleen toisenlaisina yhdisteinä - Fysikaalinen rapautuminen; lämpötilan vaihtelu, jäätyminen ja mekaaninen kuluminen - Kemiallinen rapautuminen, merkitys fysikaalista suurempi, tapahtuu veden välityksellä, voimistuu humidisuuden, lämpötilan ja happamuuden kasvaessa.

22 Maaperän mineraaliaines 22 Rapautuminen: - Kemiallinen ja biologinen rapautuminen muuttaa mineraalit kationinvaihdon kautta kasveille käyttökelpoiseen muotoon (vesiliukoinen muoto). - Hapan maavesi valuessaan läpi mineraalien särkee kiderakennetta mineraalien ravinteet vapautuvat ionimuodossa maaveteen - Osan näistä maaveden mineraaliravinteista kasvit ottavat juurillaan, osa kiinnittyy maahiukkasiin. - Yhteyttämisen jälkeen ravinteet palaavat karikkeena kiertoon humuskerrokseen. Hajotustoiminta vapauttaa ravinteet orgaanisista yhdisteistä takaisin vesiliukoiseen muotoon ja ravinteet ovat taas kasvien käytössä.

23 Maaperän mineraaliaines 23 Rapautuminen: - Kemiallinen ja biologinen rapautuminen: - Kemiallinen rapautuminen voimistuu humidisuuden (vajovesi), lämpötilan ja happamuuden kasvaessa. - Kemiallinen rapautuminen tapahtuu veden välityksellä ja on nopeaa lämpimissä maissa - Rapautumisen voimakkuus riippuu maahiukkasten raekoostumuksesta. Mitä hienojakoisempi maa, sitä enemmän siinä on pinta-alaa, johon se pystyy varastoimaan ravinteita. - Orgaanisen aineksen hiukkasten pinta-ala on jopa pienimpiä maahiukkasia suurempi, joten se pystyy sitomaan huomattavan määrän ravinteita mitä voimakkaampaa hajotustoiminta, sitä enemmän vapautuu ravinteita ja sitä enemmän pinta-alaa, johon ravinteiden sitoutua.

24 Ilmasto ja kasvillisuus muuttavat 24 maannosta Maannos: - Maaperän pinta-osa, jonka ominaisuudet ovat muuttuneet maannostumistekijöiden vaikutuksesta - Maannostumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kasvillisuus, mikrobit, maaperäeläimet ja ilmasto - Koostuu usein erilaisista kerroksista; esim. podsoli

25 Metsämaan ominaisuudet 25 - Maatilavuus koostuu kolmesta eri ainefaasista: kivennäisaines, orgaaninen aines ja maahuokonen, jossa vettä ja ilmaa vaihtelevassa määrin. - Iso ero koostumuksessa eri maalajien välillä - Vaikuttaa maaperän ominaisuuksiin

26 Metsämaan ominaisuudet 26 - Esim. hienojakoiset maat ovat kosteita (paljon maahiukkasiin sitoutunutta vettä) ja lämpöoloiltaan tasaisia, mutta viileitä (usein alavia). Karkeat, kuivat huokoiset maat lämpöoloiltaan ääreviä

27 Metsämaan ominaisuudet 27 - Maalajin raekokojakauma määritetään tarkemmin seulomalla käyrä - Fysikaalisia ominaisuuksia arvioitaessa yleisesti maalajit jaetaan karkeaan ja hienoon maalajiin, jossa rajana 0,06 mm raekoko. - Karkea maalaji usein kuivaa ja hieno kosteaa ja routivaa; (kapillaarinen vedennousu)

28 Metsämaan vesitalous 28 Suomessa sadanta suurempi kuin haihdunta Kun sataa: - osa vedestä haihtuu ja osa tunkeutuu ja sitoutuu maaperään; ensin humus, sitten mineraalimaa ja loput alas pohjavedeksi (kallio tai vettä läpäisemätön kerros) - mineraalimaassa osa vedestä vesi sitoutuu hygroskooppisesti maahiukkasten (samoin humuksessa) pintaan tiukasti ja osa löyhemmin pintajännitysvoimien pidättämänä. - Mitä hienompi maalaji, sitä enemmän hiukkaspintaa ja huokoset ohuita sitoo hyvin vettä. Hiukkaspinnalla on myös merkitystä ravinteiden kationinvaihtoon (rapautuminen).

29 Metsämaan vesitalous 29 Hienot maalajit ja humus, runsaasti hiukkaspintaa, moreenissa hiukkaspinnan määrään vaikuttaa hienojen maalajitteiden osuus Hiukkaspinta: hiekka alle 0,1 m 2 /g, hieta 0,1-1,0 m 2 /g savi m 2 /g humus m 2 /g

30 Metsämaan vesitalous 30 Vesitalouden määritelmiä: - Maan kenttäkapasiteetti = se vesimäärä, joka jää maanäytteeseen, kun sitä on kasteltu ja sitoutumaton vesi on valunut pois = maan vedenpidätyskyky - Osa vedestä sitoutunut maahiukkasiin niin tiukasti, että kasvit eivät pysty sitä käyttämään. Kasveille käyttökelpoisen veden ja käyttökelvottoman veden rajaa kutsutaan lakastumisrajaksi - Pohjavesipinnan yläpuolella olevaa vettä vajovedeksi. Sateen jälkeen maahuokoset ovat vajoveden täyttämiä, kunnes vesi painuu alas pohjavedeksi. - Maahuokoset pohjavesipinnan yläpuolella ovat välillä ilman ja välillä vajoveden täyttämiä sateista riippuen.

31 Metsämaan vesitalous 31

32 Metsämaan vesitalous 32 - Kasveille käyttökelpoinen vesi, parhaita hietamaat ja karkeimmat hienoaineksiset moreenit - Hienojakoisissa maissa jää vähän vapaata huokostilaa juurten kasvu ja ravinteiden sekä veden otto vaikeutuvat (eri puulajit)

33 Metsämaan vesitalous 33 - Huom! Juuret ovat pääasiassa n. 20 cm maanpinnasta, ohuessa kerroksessa rajoittaa käytettävissä olevan veden määrää. Harjumaastossa (hiekka) juuret voivat tunkeutua syvemmälle. - Puut sääntelevät kuivana aikana veden ottoa; sulkevat ilmaraot haihtuminen pienenee yhteyttäminen loppuu. Lehtipuut voivat pudottaa kuivana aikana lehtiään. - Humuskerros pidättää sateen ei pintavaluntaa ja hidastaa veden alas menoa vesi paremmin juurten käyttöön - Kts taulukko vedenläpäisevyys

34 Metsämaan vesitalous 34 - Maalajin kosteusoloihin vaikuttaa myös maapinnan topografia. - Peruskallio tai muun vettä läpäisemättömän pohjan muodot ohjailevat pohjaveden virtausta maan sisällä. Vesi keräytyy notkoihin - Jos pohjavesipinta on lähellä maanpintaa, saa pintamaa vesitäydennystä pohjavedestä kapillaarisen vedennousun kautta. Riippuu maalajitteesta.

35 Metsämaan vesitalous 35

36 Metsämaan vesitalous 36

37 Metsämaan vesitalous 37 - Puiden vedenoton kannalta tärkeää: - Juuristo tiheäksi ja laajaksi - Mykorritsasienet täydentävät vettä ottavaa verkostoa - Parhaita maita ovat vettä keskinkertaisesti läpäisevät maat (vesi imeytyy nopeasti maaperään, mutta menee hitaasti juurikerroksen läpi). - Hakkuuaukolla puuston haihduttaminen jää pois soistuminen uhkana, huomioitava maanpinnan käsittelyssä

38 Metsämaan vesitalous 38 Turv la: - Turpeen vedenpidätyskyky suuri, huokostilaa paljon - Pohjavesi korkealla, kapillaarinen vedennousu juurilla hapenpuutetta, kasvu kärsii

39 Metsämaan ilmanvaihto 39 - Happi ja hengitys tärkeä juurten kasvulle, välillisesti tärkeä myös veden ja ravinteiden otolle - Eri puulajit erilaisia; hieskoivu tulee toimeen vähähappisessa olosuhteissa, mänty kestää jonkun aikaa, mutta ei pitkään. Kontortamänty sopeutunut parhaiten vähähappisuuteen. - Maan pieneliöt tarvitsevat happea. Juurten ja pieneliöiden hengitys tuottaa hiilidioksidia tarvitaan maan ilmanvaihtoa. - Hienojakoiset maat ja soistuminen vaikeuttavat maan ilmanvaihtoa

40 Metsämaan lämpötalous 40 - Juurten kasvulle parasta lämpöä C ei saavuteta Suomen olosuhteissa (puiden varjostus, kangashumus eristää). - Maan lämpötalousominaisuuksiin vaikuttavat maan kiinteän aineen koostumus, huokoisuus ja vesipitoisuus - Parhaita maita ovat kosteat hietamaat. Karkeat maat ääreviä ja hienot lämpenevät hitaasti (vesi) - Kuivahkot maat jäätyvät syvimmälle, märät pinnallisemmin ja hitaammin (lämpötila, maaperän vesipitoisuus, pohjaveden pinta, lehtipuun määrä ja lumikerros vaikuttavat roudan paksuuteen) - Hienojakoisilla mailla routimista; keväisin ja syksyisin roustetta.

41 Metsämaan ravinnetalous 41 - kasvit tarvitsevat rakennusaineekseen hiilen, hapen ja vedyn lisäksi 13 muuta alkuainetta. (pääravinteet N, P, K, Ca, Mg ja S sekä hivenaineita Fe, Mn, Cu, Zn, Mo, B ja Cl - Jos jostakin em. ravinteista on vajetta, rajoittaa se kasvien kasvunopeutta. - Sama pätee myös muihin kasvupaikkatekijöihin (vesi, lämpö, valo)

42 Metsämaan ravinnetalous 42 Kangasmailla on humuskerroksessa ja kivennäismaan pintakerroksissa yleensä riittävästi ravinteita puiden normaaliin kehittymiseen. - Puiden ns. käyttökelpoiset ravinnevarastot muodostuvat mineraalien rapautuessa ja eloperäisen aineksen hajotuksessa. Ne vapauttavat ravinteita maanesteeseen. - Maan puutuotoskyvyn kannalta tärkein ravinne on typpi (N). - Kangasmailla juuristokerroksessa on paljon orgaanista typpeä, mutta hitaan hajotustoiminnan vuoksi se ei ole kasvien käytettävissä (viileä ilmasto) hidastaa puiden kasvua kangasmailla. - Typpeä tulee metsämaahan biologisen typensidonnan (bakteerit) ja typpilaskeuman kautta typpivarat metsämaassa kasvavat. Huom. leppä.

43 43

44 Metsämaan ravinnetalous 44 - Kierto kasvillisuuden ja pintamaan ravinnevaraston välillä - Maaeliöt (bakteerit, sienet, virukset, levät ja alkueläimet) avainasemassa. - Karikkeesta humukseksi. Jos karikkeessa runsaasti hiiltä suhteessa typpeen (C/N) hajotustoiminta hidastuu (havupuut) - Sienet avainasemassa, mykorritsa - Tuhlaileva koivu, pihi mänty (ko käyttää 2-3 kert. ravinteita mä verrattuna) - Lehtien mukana iso osa ravinteita maahan (35-50%), havupuut varastoivat ravinteet runkoon putoavat neulaset ravinneköyhiä

45 Metsämaan ravinnetalous 45 - Puulajilla iso merkitys karikkeiden hajoamisnopeuteen. Koivu ja leppä suotuisia hajotustoiminnan kannalta, karike ravinteikasta ja vain lievästi hapanta. - Havupuun karike hapanta ja niukkaravinteista hajoaa hitaasti ja epätäydellisesti huopamainen kangashumus - Erityisesti kuusikossa, jossa on lisäksi viileä ja kostea pienilmasto heikoissa hajotusolosuhteissa maan pinnalle kerääntyy paksu heikosti hajonnut raakahumuskerros = kuntta - Kuntta heikentää ilmanvaihtoa, lämpenemistä, kasvuedellytyksiä ja taimettumiskuntoa. Sitoo ravinteet, ne eivät kierrä - Esim. HMT-kuusikot Pohjois-Suomen itäosassa, hiesumaat

46 Metsämaan ravinnetalous 46 - Fosforia (P) yleensä on kangasmailla riittävästi, mutta turv la sen lisääminen on yleensä tarpeen. - Muita ravinteita yleensä riittävästi, mutta turv la kaliumista ja boorista on pulaa. - Boorista voi olla pulaa myös kangasmailla, entisillä kaski- ja laidunmailla(latvat).

47 Metsämaan ravinnetalous 47

48 Metsämaan ravinnetalous 48

49 Metsämaan ravinnetalous 49 Mykorritsa on symbioosi puun juuren ja sienen rihmaston välillä, josta molemmat osapuolet hyötyvät. - sieni kasvattaa rihmastonsa puun juuren pintaan ja sisään - sienet vapauttavat ravinteita suoraan humuksesta (tiheämpi verkko ja pienemmät rihmat), jopa mineraaleista - sienirihmasto tehokkaampi kuin puiden juuret (pääsevät pienempiin paikkoihin) - sienet saa sokereita/hiilihydraatteja ja puut ravinteita (N ja P) - elintärkeitä suomalaisille puulajeille. Mykorritsaa on täytynyt viedä esim. Afrikkaan, kun on istutettu sinne meidän puulajeja. Muuten ne kuolevat jonkun ajan kuluttua.

50 Rakeisuuskäyrä 50

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Luentomateriaali: Esa Etelätalo

Luentomateriaali: Esa Etelätalo Luentomateriaali: Esa Etelätalo Metsänhoidon perusteet Metsämaa; maannos, metsämaan ominaisuuksien parantaminen metsätaloudessa Metsämaan maannos 3 Maannostuminen: - Ilmasto määrää kasvillisuuden ja kasvillisuus

Lisätiedot

1. Maalajin määritys maastossa

1. Maalajin määritys maastossa 1. Maalajin määritys maastossa Maalajit voidaan erottaa kenttäolosuhteissa pääpiirteissään aistihavaintojen perusteella. Tällöin kiinnitetään huomiota maalajin väriin, kovuuteen, sitkeyteen, rakenteeseen

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit

Metsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit Metsänkasvatuksen biologiaa Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa

Lisätiedot

Materiaali: Esa Etelätalo

Materiaali: Esa Etelätalo Materiaali: Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja

Lisätiedot

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista

Lisätiedot

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan,

Lisätiedot

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015 Kompostien käyttö viherrakentamisessa Katja Börjesson 2015 Historia & perusfilosofia Pitkä kokemus; puutarha-alalla 90 vuotta ja viherrakentamistuotteitta 30 vuotta Perusfilosofia Mikko Jortikan ajoista

Lisätiedot

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien

Lisätiedot

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 123 (129) Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN

Lisätiedot

Maarakentaminen, maa-ainekset

Maarakentaminen, maa-ainekset Maarakentaminen, maa-ainekset Maisemarakentamisen tekniikka ja materiaalit kurssi 26.9.2016 mm paikalliset materiaalit: Islanti paikalliset materiaalit: Espanja paikalliset materiaalit: Suomi Kuvalähde:

Lisätiedot

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa

Lisätiedot

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy

Lisätiedot

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen Maan ravinnereservit Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä 30.3.2017 Tiina Hyvärinen Kasvi ottaa ravinteita: Juuriston kautta maanesteestä Lehtien kautta ilmasta Ravinteet ovat maanesteessä ionimuodossa: -

Lisätiedot

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin

Lisätiedot

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2 Liitetaulukko 6. Maalajit metsä-, kitu- ja joutomaan kankailla. Metsämaa Ahvenanmaa Orgaaninen 1 1 3 1 0 0 0 7 1,1 0 0,0 0 0,0 7 0,6 Kallio 0 0 38 25 9 0 12 85 13,9 234 94,1 273 94,5 592 51,6 Kivikko 1

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen

Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS Humuspehtoori 17.3.2015 PELTMAAN RAKENNE JA FSFRIN KÄYTTÖKELPISUUS Helena Soinne ptimaalinen kivennäismaan koostumus Huokostilavuus Maan rakenteella tarkoitetaan maahiukkasten keskinäistä järjestäytymistä

Lisätiedot

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Merja Myllys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jokioinen valokuvat: Markus Gustafsson RaHa-seminaari 22.1.2013 . juurten välityksellä Juuren

Lisätiedot

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Reijo Käki Luomuasiantuntija 7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N

Lisätiedot

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Vaihtoehtoja lannoitukseen kierrätysravinnepäivä Hämeenlinna 9.12.2016 Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.

Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen   Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11. Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen juha.heiskanen@luke.fi www.luke.fi/henkilosto/juha.heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.2016 Taustaa Hienojakoisia (

Lisätiedot

Maasuodattamon toiminnan periaatteista Salaojateknikoiden neuvottelupäivät 2.2.2007 Johanna Ahonen. Kuvaaja Jani Hakala, Savon Sanomat

Maasuodattamon toiminnan periaatteista Salaojateknikoiden neuvottelupäivät 2.2.2007 Johanna Ahonen. Kuvaaja Jani Hakala, Savon Sanomat Maasuodattamon toiminnan periaatteista Salaojateknikoiden neuvottelupäivät 2.2.2007 Johanna Ahonen Kuvaaja Jani Hakala, Savon Sanomat Saunaan ilman uimapukua Saunaan ilman uimapukua Koska kloori höyrystyy

Lisätiedot

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet Sisältö Eloperäisen maan fysikaaliset Maan fysikaaliset viljely Eloperäisen aineksen maatuminen fysikaaliset Viljelyn vaikutus maatumiseen Päästöt alas ja viljelyvarmuutta ratkaisuja turvepeltojen

Lisätiedot

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Ympäristökuiskaaja 14.11.2011, Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden kolme ulottuvuutta: 1. Ympäristöllinen

Lisätiedot

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä. Ravinteet ja eurot talteen,, Jämsä Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden

Lisätiedot

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Hydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako

Hydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako Hydrologia L7 Maavedet Maanpinnan alaisten vesien jako Maavesi, vedellä kyllästymätön vyöhyke juurivesi välivyöhyke kapillaarivesi Pohjavesi, vedellä kyllästetty vyöhyke 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi 02.03.2017 Järki Pelto-tapaaminen

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Kaakkois-Suomen metsien hakkuukertymä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Toteutunut hakkuukertymä Suurin kestävä hakkuukertymä Metsätalouden vesistökuormitus - kiintoainekuormitus

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

Lisätiedot

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Tuomas Mattila Yliopistotutkija, maanviljelijä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Kasvukunto? 2 Kasvukunnon osa-alueet viljelijän

Lisätiedot

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman HMS-seminaari 2.9.2004 1 Pellonmetsitysala Suomessa, ha/vuosi 18,000 16,000 14,000

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Peltomaan rakenteen arviointi

Peltomaan rakenteen arviointi Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka Valvojakurssi 2015 Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö Pentti Toikka Tmi Pentti Toikka Osa kuvista Katja Börjesson Kekkilä oy Hyvä multa on käyttötarkoitukseensa sopiva

Lisätiedot

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta

Lisätiedot

Luku 14. Rapautuminen ja eroosio. Manner 2

Luku 14. Rapautuminen ja eroosio. Manner 2 Luku 14 Rapautuminen ja eroosio Manner 2 Sisällys Rapautuminen Fysikaalinen rapautuminen Kemiallinen rapautuminen Organogeeninen rapautuminen Massaliikunnot Eroosio ilmiönä Virtaava vesi Meanderoiva joki

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5 Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen

Lisätiedot

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto

Lisätiedot

GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA

GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERAOSASTO MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA ALUSTAVA RAPORTTI KENTTAKAUTENA 1986 SUORITETU ISTA TUTKIMUKSISTA SEKA TALLOIN KERATTYJEN

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Maaperäeliöt viljelijän tukena Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki

Lisätiedot

Ilmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola

Ilmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola Ilmasto Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A 16.11.2017 Varpu Mikola Maiseman hengitys Maija Rautamäki Suomen ilmasto Suomi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan: Kylmätalviset ilmastot Dfb Lämminkesäinen

Lisätiedot

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen

Lisätiedot

Kasvin veden ja ravinnetarve. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Kasvin veden ja ravinnetarve. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Kasvin veden ja ravinnetarve Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 25.10.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 tavoitteet tietää ja ymmärtää veden ja liuenneiden aineiden liikkuminen kasvissa, siihen liittyvät

Lisätiedot

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys Pat Tuohy, Owen Fenton 3.10.2018 Ilmajoki 4.10.2018 Loimaa Kuoppatesti Menetelmä kehitettiin Heavy

Lisätiedot