METSÄNARVIOINTI METSÄTALOUDEN PERUSTEITA METSÄVARATIETOJEN KERUU METSÄN ARVON MÄÄRITYS

Transkriptio

1 METSÄNARVIOINTI METSÄTALOUDEN PERUSTEITA METSÄVARATIETOJEN KERUU METSÄN ARVON MÄÄRITYS 1

2 METSÄTALOUDEN PERUSTEET PUUKAUPPA PUUTA ELI PUUTAVARALAJEJA OSTETAAN METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA-AINEEKSI - Sellu- ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi => kuitupuu mäntykuitu, kuusikuitu, koivukuitu - Sahateollisuuden raaka-aineeksi => tukkipuu mäntytukki, kuusitukki, koivutukki (mäntypikkutukki, kuusipikkutukki, koivupikkutukki ) - Erikoistarkoituksiin => erikoispuu (pylväät, hirret, visakoivu ) YKSITYISMETSÄTALOUDEN PUUKAUPAN VAIHTOEHDOT - Hankintakauppa => hankintahinta Myyjä tekee korjuun puutavaralajeiksi - Pystykauppa => kantohinta Ostaja tekee korjuun kustannuksellaan 2

3 METSÄTALOUDEN PERUSTEET KUVIOITTAINEN METSÄTALOUS SUOMESSA METSÄTALOUS PERUSTUU KUVIOITTAISEEN METSIKÖIDEN KASVATUKSEEN JA KÄSITTELYYN KUVIO ON ALUE, JOLLA - Maapohja on tasalaatuinen ja puusto on tasaikäistä METSÄTALOUDEN SÄÄTELY - Metsälaki säätelee hakkuiden edellytyksiä - Metsälaki asettaa uudistamisvelvoitteen 3

4 METSÄTALOUDEN PERUSTEET KUVIOITTAINEN METSÄTALOUS KULLAKIN KUVIOLLA VALLITSEE YLEENSÄ YKSI PUUSTON KEHITYSLUOKKA YLEISIMMÄT KEHITYSLUOKAT A0 Aukea T1 Nuori taimikko T2 Varttunut taimikko 02 Nuori kasvatusmetsikkö 03 Varttunut kasvatusmetsikkö 04 Uudistushakkuumetsikkö 4

5 METSÄTALOUDEN PERUSTEET KEHITYSLUOKAT AUKEA A0 - Uudistushakkuu tehty - Uudistaminen tekemättä SIEMENPUINEN AUKEA (S0) - Aukealle on jätetty luontaista uudistamista varten siemenpuita (mahdollista lähinnä männyllä) 5

6 METSÄTALOUDEN PERUSTEET KEHITYSLUOKAT TAIMIKOT T1 h < 1.3 m Y1 Ylispuustoinen taimikko h < 1.3 m T2 h > 1.3 m 6

7 METSÄTALOUDEN PERUSTEET KEHITYSLUOKAT KASVATUSMETSIKÖT 02 Rungot kuitupuuta d 3.0 > 8 cm 03 Joukossa myös tukkirunkoja d 4.5 > 16 cm 7

8 METSÄTALOUDEN PERUSTEET KEHITYSLUOKAT UUDISTUSHAKKUUMETSIKOT 04 8

9 METSÄTALOUDEN PERUSTEET KEHITYSLUOKAT JA KASSAVIRRAT KEHITYSLUOKAT KASSAVIRRAT A0 Aukea - uudistamiskustannukset 0 2 vuotta suuruusluokka 1000 /ha T1 Nuori taimikko - taimikonhoidonkustannukset 2 10 vuotta suuruusluokka 300 /ha T2 Varttunut taimikko - nuorenmetsänkunnostus vuotta suuruusluokka 300 /ha 02 Nuori kasvatusmetsikkö + kasvatushakkuu (ensiharvennus) vuotta suuruusluokka 600 /ha 03 Varttunut kasvatusmetsikkö + kasvatushakkuu vuotta suuruusluokka 2000 /ha 04 Uudistushakkuumetsikkö + uudistushakkuu yli 80 vuotta suuruusluokka /ha 9

10 METSÄTALOUDEN PERUSTEET METSÄTALOUDEN KASSAVIRRAT HAKKUISSA KORJATTAVAT YLEISIMMÄT PUUTAVARA- LAJIT Tukkipuu MäT KuT KoT Kuitupuu MäK KuK KoK 10

11 METSÄVARATIETOJEN KERUU METSIKKÖKUVIOITTAIN METSÄVARATIEDOT KERÄTÄÄN KUVIOITTAIN - Kuvion maapohjatiedot - Kuvion puustotiedot KUVIOITTAINEN RELASKOOPPIARVIOINTI 11

12 METSÄVARATIETOJEN KERUU METSIKKÖKUVIOITTAIN METSÄSUUNNITTELUSSA MAASTOSSA KUVIOITTAIN KERÄTTÄVÄT TIEDOT MAAPOHJA - Pääryhmä Metsämaa / Kitumaa / Joutomaa - Alaryhmä Kangas / Korpi / Räme / Neva / Letto - Kasvupaikkaluokka Metsä- /suotyyppi - Maalaji Kangasmaa (kivennäismaa) / Turve Kuivatustilanne Soistuma / Luonnontilainen / Ojikko / Turvekangas 12

13 METSÄVARATIETOJEN KERUU METSIKKÖKUVIOITTAIN MAAPOHJA KASVUPAIKKATYYPIN MUKAAN 13

14 METSÄVARATIETOJEN KERUU METSIKKÖKUVIOITTAIN METSÄSUUNNITTELUSSA MAASTOSSA KUVIOITTAIN KERÄTTÄVÄT TIEDOT PUUSTO - Kehitysluokka A0 / S0 / T1 / Y1 / T2 / 02 / 03 / 04 - Metsikön laatu Kehityskelpoisuus - Puulajiosuudet, % Mänty / Kuusi / Koivu - Ikä - Pohjapinta-ala, m 2 /ha (khl 02 04) - Runkoluku, kpl/ha (taimikoilla) - Keskiläpimitta, cm - Keskipituus, m - Tukkiosuus, % (puulajeittain) 14

15 METSÄVARATIETOJEN KERUU METSÄVARATIEDOISTA METSÄSUUNNITELMAAN 15

16 METSÄVARATIETOJEN KERUU POHJAPINTA-ALAN MÄÄRITTÄMINEN POHJAPINTA-ALA ppa, m 2 /ha - Elävän puuston pohjapinta-ala 1.3 m korkeudelta maanpinnasta lukien MÄÄRITETÄÄN RELASKOOPILLA - Pohjapinta-ala = relaskooppihahloon mahtuvien runkojen lkm 16

17 METSÄVARATIETOJEN KERUU PITUUDEN MÄÄRITTÄMINEN KESKIPITUUS h, m Hypsometri ja latta 17

18 METSÄVARATIETOJEN KERUU LÄPIMITAN MÄÄRITTÄMINEN KESKILÄPIMITTA MÄÄRÄTYLLÄ KORKEUDELLA RINNANKORKEUS- LÄPIMITTA d 1.3, cm Kaulain 18

19 MAASTOHAVAINNOISTA PUUTAVARALAJEIKSI 1. HEHTAARIKOHTAINEN PUUMÄÄRÄ 1.1 Kokonaispuumäärä - Relaskooppitaulukosta pääpuulaji (esim. männikkö) ppa (esim. 16) pituus (esim 20) 1.2 Puulajeittaiset kokonaispuumäärät - Puulajien prosenttiosuuksilla kokonaispuumäärästä 1.3 Puulajeittaiset puutavaralajien määrät - Tukki- ja kuituosuudet taulukosta 2. KUVIOKOHTAISET PUUMÄÄRÄT - Hehtaarikohtaiset puutavaralajien määrät x kuvion pinta-ala 19

20 HARJOITUSTYÖ PUNAISELLA RAJATTU ALUE LUNASTETAAN MÄÄRITÄ KOHTEENKORVAUS 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN 1. KOHTEEN TUNNISTAMINEN 2. ARVIOINTIMENETELMÄN VALINTA 3. SUMMA-ARVOMENETELMÄ 4. MAAPOHJA 5. TAIMIKOT 6. KASVATUSMETSIKÖT 7. UUDISTUSHAKKUUMETSIKÖT 8. KOKONAISARVON KORJAUS 26

27 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN KOHTEEN TUNNISTAMINEN ARVIOINTITYÖN ENSIMMÄINEN VAIHE ON TUNNISTAA KOHTEEN ASEMA KIINTEISTÖMARKKINOILLA ELI PARAS JA TUOTTAVIN KÄYTTÖ (IVS) - Mikä on se käyttötapa tai käyttömahdollisuus, joka määrää kohteen markkina-arvon (käyvän hinnan) (rakentaminen, maa-ainesten ottaminen ) JOS KOHDE EI KELPAA MIHINKÄÄN MUUHUN KÄYTTÖÖN, SE ON METSÄTALOUSMAATA 27

28 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN ARVIOINTIMENETELMÄN VALINTA KIINTEISTÖARVIOINNIN MENETELMÄT MARKKINA-ARVON MÄÄRITTÄMISEKSI 1. KAUPPA-ARVOMENETELMÄ 2. TUOTTOARVOMENETELMÄ 3. KUSTANNUSARVOMENETELMÄ ELLEI PÄÄMENETELMIEN SOVELTAMINEN SUORAAN OLE MAHDOLLISTA, ON TURVAUDUTTAVA YHDISTELMÄMENETELMIIN: - Kohde pilkotaan osiin ja päämenetelmiä sovelletaan yksittäisiin arvo-osiin - Kokonaisuuden arvo muodostuu arvo-osien summien ja erilaisten korjauskertoimien (kokonaisarvon korjausten) perusteella 28

29 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN ARVIOINTIMENETELMÄN VALINTA MENETELMÄÄ VALITTAESSA KIINNITETTÄVÄ HUOMIOTA - Teoreettisesti perusteltu - Tukeuduttava tutkimukseen - Simuloitava kiinteistömarkkinoita METSÄLÖN ARVIOINTIMENETELMÄ KÄYTÄNNÖSSÄ 1. TAVANOMAINEN METSÄLÖ - Summa-arvomenetelmä 2. SUURI KOKONAISUUS TAI PALJON HAKKUUMAHDOLLISUUKSIA - Tuottoarvomenetelmä 29

30 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN SUMMA-ARVOMENETELMÄ 1. LASKETAAN ARVO-OSIEN ERILLISARVOT KUVIOITTAIN 1.1 MAAPOHJAN ERILLISARVO 1.2 PUUSTON ERILLISARVO TAIMIKON ERILLISARVO KASVATUSMETSIKÖIDEN PUUSTON ARVO UUDISTUSHAKKUUMETSIKÖIDEN PUUSTON ARVO 2. ERILLISARVOISTA KOKONAISARVOON PERINTEINEN VAIHTOEHTO: Lasketaan erillisarvojen summa (summa-arvo), jota korjataan kertoimella => kokonaisarvo KEHITTYNEEMPI VAIHTOEHTO: Korjataan erillisarvoja korjauskertoimilla ja lasketaan korjattujen arvojen summa => kokonaisarvo LOPPUTULOKSENA KOKONAISARVO = MARKKINA-ARVO 30

31 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN SUMMA-ARVOMENETELMÄ ERILLISARVOISTA KOKONAISARVOON KAAVOINA PERINTEINEN VAIHTOEHTO: H = k1 x (MA + TA + KPA + UPA) KEHITTYNEEMPI VAIHTOEHTO: H = (k2 x MA) + (k3 x TA) + (k4 x KPA) + (k5 x UPA) H = kokonaisarvo = käypä hinta MA = maapohjan erillisarvo TA = taimikon erillisarvo KPA = kasvatusmetsiköiden puuston erillisarvo UPA = uudistushakkuumetsiköiden puuston erillisarvo k1, k2, k3, k4, k5 = korjauskertoimia 31

32 32

33 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN SUMMA-ARVOMENETELMÄ MENETELMÄN EDUT JA HEIKKOUDET EDUT - Yleisesti käytetty - Helppo - Arvovaltaisia tutkimuksia HEIKKOUDET - Ei yhtä yleisesti hyväksyttyä sovellutusta vaan jokaisella omansa (esim. taimikon arvot, odotusarvolisät) - Teoreettisia virheitä - Paljon jää harkinnanvaraisten korjauskertoimien varaan 33

34 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN SUMMA-ARVOMENETELMÄ KIINTEISTÖTÖTOIMITUKISISSA SUOSITELTAVA SOVELLUTUS (sakarin mielestä): TAPION JULKAISEMA SOVELLUTUS (METSÄKESKUS TAPION JULKAISU 3/1994: METSÄN ARVON- MÄÄRITYS SUMMA-ARVOMENETELMÄLLÄ, APUTAULKOT ) + MML:N TUTKIMUKSET MIKSI? - Samoja taulukoita voidaan käyttää sekä alueellisten että nauhamaisten kohteiden arvioinnissa - Ainoa sovellutus, josta on tutkittua tietoa summa-arvon ja käyvän hinnan suhteesta (kokonaisarvon korjauksesta) - Oikeuskäytäntö 34

35 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN MAAPOHJAN ERILLISARVO TAPION TAULUKOT LÄHTÖKOHTANA - TURVEMAAT RINNASTETAAN KANGASMAIHIN RAVINTEISUUSTASONSA MUKAAN - SOISTUNEISUUS, KIVISYYS, TMS. ALENTAA ARVOA 20 /ha - KITUMAAT 85 /HA - JOUTOMAAT laajahkot alueet, esim. avosuot 50 /ha pienialaiset kohteet, esim. johtoaukeat, valtaojat ja tiet 0 /ha 35

36 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN TAIMIKOIDEN ERILLISARVO TAPION TAULUKOT LÄHTÖKOHTANA - Kuvastaa viljellyn, hoidetun ja tiheydeltään optimaalisen taimikon arvoa => TAULUKKOARVO = MAKSIMIARVO ARVOA ALENTAVAT - taimikonhoidon tarve, vajaa tiheys, väärä puulaji KITUMAAN TAIMIKOT - jos ojitus elvyttäisi säälistä /ha 36

37 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN KASVATUSMETSIKÖIDEN PUUSTO PUUSTON ARVO KANTOHINTOJEN MUKAAN ALUEELLISILLA KOHTEILLA EI ODOTUSARVOLISÄÄ - MML:n julkaisut nrot 61 ja 88 - Oikeuskäytäntö, mm KKO Nro 1869 ja KKO Nro 115 NAUHAMAISILLA KOHTEILLA - Ennenaikaisen hakkuun vahinko odotusarvolisänä 37

38 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN UUDISTUSHAKKUUMETSIKÖIDEN PUUSTO PUUSTON ARVO KANTOHINTOJEN MUKAAN LÄHTÖKOHTANA LUKEN JULKAISEMAT ALUEELLISET KESKIKANTOHINNAT - Korjataan alueellisilla ja leimikkokohtaisilla tekijöillä NAUHAMAISISSA KOHTEISSA SELVITETTÄVÄ JÄÄKÖ PUUSTO OMISTAJALLE VAI SIIRTYYKÖ SE LUNASTAJALLE - Sama kasvatusmetsiköissä 38

39 METSÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN KOKONAISARVON KORJAUS LÄHTÖKOHTANA MML:N JULKAISUT nrot 61, 88 JA 108 JOS METSÄN RAKENNE VASTAA EM. JULKAISUJEN TUTKIMUSAINEISTOA - Korjataan summa-arvoa yhdellä kertoimella (Perinteinen tapa) - kertoimen suuruus tutkimustulosten mukaan ( ) JOS METSÄN RAKENNE POIKKEAVA, KORJATAAN ERILLISARVOJA - Maapohjan korjauskerroin 1.00? - Taimikoiden korjauskerroin Kasvatuspuuston korjauskerroin Uudistushakkuupuuston korjauskerroin NAUHAMAISILLA KOHTEILLA KORJAUSTA EI KÄYTETÄ! 39

40 Ote eräästä KKO:lle osoitetusta valituslupahakemuksesta: 40