SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA

75 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA

76

12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO KAIKKI YHTEENSÄ 77 Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja Eija Grönfors Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 52 488 58 497 55 554 55 554 58 054 60 666 63 396 Menot -501 640-511 470-540 681-540 770-550 869-561 156-572 278 Toimintakate -449 152-452 973-485 127-485 216-492 815-500 490-508 881 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO ILMAN ERIKOISSAIRAAN- HOITOA Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 52 488 58 497 55 554 55 554 58 054 60 666 63 396 Menot -325 487-346 330-357 581-357 670-364 107-370 659-377 971 Toimintakate -272 999-287 833-302 027-302 116-306 053-309 993-314 574 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa Myyntituotot 6 837 6 266 7 182 7 182 Maksutuotot 25 873 26 423 24 997 24 997 Tuet 16 346 23 445 21 221 21 221 Muut tulot 3 240 1 888 2 107 2 107 Sisäiset tulot 192 475 47 47 Tulot yhteensä 52 488 58 497 55 554 55 554 Henkilöstömenot -118 631-124 747-116 916-117 016 Asiakaspalvelujen ostot -94 811-97 105-102 906-102 906 Muiden palvelujen ostot -25 475-28 988-28 601-28 601 Sisäisten palvelujen ostot -7 141-9 016-24 740-24 740 Materiaalin ostot -8 625-9 224-8 566-8 566 Avustukset -49 719-54 789-53 509-53 509 Vuokrat -21 103-22 275-22 162-22 151 Muut menot 18-186 -181-181 Menot yhteensä -325 487-346 330-357 581-357 670 Toimintakate -272 999-287 833-302 027-302 116 Poistot -2 853-3 330-2 585-2 503 Yk-lisät 0-11 438 Laskennalliset yhteensä -2 853-3 330-2 585-13 941 Tilikauden tulos -275 852-291 163-304 612-316 058

78 22 151 53 509 8 566 24 740 28 841 181 122 966 Henkilöstömenot 122 966 Asiakaspalvelujen ostot 279 816 Muiden palvelujen ostot 28 841 Sisäisten palvelujen ostot 24 740 Materiaalin ostot 8 566 Avustukset 53 509 Vuokrat 22 151 Muut menot 181 279 816 Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tehtävänä on sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tulosalueet ovat talous- ja hallintopalvelut, terveyspalvelut, perhepalvelut, vanhus- ja vammaispalvelut sekä suun terveydenhuollon liikelaitos. Suun terveydenhuollon palvelut tuottavalla liikelaitoksella on oma johtosääntö. Liikelaitosta johtaa sen johtokunta, palvelujen tilaajana toimii sosiaali- ja terveyslautakunta. Apulaiskaupunginjohtaja vastaa suoraan erikoissairaanhoidon tehtäväalueesta yhteistyössä tulosaluejohtajien kanssa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala luo edellytyksiä kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Vantaan kaupungin arvoja ovat innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Arvot ovat kaupungin toiminnan perimmäisiä periaatteita, ja ne kuvaavat organisaation tahtotilaa: nämä asiat ovat meille tärkeitä, näin haluamme toimia. Vantaan arvoista innovatiivisuudella tarkoitetaan kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala käsitteli kaupungin arvoja kevään 2010 seminaareissaan. Vantaan kaupungin arvot kuvaavat hyvin myös sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavia periaatteita. Samat periaatteet ovat myös välttämättömiä sosiaali- ja terveydenhuollon käynnistäessä ja toteuttaessa toimintaympäristön haasteiden vaatimia palvelutuotannon rakenteellisia muutoksia. Toimialan visio on: Vantaalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kehitys on kansallista kärkeä. Vantaalla on: vaikuttavimmat palvelut

79 palveluihinsa tyytyväisimmät asukkaat edistyksellisimmät palveluratkaisut sitoutuneimmat ja osaavimmat työntekijät taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys. Talousarvion perustelut Talousarvion 2011 määrärahojen sitovuustasot sosiaali- ja terveystoimen toimialalla ovat erikoissairaanhoito ja sosiaali- ja terveystoimi ilman erikoissairaanhoitoa. Toimialan menomääräraha vuodelle 2011 on 540,7 milj. euroa, mikä on 5,7 prosenttia suurempi kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2010 toteutumaennusteeseen kasvua on 3,0 prosenttia. Toimialan oman toiminnan menomääräraha on 357,6 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2010 käyttösuunnitelmaan 3,2 prosenttia ja toteumaennusteeseen 3,4 prosenttia. Erikoissairaanhoidon menomääräraha on 183,1 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2010 käyttösuunnitelmaan 10,9 prosenttia ja vuoden 2010 toteumaennusteeseen 2,3 prosenttia. Tulomääräraha on 55,6 milj. euroa, mikä on 1,0 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelmassa. Tulomäärärahassa on vuoden 2010 toteumaennusteeseen verrattuna kasvua 3,8 prosenttia. Toimiala hallinnoi KASTE-ohjelmaan kuuluvaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta. Toimialan talousarvion kautta kulkee menoja ja tuloja hankkeen toteuttamisaikataulusta riippuen noin 4 milj. euroa vuonna 2011. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimi on hakenut TEKES:ltä rahoitusta Marja- Vantaan hyvinvointipalveluhankkeen toteuttamiseen (0,2 milj. euroa). KASTE-hankkeen aikataulutus, menoja tuloarvio sekä Marja-Vantaan hyvinvointipalveluhankkeen toteutuminen tarkentuvat myöhemmin. Kummankin hankkeen menot omavastuuosuudet pois lukien katetaan saatavilla tuloilla. Omavastuuosuuksiin on varauduttu toimialan talousarviossa. Oman toiminnan osalta toimialan talousarvio perustuu tuottavuuden kasvuun ja palvelustrategian toteuttamiseen. Useimmissa palveluissa toiminta ja toiminnalliset tavoitteet säilyvät entisellään. Talousarvioon sisältyy mm. seuraavat toiminnalliset muutokset: Terveyspalvelut: mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikön toiminnan vakiinnuttaminen, vastaanottotoiminnan listautumismallin käynnistäminen, päiväpoliklinikoiden toiminnan joustavoittaminen kuntalaisten tarpeet huomioiden (aukioloajat), selviämishoitoaseman perustaminen päivystyksen yhteyteen. Perhepalvelut: vanhemmuustyön kehittäminen, perhehoidon lisääminen sijaishuollossa, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun painopisteen siirtäminen tuettuun asumiseen, uusien työskentelytapojen kehittäminen 13-17 -vuotiaille lastensuojelun avohuollossa. Vanhus- ja vammaispalvelut: Koivukylän vanhustenkeskuksen käynnistäminen, Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen toimialojen yhteistyönä, ostopalvelujen lisääminen kotihoidossa, muistikoordinaattoritoiminnan kehittäminen. Toimeentulotukeen varatun määrärahan osalta riskinä on työllisyystilanteen jatkuminen entisellään, jolloin yhä useampi pitkäaikaistyötön jää kokonaan toimeentulotuen varaan. Erikoissairaanhoidon talousarvion menomääräraha vuodelle 2011 riittänee, mikäli toimialan vuodelle 2011 edellyttämä kirjallinen, sanktiopohjainen palvelusopimus HYKS:n kanssa toteutuu. HYKS-johto on käydyissä neuvotteluissa todennut voivansa hyväksyä palvelusopimuksen arvoltaan 176,0 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien osalta taloussuunnitelmakehyksen mukainen määrärahojen vuosittainen kasvu ei mahdollista toiminnan lisäämistä eikä tulosalueiden arvioimia palvelutarpeiden lisäyksiä ilman uusia innovaatioita ja toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia.

80 Tuottavuusohjelma Toimiala kehittää palvelujen tuottavuutta laajasti eri keinoilla. Kehittämisen painopisteitä ovat tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen, hoivateknologian hyödyntäminen, palvelustrategian muutokset sekä johtamis- ja kannustinjärjestelmien kehittäminen. Tuottavuus on läpileikkaava teema kaikessa kehittämisessä toimialalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala jatkaa Vantaan tuottavuusohjelman 2010 2013 toteuttamista. Hankinta- ja tuotantotapoihin liittyvät keskeiset tuottavuuden parantamiseen tähtäävät hankkeet sisältyvät myös Vantaa-sopimuksen päätöksiin. Lisäksi kaikilla tulosalueilla jatketaan työtä tuottavuuden kasvattamiseksi kaikissa palveluissa. Erityisesti tuottavuuden kasvuun pureudutaan TuottavuusTalkoot-hankkeessa ja kehitettäessä sähköistä tieto- ja viestintäteknologiaa. TuottavuusTalkoot-hankkeeseen osallistuu kuntoutus, lastensuojelun avopalvelut ja vanhusten avopalvelut. TuottavuusTalkoot-hankeessa pilotoidaan tuottavuuden kasvuun perustuvaa palkitsemista (asiakastyön osuus kokonaistyöajasta kasvaa), suoriteperusteista budjetointia ja henkilöstön tuottavuuspajoja, joissa pureudutaan toimintayksiköiden arjen ja työkäytäntöjen kehittämiseen. Tuottavuuspajatoiminta päättyy vuoden 2011 alkupuolella, mutta palkitsemisen ja suoriteperusteisen budjetoinnin pilotoinnit jatkuvat. Sähköisen tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto ovat tärkeimpiä toimenpidekokonaisuuksia tuottavuuden kehittämisessä. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla panostetaan erityisesti toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntämiseen ja jatkokehittämiseen (VanVan), sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämiseen, tietotuotannon automatisoimiseen mm. tietovarastoa rakentamalla, hoivateknologian hyödyntämiseen sekä puhelinpalvelujärjestelmän kehittämiseen. Palvelustrategia Toimialan tavoitteena on kaupungin strategian mukaisesti etsiä uusia kustannustehokkaita palvelujen järjestämisratkaisuja, laajentaa yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa sekä hyödyntää ulkopuolista rahoitusta. Vantaa-sopimus on tärkeä toimialan palvelustrategiaa ohjaava linjaus. Vantaa-sopimuksen myötä hankintaja tuotantotapojen kirjoa on laajennettu mm. perustamalla suun terveydenhuollon liikelaitos. Vantaasopimuksessa linjattujen rakenteellisten muutosten toimeenpanoa jatketaan lautakunnan päätösten pohjalta. Päätetyt toimenpiteet esitetään käyttösuunnitelmassa. Keskeisiä linjauksia ovat mm. vanhuspalvelujen palvelurakenteen edelleen kehittäminen, kumppanuuksien lisääminen palvelutuotannossa, erikoislääkäritoiminnan jalkauttaminen terveysasemille, lähiterveysasemien toiminnan kehittäminen asukasprofiilien mukaisesti, lastensuojelun sijaishuollon rakenteen muuttaminen perhehoidon suuntaan ja palvelusetelin käyttö edellyttäen, että toiminta tehostuu ja saavutetaan kustannussäästöjä. Vantaa-sopimuksen lisäksi toimialalla etsitään myös muita uusia palvelujen järjestämistapoja sekä vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vuoden 2011 aikana toteutetaan Marja-Vantaan hyvinvointipalvelujen palveluarkkitehtuurikilpailu, jos projektin rahoitus varmistuu. Projekti toteutetaan sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialan sekä Marja-Vantaa -hankkeen yhteistyönä. Hankkeessa etsitään uusimpia palveluinnovaatioita, teknisiä innovaatioita ja uudenlaisia palvelujen järjestämistapoja. Tavoitteena on hyödyntää onnistuneita ratkaisuja myös muilla alueilla. Mielenterveys- ja päihdekeskuksen ohjauksessa käynnistyy Miepä-palvelupiste, joka on matalan kynnyksen toimipiste mielenterveysasiointia varten. Sijaishuolto suunnittelee yhteistyössä SOS-lapsikylän kanssa 5-7 perheen korttelikotihanketta Marja-Vantaalle. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen tähtäävän ohjelman toteutusta jatketaan. Näissä hankkeissa tuetaan asiakkaiden arjessa selviytymistä sekä autetaan heitä löytämään päihteettömiä elämänsisältöjä myös vertaistukea hyödyntämällä. Toimialalla kehitetään jatkuvasti

81 uusia hankintatapoja; vuonna 2011 laajennetaan hankintalain mukaista neuvottelumenettelyn käyttöä. Suun terveydenhuollon liikelaitoksesta saatavia kokemuksia seurataan ja arvioidaan toimialalla. Toimialan palveluverkko Toimiala ei esitä muutoksia terveysasemaverkkoon, koska tulevan terveydenhuoltolain vaikutukset tulee arvioida mm. valinnanvapauden toteutumisen suhteen. Ensi vuoden alussa käynnistyy lääkäreiden listautumismalli. Vuoden alussa päätetään myös Helsingin ja Vantaan yhdistämisen ja kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat kartoittaneiden selvitysten mahdolliset jatkotoimet, joilla saattaa olla vaikutusta palveluverkon kehittämiseen. Sosiaalipalvelujen osalta lautakunta on päätöksillään tiivistänyt palveluverkkoa. HUS:n laboratorioverkostoon ei esitetä muutoksia. Taloussuunnitelmakauden keskeiset palveluverkon muutokset ovat: 2011 Koivukylän vanhustenkeskuksen toiminta käynnistyy (Koivutorin palvelutalo muuttuu senioritaloksi ja Veturipolun toiminta palvelutalona supistuu) 2012 Viertolan vastaanottokodin Harjulan osaston uudisrakennus 2012 Koillinen neuvola toteutetaan siirtämällä Korson ja Leppäkorven neuvolat Korson sosiaaliaseman käytössä oleviin tiloihin Naalipolulle. Korson ja Leppäkorven tiloista luovutaan. 2013 Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen laajennus 2013 Kotisairaalan laajentaminen (ei investointi) 2013 Malminniitty-hanke (korvaa vammaisten itäisen monipalvelukeskuksen) 2014 Geriatrisen arviointi- ja akuuttiosaston laajennus 2014-2015 Korson vanhustenkeskus 2015 Marja-Vantaan (Kivistön) äitiys- ja lastenneuvola (tulevan päiväkodin yhteyteen) Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiset hankkeet: 35 asuntoa, Pähkinärinne 53 asuntoa, Osmankäämintie Osasta Veturipolun vanhustentalon asuntoja (16) luovutaan vanhustenhuollon yksikkönä ja tilat otetaan asunnottomien mielenterveyskuntoutujien käyttöön 35 asuntoa, tehostetun tuen asumisen yksikkö (VAV) vuonna 2013 60 asuntoa mielenterveyskuntoutujille (VAV, sijoituspaikka avoin) vuonna 2014 Vuosien 2012 2015 osalta valtakunnallisen ohjelman jatkumisesta päätetään uudessa hallitusohjelmassa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö Pääkaupunkiseudun kunnat lisäävät jatkuvasti yhteistyötään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Taloussuunnitelmakaudella tärkeimmät seutuyhteistyön muodot ja hankkeet ovat: Toimiala osallistuu sähköisen asioinnin ja palveluseteliportaalin PKS-tasoiseen kehittämistyöhön. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarastoratkaisua valmistellaan yhteistyössä pks-kuntien kanssa yhtenäisten määrittelyjen varmistamiseksi. Kuntarajat ylittävä päivystyspalvelujen käyttö mahdollistui 1.4.2010 jatkuen toistaiseksi. Yhteispäivystysten prosesseja ja päivystyksessä tapahtuvaa hoidon tarpeen arvioinnin kriteeristöä kehitetään PKS-yhteistyönä. Hammashuollon päivystys- ja erikoishoito tapahtuu PKS-yhteistyönä Suun erikoishoidon yksikössä (SEHYK) ja Pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja pyhäpäivystyksessä (ns. virka-ajan ulkopuolinen päivystys). Pääkaupunkiseudun kuntien lastensuojelun yhteinen strategiatyö jatkuu.

82 Pääkaupunkiseudun päihdetyön yhteisen toimintaohjelman toteuttaminen jatkuu. Hoiva-asumisen palvelusetelin käyttöönottoa valmistellaan yhteistyössä Helsingin ja Espoon kanssa Henkilökohtaisen avun palveluohjauksen ja palvelusetelin käyttöönoton valmistelu yhdessä Espoon kanssa. Itsearviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla on käytetty vuodesta 2001 arviointi- ja kehittämisvälineenä Euroopan laatupalkintokriteeristöä, EFQM-mallia. Laatutyötä on tehty tulosalueilla ja -yksiköissä eri tavoin. Vuoden 2009 alusta toimialan laatutyöryhmä aloitti toimintansa uudelleen, tavoitteena on määrittää ja harmonisoida toimialalla tehtävää laatutyötä. Vuoden 2009 lopulla aloitettiin toimialatasoinen itsearviointi julkisen sektorin organisaatioille tarkoitetun laadunarviointityökalu CAF:n mukaisesti johdon itsearviointiseminaarissa. CAFtoiminnankuvauksen mukaista itsearviointia jatkettiin kaikkien tulosalueiden edustajista koostuvassa työryhmässä. Itsearvioinnin perusteella toimialan tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi näyttää nousevan mm. organisaatiorajat ylittävien prosessien hiominen, esimiestasojen yhtenäistäminen toimialalla sekä projektityön haltuunotto ja integroiminen perustoimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on tehnyt toimintaympäristöanalyysin ns. Swot-menetelmää hyödyntäen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisiä vahvuuksia ovat osaava ja sitoutunut henkilökunta sekä kehittynyt johtamisjärjestelmä ja laadukas esimiestyö. Toimintakäytännöt ovat uuden organisaatiorakenteen myötä yhdenmukaistuneet, ja kustannustietoisuus sekä strateginen ajattelu kehittyneet. Jatkossa toimialan tulee panostaa erityisesti tulosalueiden välisten prosessien ja yhteistyön kehittämiseen, henkilöstön jaksamisen tukemiseen jatkuvan muutoksen keskellä sekä asiakastarpeista lähtevien palvelukokonaisuuksien hiomiseen. Toimintaympäristöanalyysin perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan vaikuttava suuri ulkoinen haaste on taloustaantuman mahdollinen syveneminen entisestään ja siitä seuraava palvelutarpeen kasvu. Rahoituspohjan kaventuessa joudutaan jatkuvasti arvioimaan palvelujen vaikuttavuutta. Päätöksenteon perusteluihin tullaan jatkossa sisällyttämään entistä systemaattisemmin arvio päätöksen riskeistä sekä vaikutuksista ihmisiin, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja talouteen. Riskiryhmien hyvinvoinnin ja terveyden menestyksekäs tukeminen edellyttää yhteistyötä yli tulosalue- ja toimialarajojen. Toimialan tulee hyödyntää jatkossakin erilaisia rekrytoinnin malleja ammattitaitoisen henkilökunnan varmistamiseksi tulevaisuudessakin. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla perustetaan 62 uutta vakanssia. Pääasiassa vakanssien lisäykset kohdistuvat perhepalveluissa terveydenhoitajien määrän lisäämiseen vastaamaan terveydenhuoltoasetuksen edellyttämää tasoa ja asunnottomuushankkeen toteuttamiseen, vanhus- ja vammaispalveluissa Koivukylän vanhustenkeskuksen toiminnan aloittamiseen ja terveyspalveluissa palvelutarpeen kasvuun vastaamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialojen yhteinen lasten ja nuorten palvelujen koordinaattorin tehtävä vakinaistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon talouskehys mahdollistaa toimialalle vuosittain enintään 20 uutta vakanssia vuosina 2012-2014. Henkilöstösuunnitelma on sopeutettu taloussuunnitelmaan. Talouden asettamien vaatimusten seurauksena investointeja ja suunniteltujen uusien toimintojen aloittamista on siirretty tai poistettu suunnitelmasta. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstön kokonaismäärä 2 790 2 500 2 562 2 582 2 602 2 622

83 12 01 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Menot -116-73 -76-76 -77-79 -80 Toimintakate -116-73 -76-76 -77-79 -80 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa Myyntitulot 0 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 Tuet 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 Sisäiset tulot 0 0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 Henkilöstömenot -55-56 -58-58 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0 Muiden palvelujen ostot -60-16 -17-17 Sisäisten palvelujen ostot 0 0 0 0 Materiaalin ostot -1-1 -1-1 Avustukset 0 0 0 0 Vuokrat 0 0 0 0 Muut kulut 0 0 0 0 Menot yhteensä -116-73 -76-76 Toimintakate -116-73 -76-76 Poistot 0 0 0 0 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä 0 0 0 0 Tilikauden tulos -116-73 -76-76 Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii kaupungin tehtäväksi säädetystä sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta sikäli kuin näistä tehtävistä ei ole erikseen määrätty. Yksilöä ja perhettä koskevat päätökset tekee sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto. Lautakunnan tehtävänä on tehtäväalueellaan, ellei lautakunta ole toisin määrännyt tai ellei toisin ole säädetty tai määrätty: ratkaista laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen antamat tehtävät, päättää työvoiman ja muiden voimavarojen sijoittamisesta eri tulosalueille, päättää palvelutuotannon kilpailuttamisesta ja palveluhankinnoista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, vahvistaa maksut ja korvaukset, myöntää avustukset ja päättää sopimuksista ja muista oikeustoimista sekä käyttää kaupungin puhevaltaa. Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaoston luottamushenkilötoiminnan kustannukset. Kustannukset koostuvat kokouspalkkioista, matkakuluista sekä muista kokouksiin liittyvistä kustannuksista ja luottamushenkilöiden koulutuskustannuksista. Lautakunta kokoontuu kesätaukoa lukuun ottamatta noin kuukausittain.

84 12 10 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 36 200 0 0 0 0 0 Menot -4 285-7 421-6 154-6 143-6 254-6 367-6 494 Toimintakate -4 249-7 221-6 154-6 143-6 254-6 367-6 494 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa Myyntitulot 21 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 Tuet 2 0 0 0 Muut tulot 6 200 0 0 Sisäiset tulot 8 0 0 0 Tulot yhteensä 36 200 0 0 Henkilöstömenot -3 191-3 266-3 247-3 247 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0 Muiden palvelujen ostot -498-3 742-2 523-2 523 Sisäisten palvelujen ostot -22-30 0 0 Materiaalin ostot -67-74 -80-80 Avustukset -203 0 0 0 Vuokrat -302-287 -284-273 Muut kulut -3-21 -20-20 Menot yhteensä -4 285-7 421-6 154-6 143 Toimintakate -4 249-7 221-6 154-6 143 Poistot -133-133 -126-113 Yk-lisät 0 0 0-11 438 Laskennalliset yhteensä -133-133 -126-11 551 Tilikauden tulos -4 382-7 354-6 281-17 695 Toiminnan kuvaus Talous- ja hallintopalvelujen tulosalue vastaa keskitetysti toimialan talouteen, hallintoon ja henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä sekä tarjoaa tukipalveluita toimialan muille tulosalueille ja resurssien puitteissa muille kaupungin toimialoille. Tulosalueen tavoitteena on tarjota edellytykset laadukkaaseen johtamiseen ja päätöksentekoon. Tulosalue tarjoaa lähinnä sisäisiä palveluja toimialalle. Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Tulosalue koordinoi yhteistyötä kaupungin keskushallinnon ja palvelukeskusten kanssa, joita ovat tilakeskus, tietohallinnon palvelukeskus, talouspalvelukeskus, henkilöstökeskus ja hankintakeskus. Tulosalue ostaa vähäisessä määrin palveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta, esim. koulutusta, konsultointia ja painotuotteita. Tulosalueen tavoitteena on olla korkeatasoinen asiantuntijaorganisaatio. Tekniset tukipalvelut on pitkälti keskitetty kaupungin palvelukeskuksiin. Tavoitteena on lisäksi hyödyntää täysimääräisesti sähköisten järjestelmien luomia mahdollisuuksia. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2011 on 6,2 milj. euroa, mikä on 17,1 prosenttia pienempi kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelma.

85 Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2011 Tulosalueella tuotetaan talouden ja hallinnon tukipalvelut toimialalle. Tulosalueen painopisteenä tulevat olemaan toimintojen sähköistämisen kehittäminen, talouden hallinnan edelleen kehittäminen, eri tavoin ulkoa hankittavien palvelujen hallinnan kehittäminen sekä muut tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Toimialan keskeisin päämäärä on lisätä tuottavuutta erilaisin toimenpitein. Tärkeimmän toimenpidekokonaisuuden muodostavat tietojärjestelmien kehityshankkeet. Talous- ja hallintopalvelut toteuttavat tai tukevat mm. seuraavia keskeisiä tietojärjestelmähankkeita: Tulosalue osallistuu aktiivisesti toiminnanohjausjärjestelmän (VanVan) täytäntöönpanoon ja jatkokehittämiseen. Tulosalue toteuttaa pitkäjänteisesti tiedolla johtamisen kehittämisstrategiaa, jossa on seuraavat kehitysaskeleet: - automatisoitu ja integroitu tietotuotanto - tuotekirja eli kattava tuotteistus - tuotehinnoittelu - suoritebudjetointi - tuottavuustavoitteet ja kannustimet - kattava controller-toiminto. Tietotuotannon automatisoimiseksi aloitetaan useamman vuoden kestävä hanke tietovaraston rakentamiseksi ja raportoinnin kehittämiseksi (Business Intelligence). Tulosalue koordinoi toimialalla valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn ja sähköisen lääkemääräyksen KanTa-hankkeen paikallista toteutusta. Vuonna 2010 alkanut koulutus viedään loppuun. Tulosalue osallistuu sähköisen asioinnin kehittämiseen Vantaan tasolla sekä yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tulosalue kehittää palveluseteliportaalia yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tulosalueella kehitetään palvelutuotantoa edistämällä ja koordinoimalla Vantaa-sopimuksen mukaisesti palvelusetelien käyttöönottoa toimialalla. Ostopalvelujen kilpailuttamiseen ja hankintaan kehitetään uusia hankintatapoja. Hankintalain mukaista neuvottelumenettelyn käyttöä laajennetaan toimialan ostaja-aseman vahvistamiseksi. Tulosalue ottaa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän mahdollisuudet parantaa talouden suunnittelua ja raportointia. Tulosalue edistää järjestelmän hyvää käyttöönottoa toimialalla sekä tehokkaan järjestelmään perustuvan hyvän toimintakulttuurin syntymistä. Suoritebudjetointia kehitetään tavoitteena tukea tuottavuuden lisäämistä. Controller-toimintoa kehitetään sekä toiminnanohjausjärjestelmään että toimintakulttuuriin liittyen. Ennakoivan rekrytoinnin menetelmiä kehitetään kriittisissä ammattiryhmissä henkilökunnan saamisen varmistamiseksi. Tulosalueella on laadittu toimistotyöselvitys. Tavoitteena on toimintojen sähköistämisen myötä vähentää toimistotyöntekijöiden määrää. Toimialalla laaditaan myös selvitys toimialan esimiesrakenteesta. Tulosalue koordinoi Marja-Vantaan hyvinvointipalveluhanketta, jossa etsitään uusia korkeatasoisia palveluratkaisuja ja kumppanuuksia Marja-Vantaan hyvinvointipalvelujen rakentamiseksi. Hanke aloitetaan palveluarkkitehtuurikilpailulla vuonna 2011. Talous- ja hallintopalvelut koordinoi toimialan valmiussuunnitelman uudistamisen vuonna 2011. Tulosalue koordinoi toimialan ja kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Vuoden 2011 painopisteitä ovat Savuton Vantaa -ohjelman toimeenpano sekä osallistuminen kansallisen Kaste TeRoKa -ohjelman Savuton Etelä-Suomi -osahankkeeseen, mikäli hanke saa rahoitusta. Tulosalue on lisäksi mukana koko pääkaupunkiseutua kehittävässä KatuMetro -hankkeessa ja kansainvälisessä Pure -hankkeessa.

86 Tulosalue koordinoi ympäristöohjelman toimeenpanoa toimialalla. Tulosalueella ei ole omiin toimitiloihin liittyviä muutoksia. Tulosalue koordinoi toimialalla tapahtuvia toimitilojen muutoksia ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan vähentämään toimitilojen määrää. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 talous- ja hallintopalvelujen vakanssimäärä säilyy ennallaan (53) tai vähenee yhdellä (52). Vakanssimäärän väheneminen on yhteydessä päätökseen kirjaamon siirtymisestä. Toimialan johdon määräaikainen lasten ja nuorten palvelujen koordinaattorin vakanssi vakinaistetaan yhteistyössä sivistystoimen sekä vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialojen kanssa. Vuosina 2012-2014 sekä talous- ja hallintopalvelujen että toimialan johdon vakanssimäärä säilyy ennallaan. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstön kokonaismäärä 63 53 53 53 53 53 Taulukon luvuissa ei ole otettu huomioon mahdollista kirjaamon siirtymistä. Lukuihin sisältyy lasten- ja nuorten palvelujen koordinaattorin vakinaistaminen. Tunnusluvut TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tarve-indikaattorit Toimialan (/kaupungin) menomääräraha 501,6 511,5 540,7 550,9 561,1 572,4 Toimialan henkilöstömäärä 2 790 2 500 2 562 2 582 2 602 2 622 Toimialan volyymi Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä 63 53 53 53 53 53 Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaika 49,7 42,6 42,6 42,6 42,6 42,6 Tuottavuus ja tehokkuus Hallinnollisten tehtävien henkilöstömenojen osuus toimialan koko määrärahasta 0,6 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan henkilöstö 2,3 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,0 % 2,0 % Henkilöstö 63/2 790 53/2 500 53/2 562 53/2 582 53/2602 53/2622 Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan esimiesten määrä 33,7 % 30,6 % 30,6 % 30,6 % 30,1 % 29,9 % Henkilöstö 63 / 187 53 / 173 53 / 173 53 / 173 53 / 176 53 / 177

87 12 20 ERIKOISSAIRAANHOITO Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Menot -176 153-165 140-183 100-183 100-186 762-190 497-194 307 Toimintakate -176 153-165 140-183 100-183 100-186 762-190 497-194 307 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa 0 0 0 0 Myyntitulot 0 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 Tuet 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 Sisäiset tulot 0 0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 Henkilöstömenot -5 372-5 560-5 950-5 950 Asiakaspalvelujen ostot -170 598-159 400-176 910-176 910 Muiden palvelujen ostot -183-180 -240-240 Sisäisten palvelujen ostot 0 0 0 0 Materiaalin ostot 0 0 0 0 Avustukset 0 0 0 0 Vuokrat 0 0 0 0 Muut kulut 0 0 0 0 Menot yhteensä -176 153-165 140-183 100-183 100 Toimintakate -176 153-165 140-183 100-183 100 Poistot 0 0 0 0 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä 0 0 0 0 Tilikauden tulos -176 153-165 140-183 100-183 100 Toiminnan kuvaus Vantaa hankkii erikoissairaanhoidon palvelut pääasiassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS). Potilaat tarvitsevat lääkärin lähetteen erikoissairaanhoitoon hakeutumisessa. Lähetteistä alle kaksi kolmasosaa laaditaan terveysasemilla ja yksi kolmasosa potilaista hakeutuu hoitoon yksityissektorin tai toisen erikoissairaanhoidon klinikan kautta. Erikoissairaanhoito tekee hoidon tarpeen arvion lähetteen perusteella ja hyväksyy hoitoon ne potilaat, joiden arvioidaan tarvitsevan erikoissairaanhoitoa. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen toimiala ja HYKS sopivat HUS:n tuottaman erikoissairaanhoidon tilauksen ns. terveyssuunnittelukokouksissa, joiden perusteella laaditaan vuosittain palvelusopimus. HUS tuottaa kunnalle palvelutuotteina ns. NordDRG-tuotteita (hoitoepisodituotteita), käyntituotteita ja hoitopäivätuotteita. Laskutus em. tuotteista vuonna 2009 oli 169,7 milj. euroa ja HUS:n ennuste vuodelle 2010 on 172,5 milj. euroa. Kansallisen terveydenhuollon strategian mukaisesti terveysasemilla käynnistetään erikoislääkärivastaanotot. Kuntaneuvotteluissa tullaan sopimaan reumalääkärin, ortopedin ja lastenlääkäripalvelujen hankinnasta HYKS:stä. Hankinta vaatii uuden tuoteryhmän luomisen erikoissairaanhoidon palveluvalikkoon. Toiminnot suunnitellaan siten, että ne alentavat nettokustannuksia tai ainakin ovat kustannusneutraaleja. Puhelinkonsultaatiota ja digitaalisten kuvien konsultaatiota kehitetään mm. diabeteksen, muun medisiinisen lääketieteen ja ortopedian osalta. Konsultaatioprosesseja kehitetään, millä pyritään vähentämään erikoissairaanhoidon lähetteitä.

88 Toimiala toimii tiiviissä yhteistyössä kaupunkia edustavien HUS-luottamushenkilöiden kanssa ja tukee Vantaan HUS-omistajaohjausta. Vantaa on mukana yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa ns. Sotealuekokeilussa. Päätöksiä sote-aluekokeiluun liittyen tehdään Sote-lain voimaantulon myötä. Syksyllä 2010 käynnistynyt HYKS-alueen hoitoketjujen kehittämishanke Tehokas jatkuu. Hankkeen tavoitteena on muodostaa alueellista tietotuotantoa hyödyntäen potilaslähtöinen asiakasprosessi ja palvelurakenne, joka tehostaa henkilöresurssien käyttöä, tukee potilaan omahoitoa ja vähentää paluuta sairaalaan sekä estää vanhuspotilaiden laitostumista ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Talousarvion perustelut Sosiaali- ja terveystoimi esittää erikoissairaanhoidon menomäärärahan korottamista kaupunginhallituksen 21.6.2010 päätöksen mukaisesta talousarviokehyksestä 6,5 milj. eurolla, josta 6,0 milj. euroa kohdistuu varsinaiseen HUS-palvelusopimukseen (176,0 milj. euroa) ja 0,5 milj. euroa yhteistoimintaan psykiatrisessa kuntoutuksessa. Erikoissairaanhoidon tehtäväalueen kaikkiin menoihin esitetään varattavan 183,1 milj. euroa, josta HUSpalvelusopimus on 176,0 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon tehtäväalueella on lisäksi määrärahat HUSeläkevastuisiin 6,0 milj. euroa, psykiatrisiin kuntoutuspalveluihin 0,7 milj. euroa sekä myrkytystietokeskuksen ja lääkärihelikopterin menoihin 0,2 milj. euroa. Toimiala edellyttää vuodelle 2011 kirjallista, sanktiopohjaista palvelusopimusta HYKS:n kanssa. Toimialan mukaan HUS:n toimitusjohtajan tulee tehdä palvelusopimus, jonka HUS:n hallituksen tulee hyväksyä. Vantaan osalta sopimuksen hyväksyjä on Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta. Espoo ja Helsinki ovat valmiita sopimusmallin rakentamiseen. Edellisen kerran palvelusopimus laadittiin vuonna 2004. Erikoissairaanhoidon menojen hallittavuuden parantaminen vaatii perus- ja erityispalvelujen hoitoketjujen saumatonta toimintaa sekä palvelusopimusta, jonka puitteissa HUS lisää tuottavuutta suunnitellusti. HUSpalvelusopimuksen syntyminen edellyttää määrärahavarausta, joka lähenee ensi vuoden Vantaan erikoissairaanhoidon käyttömenoja, jotka HUS arvioi 180 milj. euroksi. HYKS-johto on käydyissä neuvotteluissa todennut voivansa hyväksyä palvelusopimuksen arvoltaan 176,0 milj. euroa. Tunnusluvut TP 2009 TA 2010* TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tarve-indikaattorit Sairastavuusindeksi (Vantaa) - - - - - - Väestö 31.12 197 655 200 072 202 011 204 186 206 348 208 601 75 vuotta täyttäneet 31.12. 8 426 8 905 9 394 9 938 10 545 11 170 Toiminnan volyymi Hoitojaksot (NordDRG), kertymä vuoden päätyttyä 66 047 56 863 68 880 - - - Käynnit, kertymä vuoden päätyttyä 202 640 191 168 206 588 - - - Hoitopäivät, kertymä vuoden päätyttyä 46 976 42 586 39 554 - - - Laatu ja vaikuttavuus Kaikki jonossa olevat 31.12. 2 101 0 0 0 0 0 Yli 6 kk jonottaneita 215 0 0 0 0 0 Lasten psykiatrian jonossa yli 3 kk 0 0 0 0 0 0 Nuorisopsykiatrian jonossa yli 3 kk 0 0 0 0 0 0

89 TP 2009 TA 2010* TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas 891 893** 928 947 965 985 Euroa/NordDRG-tuote 1 560-1 554 1 571 1 588 1 606 * HUS:n ja Vantaan välisen yhteistyömuistion mukainen tilaus ** perustuu ennusteeseen 6/2010

90 12 30 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 7 761 9 181 5 760 5 760 6 019 6 290 6 573 Menot -59 520-64 547-65 508-65 508-66 687-67 887-69 245 Toimintakate -51 759-55 367-59 748-59 748-60 668-61 597-62 672 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa Myyntitulot 1 420 1 621 2 432 2 432 Maksutulot 5 978 6 770 2 540 2 540 Tuet 352 781 781 781 Muut tulot 0 9 7 7 Sisäiset tulot 11 0 0 0 Tulot yhteensä 7 761 9 181 5 760 5 760 Henkilöstömenot -33 682-35 594-23 702-23 702 Asiakaspalvelujen ostot -6 600-7 457-6 252-6 252 Muiden palvelujen ostot -8 984-8 603-7 832-7 832 Sisäisten palvelujen ostot -499-2 431-18 132-18 132 Materiaalin ostot -4 572-5 416-4 605-4 605 Avustukset 0-1 061-1 061 Vuokrat -5 172-5 042-3 925-3 925 Muut kulut -11-5 0 0 Menot yhteensä -59 520-64 547-65 508-65 508 Toimintakate -51 759-55 367-59 748-59 748 Poistot -1 721-1 730-202 -200 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä -1 721-1 730-202 -200 Tilikauden tulos -53 481-57 097-59 950-59 948 Toiminnan kuvaus Terveyspalvelujen tulosalue muodostuu vastaanottotoiminnan, kuntoutuksen ja mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksiköistä. Tulosalueen vastuulla on myös Peijaksen sairaalassa sijaitseva terveyskeskuspäivystys. Päivystyksen palveluntuottajana on toiminut Attendo MedOne Oy vuodesta 2008 alkaen. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 17.5.2010 kokouksessaan hankinnan jatkamisen optiovuodelle 2011. Suun terveydenhuollon palvelut tuottaa Suun terveydenhuollon liikelaitos. Palvelujen järjestäjänä ja tilaajana toimii sosiaalija terveyslautakunta. Suun terveydenhuollon menomääräraha on budjetoitu terveyspalveluihin. Terveyspalvelujen tulosalue koordinoi ensihoitoa ja sairaankuljetusta, jotka hankitaan Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselta (KUP). Palveluostoon varataan toiminnan edellyttämä määräraha tulosalueen talousarvioon. Terveyspalvelujen tehtävä on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia sekä parantamalla toimintakykyä kuntoutustoimenpiteillä. Terveyspalvelujen palvelutuotanto järjestetään kansallisen strategian ja kansanterveyslain mukaisesti siten, että kuntalaisille tuotetut palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja niiden kustannusvaikuttavuus maksimoidaan. Tulosalue toimii tiiviissä yhteistyössä toimialan muiden tulosalueiden toimintojen kanssa. Terveysasemien lääkärit palvelevat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiakkaita neuvoloissa ja oppilaitoksissa. Kuntoutusyksikkö järjestää terapia- ja apuvälinepalvelut mm. vanhainkoteihin, asumispalveluyksiköihin, kehitysvammahuoltoon sekä neuvola- ja kouluterveydenhuoltoon. Omaa kuntoutuspalvelutuotantoa täydennetään ostopalveluilla erityisesti pitkäaikaista ja erityisosaamista vaativia terapioita tarvitsevien potilaiden osalta.

91 Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2011 on 65,5 milj. euroa, mikä on 1,5 prosenttia suurempi vuoden 2010 käyttösuunnitelmaa ja toteumaennustetta. Tulomääräraha on 5,8 milj. euroa, mikä on vuoden 2010 käyttösuunnitelmaa (määrärahan muutos sosiaali- ja terveyslautakunta 13.9.2010) 15,3 prosenttia pienempi. Toteumaennusteen tuloihin verrattuna kasvua on 17,1 prosenttia. Tulomäärärahan muutokset johtuvat suun terveydenhuollon liikelaitoksen perustamisesta ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelujen siirtymisestä bruttolaskutukseen. Toiminnan tavoitteet Terveyspalvelujen tulosalueen keskeisiä päämääriä ovat: Hoitotakuulainsäädännön mukaisten palvelujen tuottaminen: välitön yhteydensaanti terveysasemalle, hoidon tarpeen arviointi kolmen päivän sisällä ja hoito kolmen kuukauden sisällä. Yhteydensaantia seurataan puhelinjärjestelmän tuottaman tiedon avulla (vastausprosentti). Hoidontarpeen arvioinnin toteutumisesta ja hoitoon pääsystä tehdään kahdesti vuodessa otostutkimus terveysasemilla ja tulokset julkaistaan internetissä. Ehkäisevän työn tehostaminen: neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (380/2009) mukaisten tarkastusten järjestäminen 1.1.2011 alkaen. Palvelujen asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden lisääminen: välittömän yhteydensaannin takaaminen ja puhelinpalvelujen kehittäminen. Orange-järjestelmä (mahdollistaa mm. takaisinsoittotoiminnon) otettu käyttöön, millä turvataan välitön yhteydensaanti. Kotona asumisen edistäminen: kuntoutusyksikön toiminnan tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen kuntoutustoimenpiteiden ja apuvälineiden avulla. Näin edistetään itsenäistä kotona-asumista ja vähennetään muiden palveluiden tarvetta. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2011 Muutokset palvelustrategiassa Terveysasemien vastaanottotoiminnassa siirrytään ns. listautumismalliin, joka korvaa nykyisen väestövastuuseen pohjautuvan omalääkärijärjestelmän. Siirtyminen toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että Länsi- Vantaan toiminnot siirtyvät listautumismalliin 1.2.2011 ja Keski- ja Pohjois-Vantaan toiminnot elokuussa 2011. Listautumismallin käynnistäminen edellyttää kaupunginhallituksen ja ammattijärjestön välisen paikallisen sopimuksen syntymistä. Listautumismalli parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta. Listautumismallissa omalääkäri eli käytännössä oma tiimi määritellään yli 75-vuotiaille, pitkäaikaissairaille ja muille erityisryhmille, joiden sairastavuus edellyttää pitkäjänteistä lääkärin/hoitajan ja potilaan välistä suhdetta. Terveysasemilla on siirrytty jo aikaisemmin tiimityömalliin. Päiväpoliklinikat hoitavat potilaita ilman ajanvarausta. Päiväpoliklinikkojen aukioloaikoja suunnitellaan laajennettavaksi siten, että syksyllä 2011 suurilla terveysasemilla sijaitsevat päiväpoliklinikat palvelevat klo 18:aan asti. Hakunilan terveysaseman lääkärityövoima turvattiin vuoden 2010 aikana lisäämällä vuokratyön osuutta huomattavasti. Hakunilan terveysaseman vastaanottopalvelujen kilpailutus nähdään kustannustehokkaana ja asiakaspalvelutasoa parantavana toimintatapana. Vantaa-sopimukseen sisältyy kohta Hakunilan suuralueen palvelujen järjestämisestä ja Hakunilan terveysasematoiminnan hankintaa ostopalveluna esitetään. Jokaisen terveysaseman yhteyteen luodaan taloussuunnitelmakauden aikana neuvontajärjestelmä, jossa kuntalaisilla on mahdollisuus saada tarvitessaan tietoa ja ohjausta kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työ käynnistetään vuonna 2011. Aviapolis-alueen (Kartanonkoski, Pakkala, Tammisto ja Ylästö) terveyspalvelujen järjestäminen selvitetään viimeistään maaliskuussa vuonna 2011. Vantaan oman terveyskeskusverkon ja sen toiminnan kehittämisestä tuodaan lautakunnalle kehityskuvat ja suunnitelmat vuoden 2011 aikana. Suunnitelmien tulee sisältää tiedot vakanssirakenteista, yhteistyötahoista

92 Vantaan organisaatiossa ja ulkopuolisten palvelujen käytöstä, toiminta-ajoista, toimintasisällöstä esim. painopiste- ja erikoistumisalueista sekä sähköisten palveluiden kehittämisestä. Vantaa hallinnoi KASTE-ohjelmaan kuuluvaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta (Mielen avain -hanke). Mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikkö vastaa hankkeen hallinnosta ja koordinaatiosta. Vantaalaisen hyvä mieli -hanke on osa Mielen avain -hanketta. Hankkeet toteutetaan vuosina 2010-2012. Mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikön tavoite on koordinoida ja koota perus- ja erikoistason mielenterveys- ja päihdepalvelujen prosessit asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Tulosyksikköön kuuluu myös Miepä-palvelupiste, joka on matalan kynnyksen toimipiste mielenterveysasiointia varten. Suun terveydenhuollon liikelaitos on tuottanut vantaalaisten tarvitsemat hammashoidon palvelut ja ehkäisevän työn 1.6.2010 alkaen. Palvelusopimuksessa on sovittu siitä, että suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotanto sovitetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämään määrärahaan ja toiminta optimoidaan ja rationoidaan siten, että lakisääteisten suun terveydenhuollon palvelujen saanti kuntalaisille toteutuu ja ehkäisevä työ toteutuu. Ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tuottaa PKS-päivystys. Osa suun erikoishoidon palveluista tuotetaan pääkaupunkiseudun yhteisessä PKS-SEHYK -yksikössä. Suun terveydenhuollon palvelutuotannon volyymi nousee 10 prosentilla vuonna 2011 verrattuna vuoden 2010 tasoon, mikä turvaa täysin hoitotakuun toteutumisen. Päivystyksen yhteyteen käynnistyy selviämishoitoasema (SEHO). Selviämishoitoasema on neljä vuodepaikkaa sisältävä yksikkö, joka toimii päivystyksen tiloissa ja on osa päivystyksen toimintaa. Selviämishoitoaseman kustannukset eivät nosta päivystyksen menoja. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos (KUP) tuottaa sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelut. Laitos siirtyy vuoden 2011 alusta bruttolaskutukseen, mikä tarkoittaa että menomääräraha kasvaa arvioitujen kuljetustulojen verran (v. 2010 nettolaskutus oli 2 074 000 euroa, bruttolaskutukseen siirryttäessä v. 2011 laskutus tulee olemaan 2 970 215 euroa, josta kuljetustulot ovat 843 442 euroa.) Muut toiminnan kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet Tulosalueella kehitetään sähköisen asioinnin ratkaisuja (mm. Forsante-verenohennuspotilaan hoito, Orangepuhelinjärjestelmän mahdollisuuksien hyödyntäminen). Sähköisen ajanvarauksen suunnittelu aloitetaan. Kuntoutuksen tulosyksikkö parantaa tuottavuutta suunnittelemalla työprosesseja ja lisäämällä terapiahenkilöstön asiakastyön osuutta työajasta, ja osallistuu TuottavuusTalkoot -hankkeeseen. Talousarviovuonna selvitetään palvelutarpeen arvioinnin laajentaminen myös 71-74 vuotiaisiin. Palveluverkkomuutokset Terveysasemaverkkoon ei esitetä muutoksia. Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 terveyspalveluihin perustetaan 15 uutta vakanssia: Vastaanottotoiminnan tulosyksikköön 2 sairaanhoitajan vakanssia listautumismalliin liittyvän päiväpoliklinikkatoiminnan käynnistämiseen (Keski-Vantaan alue) Tikkurilan terveysasemalle 1 sairaanhoitaja Hakunilan terveysasemalle hoidontarpeen arvioinnin turvaamiseksi 1 sairaanhoitaja ja 1 lääkäri Leinelän uuden kaupunginosan väestöä varten Koivukylän terveysasemalle 2 lääkäriä Länsi-Vantaan alueelle korvaamaan kotihoidon lääkärityöhön siirtyneitä 1 lähihoitaja Myyrmäen toimipisteeseen turvaamaan toiminnan asiakaslähtöisyys ja tehokkuus 1 tartuntatautien terveydenhoitaja (lakisääteinen terveyskeskuksen tehtävä)

93 1 koulu- ja neuvolalääkäri asetuksen 380/2009 mukaisesti. Kuntoutustoiminnan tulosyksikköön 2 etappisairaanhoitajaa 1 puheterapeutti ja 1 toimintaterapeutti vanhuspalveluiden lisääntyvän tarpeen takia 1 fysioterapeutti. Kahden vakanssin (etappisairaanhoitajat) määrärahat ovat olleet jo vuoden 2010 käyttösuunnitelmassa. Henkilöstölisäyksillä turvataan terveysasemien ja kuntouttavan työn onnistuminen sekä laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Palvelujen tarve kasvaa väestön kasvun ja ikärakenteen vanhenemisen myötä. Palveluiden painopisteet vastaavat kuntalaisten tarpeita. Peruspalvelujen resursoinnilla taataan palveluiden oikeaaikainen saatavuus, jolloin saavutetaan kustannussäästöjä muun muassa erikoissairaanhoidon menoista. Taloussuunnitelmakauden vakanssimuutokset täsmentyvät vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstön kokonaismäärä 733 421 436 442 448 454 Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Sairastavuusindeksi (Vantaa) - 71 71 - - - Väestö 31.12. 197 655 200 072 202 011 204 186 206 348 208 601 75 vuotta täyttäneet 31.12. 8 426 8 905 9 394 9 938 10 545 11 170 Toiminnan volyymi Vastaanottotoiminta - lääkärikäynnit 191 749 220 000 200 000 204 200 206 300 208 400 - hoitajakäynnit 212 258 190 000 195 000 200 000 202 000 202 000 Päivystystoiminta - lääkärikäynnit 34 972 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 - hoitajakäynnit 12 442 12 000 12 000 12 000 13 000 13 000 Kuntoutustoiminta yhteensä 71 359-73 500 74 600 75 700 76 800 - terapiakäynnit 60 170-64 000 65 000 66 000 67 000 - ostopalveluterapiat 11 189-9 500 9 600 9 700 9 800 Laatu ja vaikuttavuus Lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 44 55 52 52 52 52 Listautuneiden osuus väestöstä % - 17 17 18 18 18 Ea-käyntien osuus % kaikista lääkärikäynneistä 14 14 14 14 14 14 Päivystystoiminnan odotusaika alle 3 h % 98,6 100 100 100 100 100 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas vastaanottotoiminta ja päivystys 162,33-175,35 176,61 177,83 179,44 kuntoutus (ei sisällä veteraanikuntoutusta) 34,10-36,42 36,68 36,93 37,27 Euroa/käynti vastaanott. lääkärik. 85,84-79,35 79,12 79,72 80,50 vastaanott. hoitajak. 31,39-34,39 34,14 34,41 35,10

94 Henkilöstö Henkilötyövuotta TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 - lääkärit (vastaanotto) 70 67 70 72 73 74 - hoitajat (vastaanotto) 88 82 85 88 90 90 - terapeutit (kuntoutus) 64 66 68 71 73 76 Suun terveydenhuollon palvelutilaus SFA 10 -tuotteiden määrä - - 382 658 390 311 398 118 406 080 SFA 10 -tuotteiden hinta (1 000 ) - - 14 812 15 108 15 410 15 718 Hoitotakuun seuranta, yli 6 kk jonottaneet 75 0 0 0 0 0

95 12 40 PERHEPALVELUT Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 25 758 30 697 28 464 28 464 29 745 31 083 32 482 Menot -123 787-131 158-134 716-134 816-137 241-139 709-142 402 Toimintakate -98 030-100 461-106 252-106 352-107 496-108 626-109 919 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa Myyntitulot 3 606 3 015 2 989 2 989 Maksutulot 2 912 2 911 2 935 2 935 Tuet 15 961 22 664 20 440 20 440 Muut tulot 3 212 1 666 2 100 2 100 Sisäiset tulot 67 442 0 0 Tulot yhteensä 25 758 30 697 28 464 28 464 Henkilöstömenot -34 908-36 827-38 312-38 412 Asiakaspalvelujen ostot -33 315-32 346-35 736-35 736 Muiden palvelujen ostot -2 651-3 645-3 850-3 850 Sisäisten palvelujen ostot -899-583 -640-640 Materiaalin ostot -829-1 084-1 113-1 113 Avustukset -44 512-49 573-47 585-47 585 Vuokrat -6 738-6 983-7 361-7 361 Muut kulut 65-119 -120-120 Menot yhteensä -123 787-131 158-134 716-134 816 Toimintakate -98 030-100 461-106 252-106 352 Poistot -270-319 -327-327 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä -270-319 -327-327 Tilikauden tulos -98 299-100 781-106 579-106 679 Toiminnan kuvaus Perhepalvelujen päätehtävänä on tukea moniammatillisella työllä lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia ja omatoimisuutta yhteistyössä heidän omien verkostojensa ja muiden toimijoiden kanssa. Perhepalveluissa järjestetään ennalta ehkäisevän terveydenhuollon palveluja, psykososiaalisia palveluja ja viimesijaisen sosiaalihuollon ja sosiaaliturvan palveluja lastensuojelun, päihdehuollon, mielenterveyspalvelujen ja toimeentulotuen tarpeessa oleville. Palveluja järjestetään kaupungin omana toimintana ja ostopalveluina. Ostopalveluja on erityisesti mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa (54 % kustannuksista), lastensuojelun sijaishuollossa (58 %) ja päihdehuollossa (39 %). Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2011 on 134,7 milj. euroa, mikä on 2,7 prosenttia suurempi kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2010 toteutumaennusteeseen kasvua on 2,9 prosenttia. Tulomääräraha on 28,5 milj. euroa, jossa on vähennystä vuoden 2010 käyttösuunnitelman tuloihin 7,3 prosenttia. Tulomäärärahassa on vuoden 2010 toteumaennusteeseen verrattuna vähennystä 0,8 prosenttia, mikä johtuu toimeentulotuen käytön ja siitä saatavan valtionosuuden matalammasta toteutumisarviosta. Toiminnan tavoitteet Perhepalvelujen tulosalueella kaikkien tulosyksiköiden yhteiset tavoitteet ja toiminnan keskeiset päämäärät ovat: vanhemmuustyöllä tuetaan lasten ja nuorten kehitystä, pitkäaikaisasiakkuuksien syntymistä ehkäis-

96 tään, ehkäisevää työtä priorisoidaan, mielenterveystyön ja päihdetyön yhteistyörakenteita kehitetään sekä palvelujen kustannusvaikuttavuutta arvioidaan. Tulosyksikkökohtaisia tavoitteita ovat: ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa työtä laajennetaan ja suunnataan aiempaa enemmän koko perheen hyvinvointia tukevaksi lastensuojelun asiakkuuksia vähennetään kehittämällä tulosalueen toiminnoissa ehkäisevän lastensuojelun työmuotoja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ei ylitä 1,4 prosenttia 0 17-vuotiaista sijaishuollossa lisätään perhehoidon osuutta pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman täytäntöönpanoa jatketaan valtion kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti peliongelmaisten hoitoa kehitetään mahdollisuuksien mukaan vakiintuneen huumeiden käyttäjien korvaushoidon siirtämistä terveysasemien tehtäväksi ja apteekkijakeluun pääkaupunkiseudun yhteisen mallin mukaan suunnitellaan mielenterveyskuntoutujien palveluprosessia kehitetään avohoidon suuntaan yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa yhteistyötä selviämisasematoiminnan kanssa kehitetään maahanmuuttajien vastaanotossa jatketaan linjausta, jonka mukaan uusia kuntapaikkoja ei myönnetä. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2011 Muutokset palvelustrategiassa Lastensuojelun sijaishuollossa lisätään perhehoidon osuutta. Tavoitteena on, että 40 prosenttia sijoituksista tehdään sijaisperheisiin. Neuvolan perhetyön, päihdehuollon, perheneuvolan, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ja lapsiperheiden kotipalvelujen asiakkuuskriteerit tarkistetaan talousarviovuoden aikana. Pääosa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman hankkeista toteutetaan ostopalveluina: Pähkinärinteen hanke (35 asuntoa), tehostetun tuen yksikkö kaksoisdiagnoosiasiakkaille ja muille vahvaa asumisen tukea tarvitseville (10 + 25 asuntoa) ja mielenterveyskuntoutujille (60 asuntoa). Muut toiminnan kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet Vanhemmuustyön hankkeessa kehitetään lasten ja heidän perheidensä tukemiseksi sisällöllistä vanhemmuustyötä ja sen rakenteita, ja luodaan pysyvä rakenne palveluiden kehittämiseksi. Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon perhevalmennuksen kehittämishanke (Kaste) jatkuu. Suunnitelmakaudella lisätään voimavaroja siten, että vuonna 2014 Vantaalla ollaan asetuksen mukaisessa henkilöstötilanteessa terveydenhoitajien osalta. Voimavarojen lisäyksen myötä terveystarkastusten sisällöt laajennetaan asetuksen mukaisesti kattamaan koko perheen hyvinvointia, ja varhaisen tuen tarjoaminen sitä tarvitseville perheille, lapsille ja nuorille mahdollistuu. Kasvatus- ja perheneuvonnan kehittämissuunnitelma valmistuu ja suunnitelmaa aletaan toteuttaa. Maahanmuuttajien vastaanottotoiminnassa jatketaan vuoden 2010 linjausta uusien kuntapaikkojen osalta. Kotouttamislakiin suunnitteilla oleva muutos (1.9.2011) tuo lisää velvoitteita kotouttamistoimintaan, kun työperäinen maahanmuutto oikeuttaa jatkossa näihin palveluihin. Tämä lisää työ- ja asiakasmäärää. Yhteistyötä poliisin kanssa nuorten rikoksentekijöiden osalta lisätään. Varhaisen avoimen yhteistoiminnan kehittämishanke (Kaste/STM) aloitetaan, jos rahoitus järjestyy. Lastensuojelun avohuollossa kehitetään uusia työskentelytapoja 13-17-vuotiaiden palveluihin. Perheterapeuttista työotetta ja sosiaaliohjausta sekä ilta- ja viikonlopputyötä perheissä lisätään. Tavoitteena on eh-

97 käistä kiireellisten sijoitusten ja nuorten huostaanottojen kasvua. Lastensuojelun perhetyön tuottavuuspilotin työtä jatketaan. Lastensuojelun avohuolto ja päihdehuollon nuorisoasema kehittävät yhdessä nuorisopalvelujen (Vapas) kanssa rakenteita, jolla pyritään ehkäisemään lastensuojeluasiakkuuksien syntymistä. Tammirinteen Tammenterho -yksikössä kehitetään koko perheen tehostettua perheselvitysten tekemistä. Tavoitteena on perheen vuorovaikutuksen parantaminen ja lapsen/lasten palaaminen omaan perheeseen ilman pitkäaikaiseksi muodostuvaa sijoitusta. Sijaishuollossa tehdään läheisverkostoselvitykset kattavasti sijoitustilanteissa, jotta lasta ei tarvitsisi sijoittaa ulkopuoliseen sijoitukseen. 16-17-vuotiaille nuorille järjestetään räätälöityjä tukipalveluja sijoitusten sijaan. Sijaishuolto on verkostoitunut SOS-lapsikylän kanssa ja yhteistyössä suunnitellaan Marja-Vantaalle 5-7 perheen korttelikotihanketta. Päihdehuollossa jatketaan ikääntyneiden päihdepalvelujen kehittämistä yhdessä vanhus- ja vammaispalvelujen kanssa ja kotona tapahtuvaa katkaisuhoitoa ja jälkikuntoutusta. Huumehoidon tavoitteena on siirtää vakiintunut korvaushoito muiden pääkaupunkiseudun kuntien tapaan terveysasemille. Peliongelmaisten hoitoa kehitetään mahdollisuuksien mukaan. Raskaana olevien päihteitä käyttävien hoitojärjestelmää kehitetään yhdessä terveyspalvelujen kanssa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma jatkuu vuosina 2011-2012. Hankkeeseen liittyen jatketaan Vantaan omat ovet -kehittämishanketta (Tekes-rahoitus). ARAn myöntämän avustuksen tuella palkataan VAV:n ja Vantaan kaupungin yhteinen asumisneuvoja. Tehtävä sijoittuu VAV:n organisaatioon, mutta voimassa olevan sopimuksen mukaan kaupunki maksaa 50 prosenttia asumisneuvojien kustannuksista. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen painopistettä muutetaan tuetun asumisen suuntaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Jos työllisyystilanne jatkuu entisellään, riskinä toimeentulotuen osalta on se, että yhä useampi pitkäaikaistyötön menettää työttömyyspäivärahansa ja jää kokonaan toimeentulotuen varaan. Kaupungin työllistämistoimilla (Vapas) on ratkaiseva asema työllistämisessä. Tulosalue osallistuu mielenterveys- ja päihdekeskuksen toimintaan. Lastensuojelun avohuollon uusi organisaatiorakenne otetaan käyttöön 1.1.2011. Aikuissosiaalityön uusi johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2011 lukien. Päihdehuollon organisaation ja johtamisjärjestelmän muutosta aletaan valmistella. Sähköistä asiointia kehitetään ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon, perheneuvolaan ja sosiaalityöhön. Palveluverkkomuutokset Vantaa-sopimus Perhepalvelujen tilasuunnitelma (Vantaa-sopimus) on laadittu vuonna 2010. Tavoitteena on keskittää toimintoja, yhdistää tiloja ja luopua pienistä yksiköistä. Pitkäaikaisasunnottomuushanke Suunnitelmakauden aikana toteutetaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeet hankkeet Pähkinärinteeseen (35 asuntoa) ja Osmankäämintielle (53 asuntoa). Osasta Veturipolun vanhustentalon asuntoja (16) luovutaan vanhustenhuollon yksikkönä ja tilat otetaan asunnottomien mielenterveyskuntoutujien käyttöön osana valtakunnallista hanketta. Lisäksi suunnitelmakaudella on tavoitteena toteuttaa tehostetun tuen asumisen yksikkö 35 asuntoa (VAV) vuonna 2013 ja 60 asuntoa mielenterveyskuntoutujille (VAV, sijoituspaikka avoin) vuonna 2014. Vuosien 2012-2015 osalta valtakunnallisen ohjelman jatkumisesta päätetään uudessa hallitusohjelmassa. Muut hankkeet Viertolan vastaanottokodin Harjulan osaston uudisrakennus toteutetaan vuonna 2012. Koillinen neuvola toteutetaan Korson sosiaaliaseman käytössä oleviin tiloihin Naalipolulle vuonna 2012. Samassa yhteydessä Korson ja Leppäkorven neuvoloiden toiminta siirtyy Koilliseen neuvolaan. Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen lisärakennus valmistuu vuonna 2013. Marja-Vantaan (Kivistön) äitiys- ja lastenneuvola valmistuu päiväkodin yhteyteen vuonna 2015.

98 Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2011 perhepalveluihin perustetaan 24 uutta vakanssia: 1 sosiaaliohjaaja (asunnottomuushanke/osmankäämintie) 1 sosiaaliohjaaja (asunnottomuushanke/y-säätiö) 2 ohjaajaa (asunnottomuushanke/päihteetön asuminen) 2 perhetyöntekijää (Tammirinne/Tammenterho) 3 sosiaalityöntekijää (perhehoito/rekrytointi ja valmennus, vastaanottoperhetoiminta, läheisverkoston selvittäminen) 1 sosiaaliohjaaja (perhehoito/vastaanottoperhetoiminta) 10 terveydenhoitajaa (9 lastenneuvoloihin ja 1 opiskeluterveydenhuoltoon/terveydenhuoltoasetus) 1 sosiaalityöntekijä Vantaan poliisilaitokselle (laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä 1.10.2010) 3 sosiaaliohjaajaa (pajaluokat/kaste-hankerahoitus). Taloussuunnitelmakauden vakanssimuutokset täsmentyvät vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstön kokonaismäärä 904 916 940 947 952 959 Tunnusluvut TP 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tarve-indikaattorit - syntyneiden lasten määrä 2 721 2 734 2 748 2 768 2 753 2 768 - lapset, joista lastensuojeluilmoitus 3 511 3 000 4 190 4 200 4 000 3 800 - kodin ulkopuolelle sijoitetut 634 670 630 630 632 637 - yli vuoden työttömänä olleet 1 730 1 800 1 900 1 800 1 750 1 700 - asunnottomien asiakkaiden määrä 578 490 450 400 400 400 Toiminnan volyymi Asiakkaat - ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 50 796 51 400 54 481 54 477 54 602 54 487 - psykososiaaliset palvelut 7 149 7 200 7 400 7 600 7 500 7 500 - lastensuojelun avohuolto 4 405 3 500 4 400 4 400 4 300 4 200 - lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto 790 800 800 800 850 850 - aikuissosiaalityö 19 510 20 500 20 500 19 500 18 000 18 000 - päihdepalvelut 2 314 2 400 2 500 2 500 2 500 2 500 - uudet asunnot pitkäaikaisasunnottomille 30 35 52 52 30 30 - asutettujen pitkäaikaisasunnottomien määrä 31 36 54 54 30 30 Asiakastyön käynnit - psykososiaaliset palvelut 46 030 45 000 45 000 45 500 46 000 46 000 Ostetut hoitovuorokaudet - ls-sijaishuollon ostohoitovuorokaudet 79 471 83 000 80 000 79 000 79 000 79 000 - aikuissosiaalityön asumis- ja laitospalveluvuorokaudet 80 048 70 145 69 000 69 000 69 000 69 000 - päihdepalvelujen asumis- ja laitospalveluvuorokaudet 33 452 30 000 33 000 33 000 33 000 33 000

99 TP 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Palvelutarpeen arvioinnit - lastensuojelun avohuolto 968 1 000 1 500 1 500 1 500 1 500 - aikuissosiaalityö 1 396 1 400 1 450 1 400 1 400 1 400 - päihdehuolto 330 1 200 1 500 1 500 1 500 1 500 Laatu ja vaikuttavuus - kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, % 0-17-vuotiaista 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 - mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista omaan kotiin siirtyneiden määrä 12 12 12 12 12 12 - toimeentulotukea 10-12 kk vuoden aikana tukea saaneiden osuus kaikista tuen saajista 36 % 40 % 38 % 36 % 35 % 34 % Tuottavuus ja tehokkuus Ostettujen palvelujen hoitovuorokaudet asiakasta kohden vuodessa - lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet 244 246 246 246 246 246 - lastensuojelun hoitovuorokausista perhehoidossa 36 % 36 % 37 % 40 % 40 % 40 % - aikuissosiaalityön asumis- ja laitosvuorokaudet 311 310 305 300 300 300 - päihdepalvelujen asumis- ja laitosvuorokaudet 76 110 110 110 110 110 Euroa / asukas 31.12 Lastensuojelu, euroa / alle 18-vuotias 886 874 934 951 950 950 Toimeentulotuki, euroa / asukas 184 243 230 232 220 210 Euroa / asiakas - ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 157 164 165 168 170 170 - psykososiaaliset palvelut 941 1 002 997 988 990 990 - avohuolto 2 493 2 870 2 311 2 352 2 360 2 360 - sijaishuolto 35 379 35 523 38 615 39 405 40 000 40 000 - aikuissosiaalityö 835 784 870 931 930 930 - päihdepalvelut 4 421 4 625 4 625 4 729 4 750 4 750 Henkilöstön teholliset henkilötyövuodet - perhepalvelut yhteensä 674 678 682 686 690 690

100 12 60 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT Määrärahat TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 1000 euroa Tulot 18 933 18 419 21 330 21 330 22 290 23 293 24 341 Menot -137 778-143 130-151 127-151 127-153 848-156 617-159 749 Toimintakate -118 845-124 711-129 797-129 797-131 558-133 324-135 408 Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 1000 euroa Myyntitulot 1 791 1 630 1 761 1 761 Maksutulot 16 983 16 743 19 522 19 522 Tuet 32 0 0 0 Muut tulot 21 13 0 0 Sisäiset tulot 107 33 47 47 Tulot yhteensä 18 933 18 419 21 330 21 330 Henkilöstömenot -46 795-49 004-51 598-51 598 Asiakaspalvelujen ostot -54 896-57 302-60 918-60 918 Muiden palvelujen ostot -13 282-12 982-14 379-14 379 Sisäisten palvelujen ostot -5 722-5 972-5 968-5 968 Materiaalin ostot -3 157-2 649-2 768-2 768 Avustukset -5 003-5 216-4 862-4 862 Vuokrat -8 890-9 964-10 592-10 592 Muut kulut -33-41 -41-41 Menot yhteensä -137 778-143 130-151 127-151 127 Toimintakate -118 845-124 711-129 797-129 797 Poistot -729-1 148-1 930-1 863 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä -729-1 148-1 930-1 863 Tilikauden tulos -119 574-125 859-131 727-131 660 65+-vuotiaiden määrä (1.1.) 2010-2015 ja 2020 muutos muutos ikäryhmä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2010-2015 2015-2020 65-74 v 14 329 15 356 16 637 17 927 18 989 19 887 22 525 5 558 2 638 75-84 v 6 767 7 091 7 457 7 866 8 331 8 768 11 260 2 001 2 492 85+ v 1 651 1 810 1 937 2 072 2 213 2 402 3 392 751 990 65+ v 22 747 24 256 26 031 27 865 29 534 31 058 37 177 8 311 6 119 75+ v 8 418 8 901 9 394 9 938 10 544 11 170 14 652 2 752 3 482 Eläkeiän saavuttaneiden joukko suurenee nopeaan tahtiin. Vuoteen 2015 mennessä heitä on 8 300 enemmän kuin vuoden 2010 alussa ja vuonna 2020 jo 14 400 enemmän kuin nyt. Vähintään 75 vuotta täyttäneiden joukko kasvaa vuosittain keskimäärin viidellä sadalla.

101 Toiminnan kuvaus Vanhus- ja vammaispalvelujen tehtäväalue vastaa vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä vammaispalvelujen järjestämisestä. Vanhusten avopalvelujen vastuulle kuuluvat kotihoito, palvelutalot sekä ennaltaehkäisevät toiminnot. Sairaalapalvelut tarjoaa tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta sekä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon että kotoa tuleville potilaille. Hoiva-asumisen tulosyksikkö vastaa sekä omana toimintana tuotettavasta että ostopalveluna hankittavasta hoiva-asumisesta (laitoshoito ja tehostettu asumispalvelu). Vammaispalvelujen tehtävänä on järjestää vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet sekä kehitysvammalain mukaiset palvelut. Palvelut järjestetään ns. monituottajamallia noudattaen. Tällä hetkellä pääosin omana toimintana toteutetaan sairaalatoiminta, kotihoidon peruspalvelut ja palvelutalojen toiminta, vanhus- ja vammaispalvelujen sosiaalityö sekä päivätoiminta. Kotihoidon tukipalveluissa, asumispalveluissa ja osin laitoshoidossa korostuu ostopalveluiden käyttö. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2011 on 151,1 milj. euroa, mikä on 5,6 prosenttia suurempi kuin vuoden 2010 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2010 toteutumaennusteeseen kasvua on 4,3 prosenttia. Tulomääräraha on 21,3 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2010 käyttösuunnitelman tuloihin 15,8 prosenttia. Tulomäärärahassa on vuoden 2010 toteumaennusteeseen verrattuna kasvua 7,3 prosenttia. Toiminnan tavoitteet Vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueen keskeisiä päämääriä ovat: Turvallinen ja itsenäinen asuminen omassa kodissa Aktiivisen hoiva- ja tukiasumisen kehittäminen Ikääntyneen väestön akuuttihoidon ja kuntoutuksen kehittäminen Palveluiden järjestämistavat - monituottajamalli - tuottavuuden parantaminen - osaava ja sitoutunut henkilökunta Palveluiden laatu - valinnanvapaus - vaikuttavuus - turvallisuus Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2011 Muutokset palvelustrategiassa Vanhuspalvelujen osalta suunnitelma pohjautuu kaupunginhallituksen hyväksymään Ikääntymispoliittiseen ohjelmaan 2010-2015 ja erityisesti sen palvelurakenteen kehittämisohjelmaan. Tulosalueen keskeiset palvelujen hankinta- ja tuotantotapojen muutokset ovat: Kotihoidon ostopalveluja lisätään ja niitä koskevat esitykset tuodaan lautakuntaan. Palvelusetelin käyttö hoiva-asumisen palveluissa ja henkilökohtaisessa avussa edellyttäen, että toiminta tehostuu ja saavutetaan kustannussäästöjä. Liikelaitosten hyödyllisyyden arviointi toimialalla tehtyjen kokeilujen pohjalta. Palveluohjauksen kehittäminen. Palveluvalikon muutoksia ovat: Muistikoordinaattoritoiminnan kehittäminen yhdessä sairaalan geriatrisen vastaanoton ja vanhusten avopalvelujen päivätoiminnan kesken.

102 Terveydenhuoltolain edellyttämän ikäihmisten ohjaus- ja neuvontatoiminnan kehittäminen yhdessä vanhusten ennaltaehkäisevien palvelujen ja terveysasemien kesken. Gerontologinen 24 H yksikkö tukemaan kotona asumista. Koivukylän vanhustenkeskus käynnistyy 1.8.2011: Päivätoiminta, palvelutalo, hoiva-asumisen yksikkö. Vuonna 2011 on mahdollista hankkia noin 10 uutta asumispalvelupaikkaa vanhuksille (Koivukylän vanhustenkeskuksen 24 paikkaisen hoivakodin lisäksi). Vuoden 2011 määräraha mahdollistaa noin 15 omaishoidon tuen asiakkaan ottamisen palvelujen piiriin. Kehitysvammaisten asumispalveluissa mahdollista lisätä kapasiteettia muutamalla paikalla. Muut toiminnan kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman (VIKSU) toimeenpano toimialojen yhteistyönä. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke päättyy huhtikuussa 2011. Kotihoidon ja päivätoiminnan tuottavuuden kehittäminen edelleen. Puhelinpalvelun parantaminen. Sähköiset palvelut vammaispalveluissa. Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailuttaminen. Palveluverkkomuutokset 2011 Koivukylän vanhustenkeskuksen toiminnan käynnistäminen (Koivutorin palvelutalo muuttuu senioritaloksi ja Veturipolun toiminta palvelutalona supistuu) 2013 Kotisairaalan laajentaminen (ei investointi) 2013 Malminniitty-hanke (korvaa vammaisten itäisen monipalvelukeskuksen) 2014 Geriatrisen arviointi- ja akuuttiosaston laajentaminen 2014-2015 Korson vanhustenkeskus Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2011 sisältää 23 uutta vakanssia. Henkilöstölisäykset liittyvät laajeneviin toimintoihin. Koivukylän vanhustenkeskus otetaan käyttöön elokuussa 2011. Vanhustenkeskuksen käyttöönotto edellyttää 19 uuden vakanssin perustamista: - 3 sairaanhoitajaa - 11 lähihoitajaa - 4 hoiva-assistenttia - 1 toiminnanohjaaja. Lisäksi potilasmäärän ja hoitojaksojen lisääntyminen sairaalapalveluissa edellyttää yhden lääkärin ja yhden fysioterapeutin vakanssin perustamista sairaalapalveluihin. Terveyspalvelujen esitys sisältää myös vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueen palveluihin sisältyviä terapeutteja. Vammaispalveluihin tarvitaan lakimuutoksista ja asiakasmäärän kasvusta johtuen sosiaaliohjaajan ja johtavan sosiaalityöntekijän vakanssit. Muut tarvittavat toiminnan edellyttämät vakanssijärjestelyt toteutetaan joko sisäisin siirroin tai nimikkeenmuutoksin. Taloussuunnitelmakauden vakanssimuutokset täsmentyvät vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstön kokonaismäärä 1 090 1 110 1 133 1 140 1 149 1 156

103 Tunnusluvut VANHUSPALVELUT Tarve-indikaattorit TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Väestö 31.12 197 655 199 830 202 011 204 186 206 348 208 601 75 vuotta täyttäneet 31.12. 8 420 8905 9 394 9 938 10 545 11 170 Toiminnan volyymi Asiakkaat yhteensä kotihoidossa (kh+pt) 4 790 4 600 4 700 4 800 4900 5000 Kotihoidon käynnit 535 224 459 000 548 740 559 715 570 909 582 327 Hoitopaikat hoivapalvelut 959 986 1 051 1 051 1 051 1 051 Päättyneet hoitojaksot (Sairaalapalvelut) 2 311 2 500 3 000 3 200 3600 4300 Laatu ja vaikuttavuus Pitkäaikaishoidossa 75 täyttäneitä / 75+väestö 31.12. 8,7 % 8,0 % 8,0 % 8,0 % 8 % 8 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 täyttäneitä/75+ väestö, 31.12. 8,8 % 8,6 % 9,0 % 9,0 % 9 % 9 % 75+ kotona asuvien osuus 91,3 % 92,0 % 92,0 % 92,0 % 92,0 % Laitoshoidon ja tehostetun asumispalvelun osuudet Esh 65+ hoitojaksot 7 094 Polyfarmasia 9+ lääkettä( RAI 2/2009 vanhainkodit ka.45%) Metsonkoti 43 % 35 % Myyrinkoti 35 % 35 % Simonkoti 42 % 35 % Tuotavuus ja tehokkuus Euroa / kotihoidon käynti, koti 38 40 37 36 36 35 Euroa / kotihoidon käynti, palvelutalo 23 24 23 22 22 21 Vanhainkodit ja tehostettu asumispalvelu Euroa / hoitovuorokausi 130 138 138 138 138 138 Euroa / asukas 232 248 248 248 248 248 Tk-sairaala Euroa / hoitojakso 8 125 9 318 7 719 7 333 6 966 6 618 Euroa / asukas 95 97 96 95 94 93 VAMMAISPALVELUT Tarve-indikaattorit Väestö 31.12 197 655 200 072 202 270 204 186 206 348 208 601 Erityishuollon piirissä olevat, yhteensä 710 727 740 755 760 775 Toiminnan volyymi Asiakkaat yhteensä Kuljetuspalvelut (VpL) 3 605 3 600 3 600 3 600 3 600 3 600 Henkilökohtaiset avustajat 402 400 400 400 400 400 VpL:n asumispalvelut 57 60 65 70 75 Kehitysvammaisten asumispalvelut 363 330 375 375 375 375 Suoritteet Kuljetuspalvelumatkat (VpL) 314 485 302 400 330 000 330 000 330 000 330 000 Kehitysvammaisten asumispalveluvuorokaudet 87 614 83 000 91 250 91 250 91 250 91 250 VpL:n asumispalveluvuorokaudet 20 502 21 900 23 725 25 550 27 375

104 Laatu ja vaikuttavuus (Ei vielä tunnuslukuja) TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Tuottavuus ja tehokkuus Kuljetuspalvelut euroa / asiakas / kk (VpL) 189,7 190 210 210 210 210 Kuljetuspalvelut euroa / matka (VpL) 26 27 28 28 28 28 Henkilökohtaiset avustajat Euroa / asiakas / kk 818 943 943 943 943 943 Kehitysvammaisten asumispalvelut Euroa / hoitovuorokausi 131 139 139 139 Euroa / erityishuollon asiakas 35 223 29 497 34 000 34 000 34 000 34 000

105 12 13 SUUN TERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Toiminnan kuvaus Suun terveydenhuollon liikelaitos perustettiin 1.6.2010. Suun terveydenhuollon liikelaitos muodostuu Länsi-, Keski- ja Pohjois-Vantaan sekä terveydenedistämisen ja oikomishoidon tulosyksiköistä. Väestön palveluina ovat kiireellinen ensiapuhoito, kiireetön hammashoito sekä erikoishammashoitona oikomishoito. Arki-ilta ja viikonloppupoliklinikka tuotetaan PKS yhteistyössä. Suun erikoishammashoito toteutetaan PKS yhteistyönä Helsingin kaupungin Suun erikoishoidon yksikössä. Toiminta perustuu hoidon tarpeen arvioinnille. Attendo MedOne tuottaa osan arkipoliklinikkatoiminnasta. Muita ostopalveluja ostetaan pienessä määrin. Suun terveydenhuollon palvelujen tehtävänä on edistää kuntalaisten suun terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisemällä ja sairauksia hoitamalla sekä toimintakykyä parantavilla kuntoutustoimenpiteillä. Työnjako on oleellinen osa kustannustehokasta suun terveydenhuollon toimintaa. Toiminnan järjestämisessä tukeudutaan tutkittuun tietoon sekä keskitytään hoidon vaikuttavuuteen ja asiakaspalvelun laatuun. Liikelaitos toimii tiiviissä yhteistyössä toimialan muiden tulosalueiden toimintojen kanssa, toimien neuvoloissa, oppilaitoksissa, kotihoidossa sekä vanhuspalvelulaitoksissa. Talousarvion ja -suunnitelman perustelut Suun terveydenhuollon menomääräraha vuodelle 2010 oli 16,5 milj. euroa. Palvelujen turvaaminen ja talouden tasapainottaminen ovat ensisijaisia suun terveydenhuollon liikelaitoksen toiminnassa. Hoitotakuu ja lisääntynyt hoidon kysyntä ovat haasteita toiminnan toteutuksessa. Suun terveydenhuollon palveluja tarkastellaan Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja suun terveydenhuollon johtokunnan välisen palvelusopimuksen mukaan. Vuoden 2011 talousarvio perustuu siihen, että liikelaitokselle tehtävä tilaus on 10 prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Volyymin kasvulla katetaan investoinnit, yleiskustannuslisä sekä välinehuolto. Vuosien 2012-2014 kustannusten kasvu on arvioitu kahdeksi prosentiksi. Suun terveydenhuollossa hoidon kysyntä ja tarve kasvavat kaupunkitasolla 5 prosenttia vuositasolla. Kansanterveyslain 15 hoitotakuuvelvoitteiden täyttäminen on haastavaa. Rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen Vantaa-sopimukseen sisältyvät rakenteelliset muutokset liikelaitoksessa liikelaitos on aloittanut 1.6.2010. palveluverkkoa kehitetään palveluseteli käyttöön, joka edellyttää, että tätä kautta toimintaa voidaan tehostaa ja että sen seurauksena saavutetaan kustannussäästöjä. Muut rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen Palvelustrategian muutokset ja palvelujen sisällöllinen kehittäminen: Monihuonemalli otetaan käyttöön. Työnjakoa tehostetaan yhä. Kanta-hankkeen e-resepti, e-arkisto ja e-katselu ominaisuuksia otetaan käyttöön. Tietotekniikan hyödyntämistä tehostetaan niin asiakaspalvelussa kuin vastaanotoilla, esimerkiksi väestön nettiajanvaraus, puheentunnistus ajanvarauksessa ja vastaanotoilla. Omaa toimintaa ja ostopalveluja vertaillaan talous- ja tehokkuusselvityksillä. Kannusteita kehitetään.

106 Palveluverkkomuutokset taloussuunnitelmakaudella: Suun terveydenhuollon palveluverkon tehokkuutta kehitetään aikuishammashoitoa keskittämällä ja kouluhammashoitoloiden työnjakoa tehostamalla Martinlaakson ja Vantaanjoen hammashoitolat lopetetaan ja Kanniston hammashoitola aloittaa vuonna 2011. Vakanssimuutokset Suun terveydenhuollon tulee vastata hoitotakuuseen ja kasvavaan kysyntään. Kaupungin taloussuunnitelmaan sisältyy maltillinen henkilöstönlisäys. Väestönkasvun ja ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu vastaa yhden hammaslääkäri-hammashoitajatyöparin ja yhden suuhygienistin lisätarvetta noin 1½ vuoden välein. Palvelujen turvaaminen edellyttää ammattirakenteen muutoksia. Liikelaitoksen toiminnassa painottuu talous. Talousosaamista tulee lisätä. Vuonna 2011 ei vakanssilisäyksiä. Erikoishammashoidon palvelujen toteuttamista omana toimintana lisätään kustannusten pienentämiseksi. Väestön kasvuun suhteutettu suun terveyden henkilöstön lisäystarve on 6 työntekijää vuosina 2011-2013, joka pyritään hoitamaan ilman vakanssilisäyksiä vakanssimuutoksilla ja tietotekniikan avulla. Taloussuunnitelmakauden vakanssimuutokset täsmentyvät vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstön kokonaismäärä 286 286 286 287 287 287 Tuloslaskelma 1000 euroa TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Liikevaihto 19 212 19 596 19 988 20 387 Liiketoiminnan muut tulot 1 100 1 122 1 144 1 167 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 085-1 107-1 129-1 152 Palvelujen ostot -3 409-3 164-3 228-3 292 Henkilöstökulut -13 228-13 522-13 793-14 068 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -440-266 -121-129 Liiketoiminnan muut kulut -1 922-2 411-2 584-2 605 Liikeylijäämä 227 248 278 308 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 Kaupungille maksetut korkokulut -159-159 -159-159 Korvaus peruspääomasta -68-68 -68-68 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0 20 51 81

107 Investoinnit 1000 euroa TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Menot -40-40 -40-40 Rahoituslaskelma 1000 euroa TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Liikeylijäämä (-alijäämä) 0 0 227 248 278 308 Poistot ja arvonalennukset 0 0 440 266 121 129 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0-227 -227-227 -227 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 0 0 Toiminnan rahavirta 0 0 440 286 172 210 Investointimenot 0 0-40 -40-40 -40 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 0 0 0 0 Investointien rahavirta 0 0-40 -40-40 -40 Toiminnan ja investointien rahavirta 0 0 400 246 132 170 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos muilta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta 0 0 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 0 0 0 0 0 0 Rahavarojen muutos 0 0 400 246 132 170

108