LUUMÄEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009

LUUMÄEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 Lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi Nupit Kaakkoon! 2007 2011 projekti 1

SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 Tyytyväisyyskuilujen hakeminen 3 2. TAUSTATIEDOT 4 3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUSTOIMINTA 5 Harrastukset 6 4. NUORISOTYÖN PALVELUT 8 Nuorisotalo 8 Nuorisotyö yleensä 9 5. PERUSKOULU 11 Ohjaus ja oppiminen sekä koulu sosiaalisena yhteisönä 11 Muut tärkeät asiat peruskoulussa 12 6. JATKOKOULUTUS 13 7. OSALLISUUS JA NUORTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET 15 8. OIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN 16 9. YHTEENVETO: NUORTEN ARVIOT OMASTA PAIKKAKUNNASTA 17 LIITE 1 20 LIITE 2. 24 LIITE 3. Henkilöstökyselyn raportti 25 2

1. JOHDANTO Luumäen lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi on osa Nupit Kaakkoon! hankkeen tietopohjan rakentamista. Hankkeen tavoitteena on kunta- ja maakunta rajat ylittävä nuorisotyön kehittäminen ja yhteistyö. Tähän työhön tarvitaan päivitettyä tietoa lasten ja nuorten palvelujärjestelmien tilasta. Verkostoarvioinnin on suunnitellut sekä toteuttanut Dialoog- tutkimuspalvelut ja tämä raportti on tuosta aineistosta muokattu tiivistetty versio. Luumäen nuorisokyselyn lopullisesta raportista vastaa Nupit Kaakkoon! hankkeen projektisihteeri Tanja Hakoluoto. Alkuperäinen raportti tarkempine yksityiskohtaisine tietoineen löytyy Luumäen nuorisotoimesta sekä projektisihteeriltä. Nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän arviointi jakaantuu kahteen osaan: 15 19 -vuotiaille nuorille suunnattuun nuorisokyselyyn sekä kuntien lasten ja nuorten parissa työskentelevälle henkilöstölle ja päättäjille suunnattuun henkilöstökyselyyn. Tässä raportissa esitetään nuorisokyselyn tulokset Luumäen osalta. Verkostoarviointiin osallistui marraskuussa 2008 kaikkiaan 12 kuntaa ja kaupunkia ja helmikuussa 2009 5 kuntaa. Nuorisokyselyn osalta vastauksia saatiin Luumäen ohella Iisalmesta, Imatralta, Keuruulta, Kirkkonummelta, Lappeenrannasta, Lapinlahdelta, Lemiltä, Leppävirralta, Pieksämäeltä, Ruokolahdelta, Sipoosta, Sotkamosta ja Varkaudesta. Nuorisokyselyn teemat tulevat henkilöstökyselyn tapaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta (myöhemmin LaNuKe-ohjelma). Kysymykset suunniteltiin koskemaan palveluiden käyttöä, tyytyväisyyttä elinoloihin ja palveluihin sekä palveluiden tärkeyden (tarpeen) arviointia. Kyselyn kautta pyrittiin pääsemään käsiksi siihen, mitkä asiat ovat tärkeitä nyt ja jatkossa nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Lisäksi selvitettiin nuorten käsityksiä YK:n lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta omalla kohdallaan. Kyselyn organisointi tapahtui paikallisten kuntien yhteyshenkilöiden ja peruskoulujen yhteyshenkilöiden toimesta. Peruskoulun 9-luokkalaiset vastasivat pääosin koulussa ja 16 19 -vuotiaiden nuorten kanssa kunnat saivat toimia parhaaksi katsomallaan tavalla (linkki nettisivulle salasanalla suojattuna, kyselyn välitys esimerkiksi nuorisotaloilla jne.). Luumäellä kyselyyn osallistui 52 nuorta. Luumäen kyselyn tuloksia voi verrata syksyn 2008 tuloksiin, keväällä 2009 kyselyä lyhennettiin, mutta muilta osin kysymykset pysyivät samoina. Koska kyseessä oli kuitenkin uusi kysely, Luumäen tuloksia ei ole mahdollista esittää samoissa taulukoissa ja kuvissa syksyn aineiston kanssa. Vertailua on tämän vuoksi tehty sanallisesti. Lisäksi tuloksia on mahdollista lukea rinnan syksyn valtakunnallisen raportin kanssa. Sukupuolen ja iän mukaisia erotteluja on lisäksi liitteessä 1, nuorten mielipiteitä liitteessä 2 ja henkilöstökyselyn raportti liitteessä 3. Tyytyväisyyskuilujen hakeminen Kyselylomakkeessa käytettiin paljon kaksivaiheista kysymyspatteria, jossa nuoria pyydettiin ensin ilmoittamaan kysytyn asian tärkeys ja sitten tyytyväisyys kysyttyyn asiaan. Tämä valinta tehtiin, koska pelkän tyytyväisyyden kysyminen ei kerro mitään siitä, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. Lisäksi tyytyväisyyden arviointi on usein vaikeaa yhdentekevissä asioissa. Kyselyn tulokset osoittavatkin, että tyytyväisyys on sidoksissa tärkeyteen. Jos kysytty asia ei ole tärkeä, myös tyytyväisyydestä annetaan suhteellisen alhainen arvosana. Toisaalta johtopäätöksenä on se, että pelkän tyytyväisyyden ohella on tärkeää kartoittaa nuorten tärkeinä pitämiä asioita. Tärkeyden ja vähemmän tärkeiden asioiden esiin nostamisella on oma itseisarvonsa, eli kysymys ei ole pelkästään apukeinosta, jolla nostetaan esiin tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden kohtia. 3

2. TAUSTATIEDOT Luumäellä kyselyyn osallistui kaikkiaan 52 nuorta. Taulukossa 1 esitetään vastaajien jakaumia opiskelun, sukupuolen ja iän mukaan. Käytännössä kaikki vastaajat olivat peruskoulun 9-luokkalaisia. Taulukko 1. Vastanneet opiskelun, sukupuolen ja iän mukaan Missä opiskelee Vastaus Lukumäärä P rosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. Opiskelen peruskoulun 9- luokalla Peruskoulun lisäopetuksessa ("10-luokka") 51 98,08% 0 0,00% 3. Ammatillisessa koulutuksessa 0 0,00% 4. Lukiossa 0 0,00% 5. Ammattilukiossa (lukio+ammatillinen koulutus) 1 1,92% 6. Opiskelen jossain muualla 0 0,00% 7. En opiskele missään 0 0,00% Yhteensä 52 100% Sukupuoli? Vastaus Lukumäärä P rosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Tyttö 20 38,46% 2. Poika 32 61,54% Yhteensä 52 100% Ikäsi? Vastaus Lukumäärä P rosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 15 41 78,85% 2. 16 10 19,23% 3. 17 0 0,00% 4. 18 1 1,92% 5. 19 0 0,00% Yhteensä 52 100% Opintomenestyksen tarkastelussa käytetään viimeisimmän todistuksen matematiikan, äidinkielen ja liikunnan numeroa. Kaikkien kuntien 9-luokkalaisten keskiarvo matematiikan numeron osalta oli 7,76 (tytöillä 7,86 ja pojilla 7,64), äidinkielen keskiarvo oli 7,82 (tytöillä 8,23 ja pojilla 7,82), liikunnan keskiarvo oli 8,26 (tytöillä 8,35 ja pojilla 8,14). Kuva 1. Arvosanojen keskiarvot sukupuolen mukaan eroteltuna (vain peruskoulun 9-luokkalaiset) 4

3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUSTOIMINTA Kyselylomakkeen alussa kartoitettiin nuorten käsityksiä kotipaikkakuntansa vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. Sininen pylväs kuvaa asian tärkeyttä ja punainen pylväs tyytyväisyyttä. Tärkeyden ja tyytyväisyyden katsomisen ohella on olennaista vertailla pylväiden pituuksia; jos punainen pylväs on selvästi pienempi kuin sininen, niin kyse on ns. tyytyväisyyskuilusta. Kuva 2. Nuorten arviot vapaa-ajasta Luumäellä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Tärkeimmiksi asioiksi tässä vertailussa nousevat turvallinen ympäristö ja paikka kavereiden tapaamiselle. Suurin tyytyväisyyskuilu näkyy palvelujen ja tilojen läheisyydessä ja kavereiden tapaamispaikassa. Valtakunnallista tuntumaa saadaan vertailemalla luumäkeläisten vastauksia koko aineistoon. Luumäen nuoret pitävät lähes kaikkia asioita keskimääräistä tärkeämpinä, vain liikkumisen helppous on heille keskimääräistä vähemmän tärkeää. Tyytyväisyys puolestaan on kaikissa kysytyissä asioissa selkeästi keskimääräistä suurempaa. Toisessa vapaa-aikaan liittyvässä kysymyspatterissa käsiteltiin LaNuKe-ohjelman teemoja ja nuorisotyön tavoitteisiin liittyviä asioita. LaNuKe-ohjelmasta mukana oli nuorten sosiaalista myötätuntoa kartoittava asennekysymys ( voin auttaa ja tukea muita nuoria ), nuorisotyön tavoitteista tähän osioon laitettiin tiedotukseen, ohjaukseen ja sosiaaliseen innostamiseen liittyviä teemoja. Kuvassa 3 esitetään tulokset tästä osiosta. 5

Kuva 3. Nuorten arviot vapaa-ajasta Luumäellä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Luumäen nuorille tiedonsaanti kiinnostavista asioista sekä rohkaisu ja kannustaminen ovat kaikkein tärkeimmät asiat. Kaikkein vähiten tärkeää on (muiden kuntien mukaisesti) muiden nuorten auttaminen ja tukeminen. Kovin merkittäviä eroja suhteessa muihin paikkakuntiin keskiarvojen perusteella ei ole. Muiden nuorten tukeminen nousee Luumäellä aavistuksen tärkeämmäksi kuin muualla ja siihen myös ollaan aavistuksen verran muita tyytyväisempiä. Harrastukset Luumäen 9-luokkalaisista harrastus on 73 prosentilla (valtakunnallisesti 69 %). Harrastusten osalta haluttiin selvittää myös tyytyväisyyttä harrastusmahdollisuuksiin. Koska harrastusten kiinnostavuus oletettavasti vaihtelee hyvin paljon, niin tyytyväisyyden arviointi haluttiin kohdistaa vain niille, joille kyseiset harrastukset ovat tärkeitä. Eli ensin pyydettiin valitsemaan itselle tärkeät harrastusmahdollisuudet. Kuva 4. Tärkeiksi valitut harrastukset (prosenttiosuudet) 6

Seuraavaksi kysyttiin sitten tyytyväisyyttä valittuihin harrastusmahdollisuuksiin (kuva 5). Liikunta- ja urheiluharrastukset ovat selvästi tärkeimpiä harrastuksista, seuraaviksi tulevat kirjastopalvelut sekä musiikkiharrastaminen, joka on erityisesti tytöille tärkeää. Tytöille liikunnan ja musiikin ohella tärkeitä ovat kirjastopalvelut ja myös taiteen eri lajit. Tyytyväisimpiä nuoret ovat kirjastopalveluihin ja liikunta- ja urheiluharrastusmahdollisuuksiin. Luumäkeläiset ovat hieman keskimääräistä tyytymättömämpiä musiikkiharrastamisen ja kulttuuriharrastamisen mahdollisuuksiin ja tyytyväisempiä mediasisällön tuottamisen mahdollisuuksiin. Luumäen nuorten keskuudessa tyttöjen ja poikien mielipiteet jakautuvat keskimääräistä selvemmin sukupuolen mukaan ja vain kirjastopalveluihin ollaan yhtä tyytyväisiä. Kuva 5. Arviot harrastusmahdollisuuksista (keskiarvot, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Vapaa-ajasta kysyttiin mielipiteitä myös avokysymyksellä. Samassa kysymyksessä pyydettiin mielipidettä myös nuorisotyön kehittämisestä. Alla on kaikki nuorten vastaukset, joissa esitettiin toiveita tai ehdotuksia. Muihin kysymyksiin tulleet vastaukset on liitteessä 2. (myös Luumäen oma kysymys). YHTEENVETO OMIN SANOIN. Millä tavalla kotipaikkakuntasi nuorisotyötä ja/tai yleensä vapaa-aikaa tulisi kehittää? Mikä lisäisi Sinun viihtyvyyttä? Joukola iltoja useammin!! enemmän kuin 2 kertaa vuodessa Liikuntamahdollisuuksia Tänne voisi tulla sellaisia paikkoja, joissa voisi harrastaa mm. karatea, judoa, taek won do:ta, yms., ja olisi myös kivaa, jos jossain lähellä olisi mahdollisuus japanin kielen ja arabian kielen opiskeluun. :) lisää bänditoimintaa ja useemmin auki oleva nuorisokahvila! :D Kiitos. uimahalli 7

4. NUORISOTYÖN PALVELUT Nuorisotalo Kyselylomakkeessa selvitettiin myös nuorten käyttämiä nuorisotyön palveluja ja niiden tunnettuutta. Tuloksia tarkasteltiin (myös syksyllä 2008) vain peruskoulun 9-luokkalaisten osalta, koska monella paikkakunnalla muut kuin 9-luokkalaiset rekrytoitiin kyselyyn nuorisotoimen kautta; on jokseenkin epäluotettavaa tehdä yleistyksiä nuorisotyön tunnettuudesta näiden ryhmien kohdalla. Nuorille esiteltiin lomakkeessa nuorisotyön toimintaa ja pyydettiin kertomaan palveluiden käytöstä. Kuva 6. Nuorisotalon tuttuus sukupuolen mukaan (prosenttiosuudet) Luumäellä vastaajista lähes puolet on käynyt nuorisotalolla viimeisen kuukauden aikana. Muihin kuntiin nähden tämä on poikkeuksellista, sillä keskimääräisesti luku on noin kolmasosa. Valtakunnallisesti peruskoulun 9-luokkalaiset pojat ovat tyttöihin verrattuna aktiivisimpia nuorisotalolla kävijöitä; pojista 38 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia mainitsee käyneensä kuukauden sisällä. Sama ilmiö on havaittavissa myös Luumäellä. Nuorisotalolla käyviltä nuorilta (viimeisen 6 kk aikana käyneet) kysyttiin myös sitä, mitkä asiat ovat tärkeitä nuorisotalolla ja mihin ollaan tyytyväisiä tai tyytymättömiä. Kuva 7. Arviot nuorisotaloista (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 8

Tärkeintä nuorisotalolla luumäkeläisille on muiden nuorten tapaaminen ja siihen ollaan kaikkein tyytyväisimpiä. Muiden tapaaminen on samalla asia, johon liittyy suurin tyytyväiskuilu. Myös mielekäs tekeminen ja turvallinen ilmapiiri koetaan tärkeäksi. Tyytyväisiä ollaan edellisten lisäksi nuorisotyöntekijän kanssa jutteluun, vaikka sitä ei erityisen tärkeänä pidetäkään. Luumäkeläisten nuorten mielipiteet eivät merkittävästi eroa keskimääräisistä arvioista. Tosin he arvioivat sekä tärkeyden että tyytyväisyyden kaikissa kysytyissä asioissa hieman keskimääräistä korkeammalle. Nuorisotyö yleensä Nuorisotalon ohella kysyttiin tärkeyttä ja tyytyväisyyttä muihin nuorisotyön palveluihin liittyen. Tämä kysymys kohdistettiin niille, jotka olivat käyneet nuorisotalolla ja/tai käyttäneet muita nuorisotyön palveluja viimeisen 6 kuukauden aikana. Kuvissa 8 ja 9 esitetään tulokset näistä kysymyksistä. Kuva 8. Arviot nuorisotyön palveluista (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen) Luumäen nuorille tärkeimpiä nuorisotyön palveluista ovat discot ja musiikkitapahtumat sekä liikunta- ja muut toimintatapahtumat. Tyytyväisimpiä nuoret puolestaan ovat nuorisokahvilaan, leiritoimintaan ja yhdistys- ja järjestötoimintaan. Lisäpanostusta toivotaan eniten tärkeimmiksi valittuihin nuorisotyön muotoihin eli discoihin ja musiikkitapahtumiin sekä liikuntatapahtumiin. Vertailuaineistossa tärkeimmiksi palveluiksi arvioidaan liikunta- ja muut toimintatapahtumat, discot ja musiikkitapahtumat sekä nuorisokahvila. Verkkonuorisotyö ja nuorisotyön katupartiointi ovat nuorten arvioissa vähiten tärkeitä. Suurimmat tyytyväisyyskuilut liittyvät nuorisokahvilatoimintaan. 9

Kuva 9. Nuorten arviot nuorisotyön palveluista (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Kuva 10. Nuorisotyön palveluiden tuttuus (prosenttiosuudet) nuorisokahvila verkkonuorisotyö discot ja musiikkitapahtumat katupartiointi leiritoiminta retket ja matkat En ole edes kuullut 3,9 20,0 4,0 31,4 7,8 7,8 En koskaan (olen kuullut) 15,7 60,0 10,0 58,8 33,3 37,3 Yli vuosi sitten 2,0 4,0 12,0 0,0 27,5 17,7 6-12 kk sitten 19,6 4,0 14,0 2,0 17,7 13,7 Käyttänyt 6 kk sisällä 37,3 10,0 34,0 5,9 13,7 13,7 Käytän nykyään/usein 21,6 2,0 26,0 2,0,0 9,8 10

5. PERUSKOULU Ohjaus ja oppiminen sekä koulu sosiaalisena yhteisönä Kyselylomakkeen eräänä keskeisenä teemana oli peruskoulun 9-luokkalaisten tekemä oman koulunsa arviointi. Ensimmäisessä kysymyspatterissa arvioitiin koulua oppimisen ja ohjauksen saannin näkökulmasta. Kuvassa 11 esitetään tulokset ja tyytyväisyyskuilut tähän liittyen. Kuva 11. Nuorten arviot peruskoulusta ohjauksen näkökulmasta (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Valtakunnallisesti tärkeimmäksi arvioidaan ohjauksen saaminen ammatinvalintaan liittyvissä asioissa, tähän asiaan liittyy myös suurin tyytyväiskuilu. Myös uusien asioiden oppiminen on suhteellisen tärkeää. Vähiten tärkeäksi arvioidaan ohjauksen saaminen vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Myös Luumäellä tärkeimmiksi arvioidaan ohjauksen saaminen ammatinvalintaan liittyvissä asioissa ja uusien asioiden oppiminen. Luumäen vastaukset noudattavat melko tarkastikin valtakunnallista suuntausta. Seuraavassa kysymyspatterissa selvitettiin koulun tilaa sosiaalisena yhteisönä. Kysymysosioon laitettiin yhteisöllisyyteen, tasa-arvoon ja turvallisuuteen liittyviä asioita (kuva 12). Porukkaan kuuluminen, turvallisuus ja tasa-arvoisuus ovat tässä vertailussa luumäkeläisille kaikkein tärkeimpiä asioita. Porukkaan kuulumisessa, tasa-arvoisuudessa ja kiusaamattomuudessa nuoret kokevat olevan puutteita. Luumäkeläiset pitävät lähes kaikkia kysyttyjä asioita hieman keskimääräistä vähemmän tärkeinä, mutta ovat niihin aavistuksen keskimääräistä tyytyväisempiä. Koulun asioihin vaikuttamista Luumäellä pidetään kuitenkin myös keskimääräistä tärkeämpänä. 11

Kuva 12. Nuorten arviot peruskoulusta sosiaalisena yhteisönä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Muut tärkeät asiat peruskoulussa Seuraavaksi lomakkeessa pyydettiin arvioimaan eräiden LaNuKe-ohjelmassa esiintyneiden tavoitteiden tärkeyttä. Oppilaat saivat valita itselleen vähintään melko tärkeät asiat. Kuvassa 13 on vastausten jakaumat. Kuva 13. Tärkeät asiat koulussa (prosenttiosuudet) Selvästi tärkeimpinä asioina Luumäellä sekä tytöt että pojat pitävät luovuuden tukemista sekä koulun yhteydessä olevia harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi pojat pitävät tärkeänä tieto/taitoa rahankäyttöön ja median järkevään käyttöön. Yhtä mieltä ollaan ja vähiten tärkeänä pidetään tieto/taitoa luonnonsuojeluun. Vertailuaineistossa tyttöjen ja poikien erot ovat suuret ja merkillepantavaa on se, että medianhallinnan ja harrastusmahdollisuuksien kohdalla erot katoavat. Muita asioita tytöt pitävät tärkeämpinä kuin pojat. 12

Kuvassa 14 esitetään oppilaiden tyytyväisyys kouluun näiden valittujen asioiden kohdalla. Tässä tyytyväisyys kysyttiin siis vain niiltä, jotka olivat valinneet asiat tärkeiksi. Tyytyväisimpiä Luumäen nuoret ovat saatuun tieto/taitoon median järkevän käytön sekä rahan järkevän käytön suhteen. Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä kaikkiin muihin asioihin. Pojat ovat tyytyväisiä myös harrastusmahdollisuuksiin koulun yhteydessä, johon puolestaan tytöt ovat kaikista tyytymättömimpiä. Kaikkia oppilaita koko aineistosta katsottaessa tyytyväisimpiä ollaan medianhallinnan valmiuksien saamiseen ja siihen, miten koulu tukee luovuutta. Tyttöjen tyytymättömyys korostuu harrastusmahdollisuuksien ja järkevästä rahankäytöstä saadun opin yhteydessä. Kuva 14. Nuorten tyytyväisyys peruskouluun (keskiarvot, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 6. JATKOKOULUTUS Lomakkeessa kartoitettiin myös peruskoulun 9-luokkalaisten jatkokoulutusaikeita, koulutusvalintojen perusteita ja tyytyväisyyttä saatuihin ohjauspalveluihin. Kuvissa 15 ja 16 esitetään yhteishakuaikeet ja valinnan helppous. Kuva 15. Yhteishakuaikeet sukupuolen mukaan eroteltuna (prosenttiosuudet) 13

Kaikkien kuntien vertailussa pojat olivat kyselyhetkellä varmimmin suuntaamassa ammatilliseen koulutukseen kuin tytöt, joiden joukossa varmasti lukioon menevien osuus on korkeampi. Luumäellä on havaittavissa samanlainen suuntaus. Helpoksi valinnan kokevien osuus on Luumäellä selvästi pienempi kuin keskimäärin, sillä muiden kuntien nuorista erittäin helpoksi valinnan koki 23 prosenttia ja melko helpoksi peräti 64 prosenttia. Kuva 16. Valinnan helppous sukupuolen mukaan eroteltuna (prosenttiosuudet) Ammatinvalinnan ohjaukseen liittyen kysyttiin myös erilaisen tiedon ja ohjauksen tärkeyttä sekä tyytyväisyyttä jo saatuun ohjaukseen. Kuvassa 17 nähdään tyytyväisyyskuilut tietoon ja ohjaukseen liittyen. Luumäen nuoret kokevat kysytyt asiat pääosin keskimääräistä vähemmän tärkeiksi, mutta ovat niihin keskimääräistä tyytyväisempiä. Selvyys omista taidosta ja soveltuvuudesta koetaan kuitenkin Luumäellä tärkeämmäksi kuin keskimäärin ja se onkin Luumäen nuorille asioista tärkein. Merkittävän suuria tyytyväisyyskuiluja ei Luumäellä synny ja tietoon jatko-opintovaihtoehdoista ollaan erittäin tyytyväisiä. Vertailuaineistossa tyytyväisyyskuilut ovat merkittävät kaikissa asioissa. Kuva 17. Ohjaus- ja tietotarpeet (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 14

7. OSALLISUUS JA NUORTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Eräänä kyselyn teemana oli nuorten osallisuuteen liittyvien asioiden kartoittaminen. Taustatietoina kysyttiin järjestötoiminnasta ja nuorten vaikuttajaryhmistä. Luumäen vastaajista 38 prosenttia (vertailuaineisto 57 %) sanoi paikkakunnalla olevan nuorten vaikuttajaryhmän, näistä 2 prosenttia (vrt. 2 %) kuului siihen itse. 4 prosenttia (vrt. 6 %) ilmoitti, ettei vaikuttajaryhmää ole ja epätietoisten osuus oli 58 prosenttia (vrt. 38 %). Järjestöön, yhdistykseen tai seuraan kuului 46 prosenttia (vrt. 41 %) Luumäen nuorista. Osallisuuteen liittyviä asioita kartoitettiin myös tyytyväisyys-tärkeys asetelmalla. Kysymyspatteriin laitettiin nuorten osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä asioita (kuva 18). Kuva 18. Osallisuuden arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Osallisuusteemoista tärkein on mahdollisuus vaikuttaa toiminnallaan. Tähän liittyy myös suurin tyytyväisyyskuilu. Tyytyväisyyskuilut syntyvät myös kuulluksi tulemiseen ja mielipiteillä vaikuttamiseen. Kaikkiin kysyttyihin asioihin oltiin lähes yhtä tyytyväisiä. Tulokset osoittavat, että Luumäellä lähes kaikki asiat koetaan hieman tärkeämmiksi kuin muualla ja niiden toteutumiseen ollaan myös hivenen keskimääräistä tyytyväisempiä. 15

8. OIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN Kyselyn lopussa tehtiin summaavaa yhteenvetoa YK:n lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen arvioinnilla. Nuoret saivat arvioida oikeuksien toteutumista omalta osaltaan, kouluarvosanoin 4-10. Kuvassa 19 esitetään tulokset tästä osiosta. Kuva 19. Oikeuksien toteutuminen (keskiarvot, 4-10). Oikeuksien toteutuminen on kuvassa esitetty siten, että ylhäällä on heikoiten toteutuva asia (oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun) ja alhaalla parhaiten toteutuva (oikeus opetukseen ja koulutukseen). Parhaimmat arvosanat saivat oikeuksien toteutumisessa opetus ja koulutus sekä riittävä elintaso. Tytöt arvostivat lisäksi erityisesti terveyttä, kun taas pojilla parhaan arvosanan sai turvallinen ympäristö. Tyytymättömimpiä ollaan tasa-arvoiseen kohteluun ja mielekkääseen vapaa-aikaan. Koko aineistossa keskiarvojen perusteella oikeudet toteutuvat hyvin, heikoimmaksi arvioidutkin asiat saavat arvosanan 8,5. Lisäksi asioiden väliset erot ovat erittäin pieniä. Merkittäviä eroja Luumäen nuorten ja vertailuaineiston arvioissa ei ole. Sekä Luumäellä että muissa kunnissa tytöt arvioivat oikeuksien toteutumista hieman poikia myönteisemmin. 16

9. YHTEENVETO: NUORTEN ARVIOT OMASTA PAIKKAKUNNASTA Kyselyssä selvitettiin nuorten käsityksiä kotipaikkakunnastaan vapaa-ajan, nuorisotyön ja peruskoulun osalta. Nuorisotyön ja peruskoulun kohdalla asioita tarkasteltiin eri osa-alueiden mukaan eroteltuna. Kuvassa 20 summataan vielä nuorisotalon ja nuorisotyön tärkeys ja tyytyväisyys (tämä kysyttiin vain niiltä, jotka olivat käyttäneet näitä palveluja viimeisen 6 kuukauden aikana). Kuva 20. Nuorisotalon ja nuorisotyön arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=erittäin tärkeä, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Nuorisotalon osalta tärkeys ja tyytyväisyys kohtaavat ja nuorisotyönkin kohdalla kohtaavat melkein: nuorisotyöhön ollaan hieman tyytymättömämpiä. Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä sekä nuorisotaloon että nuorisotyöhön, johon tytöt suhtautuvat selvästi poikia kriittisemmin. Sekä nuorisotalolle että nuorisotyölle Luumäen nuoret ovat antavat keskimääräistä paremmat arvosanat. Peruskoulun osalta kysyttiin myös kokonaisarviota, jossa pyydettiin kertomaan peruskoulussa pärjäämisen tärkeys ja toisaalta tyytyväisyys omaan kouluun. Kuva 21. Peruskoulun arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=erittäin tärkeä, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 17

Luumäellä peruskoulua(tusta) ei arvioida yhtä tärkeäksi kuin muualla, mutta siihen ollaan keskimääräisen tyytyväisiä. Tytöt ja pojat pitävät koulua yhtä tärkeänä ja pojat ovat siihen tyttöjä tyytyväisempiä. Luumäen tytöt ovat muihin verrattuna kouluun yhtä tyytyväisiä, mutta eivät pidä sitä ihan yhtä tärkeänä. Luumäen pojat puolestaan ovat kouluun keskimääräistä hieman tyytyväisempiä. Kuvassa 22 summataan vielä nuorten tyytyväisyys omiin ihmissuhteisiin ja elämään kokonaisuudessaan. Kuva 22. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin ja elämään kokonaisuudessaan (keskiarvot, kouluarvosanat 4-10). Kyselyyn vastanneiden Luumäen nuorten tyytyväisyys elämään ja ihmissuhteisiin (keskiarvo kouluarvosanoilla 4 10) on samansuuntainen kuin muissakin kunnissa. Pojat ovat kuitenkin tyttöjä tyytyväisempiä sekä ihmissuhteisiinsa että elämäänsä kotipaikkakunnalla. Luumäkeläisten tyytyväisyys elämään kotiapaikkakunnalla on hieman keskiarvoa korkeampi ja ihmissuhteisiin aavistuksen matalampi. Koko aineistossa nuorten (peruskoulun 9-luokkalaisten ) tyytyväisyys ihmissuhteisiinsa oli 8,21. Tytöt olivat hieman tyytyväisempiä (8,35) ihmissuhteisiinsa kuin pojat (8,06) Nuorten yleinen ja kokonaisvaltainen tyytyväisyys elämäänsä kotipaikkakunnalla antaa samansuuntaista viestiä kuin kysely laajemminkin. Keskimäärin ottaen menee suhteellisen hyvin, tyytyväisyys elämään saa kouluarvosanan 7,95. Kokonaisarviossaan pojat ovat hieman tyytyväisempiä (8,07) kuin tytöt (7,84). 18

Kyselyn lopussa selvitettiin nuorten halua asua nykyisellä kotipaikkakunnallaan viiden vuoden päästä. Lisäksi kysyttiin arviota paikkakunnalle jäämisen todennäköisyydestä. Kuvat 23 ja 24. Kuva 23. Halu asua samalla paikkakunnalla viiden vuoden päästä (prosenttiosuudet) Tällä hetkellä myönteisesti suhtautuvien luumäkeläisten nuorten osuus on kielteisesti suhtautuvien osuutta suurempi (45 % vs. 33 %). Vertailuaineistossa osuudet ovat suunnilleen samat (40 %). Tytöissä on vähemmän myönteisesti suhtautuvia (Luumäki 25 %; muut kunnat 28 %) kuin pojissa (Luumäki 54 %; muut kunnat 52 %), tämä johtunee tyttöjen suuremmasta koulutushalukkuudesta. Asumisen todennäköisyyttä kysyttiin myös. Noin neljäsosa (Luumäki 27 %; muut kunnat 31 %) piti todennäköisenä asumista nykyisellä paikkakunnalla viiden vuoden päästä. Muista kunnista poiketen Luumäen tytöillä ei ole poikia suurempia lähtöaikeita; tytöistä 25 prosenttia (muut kunnat 20 %) ja pojista 26 prosenttia (muut kunnat 42 %) arveli jäävänsä kotipaikkakunnalle. Poikien lähtöaikeet ovat siis keskimääräistä suuremmat. Kuva 24. Todennäköisyys asumiseen (prosenttiosuudet) 19

LIITE 1 Vapaa-aika, nuorisotyön palvelut ja osallisuus Tärkeyden ja tyytyväisyyden keskiarvot (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). KAIKKI PERUSKOULUtyttö PERUSKOULUpojat N=52 N=20 N=31 VAPAA-AIKA(1) 3,76 3,65 3,83 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), liikkumisen helppous (esim. joukkoliikenne) 3,38 3,53 3,28 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), palvelut ja tilat ovat lähellä 3,88 3,95 3,83 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), palvelut ovat halpoja/ilmaisia 3,98 3,85 4,07 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), paikka, jossa tavata kavereita 4,04 4,15 3,97 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), turvallinen asuin- ja liikkumisympäristö TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), liikkumisen helppous (esim. joukkoliikenne) TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), palvelut ja tilat ovat lähellä TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), palvelut ovat halpoja/ilmaisia TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), paikka, jossa tavata kavereita TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), turvallinen asuin- ja liikkumisympäristö 4,14 4,00 4,23 3,43 3,12 3,60 3,34 2,71 3,70 3,67 3,53 3,76 3,61 3,38 3,73 4,11 4,13 4,10 VAPAA-AIKA(2) 3,38 3,28 3,44 TÄRKEYS, saan tietoa minua kiinnostavista asioista 3,61 3,50 3,68 TÄRKEYS, saan ohjausta ja neuvoja 3,46 3,38 3,50 TÄRKEYS, minua rohkaistaan ja kannustetaan 3,57 3,74 3,46 TÄRKEYS, voin tukea ja auttaa muita nuoria 3,15 3,24 3,10 TYYTYVÄISYYS, saan tietoa minua kiinnostavista asioista 3,34 3,00 3,53 TYYTYVÄISYYS, saan ohjausta ja neuvoja 3,19 2,94 3,32 TYYTYVÄISYYS, minua rohkaistaan ja kannustetaan 3,37 3,19 3,47 TYYTYVÄISYYS, voin tukea ja auttaa muita nuoria 3,35 3,20 3,42 20

NUORISOTALO 3,90 3,85 3,91 TÄRKEYS, mielekäs tekeminen 4,15 4,20 4,13 TÄRKEYS, modernit/siistit tilat ja välineet 3,89 4,09 3,79 TÄRKEYS, muiden nuorten tapaaminen 4,38 4,70 4,25 TÄRKEYS, juttelu nuorisotyöntekijän kanssa 3,31 3,27 3,33 TÄRKEYS, hyvä ja turvallinen ilmapiiri 4,09 4,10 4,08 TYYTYVÄISYYS, mielekäs tekeminen 3,75 3,63 3,79 TYYTYVÄISYYS, modernit/siistit tilat ja välineet 3,79 3,67 3,83 TYYTYVÄISYYS, muiden nuorten tapaaminen 3,88 3,56 4,00 TYYTYVÄISYYS, juttelu nuorisotyöntekijän kanssa 3,85 3,78 3,88 TYYTYVÄISYYS, hyvä ja turvallinen ilmapiiri 3,88 3,44 4,04 NUORISOTYÖ(1) 3,29 3,22 3,32 TÄRKEYS, verkkonuorisotyö (tietoa, ohjausta netissä) 2,69 2,62 2,74 TÄRKEYS, nuorisoyhdistys/järjestötoiminta 3,31 3,31 3,30 TÄRKEYS, nuorten vaikuttajaryhmät 2,94 2,75 3,04 TÄRKEYS, nuorisotyön leiritoiminta 3,03 3,15 2,96 TÄRKEYS, nuorisotyön retket ja matkat 3,34 3,67 3,17 TÄRKEYS, nuorisokahvila 3,67 3,75 3,63 TYYTYVÄISYYS, verkkonuorisotyö (tietoa, ohjausta netissä) 3,24 2,88 3,38 TYYTYVÄISYYS, nuorisoyhdistys/järjestötoiminta 3,52 3,40 3,57 TYYTYVÄISYYS, nuorten vaikuttajaryhmät 3,27 3,09 3,36 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön leiritoiminta 3,53 3,50 3,55 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön retket ja matkat 3,35 3,08 3,50 TYYTYVÄISYYS, nuorisokahvila 3,61 3,50 3,65 NUORISOTYÖ(2) 3,20 3,14 3,26 TÄRKEYS, discot ja musiikkitapahtumat 4,05 4,69 3,79 TÄRKEYS, nuorisotyön katupartiointi" iltaisin/öisin 2,63 2,54 2,75 TÄRKEYS, liikunta- ja muut toimintatapahtumat 3,74 3,62 3,75 TÄRKEYS, kansainvälinen/monikulttuurinen nuorisotyö 3,03 3,46 2,88 TÄRKEYS, nuorisotyön taide- ja kulttuuritoiminta 3,05 3,62 2,83 TYYTYVÄISYYS, discot ja musiikkitapahtumat 3,19 2,42 3,58 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön katupartiointi" iltaisin/öisin 3,18 2,80 3,36 TYYTYVÄISYYS, liikunta- ja muut toimintatapahtumat 3,31 3,00 3,42 TYYTYVÄISYYS, kansainvälinen/monikulttuurinen nuorisotyö 2,86 2,27 3,13 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön taide- ja kulttuuritoiminta 2,94 2,64 3,09 21

OSALLISUUS 3,35 3,28 3,39 TÄRKEYS, saan tietoa mielipiteeni tueksi 3,35 3,28 3,39 TÄRKEYS, saan tukea ja ohjausta mielipiteeni ilmaisemisessa 3,35 3,50 3,25 TÄRKEYS, tulen kuulluksi 3,61 3,65 3,59 TÄRKEYS, voin vaikuttaa mielipiteilläni 3,66 3,72 3,62 TÄRKEYS, voin vaikuttaa toiminnallani 3,68 3,75 3,64 TÄRKEYS, voin äänestää vaaleissa 3,14 2,93 3,26 TYYTYVÄISYYS, saan tietoa mielipiteeni tueksi 3,25 3,00 3,39 TYYTYVÄISYYS, saan tukea ja ohjausta mielipiteeni ilmaisemisessa 3,18 3,13 3,21 TYYTYVÄISYYS, tulen kuulluksi 3,22 3,00 3,33 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa mielipiteilläni 3,24 3,06 3,34 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa toiminnallani 3,24 3,00 3,38 TYYTYVÄISYYS, voin äänestää vaaleissa 3,28 3,20 3,32 Yhteenveto 3,48 3,39 3,52 1,00 1,79 1,80 2,59 2,60 3,39 3,40 4,19 4,20 5,00 PERUSKOULUUN LIITTYVÄT ASIAT KAIKKI PERUSKOULUtyttö PERUSKOULUpojat N=52 N=20 N=31 PERUSKOULU 3,60 3,63 3,59 TÄRKEYS, ohjaus oppimiseen liittyvissä asioissa 3,71 3,84 3,63 TÄRKEYS, ohjaus vapaa-aikaan liittyvissä asioissa 3,16 3,21 3,13 TÄRKEYS, ohjaus ammatinvalintaan liittyvissä asioissa 3,96 4,11 3,87 TÄRKEYS, ohjaus terveyteen liittyvissä asioissa 3,68 3,83 3,59 TÄRKEYS, opin uusia asioita 3,85 4,00 3,77 TYYTYVÄISYYS, ohjaus oppimiseen liittyvissä asioissa 3,57 3,50 3,61 TYYTYVÄISYYS, ohjaus vapaa-aikaan liittyvissä asioissa 3,26 3,12 3,33 TYYTYVÄISYYS, ohjaus ammatinvalintaan liittyvissä asioissa 3,69 3,67 3,71 TYYTYVÄISYYS, ohjaus terveyteen liittyvissä asioissa 3,48 3,38 3,53 TYYTYVÄISYYS, opin uusia asioita 3,65 3,53 3,71 22

PERUSKOULU 3,58 3,48 3,63 TÄRKEYS, kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti 3,90 4,06 3,81 TÄRKEYS, ketään ei kiusata koulussa 3,76 3,89 3,68 TÄRKEYS, koulussa on turvallinen olo 3,92 4,16 3,77 TÄRKEYS, tunnen kuuluvani "porukkaan" 4,15 4,22 4,10 TÄRKEYS, voin vaikuttaa koulun asioihin 3,42 3,33 3,47 TYYTYVÄISYYS, kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti 3,27 2,76 3,55 TYYTYVÄISYYS, ketään ei kiusata koulussa 3,08 2,61 3,35 TYYTYVÄISYYS, koulussa on turvallinen olo 3,58 3,35 3,71 TYYTYVÄISYYS, tunnen kuuluvani "porukkaan" 3,53 3,47 3,57 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa koulun asioihin 3,13 2,81 3,29 TIEDONTARVE 3,75 3,70 3,77 TÄRKEYS, tietoa ja kokemuksia eri ammateista 3,69 3,94 3,53 TÄRKEYS, tieto jatko-opintovaihtoehdoista 3,88 3,94 3,83 TÄRKEYS, selvyys omista taidoista ja soveltuvuuksista 3,92 4,00 3,87 TÄRKEYS, tieto arvosanojen merkityksestä ja pääsyvaatimuksista 3,89 4,06 3,79 TYYTYVÄISYYS, tietoa ja kokemuksia eri ammateista 3,62 3,44 3,72 TYYTYVÄISYYS, tieto jatko-opintovaihtoehdoista 3,70 3,56 3,79 TYYTYVÄISYYS, selvyys omista taidoista ja soveltuvuuksista 3,60 3,22 3,83 TYYTYVÄISYYS, tieto arvosanojen merkityksestä ja pääsyvaatimuksista Mikä on - tai on ollut - näiden tekijöiden vaikutus Sinun koulutusvalinnoissa? 3,67 3,44 3,82 3,04 3,06 3,03 VAIKUTUS, koulussa saatu ohjaus 2,92 2,90 2,93 VAIKUTUS, keskustelut vanhempien kanssa 3,02 3,15 2,93 VAIKUTUS, sattuma 2,50 2,28 2,63 VAIKUTUS, omat pitkäaikaiset tavoitteet/kiinnostus 3,70 3,85 3,60 Yhteenveto 3,56 3,52 3,58 1,00 1,79 1,80 2,59 2,60 3,39 3,40 4,19 4,20 5,00 23

LIITE 2. NUORTEN OMAT MIELIPITEET Nyt voit halutessasi kertoa omin sanoin miksi kaikki nuorisotyön palvelut ja mahdollisuudet ovat jääneet Sinulle vieraiksi - miksi et ole osallistunut niihin? Pelaan koripalloa Lappeenrannassa ja Ei ole aikaa. menestyn hyvin. Pelaan a- poikien sm Koska minua ei kiinnosta mitkään liigaa.. nuorisotyöt.. Voit halutessasi omin sanoin kertoa miten koulua tulisi Sinun mielestäsi kehittää kaikkien viihtyvyyden ja oppimisen turvaamiseksi? tekemistä välitunneille saatika itse kiusaajista. Nimim. kokemusta on aiheesta. Opettajien pitäisi puuttua enemmän meluajiin. Kahviautomaatti, saa valita onks välkät sisäl vai ulkon, TASA-ARVOOO!!! :) LOLLOLLOLLOLLOLLOL Hiljennetään huutelijat! HILJAA! Hiljaa djsghgf Kaikki voisi kohdella toisiaan tasaarvoisesti. En pidä koulukiusaamisesta, Lisää vapautta Kysymys Luumäen nuorille: Minkä ikäisille nuorille nuorisotila Nuorten navetan kerhot tulisi mielestäsi olla? emt 14-20 15- vuotiaille kaikille. I like kebab Pelkkää paneskelua 14-20v! 14-20 14-17 14-18 15+ Yli 10-vuotiaille ainakin. 14-17 13-17 vuotiaille 10-18 Kaiken ikäisille 13-17 kaikille 50-60 vuotiaille saattaisi olla hyvä. Mielestäni niiden kuuluisi olla 13-16- vuotiaille only, eikö? Ei olisi kivaa, jos sinne pääsisi täysi-ikäisiä huligaaneja riehumaan ja pilaamaan nuorempien ilot.. Ööö.. Ehkä jotain 13-18? Yläasteellaisille ja vähä vanhemmille, mut ei aikuisille :D Eikä myöskään ala-asteellaisille. Aukioloajat vois muuten olla viikonloppusin vähän kauemmin. :) Jaa-a, voisihan siellä olla eripäivinä eri ikäluokille juttua. esim. yhtenä päivänä joku 12-14 ja toisena 15-17 tai 15-18 13-20 13-19 13-18 15-18 nakki kastike 15-18v Ihan sopivia nytki.. 14-18 Keski-ikä on paras ikä. 15-19 13-16 14-17 13-17 13-20 mielestäni se pitäisi olla 13-18 vuotiaille 15-18 mielestäni ne pitäisi olla 12-17 vuotiaille 13-18 13-20 24

LIITE 3. Henkilöstökyselyn raportti 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitetään tulokset Luumäellä tehdyn lasten ja nuorten palvelujärjestelmän arvioinnin henkilöstökyselystä. Henkilöstökysely suunnattiin lasten ja nuorten palvelujärjestelmän henkilöstölle ja johdolle sekä poliittiseen päätöksentekoon osallistuville. Kyselyssä arvioitiin palvelujärjestelmän nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin www-kyselynä helmikuussa 2009. Luumäen kysely on osa laajempaa lasten ja nuorten palvelujärjestelmän verkostoarviointia, jossa on ollut mukana kaikkiaan 17 kuntaa ja kaupunkia (marraskuu 2008 ja helmikuu 2009). Arvioinnin ja siihen liittyvien kyselyjen taustaa on selostettu tarkemmin valtakunnallisissa kokonaisraporteissa. Henkilöstökyselyn teemat suunniteltiin hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (myöhemmin LaNuKe-ohjelma) tavoitteiden mukaisesti. Tämä ohjelma muodosti arvioinnin ja kyselyn valtakunnallisen kehyksen. Valtakunnallista yhtenäisyyttä haettiin myös lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tietotarpeista. Kyselyyn suunniteltiin otos, jossa oli kattava edustus lasten ja nuorten palvelujärjestelmän henkilöstöstä ja poliittisista päättäjistä. Kaikki keskeiset sektorit (sosiaali- ja terveysala, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiot, ammatillinen koulutus, nuorisotyö, työllistämispalvelut, päihdehuolto, maahanmuuttaja-asiat jne.) pyrittiin huomioimaan. Kunnan koosta riippuen mukaan pyrittiin saamaan noin 50 200 henkilöä. Henkilöstökysely organisoitiin kunnissa hieman eri tavalla. Useimmista kunnista saatiin yhteystietoja sisältävä postilista (email-osoitteet). Kyselylinkki lähetettiin tälle listalle. Luumäeltä saatiin 125 henkilön yhteystiedot, 20 osoitteita palautui takaisin virheellisinä, eli kysely tavoitti 105 henkilöä. Vastauksia tuli 40 kappaletta, eli vastausprosentti oli 38,1 %. Luumäen kyselyn tuloksia voi verrata syksyn 2008 tuloksiin, keväällä 2009 kyselyä lyhennettiin, mutta muilta osin kysymykset pysyivät samoina. Koska kyseessä oli kuitenkin uusi kysely, Luumäen tuloksia ei ole mahdollista esittää samoissa taulukoissa ja kuvissa syksyn aineiston kanssa. Vertailu edellyttää tulosten lukemista rinnan syksyn valtakunnallisen raportin kanssa. 25

2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Seuraavissa taulukoissa esitetään vastaajien taustatietoja iän, sukupuolen, toimialan, aseman ja asiantuntemuksen mukaan. Taulukko 1. Vastaajat iän ja sukupuolen mukaan Ikä? Vastaus Lukumäärä P rosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. alle 18 v 0 0,00% 2. 18-29 v 1 2,50% 3. 30-39 v 6 15,00% 4. 40-49 v 19 47,50% 5. 50-59 v 10 25,00% 6. 60 v tai enemmän 4 10,00% Yhteensä 40 100% Sukupuoli? Vastaus Lukumäärä P rosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 27 67,50% 2. Mies 13 32,50% Yhteensä 40 100% Taulukko 2. Vastaajat toimialoittain Toimiala Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Varhaiskasvatus 5 12,50% 2. Sosiaali- ja terveyspalvelut 7 17,50% 3. Perusopetus 12 30,00% 4. Ammatillinen koulutus 0 0,00% 5. Lukio 1 2,50% 6. Nuorisotyö 3 7,50% 7. 8. Liikunta- ja vapaaaikapalvelut Työvoimahallinto ja työllistämispalvelut 3 7,50% 0 0,00% 9. Rikos- ja riita-asiat 0 0,00% 10. Monisektorinen työ 1 2,50% 11. Ei mikään näistä 8 20,00% Yhteensä 40 100% Taulukko 3. Vastaajat aseman mukaan Asema Vastaus Lukumäärä P rosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Toimialan ylin johto 3 7,50% 2. Keskijohto 6 15,00% 3. Henkilöstö/suorittava työ 24 60,00% 4. Kehittäminen-, suunnittelu-, asiantuntijatehtävät 7 17,50% Yhteensä 40 100% 26

Taulukko 4. Vastaajien asiantuntemus elämän murrosvaiheiden mukaan Palvelut murrosvaiheissa (oma ala) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. palvelut lapsen syntyessä 4 12,12% 2. palvelut lapsen aloittaessa päivähoidon 9 27,27% 3. palvelut esikoulussa 15 45,45% 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. palvelut perusopetukseen alussa palvelut perusopetuksen jälkeisessä nivelvaiheessa palvelut jatko-opintojen alussa palvelut jatko-opintojen keskeytyessä palvelut koulusta työelämään siirryttäessä palvelut työttömyyden alkaessa palvelut perhetilanteiden muuttuessa (ero yms.) palvelut taloudellisissa kriisitilanteissa palvelut muissa kriisitilanteissa Yhteensä 19 57,58% 15 45,45% 6 18,18% 3 9,09% 5 15,15% 1 3,03% 6 18,18% 4 12,12% 7 21,21% 3. PALVELUJÄRJESTELMÄN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ Kuvassa 1 esitetään tulokset palvelujärjestelmän koordinoinnin ja yhteistyön nykytilasta vastaajan työnkuvan mukaan eroteltuna. Kuva 1. Lasten ja nuorten palvelujärjestelmän koordinointi ja yhteistyö (vastausten keskiarvot, 1= erittäin huono, 5=erittäin hyvä). 27

Taulukossa 5 esitetään vastaajien näkemykset keskeisimmistä ja ajankohtaisimmista kehittämishaasteista. Vastaajat saivat valita 3-6 tärkeintä kehittämiskohdetta annetuista vaihtoehdoista. Taulukko 5. Koordinoinnin ja yhteistyön kehittämishaasteet (tärkeimmiksi valitut) Koordinoinnin ja yhteistyön kehittämishaasteet Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. 3. 4. 5. palvelujärjestelmän aukkokohtien paikantaminen palvelujärjestelmän päällekkäisyyksien löytäminen päätösten ja valintojen legitiimisyyden (hyväksyttävyyden) lisääminen yhteisten intressien ja tavoitteiden löytäminen hanke- ja projektitoiminnan koordinointi 8 25,81% 5 16,13% 2 6,45% 20 64,52% 1 3,23% 6. yhteistyöverkoston laajentaminen 10 32,26% 7. 8. sitouttavan sopimuksellisuuden lisääminen yhteistyössä yhteistyö "rajoja" rikkovaksi ja innovatiiviseksi 5 16,13% 16 51,61% 9. yhteistyökumppaneiden yhdenvertaisuus vastuunjaon, luottamuksen ja 10. avoimuuden kehittäminen ymmärryksen ja 11. yhteisen "kielen" löytäminen yhteistyön juurruttaminen 12. organisaation kaikille tasoille 7 22,58% 15 48,39% 7 22,58% 19 61,29% 28

4. PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMINTA MURROS- JA MUUTOSVAIHEISSA LaNuKe-ohjelman tavoitteissa on eräänä painopisteenä palveluiden toimivuus erilaisissa elämänkaareen ja tilanteisiin liittyvissä muutosvaiheissa. Kyselylomakkeessa tätä teemaa tarkasteltiin siten, että vastaajia pyydettiin ensin valitsemaan oman työnsä kannalta keskeisimmät (2-4 kpl) muutosvaiheet (kts. taulukko 4). Tämän jälkeen vastaaja sai arvioida valitsemiensa palveluiden nykytilaa ja siihen liittyvää huolen astetta. Tätä kautta kuhunkin teemaan tuli vastaajia eri toimialoilta elämänkaariajattelun mukaisesti. Kuvassa 2 esitetään tuloksia tästä osiosta. Sininen pylväs kuvaa tavoitteiden toteutumisen nykytilaa ja punainen pylväs vastaajan arvioita huolen asteesta. Huolen arvioinnissa pyydettiin huomioimaan asian tärkeys ja toisaalta ennakointitieto tilanteen muuttumisesta. Kuva 2. Palvelut elämänkaaren murros- ja muutosvaiheissa (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 29

5. PERUSOPETUKSEN JA NUORISOTYÖN TILA Lomakkeeseen oli tehty omat kysymyspatterit perusopetuksen ja nuorisotyön edustajille. Tässä osiossa kartoitettiin henkilöstön ja johdon näkemyksiä asioiden nykytilasta sekä huolen asteista. Kuva 3. Perusopetuksen tila (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Myös nuorisotyön edustajille oli kyselyssä oma kysymysosio. Tässä kysymyspatterissa oli listattu keskeiset nuorisotyön palvelut ja vastaajia pyydettiin arvioimaan niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamista sekä ennakoivaa huolen astetta. Kuva 4. Nuorisotyön tila (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 30

Palveluiden yksilövaikutuksia arvioitiin LaNuKe-ohjelman tavoitteiden kautta. Ensinnäkin arvioitiin erilaisia kasvatukseen ja opetukseen liittyviä tavoitteita. Näihin pyydettiin arviota perusopetuksen ja nuorisotyön edustajilta. Tarkoituksena oli verrata näiden kasvattajien ja ohjaajien näkemyksiä. Kuva 5. Palveluiden yksilövaikutusten tila peruskoulussa ja nuorisotyössä (vastausten keskiarvot, 1= erittäin huono, 5=erittäin hyvä). 6. PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI CAF-MALLILLA Kyselylomakkeeseen rakennettiin CAF-laadunarviointimallia soveltaen osio, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan oman toimialansa ja/työnsä tilaa sekä näihin liittyviä huolen asteita. Nämä kysymykset oli suunnattu vain palvelujärjestelmän ns. sektoritoimijoille, monialaisen ja poikkihallinnollisen työn edustajat eivät vastanneet näihin kysymyksiin. Tässä luvussa raportoidaan Luumäen tulokset kokonaisuudessaan, ilman toimialakohtaisia tarkasteluja. Kuvissa 6-11 esitetään CAF-teemojen arvioinnin tulokset. Kuva 6. Työn tavoitteellisuus ja ohjautuminen (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 31

Kuva 7. Yhteistyö oman työn tukena (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kuva 8. Palveluprosessit (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain suorittavaa työtä tekeviltä. 32

Kuva 9. Palvelujen tarjonta (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain johdolta ja asiantuntijoilta. 33

Kuva 10. Työympäristö (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain suorittavaa työtä tekeviltä. Kuva 11. Resurssit (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain johdolta. 7. ASIAKASMÄÄRÄT JA ENNAKOITU MUUTOS 34

Henkilöstölle ja keskijohdolle suunnattiin lisäksi kysymys, jossa pyydettiin arvioimaan oman toimialan asiakasmääriä ja ennakoimaan tulevaa muutosta. Arvioita pyydettiin erikseen erityisen tuen tarpeessa olevista asiakkaista. Kuvassa 12 esitetään tähän osioon tulleita vastauksia. Tulokset esitetään keskeisten toimialojen mukaan eroteltuna. Kuva 12. Asiakasmäärät (keskiarvot, nykytila, 1= liikaa, 3=sopiva, 5=vähäinen ja muutos, 1=vähenee, 3=pysyy ennallaan, 5=lisääntyy paljon). Vastaajilta pyydettiin lomakkeessa arviota myös hyvinvoinnin kannalta riskiryhmässä olevien lasten ja nuorten lukumäärästä. Vastaajat ohjautuivat arvioimaan oman asiantuntemuksensa perusteella joko 0-7 vuotiaiden, 7-15 vuotiaiden tai 15 19 vuotiaiden lukumäärää. Arviota pyydettiin noin-arviona oman asiantuntemuksen perusteella, % -lukuna suhteessa ikäluokkaan. Taulukossa 6 kuvataan valtakunnalliset vastaukset (syksyn 2008 kyselystä). Taulukko 6. Hyvinvoinnin riskiryhmässä olevat (asiantuntijoiden arvio valtakunnallinen aineisto) HYVINVOINNIN RISKIRYHMÄSSÄ Alle 7-vuotiaat hyvinvoinnin riskiryhmässä (% ikäluokasta) 7-15 vuotiaat riskiryhmässä (% ikäluokasta) 15-19 vuotiaat riskiryhmässä (% ikäluokasta) Keskiarvo 13,33 13,91 12,50 Vastaajien 114 46 107 lkm Hajonta 9,926 10,911 7,092 Mediaani 10,00 10,00 10,00 Luumäen osalta alle 7-vuotiaiden kohdalla arvion antoi 17 henkilöä, arvioiden keskiarvo oli 11,41 % (mediaani 10). 7-15 vuotiaiden osalta arvion antoi 11 vastaajaa, arvioiden keskiarvo oli 10,91 % (mediaani 10). 15 19 vuotiaiden osalta arvion antoi vain 4 vastaajaa, keskiarvo oli 11,25 % (mediaani 9,5). 8. HYVINVOINNIN TEEMAT 35

Kyselylomakkeessa oli valinnaisia kysymysosioita, joihin vastaajat saivat siirtyä oman kiinnostuksensa mukaan. Valittavia teemoja oli 3 kpl. Taulukossa 7 kuvataan Luumäen vastaajien jakautuminen teemoittain. Taulukko 7. Vastaajien valitsemat teemat Teemoitellut kysymykset Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 2. 3. Lapsiperheiden sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi Perusopetuksesta jatkokoulutukseen ja työelämään Nuorten vapaa-aika ja osallisuus Yhteensä 13 41,94% 4 12,90% 16 51,61% Perusopetuksesta jatkokoulutukseen ja työelämään Nivelvaiheen valinneille vastaajille esitettiin yksi kysymyspatteri, jossa pyydettiin arvioimaan nivelvaiheen palveluiden tavoitteiden saavuttamista sekä ennakoivaa huolta. Luumäellä on huomattava, että tähän teemaan vastanneita oli erittäin vähän. Kuva 13. Nivelvaiheen tila (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 36

Lapsiperheiden sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi Lapsiperheiden asiantuntijoille esitettiin kysymyspatteri, jossa pyydettiin arvioimaan kasvuympäristön tilaa ja perheiden taloudellista hyvinvointia. Kuvassa 14 esitetään tulokset tästä osiosta. Kuva 14. Lapsiperheiden hyvinvointi (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Nuorten vapaa-aika ja osallisuus Nuorten vapaa-aika ja osallisuus ovat oikeastaan kaksi erillistä teemaa ja tästä syystä tässä osiossa esitettiin kaksi kysymyspatteria. Ensimmäisessä pyydettiin arvioimaan nuorten vapaa-ajan toimintaympäristöjä kolmesta eri näkökulmasta (kuva 15). Kuva 15. Nuorten vapaa-aika (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 37

Toisessa osiossa pyydettiin arvioimaan nuorten osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyviä asioita. Kuvassa 16 esitetään tulokset tästä osiosta. Kuva 16. Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Tärkeimmät kehittämiskohteet Kussakin teemassa kysyttiin vielä tärkeimpiä kehittämiskohteita. Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tärkeimmät asiat. Ensimmäisessä osiossa oli palveluiden tarjontaan ja kohdistumiseen liittyviä asioita. Kuvassa 17 esitetään Luumäen vastaukset eri teemojen mukaan eroteltuna. Kuva 17. Tärkeät kehittämiskohteet (tärkeiksi valinneiden prosenttiosuudet) 38

Kuvassa 18 esitetään tulokset osiosta, johon oli koottu palvelujen kehittämiseen ja toteuttamistapaan liittyviä asioita. Kuva 18. Tärkeät kehittämiskohteet (tärkeiksi valinneiden prosenttiosuudet) 9. KEHITTÄMISKOHTEET JA HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Edellä käsiteltiin kehittämiskohteita kolmen teeman osalta. Kehittämiskohteita kartoitettiin myös avoimilla kysymyksillä. Vastaajat saivat valita annetuista vaihtoehdoista itselleen mieluisimmat kysymykset. Taulukossa 10 kuvataan Luumäen vastaajien valitsemat avoimet kysymykset. Taulukko 10. Vastaajien valitsemat avoimet kysymykset Valinnaiset avokysymykset Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% kuntien yhteistoiminnan ja 1. seutukunnallisen yhteistyön (laadukas) tulevaisuus? taloudellisuuden lisääminen ja säästöpaineet - miten käy 2. palveluiden laadulle ja saatavuudelle? 5 14,29% 6 17,14% 3. miten lasten ja nuorten hyvinvointiin voitaisiin vaikuttaa omalla paikkakunnallani? Yhteensä 24 68,57% Tässä raportoidaan tulokset eniten suosiota herättäneestä avokysymyksestä, eli lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttamisesta. Tähän kysymykseen vastattiin kahdessa vaiheessa: ensin kysyttiin vaikuttavista tekijöistä ja sitten pyydettiin esittämään konkreettisia kehittämisehdotuksia: Yllä listattiin lasten ja nuorten hyvinvointiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ja reunaehtoja. Nyt voit kertoa asioista omin 39

sanoin (esim. täydentämällä listaa kuvaamalla erilaisia prosesseja ja syy-yhteyksiä hyvinvointiiin liittyen) sekä esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia: millaisin keinoin hyvinvointia voitaisiin turvata tai lisätä omalla paikkakunnallasi? a. Kaikki työntekijät tuntevat oman paikkakunnan lapset ja nuoret. Näin nuorten tekemisiä on helpompi tukea, koska ne tunnetaan jo ennestään. Nuorille on tarjolla paljon vaihtoehtoja viettää turvallista vapaaaikaa: nuorisotilat Taavetissa ja Jurvalassa ja Pointti, Seurakunnan kahvila. b. Yhteistyö ei toteudu kaikkioen tahojen kanssa halutulla tavalla Myönteisest vaikuttavia seikkoja ovat laadukas kouluyhteisö, hyvin toimivat vapaa-ajan viettomahdollisuudet (urheilu, kulttuuri), erinomainen kolmannen sektorin asemoituminen nuorison vapaa-ajan palvelujen järjestämisessä. Kielteisesti vaikuttavia ovat kunnan talouden tiukkuudesta johtuva epätasapaino kunnan osallistumisessa toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. + Täällä on paljon järjestöjä, jotka järjestävät lapsille/nuorille harrastustoimintaa - Yhä enemmän löytyy niitä nuoria, jotka eivät ole kiinnostuneita aikuisten tarjoamista asioista - väimatkat ovat pitkiä ja monet nuoret joutuvat tyytymään omaan ja perheensä seuraan iltaisin, mikä välttämättä ei olekaan huono asia - jotkut harrastukset löytyvät vain kaupungista, jolloin kaveritkin löytyvät sieltä b ) talkootyö elää vielä a) Kaksi Taajamaa eivät ole tasavertaisessa asemassa A) Projektit, seutukunnallinen yhteistyö, henkilöstön kouluttautuminen B) Lääkäripalvelujen saatavuus, vanhempien työmatkojen pituus, erityislasten tarpeisiin vastaaminen, päivähoidon palveluiden jakaantuminen kunnan alueella (vuorohoito) a) harrastus ja ryhmäytymismahdollisuudet aikuisten tai ainakin varttuneimpien nuorten ohjaamina nykyinen kunnan ja seurakunnan järjestämä toiminta b)monikaan toimtamahdollisuus tai valvottu toimitila ei ole auki kuin rajatusti - esimerkiksi viikonloppuisin nuoret kaipaisivat mielekästä tekemistä/paikaa jossa kokoontua enemmän projektiluonteisia toimintoja joissa nuorten vahvuudet esiin Nykyisin nuorten vapaaajankokoontumiset varsinkin viikonloppuisin hyvin humalahakuisia - varsinkin tukea tarvitsevien nuorten parissa esim. Joukola illat monelle yhtä kuin hyvä syy ryypätä a)koulutettu henkilökunta b)yhteistyön vähyys esim. koulun kanssa, erityislasten tarpeisiin vastaaminen Koulukuraattorin, terv. hoitajan, koulun, psykologin ja sosiaalihuollon hyvä yhteistyö kunnassamme. a) perhetyöntekijän ja koulukuraattorien saaminen paikkakunnalle, seuranta paranee ja lapsilla ja nuorilla on useampia kanavia hakea apua tarvittaessa, harrastus- ja toimintamahdollisuuksia on kunnan kokoon nähden kohtuullisesti b) lapsiperheiden tukeminen vähäistä, tilapäistä kodinhoito/ lastenhoitoapua ei ole saatavilla, äidit väsyvät, turvaverkkoja ei kaikilla ole ja ongelmat kasautuvat ja kertautuvat. Pieni satsaus ennaltaehkäisyyn tässä suhteessa säästäisi tulevaisuudessa paljon. Nuorisotoimen ammattitaidottomuus, kokoontumistilojen puute uusilla asuntoalueilla, pienet kerhotilat. ohjaajien vähäisyys ja harrastejärjestöjen huono yhteistyö. a) Myönteisesti vaikuttavat esim. hyvät liikuntamahdollisuudet kunnollisten liikuntapaikkojen vuoksi, eli olosuhteet monipuolisen liikkumisen mahdollistamiseksi ovat hyvät. Pitäisi antaa innokkaille vetäjille mahdollisuuksia oikeasti toimia (tilat, matriaalit jne.). Myönteistä on pienet luokkakoot, jotka tulisi voida säilyttää vastakin. Koulujen kerhotoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi monipuolista harrastusvalikoimaa. b) Kielteisiä seikkoja ovat mm. innokkaiden harrastusryhmien vetäjien vähäisyys. Samat ihmiset toimivat jaksamisensa äärirajoilla monessa porukassa. Taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Nuorille sopivia kokoontumistiloja pitäisi saada myös haja-asutusalueille. b) tilojen ja asiallisten, osaavien toiminnanvetäjien puute Ei lisää nuorisotiloja eikä henkilökuntaa. Nurkkakuntainen ja takapajuinen suhtautuminen moniin asioihin. a) pienessä kunnassa asiat ovat paremmin hallinnassa ja onglemat tulevat helpommin havaituiksi ja niihin tartutuksi b) pieni väestöpohja, pienet ikäryhmät ja pitkät valimatkat vaikeuttavat ryhmien kokoamista ja kokoontumista Entä mihin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin olisi mahdollista ja aiheellista puuttua välittömästi seuraavan 6 kuukauden aikana. Millaisia konkreettisia toimenpidesuosituksia esittäisit? Mihin tulisi vaikuttaa ja miten? Pitäisi palkata lisää henkilökuntaa sivistystoimeen, jotta esimiehillä olisi aikaa työntekijöilleen eikä heille kasattaisi kaikkia töitä vastuulleen. Kunnan taloudelle ei ole juurikaan mitään tehtävissä. Kolmannen sektorin osallisuutta voitaneen yrittää kasvattaa ja yhteisöjen toimintasedellytyksiä parantaa, lähinnä toimintatukia kasvattamalla. 40