KUNTOUTUS JA PERUSOPETUS VAMMAISEN LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN TUKEMISESSA 2.12.2011 TAVOITTEELLINEN KUNTOUTUS ARJA VEIJOLA Yliopettaja, TtT OAMK
ESITYKSENI SISÄLTÖ Tavoitteellinen kuntoutus Tavoitteellisen kuntoutuksen kehittämishaasteet Yhteinen haaste lapsi, nuori & perhe opetuksen, varhaiskasvatuksen ja kuntoutuksen henkilöstö 29.11.2011
TAVOITTEELLINEN KUNTOUTUS
TAVOITE - TAVOITTEELLINEN TAVOITE jonkin pyrkimyksen kohde päämäärä, tarkoitus, maali päämäärä, jonka kuntoutuja yrittää saavuttaa TAVOITTEELLINEN jhk tavoitteeseen tähtäävä tarkoitushakuinen (http://suomisanakirja.fi)
Kuntoutusselonteko 2002 KUNTOUTUKSEN KÄSITE JA TAVOITTEET Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutuminen Kuntoutumisen Vanhoissa määritelmissä näkökulmasta kuntoutus kiinnitetään voidaan huomiota määritellä ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, kuntouttaviin itsenäisen toimenpiteisiin selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä Uudemmissa toimintaa, määritelmissä jonka tavoitteena korostuu on auttaa prosessi, kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa johon liittyy suunnitelmallisuus ja tavoitteet Kuntoutujan oma osallisuus kuntoutusprosessissa ja vaikuttaminen ympäristöön ovat tämän päivän kuntoutuksen ydinkysymyksiä (http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/kuntselonteko2002/luku2.htm)
TAVOITTEELLINEN KUNTOUTUS on lapsen ja nuoren omaa osallisuutta edellyttävää, suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jossa tarkoitushakuisesti tavoitellaan lapsen ja nuoren toimintakyvyn, mahdollisimman itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja myöhemmin yhteiskuntaan osallistumisen, ja jos mahdollista työllistymisen edistämistä (Veijola 2.12.2011)
TAVOITTEELLISEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHAASTEET
Tavoitteena vammaisen lapsen ja nuoren osallisuus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutusta ja kehittämistä (KUNTOUTUS) linjaavat tällä hetkellä useat sosiaali- ja terveyspoliittiset asiakirjat ja ohjeet Lapsen oikeudet varmistettu lainsäädännöllä Lapsen oikeuksien julistus UUSI TERVEYDENHUOLTOLAKI 326/2010 Lastensuojelulaki 417/2007 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveyden-huollosta 338/2011 Meneillä sosiaalihuoltolain uudistus Kansallisia linjauksia Pääministeri Kataisen OSALLISUUS hallitusohjelma 2011-2014 Terveys 2015 ja Hyvinvointi 2015 ohjelmat Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2020 Politiikkaohjelma VAMMAISPOLITIIKKAOHJELMA VAMPO 2010 2015 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma 2007 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Kaste I -ohjelma yhteistyö 2007-2011, Kaste II -ohjelma 2012-2015 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008 2017 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISTÄ, KEHITTÄMISTÄ JA VALVONTAA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN/ Peruslinjauksia valmistelevan työryhmän väliraportti/2010
HALLITUSOHJELMA "Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan edellytykset ja pääsy osallisuuteen tietoyhteiskunnassa. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa. Aloitekanava- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään." (Hallitusohjelman nuoria ja lapsia koskeva kohta s. 37 kokonaisuudessaan)
OSALLISUUDEN PORTAAT Alemmilla portailla kuntoutujalla on vain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa, mitä korkeammalle hän kiipeää, sitä enemmän valtaa hänellä on TUKEA MIELIPITEIDEN ILMAISUUN NÄKEMYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN MUKANA PÄÄTÖKSENTEOSSA Lapsen/nuoren näkemykset otetaan huomioon Lapsi/nuori on mukana päätöksenteossa VALLAN JA VASTUUN JAKAMINEN Lapsen/nuoren kanssa jaetaan valtaa ja vastuut KUUNTELEMINEN Lasta/nuorta tuetaan kertomaan mielipiteensä Lasta/nuorta kuullaan ( Shier, H. 2001. Pathways to participation: openings, opportunities and obligations. Children & Society, 15, 2, 107 117, Thomas, N. 2002. Children, family and the state. Decision-making and child participation. Bristol: Policy Press.)
OSALLISUUDEN PORTAAT VALMIUDET MAHDOLLISUUDET VELVOITTEET 5. Lasten/nuorten kanssa jaetaan valtaa ja vastuuta 4. Lapset/nuoret otetaan mukaan päätöksentekoon 3. Lasten/nuorten näkemykset otetaan huomioon 2. Lapsia/nuoria tuetaan mielipiteidensä ilmaisemisessa Oletko valmis? Oletko valmis? Oletko valmis? Oletko valmis? Onko mahdollista? Olemmeko vanhan toimintamallin, - käytännön ja työtapojen vankeja? OMAT ASENTEET Miten palvelujärjestelmä mahdollistaa? Mikä velvoittaa? Julistukset, lainsäädäntö, asetukset, kansalliset ja kansainväliset ohjeet, eettiset sitoumukset, vaikuttavuus hyvät käytännöt, tutkimustieto, asiakaskokemukset Jne.. 1. Lapsia/nuoria kuunnellaan Oletko valmis?
OSALLISUUDEN ULOTTUVUUDET (Thomas 2002) Lapsella/nuorella on mahdollisuus valita mahdollisuus saada tietoa mahdollisuus vaikuttaa prosessiin mahdollisuus ilmaista itseään mahdollisuus saada apua ja tukea itsensä ilmaisemiseen mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin
LASPEN/NUOREN (perheen) KOKEMUS OSALLISUUDESTA SYNTYY Osallistumisesta Toimijuudesta Vaikuttamisesta Arvostuksesta Tuesta Yhteenkuuluvuudesta Tasavertaisuudesta Omien mielipiteiden esiintuomisesta Yhteisistä päätöksistä HALLINNAN TUNNE Vastuunotto omasta kuntoutumisesta (oma vastuu - rooli)
Potilaan ja läheisten osallistuminen(thl) Potilaan käsikirja - Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/adec18e6-4675-4a6d-b63a- 6dbfb6e9d09c Potilasturvallisuuden huoneentaulu potilaalle ja läheiselle http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/b24dffc2-88b7-490f-af81-88c85031af92 Potilasturvallisuuden muistilistat http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8d6dd580-c090-4fdc-857a- 347097d9177c TARVITAANKO KUNTOUTUKSEN OMAT OHJEET? Kuntoutujan käsikirja? (http://www.thl.fi/fi_fi/web/potilasturvallisuus-fi/etusivu)
LASTEN/NUORTEN KUNTOUTUKSEN YHTEINEN VIITEKEHYS
KUNTOUTUKSEN PARADIGMAN MUUTOS kuntoutuksen perinteisen vajavuuskeskeisen toimintamallin tilalle on noussut valtaistava (empowerment) sekä ekologinen toimintamalli, joiden lähtökohtana nähdään kuntoutujan aktiivinen osallisuus sekä yksilön ja ympäristön välisen suhteen merkitys kuntoutustoimintaa ohjaavana tekijänä (Siegert ym. 2005, Whyte 2006, Johnson & Dow & Lynch & Hermann 2006, Wade 2002, 2003, Levac & Dean & Siegert & Mcpherson 2006)
TAVOITTEELLINEN KUNTOUTUS ARVOT ARVOKESKUSTELU ASENTEET ONNELLISUUS, VAPAUS, OIKEUDENMUKAISUUS JA TASA-ARVO - kuntoutujalähtöisyys Osallistuminen, osallisuus Päämääränä omatoimisuus, elämän taidot TEORIAT TOIMINTAMALLIT ja -KÄYTÄNNÖT TOTEUTUS EKOKULTTUURINEN TEORIA (ekologiset teoriat) Lapsen/nuoren ja perheen tarpeet ja aktiivinen rooli Kuntoutus liittyy ja kohdentuu myös ympäristöön, missä lapsi ja nuori elää ja toimii ICF (ICF-CY) mm. yhteiset toimintakyvyn arviointi menetelmät, GAS - menetelmä Lapsen, nuoren ja perheen kanssa yhdessä Moniammatillisuus monitoimijuus moniasiantuntijuus Arjessa tapahtuvaa Mielekäs tekeminen Motivoivaa ja monipuolista Ympäristöä muokkaavaa JÄRJESTÄMINEN Suunnitelmallista tavoitteellista Yksilöllistä yhteisöllistä Joustavaa (Sipari 2008, mukaillen Veijola 2004 )
TAVOITTEELLINEN KUNTOUTUS Asiakaslähtöisyyden (kuntoutujalähtöisyyden) rakennuspuut Kuntoutujalähtöisyys toiminnan arvoperustana Ymmärrys kuntoutujan tarpeista toiminnan organisoinnin lähtökohtana Kuntoutuja aktiivisena toimijana, subjektina Kuntoutuja tasavertaisena kumppanina (Virtanen P, Suoheimo M, Lamminmäki S, Ahonen P & Suokas M. 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281)
Asiakaslähtöisyys (kuntoutujalähtöisyys) Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on, ettei palveluita järjestetä pelkästään organisaation, vaan myös asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi (vrt. Miettinen 2011) Asiakaslähtöinen palvelutoiminta alkaa asiakkaan esittämistä asioista ja kysymyksistä - se on vastavuoroista Edellyttää asiakkaalta ja palvelutarjoajalta vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä, miten asiakkaan tarpeet voidaan olemassa olevien palvelumahdollisuuksien kannalta tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla kustannustehokkaasti (Virtanen ym. 2011)
asiakasymmärrys - palveluymmärrys yhteisymmärryksen saavuttaminen edellyttää palveluntarjoajalta asiakasymmärrystä (customer insight) eli kattavaa tietoa asiakkaista, heidän tarpeistaan - tilanteeseen kiinnittyen asiakasymmärryksen hyödyntäminen palveluiden kehittämisen pohjana asiakkaiden palveluymmärrys (service insight) asiakkaiden tietoa ja käsitystä saatavilla olevista palvelumahdollisuuksista ja palvelun tarjoajan roolista asiakkaan kumppanina parhaan mahdollisen palvelun tuottamiseksi (Virtanen ym. 2011)
Laaja-asiakasnäkemys mm. asiakkaan toimintaympäristöjen tarkastelua, koska asiakas toimii palvelujen käyttäjänä omista henkilökohtaisista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin suhteessa hänen toimintaympäristöihinsä asiakas on aina osa laajempaa kokonaisuutta perhe, lähiyhteisö, ympäröivä yhteiskunta vrt. ICF (Virtanen ym. 2011)
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU
tutkimustieto Kelan VAKE-kehittämishanke 2006-2011/ Aila Järvikoski & Kristiina Härkäpää 2010 ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ KYSYMYKSET (mm) Millaisia toimintakäytäntöjä koskevia suosituksia voidaan tehdä? Kuntoutuksen suunnittelu Kuntoutujaa (perhettä) ei aina ennätetä kuunnella eikä hänen/heidän voimavarojaan ottaa huomioon Suunnitelma liian usein asiakkaan tilannetta tuntematta, joskus myös vähäisellä kuntoutuksen asiantuntemuksella SUOSITUKSET: 1. Asiakasta (ja hänen läheisiään) kuunnellaan, yhteisen arvion ja suunnitelman tekemiseen varataan riittävästi aikaa ja asiakkaalle (ja hänen läheisilleen) annetaan mahdollisuus osallistua aktiivisesti suunnitelman tekoon 2. Tavoitteena on aina yksilöllinen suunnitelma, johon asiakas voi sitoutua ja motivoitua (yhteys arkielämän tarpeisiin)
HS 22.3.1999 lasten kuntoutus LAPSI/NUORI PERHE Pirstaleinen, asiantuntijalähtöinen, järjestelmäkeskeinen
MATTI KOIVIKKO 28.10.2011 - Avainsana - suunnittelu Lasten ja nuorten kuntoutukseen kehitetään uusia toimintamalleja, jotka ohjaavat eri tahot suunnittelemaan yhteistyössä lapsen tai nuoren kuntoutusta hänen tarpeistaan lähtien ja koko perhe huomioiden. Kuntoutuksen suunnittelu vastaamaan lapsen, nuoren ja perheen tarpeita TAVOITTEEN ASETTAMISEN UUSI MALLI GAS -menetelmä (Goal Attainment Scaling) DIALOGISET TYÖMENETELMÄT (edellytys kuntoutujalähtöisessä toiminnassa)
ICF: n ja GAS: n yhteiskäyttö tavoitteiden tunnistamisen ja asettamisen apuvälineenä - ohjaa huomioimaan asiakkaan toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä kuntoutuksen näkökulmasta ICF: n ja GAS: n yhteiskäyttö helpottaa moniammatillisessa yhteistyössä asiakkaan kanssa asetettavien tavoitteiden luomista ICF ja GAS yhdessä tarjoavat yksinkertaistetun, standardoidun ja koordinoidun välineen asiakkaiden kuntoutustulosten arviointiin ja vaikutusten seuraamiseen (McDougall, J. & Wright, V. 2009. The ICF-CY and Goal Attainment Scaling; Benefits of their combined use for pediatric practice. Disability and Rehabilitation 31 (16). 1362-1372)
LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISEN JA SUUNNITTELUN ALUEELLINEN TYÖRYHMÄ KIITOS!