SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA

75 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA

76

12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO KAIKKI YHTEENSÄ 77 Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja Eija Grönfors Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 52 488 58 497 55 554 55 554 58 054 60 666 63 396 Menot -501 640-511 470-540 681-540 770-550 869-561 156-572 278 Toimintakate -449 152-452 973-485 127-485 216-492 815-500 490-508 881 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO ILMAN ERIKOISSAIRAAN- HOITOA Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 52 488 58 497 55 554 55 554 58 054 60 666 63 396 Menot -325 487-346 330-357 581-357 670-364 107-370 659-377 971 Toimintakate -272 999-287 833-302 027-302 116-306 053-309 993-314 574 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa Myyntituotot 6 837 6 266 7 182 7 182 Maksutuotot 25 873 26 423 24 997 24 997 Tuet 16 346 23 445 21 221 21 221 Muut tulot 3 240 1 888 2 107 2 107 Sisäiset tulot 192 475 47 47 Tulot yhteensä 52 488 58 497 55 554 55 554 Henkilöstömenot -118 631-124 747-116 916-117 016 Asiakaspalvelujen ostot -94 811-97 105-102 906-102 906 Muiden palvelujen ostot -25 475-28 988-28 601-28 601 Sisäisten palvelujen ostot -7 141-9 016-24 740-24 740 Materiaalin ostot -8 625-9 224-8 566-8 566 Avustukset -49 719-54 789-53 509-53 509 Vuokrat -21 103-22 275-22 162-22 151 Muut menot 18-186 -181-181 Menot yhteensä -325 487-346 330-357 581-357 670 Toimintakate -272 999-287 833-302 027-302 116 Poistot -2 853-3 330-2 585-2 503 Yk-lisät 0-11 438 Laskennalliset yhteensä -2 853-3 330-2 585-13 941 Tilikauden tulos -275 852-291 163-304 612-316 058

78 22 151 53 509 8 566 24 740 28 841 181 122 966 Henkilöstömenot 122 966 Asiakaspalvelujen ostot 279 816 Muiden palvelujen ostot 28 841 Sisäisten palvelujen ostot 24 740 Materiaalin ostot 8 566 Avustukset 53 509 Vuokrat 22 151 Muut menot 181 279 816 Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tehtävänä on sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tulosalueet ovat talous- ja hallintopalvelut, terveyspalvelut, perhepalvelut, vanhus- ja vammaispalvelut sekä suun terveydenhuollon liikelaitos. Suun terveydenhuollon palvelut tuottavalla liikelaitoksella on oma johtosääntö. Liikelaitosta johtaa sen johtokunta, palvelujen tilaajana toimii sosiaali- ja terveyslautakunta. Apulaiskaupunginjohtaja vastaa suoraan erikoissairaanhoidon tehtäväalueesta yhteistyössä tulosaluejohtajien kanssa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala luo edellytyksiä kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Vantaan kaupungin arvoja ovat innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Arvot ovat kaupungin toiminnan perimmäisiä periaatteita, ja ne kuvaavat organisaation tahtotilaa: nämä asiat ovat meille tärkeitä, näin haluamme toimia. Vantaan arvoista innovatiivisuudella tarkoitetaan kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala käsitteli kaupungin arvoja kevään 2010 seminaareissaan. Vantaan kaupungin arvot kuvaavat hyvin myös sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavia periaatteita. Samat periaatteet ovat myös välttämättömiä sosiaali- ja terveydenhuollon käynnistäessä ja toteuttaessa toimintaympäristön haasteiden vaatimia palvelutuotannon rakenteellisia muutoksia. Toimialan visio on: Vantaalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kehitys on kansallista kärkeä. Vantaalla on: vaikuttavimmat palvelut

79 palveluihinsa tyytyväisimmät asukkaat edistyksellisimmät palveluratkaisut sitoutuneimmat ja osaavimmat työntekijät taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys. Talousarvion perustelut Talousarvion 2011 määrärahojen sitovuustasot sosiaali- ja terveystoimen toimialalla ovat erikoissairaanhoito ja sosiaali- ja terveystoimi ilman erikoissairaanhoitoa. Toimialan menomääräraha vuodelle 2011 on 540,7 milj. euroa, mikä on 5,7 prosenttia suurempi kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2010 toteutumaennusteeseen kasvua on 3,0 prosenttia. Toimialan oman toiminnan menomääräraha on 357,6 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2010 käyttösuunnitelmaan 3,2 prosenttia ja toteumaennusteeseen 3,4 prosenttia. Erikoissairaanhoidon menomääräraha on 183,1 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2010 käyttösuunnitelmaan 10,9 prosenttia ja vuoden 2010 toteumaennusteeseen 2,3 prosenttia. Tulomääräraha on 55,6 milj. euroa, mikä on 1,0 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelmassa. Tulomäärärahassa on vuoden 2010 toteumaennusteeseen verrattuna kasvua 3,8 prosenttia. Toimiala hallinnoi KASTE-ohjelmaan kuuluvaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta. Toimialan talousarvion kautta kulkee menoja ja tuloja hankkeen toteuttamisaikataulusta riippuen noin 4 milj. euroa vuonna 2011. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimi on hakenut TEKES:ltä rahoitusta Marja- Vantaan hyvinvointipalveluhankkeen toteuttamiseen (0,2 milj. euroa). KASTE-hankkeen aikataulutus, menoja tuloarvio sekä Marja-Vantaan hyvinvointipalveluhankkeen toteutuminen tarkentuvat myöhemmin. Kummankin hankkeen menot omavastuuosuudet pois lukien katetaan saatavilla tuloilla. Omavastuuosuuksiin on varauduttu toimialan talousarviossa. Oman toiminnan osalta toimialan talousarvio perustuu tuottavuuden kasvuun ja palvelustrategian toteuttamiseen. Useimmissa palveluissa toiminta ja toiminnalliset tavoitteet säilyvät entisellään. Talousarvioon sisältyy mm. seuraavat toiminnalliset muutokset: Terveyspalvelut: mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikön toiminnan vakiinnuttaminen, vastaanottotoiminnan listautumismallin käynnistäminen, päiväpoliklinikoiden toiminnan joustavoittaminen kuntalaisten tarpeet huomioiden (aukioloajat), selviämishoitoaseman perustaminen päivystyksen yhteyteen. Perhepalvelut: vanhemmuustyön kehittäminen, perhehoidon lisääminen sijaishuollossa, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun painopisteen siirtäminen tuettuun asumiseen, uusien työskentelytapojen kehittäminen 13-17 -vuotiaille lastensuojelun avohuollossa. Vanhus- ja vammaispalvelut: Koivukylän vanhustenkeskuksen käynnistäminen, Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen toimialojen yhteistyönä, ostopalvelujen lisääminen kotihoidossa, muistikoordinaattoritoiminnan kehittäminen. Toimeentulotukeen varatun määrärahan osalta riskinä on työllisyystilanteen jatkuminen entisellään, jolloin yhä useampi pitkäaikaistyötön jää kokonaan toimeentulotuen varaan. Erikoissairaanhoidon talousarvion menomääräraha vuodelle 2011 riittänee, mikäli toimialan vuodelle 2011 edellyttämä kirjallinen, sanktiopohjainen palvelusopimus HYKS:n kanssa toteutuu. HYKS-johto on käydyissä neuvotteluissa todennut voivansa hyväksyä palvelusopimuksen arvoltaan 176,0 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien osalta taloussuunnitelmakehyksen mukainen määrärahojen vuosittainen kasvu ei mahdollista toiminnan lisäämistä eikä tulosalueiden arvioimia palvelutarpeiden lisäyksiä ilman uusia innovaatioita ja toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia.

80 Tuottavuusohjelma Toimiala kehittää palvelujen tuottavuutta laajasti eri keinoilla. Kehittämisen painopisteitä ovat tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen, hoivateknologian hyödyntäminen, palvelustrategian muutokset sekä johtamis- ja kannustinjärjestelmien kehittäminen. Tuottavuus on läpileikkaava teema kaikessa kehittämisessä toimialalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala jatkaa Vantaan tuottavuusohjelman 2010 2013 toteuttamista. Hankinta- ja tuotantotapoihin liittyvät keskeiset tuottavuuden parantamiseen tähtäävät hankkeet sisältyvät myös Vantaa-sopimuksen päätöksiin. Lisäksi kaikilla tulosalueilla jatketaan työtä tuottavuuden kasvattamiseksi kaikissa palveluissa. Erityisesti tuottavuuden kasvuun pureudutaan TuottavuusTalkoot-hankkeessa ja kehitettäessä sähköistä tieto- ja viestintäteknologiaa. TuottavuusTalkoot-hankkeeseen osallistuu kuntoutus, lastensuojelun avopalvelut ja vanhusten avopalvelut. TuottavuusTalkoot-hankeessa pilotoidaan tuottavuuden kasvuun perustuvaa palkitsemista (asiakastyön osuus kokonaistyöajasta kasvaa), suoriteperusteista budjetointia ja henkilöstön tuottavuuspajoja, joissa pureudutaan toimintayksiköiden arjen ja työkäytäntöjen kehittämiseen. Tuottavuuspajatoiminta päättyy vuoden 2011 alkupuolella, mutta palkitsemisen ja suoriteperusteisen budjetoinnin pilotoinnit jatkuvat. Sähköisen tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto ovat tärkeimpiä toimenpidekokonaisuuksia tuottavuuden kehittämisessä. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla panostetaan erityisesti toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntämiseen ja jatkokehittämiseen (VanVan), sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämiseen, tietotuotannon automatisoimiseen mm. tietovarastoa rakentamalla, hoivateknologian hyödyntämiseen sekä puhelinpalvelujärjestelmän kehittämiseen. Palvelustrategia Toimialan tavoitteena on kaupungin strategian mukaisesti etsiä uusia kustannustehokkaita palvelujen järjestämisratkaisuja, laajentaa yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa sekä hyödyntää ulkopuolista rahoitusta. Vantaa-sopimus on tärkeä toimialan palvelustrategiaa ohjaava linjaus. Vantaa-sopimuksen myötä hankintaja tuotantotapojen kirjoa on laajennettu mm. perustamalla suun terveydenhuollon liikelaitos. Vantaasopimuksessa linjattujen rakenteellisten muutosten toimeenpanoa jatketaan lautakunnan päätösten pohjalta. Päätetyt toimenpiteet esitetään käyttösuunnitelmassa. Keskeisiä linjauksia ovat mm. vanhuspalvelujen palvelurakenteen edelleen kehittäminen, kumppanuuksien lisääminen palvelutuotannossa, erikoislääkäritoiminnan jalkauttaminen terveysasemille, lähiterveysasemien toiminnan kehittäminen asukasprofiilien mukaisesti, lastensuojelun sijaishuollon rakenteen muuttaminen perhehoidon suuntaan ja palvelusetelin käyttö edellyttäen, että toiminta tehostuu ja saavutetaan kustannussäästöjä. Vantaa-sopimuksen lisäksi toimialalla etsitään myös muita uusia palvelujen järjestämistapoja sekä vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vuoden 2011 aikana toteutetaan Marja-Vantaan hyvinvointipalvelujen palveluarkkitehtuurikilpailu, jos projektin rahoitus varmistuu. Projekti toteutetaan sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialan sekä Marja-Vantaa -hankkeen yhteistyönä. Hankkeessa etsitään uusimpia palveluinnovaatioita, teknisiä innovaatioita ja uudenlaisia palvelujen järjestämistapoja. Tavoitteena on hyödyntää onnistuneita ratkaisuja myös muilla alueilla. Mielenterveys- ja päihdekeskuksen ohjauksessa käynnistyy Miepä-palvelupiste, joka on matalan kynnyksen toimipiste mielenterveysasiointia varten. Sijaishuolto suunnittelee yhteistyössä SOS-lapsikylän kanssa 5-7 perheen korttelikotihanketta Marja-Vantaalle. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen tähtäävän ohjelman toteutusta jatketaan. Näissä hankkeissa tuetaan asiakkaiden arjessa selviytymistä sekä autetaan heitä löytämään päihteettömiä elämänsisältöjä myös vertaistukea hyödyntämällä. Toimialalla kehitetään jatkuvasti

81 uusia hankintatapoja; vuonna 2011 laajennetaan hankintalain mukaista neuvottelumenettelyn käyttöä. Suun terveydenhuollon liikelaitoksesta saatavia kokemuksia seurataan ja arvioidaan toimialalla. Toimialan palveluverkko Toimiala ei esitä muutoksia terveysasemaverkkoon, koska tulevan terveydenhuoltolain vaikutukset tulee arvioida mm. valinnanvapauden toteutumisen suhteen. Ensi vuoden alussa käynnistyy lääkäreiden listautumismalli. Vuoden alussa päätetään myös Helsingin ja Vantaan yhdistämisen ja kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat kartoittaneiden selvitysten mahdolliset jatkotoimet, joilla saattaa olla vaikutusta palveluverkon kehittämiseen. Sosiaalipalvelujen osalta lautakunta on päätöksillään tiivistänyt palveluverkkoa. HUS:n laboratorioverkostoon ei esitetä muutoksia. Taloussuunnitelmakauden keskeiset palveluverkon muutokset ovat: 2011 Koivukylän vanhustenkeskuksen toiminta käynnistyy (Koivutorin palvelutalo muuttuu senioritaloksi ja Veturipolun toiminta palvelutalona supistuu) 2012 Viertolan vastaanottokodin Harjulan osaston uudisrakennus 2012 Koillinen neuvola toteutetaan siirtämällä Korson ja Leppäkorven neuvolat Korson sosiaaliaseman käytössä oleviin tiloihin Naalipolulle. Korson ja Leppäkorven tiloista luovutaan. 2013 Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen laajennus 2013 Kotisairaalan laajentaminen (ei investointi) 2013 Malminniitty-hanke (korvaa vammaisten itäisen monipalvelukeskuksen) 2014 Geriatrisen arviointi- ja akuuttiosaston laajennus 2014-2015 Korson vanhustenkeskus 2015 Marja-Vantaan (Kivistön) äitiys- ja lastenneuvola (tulevan päiväkodin yhteyteen) Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiset hankkeet: 35 asuntoa, Pähkinärinne 53 asuntoa, Osmankäämintie Osasta Veturipolun vanhustentalon asuntoja (16) luovutaan vanhustenhuollon yksikkönä ja tilat otetaan asunnottomien mielenterveyskuntoutujien käyttöön 35 asuntoa, tehostetun tuen asumisen yksikkö (VAV) vuonna 2013 60 asuntoa mielenterveyskuntoutujille (VAV, sijoituspaikka avoin) vuonna 2014 Vuosien 2012 2015 osalta valtakunnallisen ohjelman jatkumisesta päätetään uudessa hallitusohjelmassa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö Pääkaupunkiseudun kunnat lisäävät jatkuvasti yhteistyötään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Taloussuunnitelmakaudella tärkeimmät seutuyhteistyön muodot ja hankkeet ovat: Toimiala osallistuu sähköisen asioinnin ja palveluseteliportaalin PKS-tasoiseen kehittämistyöhön. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarastoratkaisua valmistellaan yhteistyössä pks-kuntien kanssa yhtenäisten määrittelyjen varmistamiseksi. Kuntarajat ylittävä päivystyspalvelujen käyttö mahdollistui 1.4.2010 jatkuen toistaiseksi. Yhteispäivystysten prosesseja ja päivystyksessä tapahtuvaa hoidon tarpeen arvioinnin kriteeristöä kehitetään PKS-yhteistyönä. Hammashuollon päivystys- ja erikoishoito tapahtuu PKS-yhteistyönä Suun erikoishoidon yksikössä (SEHYK) ja Pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja pyhäpäivystyksessä (ns. virka-ajan ulkopuolinen päivystys). Pääkaupunkiseudun kuntien lastensuojelun yhteinen strategiatyö jatkuu.

82 Pääkaupunkiseudun päihdetyön yhteisen toimintaohjelman toteuttaminen jatkuu. Hoiva-asumisen palvelusetelin käyttöönottoa valmistellaan yhteistyössä Helsingin ja Espoon kanssa Henkilökohtaisen avun palveluohjauksen ja palvelusetelin käyttöönoton valmistelu yhdessä Espoon kanssa. Itsearviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla on käytetty vuodesta 2001 arviointi- ja kehittämisvälineenä Euroopan laatupalkintokriteeristöä, EFQM-mallia. Laatutyötä on tehty tulosalueilla ja -yksiköissä eri tavoin. Vuoden 2009 alusta toimialan laatutyöryhmä aloitti toimintansa uudelleen, tavoitteena on määrittää ja harmonisoida toimialalla tehtävää laatutyötä. Vuoden 2009 lopulla aloitettiin toimialatasoinen itsearviointi julkisen sektorin organisaatioille tarkoitetun laadunarviointityökalu CAF:n mukaisesti johdon itsearviointiseminaarissa. CAFtoiminnankuvauksen mukaista itsearviointia jatkettiin kaikkien tulosalueiden edustajista koostuvassa työryhmässä. Itsearvioinnin perusteella toimialan tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi näyttää nousevan mm. organisaatiorajat ylittävien prosessien hiominen, esimiestasojen yhtenäistäminen toimialalla sekä projektityön haltuunotto ja integroiminen perustoimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on tehnyt toimintaympäristöanalyysin ns. Swot-menetelmää hyödyntäen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisiä vahvuuksia ovat osaava ja sitoutunut henkilökunta sekä kehittynyt johtamisjärjestelmä ja laadukas esimiestyö. Toimintakäytännöt ovat uuden organisaatiorakenteen myötä yhdenmukaistuneet, ja kustannustietoisuus sekä strateginen ajattelu kehittyneet. Jatkossa toimialan tulee panostaa erityisesti tulosalueiden välisten prosessien ja yhteistyön kehittämiseen, henkilöstön jaksamisen tukemiseen jatkuvan muutoksen keskellä sekä asiakastarpeista lähtevien palvelukokonaisuuksien hiomiseen. Toimintaympäristöanalyysin perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan vaikuttava suuri ulkoinen haaste on taloustaantuman mahdollinen syveneminen entisestään ja siitä seuraava palvelutarpeen kasvu. Rahoituspohjan kaventuessa joudutaan jatkuvasti arvioimaan palvelujen vaikuttavuutta. Päätöksenteon perusteluihin tullaan jatkossa sisällyttämään entistä systemaattisemmin arvio päätöksen riskeistä sekä vaikutuksista ihmisiin, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja talouteen. Riskiryhmien hyvinvoinnin ja terveyden menestyksekäs tukeminen edellyttää yhteistyötä yli tulosalue- ja toimialarajojen. Toimialan tulee hyödyntää jatkossakin erilaisia rekrytoinnin malleja ammattitaitoisen henkilökunnan varmistamiseksi tulevaisuudessakin. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla perustetaan 62 uutta vakanssia. Pääasiassa vakanssien lisäykset kohdistuvat perhepalveluissa terveydenhoitajien määrän lisäämiseen vastaamaan terveydenhuoltoasetuksen edellyttämää tasoa ja asunnottomuushankkeen toteuttamiseen, vanhus- ja vammaispalveluissa Koivukylän vanhustenkeskuksen toiminnan aloittamiseen ja terveyspalveluissa palvelutarpeen kasvuun vastaamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialojen yhteinen lasten ja nuorten palvelujen koordinaattorin tehtävä vakinaistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon talouskehys mahdollistaa toimialalle vuosittain enintään 20 uutta vakanssia vuosina 2012-2014. Henkilöstösuunnitelma on sopeutettu taloussuunnitelmaan. Talouden asettamien vaatimusten seurauksena investointeja ja suunniteltujen uusien toimintojen aloittamista on siirretty tai poistettu suunnitelmasta. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstön kokonaismäärä 2 790 2 500 2 562 2 582 2 602 2 622

83 12 01 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Menot -116-73 -76-76 -77-79 -80 Toimintakate -116-73 -76-76 -77-79 -80 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa Myyntitulot 0 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 Tuet 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 Sisäiset tulot 0 0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 Henkilöstömenot -55-56 -58-58 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0 Muiden palvelujen ostot -60-16 -17-17 Sisäisten palvelujen ostot 0 0 0 0 Materiaalin ostot -1-1 -1-1 Avustukset 0 0 0 0 Vuokrat 0 0 0 0 Muut kulut 0 0 0 0 Menot yhteensä -116-73 -76-76 Toimintakate -116-73 -76-76 Poistot 0 0 0 0 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä 0 0 0 0 Tilikauden tulos -116-73 -76-76 Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii kaupungin tehtäväksi säädetystä sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta sikäli kuin näistä tehtävistä ei ole erikseen määrätty. Yksilöä ja perhettä koskevat päätökset tekee sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto. Lautakunnan tehtävänä on tehtäväalueellaan, ellei lautakunta ole toisin määrännyt tai ellei toisin ole säädetty tai määrätty: ratkaista laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen antamat tehtävät, päättää työvoiman ja muiden voimavarojen sijoittamisesta eri tulosalueille, päättää palvelutuotannon kilpailuttamisesta ja palveluhankinnoista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, vahvistaa maksut ja korvaukset, myöntää avustukset ja päättää sopimuksista ja muista oikeustoimista sekä käyttää kaupungin puhevaltaa. Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaoston luottamushenkilötoiminnan kustannukset. Kustannukset koostuvat kokouspalkkioista, matkakuluista sekä muista kokouksiin liittyvistä kustannuksista ja luottamushenkilöiden koulutuskustannuksista. Lautakunta kokoontuu kesätaukoa lukuun ottamatta noin kuukausittain.

84 12 10 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 36 200 0 0 0 0 0 Menot -4 285-7 421-6 154-6 143-6 254-6 367-6 494 Toimintakate -4 249-7 221-6 154-6 143-6 254-6 367-6 494 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa Myyntitulot 21 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 Tuet 2 0 0 0 Muut tulot 6 200 0 0 Sisäiset tulot 8 0 0 0 Tulot yhteensä 36 200 0 0 Henkilöstömenot -3 191-3 266-3 247-3 247 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0 Muiden palvelujen ostot -498-3 742-2 523-2 523 Sisäisten palvelujen ostot -22-30 0 0 Materiaalin ostot -67-74 -80-80 Avustukset -203 0 0 0 Vuokrat -302-287 -284-273 Muut kulut -3-21 -20-20 Menot yhteensä -4 285-7 421-6 154-6 143 Toimintakate -4 249-7 221-6 154-6 143 Poistot -133-133 -126-113 Yk-lisät 0 0 0-11 438 Laskennalliset yhteensä -133-133 -126-11 551 Tilikauden tulos -4 382-7 354-6 281-17 695 Toiminnan kuvaus Talous- ja hallintopalvelujen tulosalue vastaa keskitetysti toimialan talouteen, hallintoon ja henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä sekä tarjoaa tukipalveluita toimialan muille tulosalueille ja resurssien puitteissa muille kaupungin toimialoille. Tulosalueen tavoitteena on tarjota edellytykset laadukkaaseen johtamiseen ja päätöksentekoon. Tulosalue tarjoaa lähinnä sisäisiä palveluja toimialalle. Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Tulosalue koordinoi yhteistyötä kaupungin keskushallinnon ja palvelukeskusten kanssa, joita ovat tilakeskus, tietohallinnon palvelukeskus, talouspalvelukeskus, henkilöstökeskus ja hankintakeskus. Tulosalue ostaa vähäisessä määrin palveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta, esim. koulutusta, konsultointia ja painotuotteita. Tulosalueen tavoitteena on olla korkeatasoinen asiantuntijaorganisaatio. Tekniset tukipalvelut on pitkälti keskitetty kaupungin palvelukeskuksiin. Tavoitteena on lisäksi hyödyntää täysimääräisesti sähköisten järjestelmien luomia mahdollisuuksia. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2011 on 6,2 milj. euroa, mikä on 17,1 prosenttia pienempi kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelma.

85 Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2011 Tulosalueella tuotetaan talouden ja hallinnon tukipalvelut toimialalle. Tulosalueen painopisteenä tulevat olemaan toimintojen sähköistämisen kehittäminen, talouden hallinnan edelleen kehittäminen, eri tavoin ulkoa hankittavien palvelujen hallinnan kehittäminen sekä muut tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Toimialan keskeisin päämäärä on lisätä tuottavuutta erilaisin toimenpitein. Tärkeimmän toimenpidekokonaisuuden muodostavat tietojärjestelmien kehityshankkeet. Talous- ja hallintopalvelut toteuttavat tai tukevat mm. seuraavia keskeisiä tietojärjestelmähankkeita: Tulosalue osallistuu aktiivisesti toiminnanohjausjärjestelmän (VanVan) täytäntöönpanoon ja jatkokehittämiseen. Tulosalue toteuttaa pitkäjänteisesti tiedolla johtamisen kehittämisstrategiaa, jossa on seuraavat kehitysaskeleet: - automatisoitu ja integroitu tietotuotanto - tuotekirja eli kattava tuotteistus - tuotehinnoittelu - suoritebudjetointi - tuottavuustavoitteet ja kannustimet - kattava controller-toiminto. Tietotuotannon automatisoimiseksi aloitetaan useamman vuoden kestävä hanke tietovaraston rakentamiseksi ja raportoinnin kehittämiseksi (Business Intelligence). Tulosalue koordinoi toimialalla valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn ja sähköisen lääkemääräyksen KanTa-hankkeen paikallista toteutusta. Vuonna 2010 alkanut koulutus viedään loppuun. Tulosalue osallistuu sähköisen asioinnin kehittämiseen Vantaan tasolla sekä yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tulosalue kehittää palveluseteliportaalia yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tulosalueella kehitetään palvelutuotantoa edistämällä ja koordinoimalla Vantaa-sopimuksen mukaisesti palvelusetelien käyttöönottoa toimialalla. Ostopalvelujen kilpailuttamiseen ja hankintaan kehitetään uusia hankintatapoja. Hankintalain mukaista neuvottelumenettelyn käyttöä laajennetaan toimialan ostaja-aseman vahvistamiseksi. Tulosalue ottaa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän mahdollisuudet parantaa talouden suunnittelua ja raportointia. Tulosalue edistää järjestelmän hyvää käyttöönottoa toimialalla sekä tehokkaan järjestelmään perustuvan hyvän toimintakulttuurin syntymistä. Suoritebudjetointia kehitetään tavoitteena tukea tuottavuuden lisäämistä. Controller-toimintoa kehitetään sekä toiminnanohjausjärjestelmään että toimintakulttuuriin liittyen. Ennakoivan rekrytoinnin menetelmiä kehitetään kriittisissä ammattiryhmissä henkilökunnan saamisen varmistamiseksi. Tulosalueella on laadittu toimistotyöselvitys. Tavoitteena on toimintojen sähköistämisen myötä vähentää toimistotyöntekijöiden määrää. Toimialalla laaditaan myös selvitys toimialan esimiesrakenteesta. Tulosalue koordinoi Marja-Vantaan hyvinvointipalveluhanketta, jossa etsitään uusia korkeatasoisia palveluratkaisuja ja kumppanuuksia Marja-Vantaan hyvinvointipalvelujen rakentamiseksi. Hanke aloitetaan palveluarkkitehtuurikilpailulla vuonna 2011. Talous- ja hallintopalvelut koordinoi toimialan valmiussuunnitelman uudistamisen vuonna 2011. Tulosalue koordinoi toimialan ja kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Vuoden 2011 painopisteitä ovat Savuton Vantaa -ohjelman toimeenpano sekä osallistuminen kansallisen Kaste TeRoKa -ohjelman Savuton Etelä-Suomi -osahankkeeseen, mikäli hanke saa rahoitusta. Tulosalue on lisäksi mukana koko pääkaupunkiseutua kehittävässä KatuMetro -hankkeessa ja kansainvälisessä Pure -hankkeessa.

86 Tulosalue koordinoi ympäristöohjelman toimeenpanoa toimialalla. Tulosalueella ei ole omiin toimitiloihin liittyviä muutoksia. Tulosalue koordinoi toimialalla tapahtuvia toimitilojen muutoksia ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan vähentämään toimitilojen määrää. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 talous- ja hallintopalvelujen vakanssimäärä säilyy ennallaan (53) tai vähenee yhdellä (52). Vakanssimäärän väheneminen on yhteydessä päätökseen kirjaamon siirtymisestä. Toimialan johdon määräaikainen lasten ja nuorten palvelujen koordinaattorin vakanssi vakinaistetaan yhteistyössä sivistystoimen sekä vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialojen kanssa. Vuosina 2012-2014 sekä talous- ja hallintopalvelujen että toimialan johdon vakanssimäärä säilyy ennallaan. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstön kokonaismäärä 63 53 53 53 53 53 Taulukon luvuissa ei ole otettu huomioon mahdollista kirjaamon siirtymistä. Lukuihin sisältyy lasten- ja nuorten palvelujen koordinaattorin vakinaistaminen. Tunnusluvut TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tarve-indikaattorit Toimialan (/kaupungin) menomääräraha 501,6 511,5 540,7 550,9 561,1 572,4 Toimialan henkilöstömäärä 2 790 2 500 2 562 2 582 2 602 2 622 Toimialan volyymi Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä 63 53 53 53 53 53 Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaika 49,7 42,6 42,6 42,6 42,6 42,6 Tuottavuus ja tehokkuus Hallinnollisten tehtävien henkilöstömenojen osuus toimialan koko määrärahasta 0,6 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan henkilöstö 2,3 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,0 % 2,0 % Henkilöstö 63/2 790 53/2 500 53/2 562 53/2 582 53/2602 53/2622 Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan esimiesten määrä 33,7 % 30,6 % 30,6 % 30,6 % 30,1 % 29,9 % Henkilöstö 63 / 187 53 / 173 53 / 173 53 / 173 53 / 176 53 / 177

87 12 20 ERIKOISSAIRAANHOITO Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Menot -176 153-165 140-183 100-183 100-186 762-190 497-194 307 Toimintakate -176 153-165 140-183 100-183 100-186 762-190 497-194 307 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa 0 0 0 0 Myyntitulot 0 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 Tuet 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 Sisäiset tulot 0 0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 Henkilöstömenot -5 372-5 560-5 950-5 950 Asiakaspalvelujen ostot -170 598-159 400-176 910-176 910 Muiden palvelujen ostot -183-180 -240-240 Sisäisten palvelujen ostot 0 0 0 0 Materiaalin ostot 0 0 0 0 Avustukset 0 0 0 0 Vuokrat 0 0 0 0 Muut kulut 0 0 0 0 Menot yhteensä -176 153-165 140-183 100-183 100 Toimintakate -176 153-165 140-183 100-183 100 Poistot 0 0 0 0 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä 0 0 0 0 Tilikauden tulos -176 153-165 140-183 100-183 100 Toiminnan kuvaus Vantaa hankkii erikoissairaanhoidon palvelut pääasiassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS). Potilaat tarvitsevat lääkärin lähetteen erikoissairaanhoitoon hakeutumisessa. Lähetteistä alle kaksi kolmasosaa laaditaan terveysasemilla ja yksi kolmasosa potilaista hakeutuu hoitoon yksityissektorin tai toisen erikoissairaanhoidon klinikan kautta. Erikoissairaanhoito tekee hoidon tarpeen arvion lähetteen perusteella ja hyväksyy hoitoon ne potilaat, joiden arvioidaan tarvitsevan erikoissairaanhoitoa. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen toimiala ja HYKS sopivat HUS:n tuottaman erikoissairaanhoidon tilauksen ns. terveyssuunnittelukokouksissa, joiden perusteella laaditaan vuosittain palvelusopimus. HUS tuottaa kunnalle palvelutuotteina ns. NordDRG-tuotteita (hoitoepisodituotteita), käyntituotteita ja hoitopäivätuotteita. Laskutus em. tuotteista vuonna 2009 oli 169,7 milj. euroa ja HUS:n ennuste vuodelle 2010 on 172,5 milj. euroa. Kansallisen terveydenhuollon strategian mukaisesti terveysasemilla käynnistetään erikoislääkärivastaanotot. Kuntaneuvotteluissa tullaan sopimaan reumalääkärin, ortopedin ja lastenlääkäripalvelujen hankinnasta HYKS:stä. Hankinta vaatii uuden tuoteryhmän luomisen erikoissairaanhoidon palveluvalikkoon. Toiminnot suunnitellaan siten, että ne alentavat nettokustannuksia tai ainakin ovat kustannusneutraaleja. Puhelinkonsultaatiota ja digitaalisten kuvien konsultaatiota kehitetään mm. diabeteksen, muun medisiinisen lääketieteen ja ortopedian osalta. Konsultaatioprosesseja kehitetään, millä pyritään vähentämään erikoissairaanhoidon lähetteitä.

88 Toimiala toimii tiiviissä yhteistyössä kaupunkia edustavien HUS-luottamushenkilöiden kanssa ja tukee Vantaan HUS-omistajaohjausta. Vantaa on mukana yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa ns. Sotealuekokeilussa. Päätöksiä sote-aluekokeiluun liittyen tehdään Sote-lain voimaantulon myötä. Syksyllä 2010 käynnistynyt HYKS-alueen hoitoketjujen kehittämishanke Tehokas jatkuu. Hankkeen tavoitteena on muodostaa alueellista tietotuotantoa hyödyntäen potilaslähtöinen asiakasprosessi ja palvelurakenne, joka tehostaa henkilöresurssien käyttöä, tukee potilaan omahoitoa ja vähentää paluuta sairaalaan sekä estää vanhuspotilaiden laitostumista ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Talousarvion perustelut Sosiaali- ja terveystoimi esittää erikoissairaanhoidon menomäärärahan korottamista kaupunginhallituksen 21.6.2010 päätöksen mukaisesta talousarviokehyksestä 6,5 milj. eurolla, josta 6,0 milj. euroa kohdistuu varsinaiseen HUS-palvelusopimukseen (176,0 milj. euroa) ja 0,5 milj. euroa yhteistoimintaan psykiatrisessa kuntoutuksessa. Erikoissairaanhoidon tehtäväalueen kaikkiin menoihin esitetään varattavan 183,1 milj. euroa, josta HUSpalvelusopimus on 176,0 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon tehtäväalueella on lisäksi määrärahat HUSeläkevastuisiin 6,0 milj. euroa, psykiatrisiin kuntoutuspalveluihin 0,7 milj. euroa sekä myrkytystietokeskuksen ja lääkärihelikopterin menoihin 0,2 milj. euroa. Toimiala edellyttää vuodelle 2011 kirjallista, sanktiopohjaista palvelusopimusta HYKS:n kanssa. Toimialan mukaan HUS:n toimitusjohtajan tulee tehdä palvelusopimus, jonka HUS:n hallituksen tulee hyväksyä. Vantaan osalta sopimuksen hyväksyjä on Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta. Espoo ja Helsinki ovat valmiita sopimusmallin rakentamiseen. Edellisen kerran palvelusopimus laadittiin vuonna 2004. Erikoissairaanhoidon menojen hallittavuuden parantaminen vaatii perus- ja erityispalvelujen hoitoketjujen saumatonta toimintaa sekä palvelusopimusta, jonka puitteissa HUS lisää tuottavuutta suunnitellusti. HUSpalvelusopimuksen syntyminen edellyttää määrärahavarausta, joka lähenee ensi vuoden Vantaan erikoissairaanhoidon käyttömenoja, jotka HUS arvioi 180 milj. euroksi. HYKS-johto on käydyissä neuvotteluissa todennut voivansa hyväksyä palvelusopimuksen arvoltaan 176,0 milj. euroa. Tunnusluvut TP 2009 TA 2010* TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tarve-indikaattorit Sairastavuusindeksi (Vantaa) - - - - - - Väestö 31.12 197 655 200 072 202 011 204 186 206 348 208 601 75 vuotta täyttäneet 31.12. 8 426 8 905 9 394 9 938 10 545 11 170 Toiminnan volyymi Hoitojaksot (NordDRG), kertymä vuoden päätyttyä 66 047 56 863 68 880 - - - Käynnit, kertymä vuoden päätyttyä 202 640 191 168 206 588 - - - Hoitopäivät, kertymä vuoden päätyttyä 46 976 42 586 39 554 - - - Laatu ja vaikuttavuus Kaikki jonossa olevat 31.12. 2 101 0 0 0 0 0 Yli 6 kk jonottaneita 215 0 0 0 0 0 Lasten psykiatrian jonossa yli 3 kk 0 0 0 0 0 0 Nuorisopsykiatrian jonossa yli 3 kk 0 0 0 0 0 0

89 TP 2009 TA 2010* TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas 891 893** 928 947 965 985 Euroa/NordDRG-tuote 1 560-1 554 1 571 1 588 1 606 * HUS:n ja Vantaan välisen yhteistyömuistion mukainen tilaus ** perustuu ennusteeseen 6/2010

90 12 30 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 7 761 9 181 5 760 5 760 6 019 6 290 6 573 Menot -59 520-64 547-65 508-65 508-66 687-67 887-69 245 Toimintakate -51 759-55 367-59 748-59 748-60 668-61 597-62 672 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa Myyntitulot 1 420 1 621 2 432 2 432 Maksutulot 5 978 6 770 2 540 2 540 Tuet 352 781 781 781 Muut tulot 0 9 7 7 Sisäiset tulot 11 0 0 0 Tulot yhteensä 7 761 9 181 5 760 5 760 Henkilöstömenot -33 682-35 594-23 702-23 702 Asiakaspalvelujen ostot -6 600-7 457-6 252-6 252 Muiden palvelujen ostot -8 984-8 603-7 832-7 832 Sisäisten palvelujen ostot -499-2 431-18 132-18 132 Materiaalin ostot -4 572-5 416-4 605-4 605 Avustukset 0-1 061-1 061 Vuokrat -5 172-5 042-3 925-3 925 Muut kulut -11-5 0 0 Menot yhteensä -59 520-64 547-65 508-65 508 Toimintakate -51 759-55 367-59 748-59 748 Poistot -1 721-1 730-202 -200 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä -1 721-1 730-202 -200 Tilikauden tulos -53 481-57 097-59 950-59 948 Toiminnan kuvaus Terveyspalvelujen tulosalue muodostuu vastaanottotoiminnan, kuntoutuksen ja mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksiköistä. Tulosalueen vastuulla on myös Peijaksen sairaalassa sijaitseva terveyskeskuspäivystys. Päivystyksen palveluntuottajana on toiminut Attendo MedOne Oy vuodesta 2008 alkaen. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 17.5.2010 kokouksessaan hankinnan jatkamisen optiovuodelle 2011. Suun terveydenhuollon palvelut tuottaa Suun terveydenhuollon liikelaitos. Palvelujen järjestäjänä ja tilaajana toimii sosiaalija terveyslautakunta. Suun terveydenhuollon menomääräraha on budjetoitu terveyspalveluihin. Terveyspalvelujen tulosalue koordinoi ensihoitoa ja sairaankuljetusta, jotka hankitaan Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselta (KUP). Palveluostoon varataan toiminnan edellyttämä määräraha tulosalueen talousarvioon. Terveyspalvelujen tehtävä on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia sekä parantamalla toimintakykyä kuntoutustoimenpiteillä. Terveyspalvelujen palvelutuotanto järjestetään kansallisen strategian ja kansanterveyslain mukaisesti siten, että kuntalaisille tuotetut palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja niiden kustannusvaikuttavuus maksimoidaan. Tulosalue toimii tiiviissä yhteistyössä toimialan muiden tulosalueiden toimintojen kanssa. Terveysasemien lääkärit palvelevat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiakkaita neuvoloissa ja oppilaitoksissa. Kuntoutusyksikkö järjestää terapia- ja apuvälinepalvelut mm. vanhainkoteihin, asumispalveluyksiköihin, kehitysvammahuoltoon sekä neuvola- ja kouluterveydenhuoltoon. Omaa kuntoutuspalvelutuotantoa täydennetään ostopalveluilla erityisesti pitkäaikaista ja erityisosaamista vaativia terapioita tarvitsevien potilaiden osalta.

91 Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2011 on 65,5 milj. euroa, mikä on 1,5 prosenttia suurempi vuoden 2010 käyttösuunnitelmaa ja toteumaennustetta. Tulomääräraha on 5,8 milj. euroa, mikä on vuoden 2010 käyttösuunnitelmaa (määrärahan muutos sosiaali- ja terveyslautakunta 13.9.2010) 15,3 prosenttia pienempi. Toteumaennusteen tuloihin verrattuna kasvua on 17,1 prosenttia. Tulomäärärahan muutokset johtuvat suun terveydenhuollon liikelaitoksen perustamisesta ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelujen siirtymisestä bruttolaskutukseen. Toiminnan tavoitteet Terveyspalvelujen tulosalueen keskeisiä päämääriä ovat: Hoitotakuulainsäädännön mukaisten palvelujen tuottaminen: välitön yhteydensaanti terveysasemalle, hoidon tarpeen arviointi kolmen päivän sisällä ja hoito kolmen kuukauden sisällä. Yhteydensaantia seurataan puhelinjärjestelmän tuottaman tiedon avulla (vastausprosentti). Hoidontarpeen arvioinnin toteutumisesta ja hoitoon pääsystä tehdään kahdesti vuodessa otostutkimus terveysasemilla ja tulokset julkaistaan internetissä. Ehkäisevän työn tehostaminen: neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (380/2009) mukaisten tarkastusten järjestäminen 1.1.2011 alkaen. Palvelujen asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden lisääminen: välittömän yhteydensaannin takaaminen ja puhelinpalvelujen kehittäminen. Orange-järjestelmä (mahdollistaa mm. takaisinsoittotoiminnon) otettu käyttöön, millä turvataan välitön yhteydensaanti. Kotona asumisen edistäminen: kuntoutusyksikön toiminnan tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen kuntoutustoimenpiteiden ja apuvälineiden avulla. Näin edistetään itsenäistä kotona-asumista ja vähennetään muiden palveluiden tarvetta. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2011 Muutokset palvelustrategiassa Terveysasemien vastaanottotoiminnassa siirrytään ns. listautumismalliin, joka korvaa nykyisen väestövastuuseen pohjautuvan omalääkärijärjestelmän. Siirtyminen toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että Länsi- Vantaan toiminnot siirtyvät listautumismalliin 1.2.2011 ja Keski- ja Pohjois-Vantaan toiminnot elokuussa 2011. Listautumismallin käynnistäminen edellyttää kaupunginhallituksen ja ammattijärjestön välisen paikallisen sopimuksen syntymistä. Listautumismalli parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta. Listautumismallissa omalääkäri eli käytännössä oma tiimi määritellään yli 75-vuotiaille, pitkäaikaissairaille ja muille erityisryhmille, joiden sairastavuus edellyttää pitkäjänteistä lääkärin/hoitajan ja potilaan välistä suhdetta. Terveysasemilla on siirrytty jo aikaisemmin tiimityömalliin. Päiväpoliklinikat hoitavat potilaita ilman ajanvarausta. Päiväpoliklinikkojen aukioloaikoja suunnitellaan laajennettavaksi siten, että syksyllä 2011 suurilla terveysasemilla sijaitsevat päiväpoliklinikat palvelevat klo 18:aan asti. Hakunilan terveysaseman lääkärityövoima turvattiin vuoden 2010 aikana lisäämällä vuokratyön osuutta huomattavasti. Hakunilan terveysaseman vastaanottopalvelujen kilpailutus nähdään kustannustehokkaana ja asiakaspalvelutasoa parantavana toimintatapana. Vantaa-sopimukseen sisältyy kohta Hakunilan suuralueen palvelujen järjestämisestä ja Hakunilan terveysasematoiminnan hankintaa ostopalveluna esitetään. Jokaisen terveysaseman yhteyteen luodaan taloussuunnitelmakauden aikana neuvontajärjestelmä, jossa kuntalaisilla on mahdollisuus saada tarvitessaan tietoa ja ohjausta kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työ käynnistetään vuonna 2011. Aviapolis-alueen (Kartanonkoski, Pakkala, Tammisto ja Ylästö) terveyspalvelujen järjestäminen selvitetään viimeistään maaliskuussa vuonna 2011. Vantaan oman terveyskeskusverkon ja sen toiminnan kehittämisestä tuodaan lautakunnalle kehityskuvat ja suunnitelmat vuoden 2011 aikana. Suunnitelmien tulee sisältää tiedot vakanssirakenteista, yhteistyötahoista

92 Vantaan organisaatiossa ja ulkopuolisten palvelujen käytöstä, toiminta-ajoista, toimintasisällöstä esim. painopiste- ja erikoistumisalueista sekä sähköisten palveluiden kehittämisestä. Vantaa hallinnoi KASTE-ohjelmaan kuuluvaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta (Mielen avain -hanke). Mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikkö vastaa hankkeen hallinnosta ja koordinaatiosta. Vantaalaisen hyvä mieli -hanke on osa Mielen avain -hanketta. Hankkeet toteutetaan vuosina 2010-2012. Mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikön tavoite on koordinoida ja koota perus- ja erikoistason mielenterveys- ja päihdepalvelujen prosessit asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Tulosyksikköön kuuluu myös Miepä-palvelupiste, joka on matalan kynnyksen toimipiste mielenterveysasiointia varten. Suun terveydenhuollon liikelaitos on tuottanut vantaalaisten tarvitsemat hammashoidon palvelut ja ehkäisevän työn 1.6.2010 alkaen. Palvelusopimuksessa on sovittu siitä, että suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotanto sovitetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämään määrärahaan ja toiminta optimoidaan ja rationoidaan siten, että lakisääteisten suun terveydenhuollon palvelujen saanti kuntalaisille toteutuu ja ehkäisevä työ toteutuu. Ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tuottaa PKS-päivystys. Osa suun erikoishoidon palveluista tuotetaan pääkaupunkiseudun yhteisessä PKS-SEHYK -yksikössä. Suun terveydenhuollon palvelutuotannon volyymi nousee 10 prosentilla vuonna 2011 verrattuna vuoden 2010 tasoon, mikä turvaa täysin hoitotakuun toteutumisen. Päivystyksen yhteyteen käynnistyy selviämishoitoasema (SEHO). Selviämishoitoasema on neljä vuodepaikkaa sisältävä yksikkö, joka toimii päivystyksen tiloissa ja on osa päivystyksen toimintaa. Selviämishoitoaseman kustannukset eivät nosta päivystyksen menoja. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos (KUP) tuottaa sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelut. Laitos siirtyy vuoden 2011 alusta bruttolaskutukseen, mikä tarkoittaa että menomääräraha kasvaa arvioitujen kuljetustulojen verran (v. 2010 nettolaskutus oli 2 074 000 euroa, bruttolaskutukseen siirryttäessä v. 2011 laskutus tulee olemaan 2 970 215 euroa, josta kuljetustulot ovat 843 442 euroa.) Muut toiminnan kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet Tulosalueella kehitetään sähköisen asioinnin ratkaisuja (mm. Forsante-verenohennuspotilaan hoito, Orangepuhelinjärjestelmän mahdollisuuksien hyödyntäminen). Sähköisen ajanvarauksen suunnittelu aloitetaan. Kuntoutuksen tulosyksikkö parantaa tuottavuutta suunnittelemalla työprosesseja ja lisäämällä terapiahenkilöstön asiakastyön osuutta työajasta, ja osallistuu TuottavuusTalkoot -hankkeeseen. Talousarviovuonna selvitetään palvelutarpeen arvioinnin laajentaminen myös 71-74 vuotiaisiin. Palveluverkkomuutokset Terveysasemaverkkoon ei esitetä muutoksia. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 terveyspalveluihin perustetaan 15 uutta vakanssia: Vastaanottotoiminnan tulosyksikköön 2 sairaanhoitajan vakanssia listautumismalliin liittyvän päiväpoliklinikkatoiminnan käynnistämiseen (Keski-Vantaan alue) Tikkurilan terveysasemalle 1 sairaanhoitaja Hakunilan terveysasemalle hoidontarpeen arvioinnin turvaamiseksi 1 sairaanhoitaja ja 1 lääkäri Leinelän uuden kaupunginosan väestöä varten Koivukylän terveysasemalle 2 lääkäriä Länsi-Vantaan alueelle korvaamaan kotihoidon lääkärityöhön siirtyneitä 1 lähihoitaja Myyrmäen toimipisteeseen turvaamaan toiminnan asiakaslähtöisyys ja tehokkuus 1 tartuntatautien terveydenhoitaja (lakisääteinen terveyskeskuksen tehtävä)

93 1 koulu- ja neuvolalääkäri asetuksen 380/2009 mukaisesti. Kuntoutustoiminnan tulosyksikköön 2 etappisairaanhoitajaa 1 puheterapeutti ja 1 toimintaterapeutti vanhuspalveluiden lisääntyvän tarpeen takia 1 fysioterapeutti. Kahden vakanssin (etappisairaanhoitajat) määrärahat ovat olleet jo vuoden 2010 käyttösuunnitelmassa. Henkilöstölisäyksillä turvataan terveysasemien ja kuntouttavan työn onnistuminen sekä laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Palvelujen tarve kasvaa väestön kasvun ja ikärakenteen vanhenemisen myötä. Palveluiden painopisteet vastaavat kuntalaisten tarpeita. Peruspalvelujen resursoinnilla taataan palveluiden oikeaaikainen saatavuus, jolloin saavutetaan kustannussäästöjä muun muassa erikoissairaanhoidon menoista. Taloussuunnitelmakauden vakanssimuutokset täsmentyvät vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstön kokonaismäärä 733 421 436 442 448 454 Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Sairastavuusindeksi (Vantaa) - 71 71 - - - Väestö 31.12. 197 655 200 072 202 011 204 186 206 348 208 601 75 vuotta täyttäneet 31.12. 8 426 8 905 9 394 9 938 10 545 11 170 Toiminnan volyymi Vastaanottotoiminta - lääkärikäynnit 191 749 220 000 200 000 204 200 206 300 208 400 - hoitajakäynnit 212 258 190 000 195 000 200 000 202 000 202 000 Päivystystoiminta - lääkärikäynnit 34 972 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 - hoitajakäynnit 12 442 12 000 12 000 12 000 13 000 13 000 Kuntoutustoiminta yhteensä 71 359-73 500 74 600 75 700 76 800 - terapiakäynnit 60 170-64 000 65 000 66 000 67 000 - ostopalveluterapiat 11 189-9 500 9 600 9 700 9 800 Laatu ja vaikuttavuus Lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 44 55 52 52 52 52 Listautuneiden osuus väestöstä % - 17 17 18 18 18 Ea-käyntien osuus % kaikista lääkärikäynneistä 14 14 14 14 14 14 Päivystystoiminnan odotusaika alle 3 h % 98,6 100 100 100 100 100 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas vastaanottotoiminta ja päivystys 162,33-175,35 176,61 177,83 179,44 kuntoutus (ei sisällä veteraanikuntoutusta) 34,10-36,42 36,68 36,93 37,27 Euroa/käynti vastaanott. lääkärik. 85,84-79,35 79,12 79,72 80,50 vastaanott. hoitajak. 31,39-34,39 34,14 34,41 35,10

94 Henkilöstö Henkilötyövuotta TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 - lääkärit (vastaanotto) 70 67 70 72 73 74 - hoitajat (vastaanotto) 88 82 85 88 90 90 - terapeutit (kuntoutus) 64 66 68 71 73 76 Suun terveydenhuollon palvelutilaus SFA 10 -tuotteiden määrä - - 382 658 390 311 398 118 406 080 SFA 10 -tuotteiden hinta (1 000 ) - - 14 812 15 108 15 410 15 718 Hoitotakuun seuranta, yli 6 kk jonottaneet 75 0 0 0 0 0