SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA

Transkriptio

1 71 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA

2 72

3 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO KAIKKI YHTEENSÄ 73 Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja Eija Grönfors Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO ILMAN ERIKOISSAIRAANHOI- TOA Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos

4 Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut menot 483 Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tehtävänä on sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialaan sekä suun terveydenhuollon liikelaitoksen tehtäväalueeseen kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala luo edellytyksiä kuntalaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia. Toiminnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tulosalueet ovat talous- ja hallintopalvelut, terveyspalvelut, perhepalvelut, vanhus- ja vammaispalvelut sekä Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos. Tulosalue Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos toimii kunnallisena liikelaitoksena ja on johtokuntansa alainen. Sen toiminnan järjestämisestä määrätään erillisessä johtosäännössä. Muut tulosalueet ovat sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisia. Apulaiskaupunginjohtaja vastaa suoraan erikoissairaanhoidon tehtäväalueesta yhteistyössä tulosaluejohtajien kanssa. Toimialan taloussuunnitelmakauden strategisia päämääriä ovat: Huonoimmassa asemassa olevien priorisointi kaikissa palveluissa Lapset ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen Perusterveydenhuollon palvelujen turvaaminen Vanhuspalvelujen kehittäminen pitkäjänteisesti tehdyn suunnitelman mukaisesti Käynnistettyjen prosessin pitkäjänteinen kehittäminen kaikilla tulosalueilla Sähköisten palvelujen nopea käyttöönotto ja tekniikan nykyistä parempi hyväksikäyttö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Henkilöstön jaksamiseen ja onnistuneeseen rekrytointiin panostaminen Palveluverkon kehitys erityisesti Marja-Vantaan osalta Palvelutasolinjaukset suhteessa talousnäkymiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon strategia tavoitetasoineen 2012 tiivistyy toimialan tuloskortissa. Taloussuunnitteluprosessin edetessä toimialan strategia jalkautuu tulosalueiden ja -yksiköiden tuloskorteille, joissa tavoitteiden toteutumisen varmistavat toimenpiteet tarkennetaan. Talousarvion perustelut ja toimintaympäristön muutokset Talousarvion 2012 määrärahojen sitovuustasot sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla ovat erikoissairaanhoito ja sosiaali- ja terveystoimi ilman erikoissairaanhoitoa. Toimialan menomääräraha vuodelle 2012 on 566,8 milj. euroa, mikä on 4,8 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2011 toteutumaennusteeseen kasvua on 4,5 prosenttia. Toimialan oman toiminnan menomääräraha on 377,6 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan ja toteumaennusteeseen 5,6 prosenttia. Oman toiminnan kasvuprosentti johtuu lähinnä säädöksistä

5 75 johtuvista velvoitteista ja valtion tulo- ja menoarvion vaikutuksiin varautumisesta. Erikoissairaanhoidon menomääräraha on 189,3 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan 3,4 prosenttia ja vuoden 2011 toteumaennusteeseen 2,3 prosenttia. Tulomääräraha on 57,8 milj. euroa, mikä on 4,0 prosenttia enemmän kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelmassa. Tulomäärärahassa on vuoden 2011 toteumaennusteeseen verrattuna kasvua 6,1 prosenttia. Irtaimen omaisuuden määrärahoja käytetään toimitilojen laitteistukseen ja kalustamiseen uudisrakentamisen, perusparannuksen tai uuden toiminnan aloittamisen yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimen irtaimen omaisuuden investointimäärärahaesityksessä on varauduttu suunnittelukauden investointiohjelman ja henkilöstösuunnitelman mukaisten hankkeiden käyttöomaisuushankintoihin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon irtaimen omaisuuden investointimäärärahaesityksessä on varauduttu terveydenhuollon välttämättömien kojeiden ja laitteiden sekä toimialatasoisesti toimitilojen hälytysjärjestelmien hankintoihin. Talousarvioesityksen keskeinen sisältö Talousarvioesitys sisältää nykyisen palvelutason ja henkilöstön, vuonna 2011 aloitetun toiminnan kokovuotistamiset sekä investointi- ja henkilöstösuunnitelmien mukaiset käyttötalousmäärärahat. Esitys sisältää myös valtion tulo- ja menoarvioesityksen sekä säädösmuutosten perusteella arvioituja menoja. Talousarvioesityksen pääpaino on ennaltaehkäisevän työn lisäämisessä ja palvelujen kohdistamisessa entistä paremmin palveluja eniten tarvitseville. Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja terveysasemien toimintakykyä vahvistetaan. Lastensuojelun ennaltaehkäisevyyttä lisätään ja kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa toteutetaan. Toimiala valmistelee sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn palvelustrategian, joka tukee laadukkaiden palvelujen järjestämistä tiukentuneessa taloustilanteessa. Taloussuunnitelmavuosien osalta talousarvioesitys sisältää taloussuunnitelmakaudella valmistuvista investoinneista aiheutuvat käyttötalousmenot sekä tiedossa olevat toiminnan muutokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon merkittäviä toimintaympäristön haasteita kuntatalouden kestävyyden ohella ovat väestön, sosiaalisen eheyden ja lainsäädännön muutokset. Väestömuutokset ja erityisesti vanhusväestön määrän kasvu vaikuttaa suoraan toimialan palveluvelvoitteisiin. Lastensuojelun tarve on ylittänyt ennusteen ja jatkuu korkealla tasolla. Työllisyystilanteen muutokset sekä työttömyyden pitkittyminen heijastuvat ensimmäisenä toimeentulotuen tarpeeseen. Väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ja suurten kansantautien ehkäisy ovat haasteita myös Vantaalla. Sosiaali- ja terveystoimea ohjaavaan lainsäädäntöön kohdistuu poikkeuksellisen suuri määrä muutoksia, jotka tuovat mukanaan uusia tehtäviä, velvoittavia määräaikoja sekä kustannusten kasvua. Taloussuunnitelmakaudella toimialalla jatketaan käynnistettyjen prosessien pitkäjänteistä kehittämistä. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan ja listautumismallia laajennetaan asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Perhepalvelujen painopisteenä säilyy vanhemmuuden tukeminen sekä palvelurakenteiden keventäminen eri palveluissa laitoshoidosta avohuollon suuntaan. Vanhuspalveluissa jatketaan Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman ja sen palvelurakenteen kehittämisohjelman pitkäjänteistä toteutusta. Sähköisiä palvelujen ja asioinnin kehittämistä jatketaan asiakaslähtöisen palvelun parantamiseksi ja palveluprosessien tehostamiseksi. Palveluverkon tarkastelussa tavoitteena on toimintojen keskittäminen ja toimitilatehokkuuden lisääminen. Talousarvioon 2012 sisältyy mm. seuraavat toiminnalliset muutokset: Terveyspalvelut: Hakunilan terveysasematoiminnan hankinta AttendoMedOne Oy:ltä , Miepä-palvelupisteen laajentaminen yleisterveydenhoitoon, pitkäaikaistyöttömien ja vajaatyökykyisten terveystarkastukset ja eläkeselvitysten toteuttaminen, ehkäisevän terveydenhuollon lääkärintarkastusohjelman toteutus, listautumismallin vakiinnuttaminen, laajentaminen ja mallin kehittäminen Perhepalvelut: lastensuojelun sijaishuollon vastaanottotoiminnan kehittäminen ja omavaraisuuden vahvistaminen (vastaanottotiimi), päihdehuollon rakennemuutos avohuoltoa vahvistaen, lasten ja nuorten psykiatrian ja perheneuvonnan työnjaon kehittäminen, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen painopisteen siirtäminen tuettuun asumiseen Vanhus- ja vammaispalvelut: ostopalvelujen käytön lisääminen kotihoidossa, vaikeavammaisten pienten lasten hoitorinkien järjestämisvastuun siirtyminen Hyks:lle, vanhusten asumispalvelujen ja kehitysvammaisten asumispaikkojen lisääminen, palvelusetelilaajennukset.

6 76 Määrärahan riittävyyden riskit Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion merkittävimmät riskit liittyvät toimeentulotuen, lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon menokehitykseen. Toimeentulotukimenojen osalta on varauduttu valtion tulo- ja menoarvion kustannusvaikutuksiin vuoden 2011 asiakasmäärien tasolla. Mikäli työllisyystilanne heikkenee, talousarvioon varatun määrärahan riittävyys on epävarmaa. HUS-palvelusopimukseen on talousarviossa 2,3 prosentin korotus HUS-johdon 2011 toteumaennusteeseen nähden. Palvelusopimuksen menot kasvoivat vuosina ,6 prosenttia, ja vuoden 2011 ennustettu kasvu edellisvuodesta on 3,5 prosenttia. Lasten sijaishuollon ostopalvelutarpeen osalta kriittistä on koko kaupungin onnistuminen ehkäisevässä lastensuojelutyössä. Tuottavuusohjelma Palvelujen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala kehittää tuottavuutta ja tehostaa toimintaansa jatkuvasti eri keinoin. Toimialalla on toteutettu ja viety määrätietoisesti eteenpäin Vantaan tuottavuusohjelmassa esitettyjä tuottavuustoimenpiteitä. Toimialatasoista tiedolla johtamisen kehittämisstrategiaa edistetään systemaattisesti; vuonna 2012 laaditaan tuotteistukseen perustuva kustannuslaskentamalli. Palveluintensiivisellä toimialalla merkittävin tuottavuuden lisäämisen mahdollisuus on sähköisten palvelujen ja asioinnin edistymisessä. Sähköisen palvelun ja asioinnin kehittäminen Sähköiset palvelut ja asiointi ovat avainasemassa kustannustehokkaiden palvelujen toteuttamisessa. Sosiaalija terveystoimi on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään sähköistä asiointia monipuolistaakseen vuorovaikutuskanaviaan kansalaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Sähköisen asioinnin menetelmät nähdään osana palvelujen kehittämistä, ja vanhat toimintatavat uudistetaan sähköisten palvelujen myötä. Sosiaali- ja terveystoimen suunnitelmat ja valitut menetelmät ovat linjassa valtakunnallisten, alueellisten ja kaupunkitason ratkaisujen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi osallistuu koko kaupunkia koskeviin sähköistä asiointia ja tiedonkulkua kehittäviin hankkeisiin, joita ovat mm: VanVan-toiminnanohjaushanke Internetin uudistaminen Sähköinen työpöytä/intranet Dokumentinhallinta. Lisäksi toimiala toteuttaa ja edistää omia sähköiseen asiointiin ja tiedonkulun parantamiseen liittyviä tietojärjestelmähankkeita: KanTa-hanke - saadaan käyttöön sähköinen resepti, sähköinen kansallinen potilastiedon arkisto sekä kansalaisten omien resepti- ja terveystietojen katselu verkossa Sosiaali- ja terveystoimen asiakas- ja potilastietojärjestelmien selvitystyö Tietovarasto- ja raportointihanke Sähköinen palveluseteli ja palveluntuottajarekisteri - asiakkaalle myönnetyn palvelusetelin tietoja siirretään palveluntuottajan käyttöön ja vastaanotetaan palveluntuottajan raportointi antamastaan palvelusta - palveluntuottajarekisteri sisältää tiedot palvelusetelijärjestelmään hyväksytyistä palveluntuottajista ja heidän tarjoamista palveluista Ostopalvelujen hallintajärjestelmä - VanVan-toiminnanohjaushankkeessa toteutetaan ratkaisu sosiaali- ja terveystoimen palveluhankintojen hallintaan Sähköisen asioinnin palvelut kansalaisille - palveluja ovat mm. sähköinen viestinvälitys, laboratoriovastausten välitys, sähköiset lomakkeet ja hakemukset, sähköinen ajanvaraus ja ilmoittautuminen, videoneuvottelu, virtuaalinen tuki asiakkaalle sekä etähoitoon ja hyvinvointiteknologiaan liittyvät uudistukset Muita tiedonkulkua parantavia hankkeita

7 77 - mm. apuvälineohjelma, sosiaali- ja kriisipäivystyksen kenttäjärjestelmä, viivakoodijärjestelmä varastotilauksiin ja laitteiden ylläpitoon, kotihoidon asiakkaiden sähköinen ovien avaus, tukipalvelujen kirjaamisjärjestelmä palveluntuottajille. Palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelma (palvelustrategia) Selvitäkseen palveluvelvoitteistaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala etsii jatkuvasti uusia kustannustehokkaita ja vaikuttavia palvelujen järjestämisratkaisuja, laajentaa yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa sekä hyödyntää ulkopuolisia kumppanuuksia toiminnan kehittämisessä. Toimialalla on jatkettu Vantaa-sopimuksen palvelustrategisia linjauksia lautakunnan päätösten mukaisesti. Hankinta- ja tuotantotapojen kirjoa on laajennettu käynnistämällä suun terveydenhuollon liikelaitos. Hakunilan vastaanottotoiminta on kilpailutettu, ja toiminta käynnistyy AttendoMedOne Oy:n tuottamana kolmen vuoden määräajaksi. Kotihoidon peruspalvelujen järjestämisessä lisätään ostopalvelujen käyttöä. Terveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittämiseksi käynnistetään taseyksikkö-/liikelaitosmallin suunnittelu. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään laajentamalla palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelin käyttöönotto valmistellaan mm. henkilökohtaiseen apuun ja kotihoitoon sekä päiväaikaisen akuuttipotilaan hoitoon. Palvelusetelin sujuvan ja tehokkaan käytön mahdollistamiseksi toteutetaan yhteistyössä suurten kaupunkien kanssa sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujen hallintajärjestelmä. Perheneuvolatoimintaa ja lasten- ja nuorisopsykiatrista työtä organisoidaan uudelleen perheneuvolan kehittämistyöryhmän jatkotyönä. Päihdepalveluissa palvelurakennetta kevennetään suuntaamalla resursseja avohuoltoon. Kehitysvammahuollon jatketaan laitoshoidon purkamista sekä tuetun ja ohjatun asumisen kehittämistä. Toimialayhteistyönä toteutettavalla Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailulla haetaan uusia korkealaatuisia palveluinnovaatioita ja hyvinvointipalvelujen järjestämistapoja. Kilpailun parhaiden tulosten hankkeistaminen soveltumaan käyttöön otettaviksi selvitetään toimialojen yhteistyönä. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion solmiman sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen osahankkeiden valmistelu jatkuu vuonna Valmistelun tulokset tuodaan erikseen päätöksentekoon. Palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisen tueksi toimialalla laaditaan kustannustehokkaita, vaihtoehtoisia palvelujen tuotantotapoja ja toimintamalleja määrittelevä palvelustrategia. Toimiala osallistuu aktiivisesti kaupungin hyvinvointilinjauksia valmistelevan, toimialojen yhteisen Vantaan hyvinvointityöryhmän työskentelyyn. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen pureudutaan toimialalla osallistumalla Kaste Ester -hankkeeseen, jossa kehitetään myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointia päätöksentekoprosessissa. Väestön terveitä elintapoja tuetaan mm. kehittämällä sosiaalisen markkinoinnin toimintamallia Savuton Vantaa -ohjelmassa. Klubi-talotoiminnan käynnistäminen selvitetään. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen varaudutaan laajentamalla ekotukitoimintaa, selvittämällä toimipaikkojen viilentämistarpeita sekä jalkauttamalla toimialan ympäristöohjelmaa osana ympäristöjohtamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala kehittää jatkuvasti toimintaansa lukuisin eri tavoin. Palveluverkon keskeiset muutokset Taloussuunnitelmakauden keskeiset palveluverkon muutokset ovat: Omana investointina toteutettavat uudisrakennukset valmistumisvuoden mukaan: 2013 Viertolan vastaanottokoti/harjulan os. (puretun rakennuksen tilalle) 2014 Kuuselan perhekuntoutuskeskus, lisärakennus 2015 Korson vanhustenkeskus (Metsonkodin laajennus sekä Metsonkodin ja Metsotien palvelutalon yhd.) 2015 Akuutti- ja arviointiosasto Akos 3, Peijaksen laajennus 2016 Kivistön äitiys- ja lastenneuvola (Asemanseudun koulun ja päiväkodin yhteyteen/marja-vantaa)

8 78 VAV-kohteet: 2014 Malminiitty-hanke (Malminiityn alue) 2014 Kehitysvammaisten asumisyksikkö, Päiväkumpu Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma/vav: 2012 Osmankäämintien asumisyksikkö 2013 Pähkinärinteen asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille 2014 Tehostetun asumisen yksikkö, 2dg 2014 Mielenterveyskuntoutujien tuetut asunnot 2015 Päivystyksellinen yksikkö Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun parhaat tulokset hankkeistetaan toimialayhteistyönä vuonna Henkilöstösuunnitelma Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle perustetaan vuonna 2012 yhteensä 36 vakanssia. Vakansseista 5 perustetaan perhepalvelujen tulosalueelle päihdepalvelujen rakennemuutoksen, ostopalveluista omaksi toiminnaksi, vuoksi. Toiminnallisesta tarpeesta johtuvista 31 perustettavasta vakanssista 1 perustetaan talous- ja hallintopalvelujen tulosalueelle, 16 terveyspalvelujen tulosalueelle, 10 perhepalvelujen tulosalueelle ja 4 vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueelle. Vuosien henkilöstösuunnittelussa on huomioitu tulevat investoinnit, palvelurakenteen muutokset ja tulosalueiden ilmoittama muu toiminnallinen tarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan talouskehys mahdollistaa vuonna 2013 enintään 65 vakanssin perustamisen, vuonna 2014 enintään 60,5 vakanssin perustamisen ja vuonna 2015 enintään 71 vakanssin perustamisen. Henkilöstösuunnitelma sopeutetaan kuitenkin vuosittain taloussuunnitelmaan. Tällöin määritellään erikseen kunakin vuonna perustettavien vakanssien määrä ja sijainti toimialalla Henkilöstön kokonaismäärä , ,5 Itsearviointi Toimialan CAF-itsearviointimallin perusteella tehty toiminnankuvaus ja arviointi valmistui joulukuussa Toiminnankuvauksen laati toimialan laatutyöryhmästä koottu työryhmä, jossa oli edustajat kaikilta tulosalueilta. Arvioinnin perusteella toimialan keskeisimmät vahvuudet ovat sitoutuminen strategian laadintaan, strategian jalkautuminen työyksiköihin sekä toimialan navigoinnit. Kehittymisalueeksi valittiin tulosalueitten välisten keskeisten, yhteisten prosessien kuvaaminen. Prosessikuvaukset valmistuvat vuoden 2011 loppuun mennessä. Yhteisten prosessien jalkauttamista käytäntöön jatketaan vuonna Toimialalla tehtävän itsearvioinnin sekä toimialan johtamisjärjestelmien arvioinnin pohjalta valitaan toimialan ts-kauden kehittymisalueet. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö Pääkaupunkiseudun kunnat lisäävät jatkuvasti yhteistyötään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä. Taloussuunnitelmakaudella tärkeimmät seutuyhteistyön muodot ovat: Sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujen hallintajärjestelmän hankinta suurten kaupunkien yhteistyönä. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion solmiman sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen osahankkeiden valmistelu. Terveydenhuoltolain mukaisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelu yhdessä Helsingin ja Espoon sekä sairaanhoitopiirin kanssa. Opetusterveyskeskustoiminnan kehittäminen terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla Sijaishuollon laitos- ja perhekotihoidon yhteinen kilpailutus Espoon ja Kauniaisten kanssa toteutetaan vuonna Sosiaali- ja terveystoimen potilastietojärjestelmien selvitystyö pks-kuntien yhteistyönä. Osallistutaan Savuton pääkaupunkiseutu -hankkeeseen osana Savuton Vantaa -ohjelman toteutusta. Osallistutaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöhön sähköisen asioinnin edistämisessä sekä valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan (SADe).

9 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii kaupungin tehtäväksi säädetystä sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta sikäli kuin näistä tehtävistä ei ole erikseen määrätty. Yksilöä ja perhettä koskevat päätökset tekee sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto. Lautakunnan tehtävänä on tehtäväalueellaan, ellei lautakunta ole toisin määrännyt tai ellei toisin ole säädetty tai määrätty: ratkaista laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen antamat tehtävät, päättää työvoiman ja muiden voimavarojen sijoittamisesta eri tulosalueille, päättää palvelutuotannon kilpailuttamisesta ja palveluhankinnoista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, vahvistaa maksut ja korvaukset, myöntää avustukset ja päättää sopimuksista ja muista oikeustoimista sekä käyttää kaupungin puhevaltaa. Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaoston luottamushenkilötoiminnan kustannukset. Kustannukset koostuvat kokouspalkkioista, matkakuluista sekä muista kokouksiin liittyvistä kustannuksista ja luottamushenkilöiden koulutuskustannuksista. Lautakunta kokoontuu kesätaukoa lukuun ottamatta noin kuukausittain. Lautakunnalla asiantuntijaelimenä on merkittävä tehtävä Vantaan sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaajana sekä uusien toimintamallien toteuttajana.

10 12 10 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT 80 Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Talous- ja hallintopalvelujen tulosalue vastaa keskitetysti toimialan talouteen, hallintoon ja henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä sekä tarjoaa tukipalveluita toimialan muille tulosalueille ja resurssien puitteissa muille kaupungin toimialoille. Tulosalueen tavoitteena on tarjota edellytykset laadukkaaseen johtamiseen ja päätöksentekoon. Tulosalue tarjoaa lähinnä sisäisiä palveluja toimialalle. Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Tulosalue koordinoi yhteistyötä kaupungin keskushallinnon ja palvelukeskusten kanssa, joita ovat tilakeskus, tietohallinnon palvelukeskus, talouspalvelukeskus, henkilöstökeskus ja hankintakeskus. Tulosalue ostaa vähäisessä määrin palveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta, esim. koulutusta, konsultointia ja painotuotteita. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2012 on 7,4 milj. euroa. Tulomääräraha on 0,1 milj. euroa. Tulosalueen määrärahassa on varauduttu toimialan vahtimestaripalvelujen menoihin (1,5 milj. euroa) sekä toimialan 2011 järjestelyvaraerien kustannusvaikutukseen, joiden jakautuminen tulosalueille ei ole tiedossa talousarviota valmisteltaessa. Lisäksi tulosalueen menomäärärahassa on varaus toimialalla ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden menoihin (0,6 milj. euroa). Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Tulosalueen tavoitteena on olla korkeatasoinen asiantuntijaorganisaatio. Keskeinen päämäärä on edistää toimialan teknistä (tehokkaasti tekeminen), allokatiivista (oikeiden asioiden tekeminen) ja sosiaalista tehokkuutta (palvelujen oikea kohdentaminen) Vantaan tuottavuusohjelman mukaisesti.

11 81 Tärkein toimenpidekokonaisuus on tiedolla johtamisen kehittämisstrategian toteuttaminen, jossa on seuraavat kehitysaskeleet: automatisoitu ja integroitu tietotuotanto tuotekirja eli kattava tuotteistus tuotehinnoittelu suoritebudjetointi tuottavuustavoitteet ja kannustimet kattava controller-toiminto. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Tulosalueen toiminnan painopisteenä ovat edelleen toimintojen sähköistämisen kehittäminen, talouden hallinnan edelleen kehittäminen, ulkoa hankittavien palvelujen hallinnan kehittäminen sekä muut tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Keskeisiä toimintakokonaisuuksia ovat: Toiminnanohjausjärjestelmän 4. vaiheen (VanVan) täytäntöönpano Tietovaraston ensimmäisen vaiheen toteuttaminen Tietovarastoon liittyvien toimintojen kehittäminen: esim. raportoinnin kehittäminen, tuotteistus, kustannuslaskentamalli Sähköisen asioinnin edistäminen Vantaa-tasolla ja yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa Sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujen hallintajärjestelmän hankinta Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn ja sähköisen lääkemääräyksen KanTa-hankkeen paikallinen toteutus Marja-Vantaa palveluarkkitehtuurikilpailun tulosten hankkeistaminen Toimitilatehokkuuden jatkuva kehittäminen Toimialan ympäristöohjelman jalkauttaminen ja ekotukitoiminnan vahvistaminen. Tulosalue koordinoi VanVan-hankkeen puitteissa toteutettavaa palveluhankintojen pilottia. VanVan-hankkeen puitteissa kehitetään toimialan esimiehille sopivaa talouden ennustamisjärjestelmää. Tulosalue koordinoi toimialan ja kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Vuonna 2012 jatketaan Savuton Vantaa -ohjelman toteuttamista toimialalla. Lisäksi osallistutaan Etelä-Suomen alueen väestön terveyseroja kaventavaan Kaste Ester -hankkeeseen, jossa kehitetään mm. hyvinvointi- ja terveyserojen seurantaa sekä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Henkilöstön kehittämisen painopistealueita toimialalla suunnitelmakaudella on henkilöstön työhyvinvointi, jonka perustana ovat kannustava ja voimavaroja korostava esimiestyö sekä henkilöstön osaaminen perustehtävässä. Henkilöstöjohtamisessa toteutetaan aktiivisen välittämisen ja varhaisen puuttumisen toimintamallia. Suunnitelmakaudella tuetaan ja kehitetään esimiestyötä johtamisjärjestelmien kehittämisellä ja palkitsemisjärjestelmien käytöllä sekä varmistamalla esimiesten ajantasainen osaaminen. Jotta toimialan kilpailukyky henkilöstön saatavuudessa paranee, toimialan työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tulosalueen kehittäminen ja henkilöstö -tulosyksikkö jaetaan kehittämisyksiköksi ja henkilöstöyksiköksi. Uudistuksen tavoitteena on toimintojen ja prosessien tehokkaampi kehittäminen. Palveluverkkomuutokset Tulosalue koordinoi toimialan palveluverkkomuutoksia. Tulosalueen toimitiloissa ei tapahdu muutoksia TSkaudella. Henkilöstösuunnitelma Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstön määrä säilyy suunnittelukaudella vuoden 2011 tasolla (54). Vuonna 2011 siirtyi kirjaamo pois tulosalueelta. Vuonna 2012 on tavoitteena perustaa tulosalueelle asiantuntijan tehtävä sähköisten järjestelmien kehittämiseen. Vuosille ei ole suunniteltu vakanssien lisäyksiä.

12 82 Henkilöstön lisäys vuodelle 2012: 1 erityisasiantuntija, sähköisten palvelujen kehittäminen Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Toimialan henkilöstömäärä , ,5 Toimialan volyymi Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaika henkilötyövuosina: 49,7 42,1 42,1 42,1 42,1 42,1 42,1 Tuottavuus ja tehokkuus Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstömenojen osuus toimialan koko määrärahasta 0,6 % 0,6 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan henkilöstö 2,3 % 2,1 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 1,9 % Henkilöstö 63 / / / / / / 2765,5 54/ 2836,5 Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan esimiesten määrä 33,7 % 33,1 % 32,5 % 33,1 % 32,7 % 32,3 % 32,0 % Henkilöstö 63 / / / / / / / 169

13 ERIKOISSAIRAANHOITO Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Vantaa hankkii erikoissairaanhoidon palvelut pääasiassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS). Potilaat tarvitsevat lääkärin lähetteen erikoissairaanhoitoon hakeutumisessa. Lähetteistä noin kaksi kolmasosaa laaditaan terveysasemilla ja yksi kolmasosa potilaista hakeutuu hoitoon yksityissektorin tai toisen erikoissairaanhoidon klinikan kautta. Erikoissairaanhoito tekee hoidon tarpeen arvion lähetteen perusteella ja hyväksyy hoitoon ne potilaat, joiden arvioidaan tarvitsevan erikoissairaanhoitoa. Voimaan astuneen terveydenhuoltolain mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut erikoissairaanhoitoon, tarvittavat tutkimukset tulee aloittaa kolmen kuukauden sisällä ja varsinaiseen hoitoon on päästävä kuudessa kuukaudessa. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen toimiala ja HYKS sopivat HUS:n tuottaman erikoissairaanhoidon palveluista terveyssuunnittelukokouksessa. HUS tuottaa kunnalle palvelutuotteina ns. NordDRG-tuotteita (hoitoepisodituotteita), käyntituotteita, hoitopäivätuotteita sekä terveydenhuoltolain mukaisia erikoislääkärin konsultaatioita peruspalveluissa. Erikoislääkäritoiminta terveysasemilla vakiintuu ja laajenee. Reumalääkäri- ja ortopedivastaanotot jatkuvat Tikkurilan ja/tai Myyrmäen terveysasemilla. Lastenlääkärivastaanotto käynnistyy vuodenvaihteessa Tikkurilan, Myyrmäen ja/tai Koivukylän terveysasemilla. Toimiala toimii tiiviissä yhteistyössä kaupunkia edustavien HUS-luottamushenkilöiden kanssa ja tukee Vantaan HUS-omistajaohjausta. Vantaa on mukana sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä pääkaupunkiseudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaisissa hankkeissa. Aiesopimuksen hankkeiden tavoitteena on turvata

14 84 metropolialueen asukkaille ehyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus ja vahvistaa palvelujen asiakaskeskeisyyttä. Lisäksi mallinnetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Uusilla malleilla tavoitellaan erityisesti peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempaa integraatiota. Hankkeet ovat: Perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon integraatio perustasoa vahvistaen, Kehittäminen ja tutkimus, EVO-rahoitus, HUS:n omistajaohjauksen, ohjausrakenteiden, rahoituksen ja laskutusperiaatteiden selkiinnyttäminen, Uusien rahoitusmallien selvittäminen metropolialueelle, Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon hoito- ja palveluketjujen kehittämishanke Tehokas jatkuu vuoden 2012 ajan. Hankkeessa on pilotoitu lonkka- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon ja palvelun tarpeisiin perustuvaa hoitoketjua. Kehitystyö jatkuu haava- ja monisairaan potilaan hoitoketjujen kehittämisellä. Hanke on HUS-vetoinen ja siinä ovat mukana kaikki PKS-kunnat. HUS:n kanssa yhteistyössä aloitettu mielenterveyskuntoutujien suunnitelmallinen siirtäminen sairaalasta asumispalveluihin jatkuu vuonna Vaikeahoitoisten pienten lasten kotihoidon hoitorinkien järjestämisvastuu siirtyy HYKS:lle vuoden 2012 alusta. Talousarvion perustelut Erikoissairaanhoidon menomääräraha vuodelle 2012 on 189,3 milj. euroa, mikä on 3,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2011 toteutumaennusteeseen kasvua on 2,3 prosenttia. HUS-palvelusopimuksen arvo on 182,6 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon tehtäväalueella on lisäksi määrärahat HUS-eläkevastuisiin 5,9 milj. euroa, myrkytystietokeskuksen, ensihoidon ja lääkärihelikopterin menoihin 0,5 milj. euroa, psykiatrisiin kuntoutuspalveluihin 0,2 milj. euroa sekä terveysasemien erikoissairaanhoitoon 0,1 milj. euroa. HUS:n hallitus on hyväksynyt vuoden 2012 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet. Laskutettava yleislääketieteen siirtoviivepäivän hinta somaattisilla erikoisaloilla on 350 euroa. Psykiatriassa siirtoviivepäivät laskutetaan hinnaston mukaisilla tuotteistetuilla hoitopäivähinnoilla. Mikäli siirtoviivepäivien lukumäärä on vuonna 2012 vuoden 2011 tasolla, arvioitu kustannusvaikutus on noin 0,8 milj. euroa. Lisäksi HUS on korottanut vaativan psykiatrisen vuodeosastohoidon hintaa. Toimiala valmistelee yhdessä HYKS:n kanssa kirjallisen palvelusopimuksen. Sopimus tulee hyväksyttää HUS:n hallituksessa. Sopimuksessa määritellään erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen arvo sekä tulosyksikkötasolla erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Vantaan osalta sopimuksen hyväksyjä on Vantaan sosiaalija terveyslautakunta. Espoo ja Helsinki ovat valmiita tehostamaan sopimusohjausjärjestelmää. Edellisen kerran palvelusopimus laadittiin vuonna Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA ) TS 2013 TS 2014 TS 2015 Sairastavuusindeksi (Vantaa) 2) Väestö vuotta täyttäneet

15 85 Toiminnan volyymi TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA ) TS 2013 TS 2014 TS 2015 Hoitojaksot (NordDGR) kertymä vuoden päätyttyä * ** Käynnit, kertymä vuoden päätyttyä * ** Hoitopäivät, kertymä vuoden päätyttyä * ** Laatu ja vaikuttavuus Kaikki jonossa olevat ** Yli 6 kk jonottaneita ** Lasten psykiatrian jonossa yli 3 kk ** Nuorisopsykiatrian jonossa yli 3 kk ** Siirtoviivepäivät ** Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas Euroa/NordDRG-tuote ) Arvio, neuvottelut kesken 2) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). * HUS:n ja Vantaan välisen yhteistyömuistion mukainen tilaus ** perustuu ennusteeseen 6/2011

16 12 30 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT 86 Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Terveyspalvelujen tulosalue muodostuu vastaanottotoiminnan, kuntoutuksen ja mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksiköistä. Tulosalueen vastuulla on myös Peijaksen sairaalassa sijaitseva terveyskeskuspäivystys; palvelu on hankittu ulkopuoliselta palveluntuottajalta vuodesta Suun terveydenhuollon palvelujen järjestäjänä ja tilaajana toimii sosiaali- ja terveyslautakunta ja palvelut tuottaa Suun terveydenhuollon liikelaitos. Terveyspalvelujen tulosalue koordinoi ensihoitoa ja sairaankuljetusta, jotka hankitaan Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselta (KUP). Tulosalue hankkii lakisääteisen ympärivuorokautisen terveysneuvontapalvelun yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa ulkopuoliselta palvelutuottajalta Mawell Care Oy:ltä. Tulosalue tuottaa palveluja toimialan muille tulosalueille. Terveysasemien lääkärit palvelevat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiakkaita neuvoloissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Kuntoutusyksikkö järjestää terapiaja apuvälinepalvelut mm. vanhainkoteihin, asumispalveluyksiköihin, kehitysvammahuoltoon sekä neuvola- ja kouluterveydenhuoltoon. Fysioterapiayksikkö tekee yhteystyötä vastaanottotoiminnan kanssa. Lastensuojelun edellyttämät terveyspalvelut turvataan. Mielenterveys- ja päihdekeskus hallinnoi kansallista Kasteohjelman Mielen avain -hanketta, koordinoi avohoidon mielenterveys- ja päihdetyötä asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi, seuraa vantaalaisten hoitoa ja kohtelua erikoissairaanhoidossa sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Tulosyksikkö ylläpitää myös Miepä-palvelupistettä. Klubi-talotoiminnan käynnistäminen selvitetään.

17 87 Terveyspalvelujen tehtävä on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia sekä parantamalla toimintakykyä kuntoutustoimenpiteillä. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2012 on 70,4 milj. euroa, mikä on 7,5 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2011 toteutumaennusteeseen kasvua on 4,5 prosenttia. Tulomääräraha on 5,5 milj. euroa, missä on vähennystä vuoden 2011 käyttösuunnitelman tuloihin 4,6 prosenttia. Tulomääräraha on 6,5 prosenttia vuoden 2011 toteumaennustetta korkeampi. Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Terveyspalvelut tuottaa olemassa olevien resurssien puitteissa terveydenhuoltolain ja muun lainsäädännön, kuten lastensuojelulain, mukaiset perusterveydenhuollon palvelut ja pyrkii vastaamaan kysyntään. Vastaanottotoiminta: Välitön yhteydensaanti terveysasemalle: puheluun vastataan 5-20 minuutin sisällä tai takaisinsoitto saman päivän aikana toteutuu 95 prosenttisesti. Hoidon tarpeen arviointi kolmen päivän sisällä. Listautuneelle potilaalle kiireetön lääkärinaika kahdessa viikossa ja listautumattomalle neljässä viikossa, toteutuu 80 prosenttisesti. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto: Neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastukset toteutetaan asetuksen mukaisesti. Kuntoutus: Kotona asumisen edistäminen: tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen kuntoutustoimenpiteiden ja apuvälineiden avulla. Näin edistetään itsenäistä kotonaasumista ja vähennetään muiden palveluiden tarvetta. Yhteistyön vakiinnuttaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi neuvolan, päiväkotien ja opetustoimen kanssa. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon tehostuminen tuottaa lisääntyvien lähetteiden muodossa paineita kuntoutusyksikön terapeuttien arvioihin ja terapioihin. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö: Miepä-palvelupisteen toimintaa parannetaan aloittamalla puhelin- ja tekstiviestipalvelut. Miepä-palvelupisteen toiminnan laajentamisesta yleisterveydenhuoltoon tehdään suunnitelma henkilöstösuunnitelmineen. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyö paranee ja prosessit erikoissairaanhoidon kanssa muuttuvat yhteneväisiksi. Suun terveydenhuolto: vantaalaisten suun terveydenhuollon saatavuus kasvaa ja hoitotakuu toteutuu. Ennaltaehkäisevän suunterveydenhuollon tarkastukset tehdään asetuksen mukaisen tarkastusohjelman mukaisesti. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Terveysasemien vastaanottotoiminnassa vuonna 2011 käynnistetty listautumismalli vakiinnutetaan ja listautumisoikeutta laajennetaan uusiin potilasryhmiin lääkärivoimavarojen puitteissa. Hakunilan terveysaseman vastaanottotoiminnan palvelut päätettiin hankkia ulkopuoliselta palveluntuottajalta (sosiaali- ja terveyslautakunta ) kilpailuttamalla kolmen vuoden määräajaksi. Palveluntuottajaksi valittu AttendoMedOne Oy aloittaa toimintansa Päiväpoliklinikkatoimintaa jatketaan pääterveysasemien lisäksi Hakunilan, Korson ja Länsimäen terveysasemilla. Toimintaa on vain virka-aikana. Sähköinen resepti (eresepti) otetaan käyttöön kevään aikana kansallisen suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Tulosalue pilotoi palvelusetelin käyttöä akuuttipotilaan hoidossa lääketieteellisen tuen omaavan sairaanhoitajan vastaanotolla. Vastaanottotoiminnan organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistuksen toteuttamista jatketaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Uudistuksella valmistaudutaan vuonna 2014 käynnistyvään kuntarajat ylittävään potilaan terveysaseman valinnanvapauteen. Vastaanottotoiminnasta muodostetaan toiminta-alueisiin perustuvat tulosyksiköt. Organisaatiouudistusta kehitetään jatkossa eteenpäin siten, että vastaanottotoiminta muodostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn sekä sairaanhoidon järjestämisen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Terveydenhuoltolain mukaiseen kuntarajat ylittävään terveysaseman valintaan valmistaudutaan kehittämällä perusterveydenhuollon tuotteistusta kansallisen tason linjausten mukaisesti yhdessä Kuntaliiton kanssa. Vastaanottotoiminnan liikelaitoksen valmistelu käynnistetään. Toimintamalli ja tuotteistus valmistuvat vuoden 2012 aikana. Palvelutuotannon kokonaisuus suunnitellaan ja palveluja yhdistetään siten, että palvelutuotanto muodostaa voimavaroja parhaiten hyödyntävän kokonaisuuden

18 88 palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Vastaanottotoiminnan liikelaitosmalli valmistellaan siten, että liikelaitostoiminta voi käynnistyä vuoden 2014 alussa. Sähköistä asiointia ja potilaan itsehoitoa laajennetaan. Käytössä olevia sähköisiä järjestelmiä kehitetään edelleen. Listautuneen potilaan sähköisen ajanvarauksen mahdollisuudet selvitetään. Tulosalue osallistuu terveydenhuoltolain mukaisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmisteluun yhdessä Helsingin ja Espoon sekä sairaanhoitopiirin kanssa. Opetusterveyskeskustoimintaa kehitetään terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin Yliopisto ja Helsingin seudun kunnat. Opetusterveyskeskustoiminta on perusterveydenhuollon toimivuuden ja maineen kannalta kriittinen menestystekijä. Opetusterveyskeskustoimintaa kehitettäessä noudatetaan organisoinnissa ja henkilöstöpolitiikassa pääkaupunkiseudun ja Helsingin malleja tarkoituksenmukaisin osin. Lasten- ja nuorten terveysasema -mallin selvittelytyö käynnistetään, selvittäen eri mahdollisuudet ja kokemukset. Selvitystyö tuodaan lautakunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä. Lasten ja nuorten terveysasema muodostaa ehkäisevän terveydenhuollon ja sairaanhoidollisten palvelujen eheän ja asiakaslähtöisen kokonaisuuden, jolla edistetään lasten ja nuorten hoidon joustavuutta ja palvelujen saatavuutta. Vantaa hallinnoi KASTE-ohjelmaan kuuluvaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanketta (Mielen avain -hanke). Hanke päättyy syyskuussa Mielenterveys- ja päihdekeskus - tulosyksikkö vastaa hankkeen hallinnosta ja koordinaatiosta. Vantaalaisen hyvä mieli -hanke on osa Mielen avain -hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee Kaste-ohjelmalle jatkoa. Mielen avain -hankkeen kakkosvaiheeseen osallistutaan siten, että Vantaan osahanke fokusoi yhteen keskeiseen kehittämisalueeseen, joka parhaiten tukee nykyisiä toimintoja. Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeessa kehitetyt toimintamallit juurrutetaan palvelutoimintoihin. Mielenterveyspalveluissa lisätään kokemusasiantuntijoiden käyttöä osana järjestelmää (Kuntaliiton koordinoima Expert Patient Program). Miepä-palvelupisteen toimintaa kehitetään laajentaen tarjottua palveluvalikoimaa yleisterveydenhuollon suuntaan (kuten rokotuksia ja mittauksia, vrt. Helsingin terveyskioski). Toiminnan sijaintia tarkistetaan yhdessä toimintamallin muutoksen kanssa. Suun terveydenhuollon liikelaitos tuottaa vantaalaisten tarvitsemat hammashoidon palvelut ja ehkäisevän työn. Palvelujen tilaajana toimii sosiaali- ja terveyslautakunta ja toimintaa ohjataan sopimusohjauksella. Palvelusopimus hyväksytään sosiaali- ja terveyslautakunnassa 2/2012. Ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen tuottaa PKS-päivystys. Osa suun erikoishoidon palveluista tuotetaan pääkaupunkiseudun yhteisessä PKS- SEHYK -yksikössä. Terveyskeskuspäivystyksen hankinnan jatkamisesta tehtiin päätös sosiaali- ja terveyslautakunnassa ( ) vuosille Päivystyksen toimintaa laajennetaan ja palvelua parannetaan. Toiminta sisältää jo aikaisemmin perustetun selviämishoitoaseman (SEHO) lisäksi murtumien hoidon keskittämisen ja kiireellisyysluokkaan E kuuluvien potilaiden hoidon eli päivystyksessä hoidetaan kaikki sinne hakeutuneet potilaat. HUS/HYKS:n ortopedian ja reumalääkärin konsultaatiovastaanotto ja koulutustoiminta on alkanut jo 2011 Tikkurilan terveysasemalla. Vuonna 2012 toimintaa laajennetaan Myyrmäen terveysasemalle ja mahdollisuuksien mukaan Koivukylän terveysasemalle. HUS/HYKS:n lastenlääkärin vastaavan toiminnan aloitusta suunnitellaan talveksi Tulosalueella laajennetaan sähköisen asioinnin ratkaisuja (mm. Forsanteverenohennuspotilaan hoito, Orange-puhelinjärjestelmä). Kuntoutuksen tulosyksikkö jatkaa tuottavuuden parantamista kehittämällä työprosesseja ja lisäämällä terapiahenkilöstön asiakastyön osuutta työajasta kehittämällä sähköistä sairauskertomusjärjestelmää ja kirjaamiskäytäntöjä TuottavuusTalkoot -hankkeessa suunnitellulla tavalla. Onnistumisen perusedellytyksenä on toimivat ja tarkoituksenmukaiset sairauskertomusjärjestelmän sovellutukset (sähköinen lähete, sähköinen ajanvaraus, joustava kirjaaminen ym). Näiden muutosten toteuttaminen on osoittautunut yllättävän hankalaksi. Orange-puhelinpalvelujärjestelmän mahdollisuuksien hyödyntäminen kuntoutusyksikön ajanvaraustoiminnoissa ja keskitetyn ajanvarauksen toimintaedellytykset selvitetään vuoden 2012 aikana. Kuntoutusyksikön johtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan. Palvelutuotannon toteumaseurannan kehittäminen jatkuu Vantaan tietovarastohankkeessa. Tulosalue on aktiivisesti mukana tietovaraston määrittelytyössä, käyttöönotossa ja raportoinnin päivittämisessä. Aluksi Vantaan tietovarastohanke yhdistää sosiaali- ja terveystoimen tiedonhallinnan (tiedon varastointi ja raportointi) laajeten edelleen Vantaan muille toimialoille.

19 89 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos (KUP) tuottaa kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon palvelut sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän ensihoidon- ja sairaankuljetuksen palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ensihoidon vastuulääkäripalvelut hankitaan ostopalveluna HUS:sta. Vuoden 2012 aikana valmistaudutaan ensihoidon ja kiireellisen sairaankuljetuksen järjestämisvastuun siirtymiseen sairaanhoitopiirille. Palveluverkkomuutokset Miepä-palvelupisteen sijaintia tarkistetaan ja pisteen siirtyminen Tikkurilan terveysaseman yhteyteen/läheisyyteen arvioidaan. Henkilöstösuunnitelma Terveyspalvelujen tulosalueelle perustetaan vuonna 2012 kuusitoista uutta vakanssia. Henkilöstön lisäys vuodelle 2012: 14 lääkäriä, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asetus 1 lääkäri, terveysasema 1 sairaanhoitaja, terveysasema/päiväpoliklinikka Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Sairastavuusindeksi (Vantaa) Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Vastaanottotoiminta - lääkärikäynnit hoitajakäynnit Päivystystoiminta - lääkärikäynnit hoitajakäynnit Kuntoutustoiminta yhteensä terapiakäynnit ostopalveluterapiat Laatu ja vaikuttavuus Vastaanottotoiminnan kävijöiden osuus väestöstä (kokonaispeittävyys) 3) - - uusi arvio arvio arvio arvio 55-58

20 90 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Listautuneiden osuus väestöstä % Lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 4) Ea-käyntien osuus % kaikista lääkärikäynneistä 14 14, Päivystystoiminnan odotusaika lääkärille alle 3 h % 98,6 99, Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas vastaanottotoiminta ja päivystys 162,33 170,43 175,35 197,26 202,44 204,22 206,05 kuntoutus (ei sisällä veteraanikuntoutusta) 34,10 36,28 36,42 38,31 38,66 39,00 39,35 Euroa/käynti vastaanott. lääkärik. 85,84 91,30 79,35 79,39 79,57 78,87 78,19 vastaanott. hoitajak. 31,39 34,25 34,39 34,41 34,93 35,29 35,65 Henkilöstö Henkilötyövuotta - lääkärit (vastaanotto) hoitajat (vastaanotto) terapeutit (kuntoutus) Suun terveydenhuollon palvelutilaus painotettujen toimenpiteiden määrä (SFA10) painotettujen toimenpiteiden hinta (SFA10), tuhatta euroa Hoitotakuun seuranta, yli 6 kk jonottaneet ) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). 2) Tilastoraportoinnin kehittämistyö oli kesken. Puhelut ja paperikonsultaatiot ovat sisältyneet kuntoutustoiminnan käyntimääriin vuosina 2008 ja toteuma on todellisten käyntien mukainen. Eri vuosien luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. 3) Tunnusluku otetaan käyttöön poimintamallin rakentamisen ja testauksen jälkeen. Aikaisintaan vuoden 2010 toimintakertomukseen. 4) Vantaan kaupungin avoterveydenhuollon lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä.

21 PERHEPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Perhepalvelujen tehtävänä on tukea moniammatillisella työllä lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia ja omatoimisuutta yhteistyössä heidän omien verkostojensa ja muiden toimijoiden kanssa. Perhepalveluissa järjestetään ennalta ehkäisevän terveydenhuollon palveluja, psykososiaalisia palveluja ja viimesijaisen sosiaalihuollon ja sosiaaliturvan palveluja lastensuojelun, päihdehuollon, mielenterveyspalvelujen ja toimeentulotuen tarpeessa oleville. Palveluja järjestetään kaupungin omina palveluina ja ostopalveluina. Ostopalveluja on erityisesti mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa, lasten sijaishuollossa ja päihdehuollossa. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2012 on 137,8 milj. euroa, mikä on 2,3 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2011 toteutumaennusteeseen kasvua on 3,7 prosenttia. Tulosalueen menomääräraha ilman toimeentulotukimenoja on 4,7 prosenttia vuoden 2011 toteumaennustetta korkeampi. Tulomääräraha on 27,7 milj. euroa, jossa on vähennystä vuoden 2011 käyttösuunnitelman tuloihin 2,5 prosenttia, mikä johtuu toimeentulotuen käytön ja siitä saatavan valtionosuuden matalammasta toteutumisarviosta. Tulomääräraha on 3,7 prosenttia vuoden 2011 toteumaennustetta korkeampi Vuonna 2012 toimeentulotuen perusosaan tullee 6 prosentin korotus ja yksinhuoltajien toimeentulotukea muutetaan (Valtion tulo- ja menoarvio 2012). Tämä määrärahalisäys sisältyy talousarvioon. Keskeistä toimeentulotuen määrärahan riittävyydelle on se, miten kaupungin työllistämistoimet/vapas onnistuvat vuonna 2012.

22 92 Talousarvio sisältää valtion tulo- ja menoarvion vaikutuksesta tulosalueelle aiheutuvat kustannukset seuraavan arvion mukaisesti: Toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosenttia, yksinhuoltajien toimeentulotukikorotus 10 prosenttia, työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja asumistuen tulorajan korotus 1,0 milj. euroa Toimeentulotuen hakijalle taataan mahdollisuus sosiaalityön ammattihenkilön apuun, 3 sosiaaliohjaajaa määräaikaisena saakka 0,130 milj. euroa Lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja kehitetään ja lisätään: 3 perhetyöntekijää neuvolatoimintaan määräaikaisena saakka, 7 lähihoitajaa lapsiperheiden kotipalveluun määräaikaisena saakka 0,400 milj. euroa Tehostetaan toimia lasten huostaanottojen vähentämiseksi: ammatillinen tukihenkilötoiminta ja avohuollon tukitoiminta ostopalveluna 0,300 milj. euroa Yhteensä Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät 1,830 milj. euroa Perhepalvelujen tulosalueen kaikissa toiminnoissa tavoitteena on aikaisempaa varhaisempi puuttuminen sekä ensisijaisesti avohuollon menetelmien käyttäminen. Pitkäaikaisasiakkuuksien syntymistä ehkäistään. Lastensuojelussa asiakkuuksien syntymistä ja kestoa pyritään hallitsemaan kehittämällä edelleen intensiivisiä lasten ja perheiden tuen muotoja avohuollossa. Koko tulosalueella otetaan käyttöön verkostokonsultit, joiden tarkoituksena on moniammatillisen työn voimavarojen parempi käyttöönotto. Talousarvion mukainen määräraha mahdollistaa toiminnan vuoden 2011 tasoisena. Haasteena on asiakkuusmäärien kasvu vuoden 2011 tasosta. Lakisääteisiä määräaikoja on toimeentulotuen myöntämisessä ja lastensuojelussa, korvaushoitoon pääsyä sitoo hoitotakuu. Perhepalveluissa varaudutaan lain velvoitteiden noudattamiseen palkkaamalla toimeentulotuen päätösten tekemiseen määräajassa (7vrk) määräaikaista henkilökuntaa ( ) hakemusten käsittelyyn. Lastensuojelutarpeen selvitykset pyritään tekemään kolmen kuukauden määräajassa. Vuoden 2011 tilanteessa vain noin 50 prosenttia selvityksistä tehdään määräajassa. Tulosyksikköjen tavoitteet Ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa työtä laajennetaan koko perheen hyvinvointia tukevaksi ja laajat terveystarkastukset otetaan käyttöön. Psykososiaalisissa palveluissa perheneuvolan ja lasten ja nuorten psykiatrian palvelurakennetta ja työnjakoa kehitetään yhteistyössä HUS/lasten ja nuorten psykiatrian kanssa. Lisäksi osallistutaan kaupunkitasoiseen maahanmuuttajien vastaanottotoiminnan kehittämiseen voimaan tulevan kotouttamislain muutoksen mukaiseksi. Lastensuojelun tavoitteena on, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ei ylitä 1,4 prosenttia 0-17-vuotiaista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan vuosina Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen tavoitteena on hallita aiempaa paremmin sairaalasta asumispalveluihin siirtymistä ja kustannuksia. HUS/psykiatrian esittämän arvion mukaan asumispalveluiden tarpeessa on edelleen odotettavissa jonkin verran nousua. Tämän hetkisen tiedon pohjalta on muutoksen määrää on vaikea arvioida. Päihdehuollon avohuollon palvelujen määrää lisätään ja uusia työmuotoja kehitetään muuttamalla olemassa olevaa palvelurakennetta. Palvelurakenneuudistus toteutetaan resursseja uudelleen suuntaamalla. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Lastensuojelun avopalveluissa vakiinnutetaan sosiaalityön tiimirakenne, jossa toiminta jakautuu vastaanottoja suunnitelmallisen sosiaalityön tiimeihin. Vastaanottotiimeissä kriittistä on lastensuojelulain määräaikavaatimusten noudattaminen. Sosiaalityön tiimeissä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on Kuusikkovertailun mukaan eniten asiakkaita.

23 93 Vuoden 2011 alusta voimaan tullut lastensuojelulain muutos velvoittaa kuntaa järjestämään lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakassuunnitelmassa määrittelemät palvelut asiakkaalle. Käytännössä oman palvelutuotannon täydentämiseksi joudutaan ostamaan palveluja, kuten perhetyö- ja ammatillista tukihenkilötoimintaa Lastensuojelulain mukaan lapsen läheisverkosto pitää aina ensisijaisesti selvittää. Läheisverkostosijoitusten palkkiot ja kulukorvaukset määritellään ja ohjeistetaan työntekijöille. Nuorten intensiivityö -hankkeen määräaikaisuus on sovittu vuoden 2012 loppuun. Hanke arvioidaan vuoden 2012 alussa ja arviointiin pohjautuen tehdään ehdotukset hankkeen jatkosta. Uudistuneen perhehoitolain myötä sijaisperheille maksettavat palkkiot nousevat ja perheille tarjottavat tukimuodot monipuolistuvat. Kodin ulkopuolelle sijoitettaessa tulee lapsen ja nuoren läheisverkot kartoittaa. Perhehoitoa tarjotaan ensisijaisena hoitomuotona. Haasteena on löytää perheitä, jotka pystyvät vastaamaan lapsen ja nuoren hoidon ja kuntoutuksen vaatimuksiin. Muutokset palvelustrategiassa Perheneuvolapalveluja ja lasten- ja nuorisopsykiatrista työtä organisoidaan uudelleen perheneuvolan kehittämistyöryhmän jatkotyönä yhteistyössä HUS/Lasten ja nuorten psykiatrian kanssa. Tavoitteena on toteuttaa muutokset vuoden 2013 alusta lukien. Asiakkuuskriteerejä tarkennetaan ja työn painopistettä muutetaan aikaisempaa varhaisemman tuen suuntaan. Akuutin kriisityön palvelujen tarjoamista, etenkin lasten ja nuorten osalta, kehitetään toimintayksiköiden yhteistyönä. Sijaishuollon vastaanottotoimintaa kehitetään palvelurakennemuutoksella, jolla pyritään vähentämään kiireellisten sijoitusten ostopalvelutarvetta ja hallitsemaan paremmin kiireellisten sijoitusten aikaista hoitotarpeen arviointia ja kustannuksia. Päihdepalvelujen palvelurakennetta kehitetään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän Vantaan päihdepalvelujen ja palvelurakenteen muutosohjelman mukaisesti siirtämällä toiminnan painopistettä ja resursseja avohoitoon. Muut tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet Perhepalveluissa osallistutaan aktiivisesti sähköisen asioinnin kehittämistyöhön, jonka osa on esim. virtuaalipalvelujen kehittäminen asiakkaille. Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa vakiinnutetaan käyttöön asetuksen 338/2011 mukaiset terveystarkastusohjelmat. Laajoissa terveystarkastuksissa huomioidaan koko perheen hyvinvointi. Neuvoloissa vakiinnutetaan käyttöön uudet perhevalmennusohjelmat ja uudistetaan neuvolan puhelinjärjestelmä. Hoitoketjuja ja palveluprosesseja kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulun sosiaalityön yksikössä kehitetään edelleen tiimityön mallia ja valmistellaan osana johtamisjärjestelmän kehittämistä toimintayksikön jakamista hallinnollisesti ja toiminnallisesti kahden esimiehen alaisuuteen. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä kehitetään kriisityön ja psykososiaalisen tuen sisältöjä vastaamaan terveydenhuoltolain vaatimuksia. Vantaan kaupunki, HUS ja STM valmistelevat kolmikantasopimusta psykososiaalisen työn valtakunnallisen toimintamallin osalta STM:n johdolla. Aikuissosiaalityössä tarkastetaan vuosina sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden työnjako ja kehitetään sosiaalityön tehtävärakennetta. Tavoitteena on löytää asiakaslähtöisempiä ja jalkautuvia toimintamalleja. Yhteistyötä järjestöjen kanssa lisätään. Päihdepalveluissa A-klinikoilla lisätään avo- ja laitoshoidon väliin asettuvaa intensiivistä ja määräaikaista ryhmämuotoista toimintaa. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kanssa tehdään yhteistyötä päihteitä käyttävien lastensuojelun asiakasperheiden kuntouttamisessa. Huumehoidon ja siihen liittyvän terveysneuvonnan sisältöä kehitetään. Asumispalveluissa lisätään kotiin vietävää tukea. Työllisyyspalvelujen kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan päihdepalvelujen eri yksiköissä. Kuntouttavaa laitoshoitoa kehitetään erityisesti ikääntyvien päihdehoidon osalta Ridasjärven päihdehoitokeskuksen kanssa.

24 94 Palveluverkkomuutokset Vantaa-sopimus Aikuissosiaalityössä Vantaa-sopimuksen mukaisesti Korson sosiaaliaseman palvelujen siirtämisen suunnittelu Koivukylän sosiaaliasemalle etenee vuonna 2012, muutos toteutuu vuonna Myös suunnittelua Martinlaakson sosiaaliaseman siirtymistä Myyrmäen sosiaaliasemalle jatketaan. Korson ja Leppäkorven neuvolat yhdistetään. Hakunilan ja Nissaksen neuvolat keskitetään nykyiselle Laukkarinteen sosiaaliasemalle. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishanke Suunnitelmakauden aikana toteutetaan Pähkinärinteen asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille (32 asuntoa) vuonna Uudelle hankekaudelle on esitetty toteutettaviksi tuetun asumisen yksikkö mielenterveyskuntoutujille (2 x 30 asuntoa) vuonna 2014, tehostetun palveluasumisen yksikkö (10 asuntoa kaksoisdiagnoosiasiakkaille ja 25 asuntoa vahvaa tukea tarvitseville asunnottomille) vuonna 2014 ja päivystysyksikkö (50 asuntoa/asumispaikkaa) Länsi-Vantaalle vuonna Muut hankkeet Viertolan vastaanottokoti/uusi Harjulan yksikkö valmistuu vuonna 2013, käyttöönotto tapahtuu vuoden 2013 lopussa. Kotkansiiven väistötiloista luovutaan samassa yhteydessä. Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen lisärakennus valmistuu vuonna Päihdepalveluissa tavoitteena on sijoittaa Länsi-Vantaan A-klinikka laajenevalle Myyrmäen terveysasemalle vuonna Nykyiset tilat, joissa Länsi-Vantaan A-klinikka ja katkaisuhoitoasema sijaitsevat, peruskorjataan ja katkaisuhoitoasemaa laajennetaan A-klinikalta vapautuviin tiloihin. Hankkeiden toteutusta ja ajoitusta selvitetään seuraavan taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä. Kivistön äitiys- ja lastenneuvola valmistuu vuonna 2016 alueen koulun ja päiväkodin yhteyteen. Psykologipalvelut keskitetään kolmeen toimipisteeseen: Myyrmäkeen, Tikkurilaan ja Koivukylään, kun tarvittavat tilajärjestelyt saadaan toteutettua. Henkilöstösuunnitelma Perhepalvelujen tulosalueelle perustetaan vuonna 2012 viisitoista uutta vakanssia. Vakansseista 5 vakanssia perustetaan päihdepalveluiden palvelurakenteen muutoksen johdosta (sosiaali- ja terveyslautakunta ), nämä vakanssit eivät aiheuta lisäkustannuksia. Muu toiminnan edellyttämä henkilöstölisäys on 10 työntekijää. Tilakeskuksesta siirtyy 15 vahtimestaria aikuissosiaalityöhön, päihdehuoltoon ja maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistoon Henkilöstön lisäys vuodelle 2012: Palvelurakenteen muutos (ostopalveluista omaksi toiminnaksi, ei aiheuta lisäkustannuksia) 1 lääkäri, päihdepalvelut 4 ohjaajaa, päihdepalvelut Muu henkilöstön lisäys 3 terveydenhoitaja, ennaltaehkäisevä toiminta, neuvolatyö 1 perheterapeutti, päihdepalvelut 1 sosiaalityöntekijä, maahanmuuttajien yhteispalvelupiste 2 perhetyöntekijää, Tammirinne 1 psykologi (kh:n iltakoulu ) 2 kuraattoria (kh:n iltakoulu ) Lisäksi perhepalveluissa on suunnitellusti määräaikaisena vuonna 2012: 9 sosiaaliohjaajaa, lastensuojelu/intensiivityö (määrärahavaraus koko vuodeksi) 2 sosiaalityöntekijää, lastensuojelun tarveselvitys (määrärahavaraus koko vuodeksi) 1 sosiaaliohjaaja, lastensuojelun tarveselvitys (määrärahavaraus koko vuodeksi) 12 etuuskäsittelijää (määrärahavaraus )

25 95 3 sosiaaliohjaajaa (valtion tulo- ja menoarvio, toimeentulotuen saajalle taataan mahdollisuus sosiaalityön ammattihenkilön apuun, määrärahavaraus koko vuodeksi) 3 perhetyöntekijää (valtion tulo- ja menoarvio, lapsiperheiden kotipalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen lisääminen, neuvolatoimintaan, määrärahavaraus koko vuodeksi) 7 lähihoitajaa (valtion tulo- ja menoarvio, lapsiperheiden kotipalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen lisääminen, neuvolatoimintaan, määrärahavaraus koko vuodeksi) Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tarve-indikaattorit - syntyneiden lasten määrä lapset, joista lastensuojeluilmoitus kodin ulkopuolelle sijoitetut yli vuoden työttömänä olleet asunnottomien asiakkaiden määrä Toiminnan volyymi Asiakkaat - ennaltaehkäisevä terveydenhuolto psykososiaaliset palvelut lastensuojelun avohuolto lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto aikuissosiaalityö päihdepalvelut uudet asunnot pitkäaikaisasunnottomille asutettujen pitkäaikaisasunnottomien määrä Asiakastapaamiset Psykososiaaliset palvelut psykologipalvelujen asiakastapaamiset koulun sosiaalityön asiakastapaamiset perhe- ja nuorisoneuvonnan asiakastapaamiset maahanmuuttajien yhteispalvelujen asiakastap yhteydenotot sosiaali- ja kriisipäivystykseen

26 96 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Ostetut hoitovuorokaudet - ls-sijaishuollon ostohoitovuorokaudet aikuissosiaalityön asumispalveluvuorokaudet aikuissosiaalityön tuetun asumisen vuorokaudet päihdepalvelujen asumispalveluvuorokaudet päihdehuollon laitospalveluvuorokaudet Palvelutarpeen arvioinnit - lastensuojelutarpeen selvitykset aikuissosiaalityö päihdehuolto Laatu ja vaikuttavuus - päihdehuollon avopalvelujen asiakkaiden määrä kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, % vuotiaista 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,5 - vuoden aikana tehdyt kiireelliset sijoitukset vuoden aikana päättyneet kiireelliset sijoitukset mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista omaan kotiin siirtyneiden määrä palveluasumisesta tuettuun asumiseen siirtyneet asiakkaat toimeentulotukea kk vuoden aikana tukea saaneiden osuus kaikista tuen saajista 35 % 35 % 36 % 36 % 35 % 34 % 34 % Tuottavuus ja tehokkuus Ostettujen palvelujen hoitovuorokaudet asiakasta kohden vuodessa - lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet lastensuojelun hoitovuorokausista perhehoidossa 36 % 37 % 37 % 38 % 38 % 39 % 39 % - aikuissosiaalityön asumisja laitosvuorokaudet päihdepalvelujen asumisja laitosvuorokaudet Euroa / asukas Lastensuojelu, euroa / alle 18-vuotias

27 97 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Toimeentulotuki, euroa / asukas Euroa / asiakas - ennaltaehkäisevä terveydenhuolto psykososiaaliset palvelut avohuolto sijaishuolto aikuissosiaalityö päihdepalvelut Henkilöstön teholliset henkilötyövuodet - perhepalvelut yhteensä

28 12 60 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT 98 Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS euroa Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA euroa Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos vuotiaiden määrä (1.1.) ja 2021 muutos muutos ikäryhmä v v v v v Eläkeiän saavuttaneiden vantaalaisten määrä kasvaa nopeaan tahtiin. Vuoteen 2016 mennessä heitä on enemmän kuin vuoden 2011 alussa ja vuonna 2021 jo lähes enemmän kuin nyt. Vähintään 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa yli viidellä sadalla vuosi vuodelta.

29 99 Toiminnan kuvaus Vanhus- ja vammaispalvelujen tehtäväalue vastaa vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä vammaispalvelujen järjestämisestä. Vanhusten avopalvelujen vastuulle kuuluvat kotihoito, palvelutalot sekä ennaltaehkäisevät toiminnot. Sairaalapalvelut tarjoaa tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta sekä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon että kotoa tuleville potilaille. Hoiva-asumisen tulosyksikkö vastaa sekä omana toimintana tuotettavasta että ostopalveluna hankittavasta hoiva-asumisesta (vanhainkodit ja tehostettu asumispalvelu). Vammaispalvelujen tehtävänä on järjestää vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet sekä kehitysvammalain mukaiset palvelut. Palvelut järjestetään ns. monituottajamallia noudattaen. Tällä hetkellä sairaalatoiminta, kotihoidon peruspalvelut ja palvelutalojen toiminta, vanhus- ja vammaispalvelujen sosiaalityö sekä päivätoiminta toteutetaan pääosin omana toimintana. Kotihoidon tukipalveluissa, vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa ja osin laitoshoidossa, korostuu ostopalveluiden käyttö. Tulosalueen menomääräraha vuodelle 2012 on 161,9 milj. euroa, mikä on 7,1 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelma. Verrattuna vuoden 2011 toteutumaennusteeseen kasvua on 6,4 prosenttia. Tulomääräraha on 24,6 milj. euroa, missä on lisäystä vuoden 2011 käyttösuunnitelman tuloihin 15,5 prosenttia. Tulomääräraha on 8,7 prosenttia vuoden 2011 toteumaennustetta korkeampi. Talousarvio sisältää valtion tulo- ja menoarvion vaikutuksesta tulosalueelle aiheutuvat kustannukset seuraavan arvion mukaisesti: Toimeentulotuen hakijalle taataan mahdollisuus sosiaalityön ammattihenkilön apuun, 1 sosiaalityöntekijä määräaikaisena saakka 0,070 milj. euroa Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toteutus (15 paikkaa, rakennemuutoksen jatkaminen) 0,600 milj. euroa Vammaisten henkilökohtaiset avustajat: kattavuuden lisäys (lakisääteisen henk.koht. avun kattavuus varmistetaan 2012) 0,200 milj. euroa Yhteensä 0,870 milj. euroa Toiminnan tavoitteet ja keskeiset päämäärät Vanhus- ja vammaispalvelujen visio vuodelle 2015: Vantaalainen vanhus ja vammainen vaikuttaa ja valitsee. Hän elää mielekästä elämää. Ohjaamme monimuotoisten ja vaikuttavien palveluratkaisujen kokonaisuutta. Strategisina päämäärinä vuosille ovat: Turvallinen ja aktiivinen asuminen Tasapainoinen palvelurakenne Valinnanvapautta tukevat järjestämistavat Asiakaskeskeinen toiminta. Kriittiset menestystekijät ja tavoitteet vuodelle 2012 on kuvattu vanhus- ja vammaispalvelujen tuloskortilla. Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2012 Muutokset palvelustrategiassa Palvelustrategiaa kehitetään Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman palvelurakenteen kehittämisohjelman ja kehitysvammaisten asumisohjelman mukaisesti. Merkittävin muutos lähivuosina on ostopalvelujen lisääminen kotihoidon peruspalvelujen järjestämisessä sekä palvelusetelin käytön laajentaminen ja lisääminen. Palvelusetelin markkinointia parannetaan. Vuonna 2012 valmistellaan palvelusetelin käyttöä henkilökohtaisessa avussa ja kotihoidossa. Kehitysvammaisten tuetun asumisen järjestämisessä lisätään oman toiminnan osuutta. Kehitysvammaisten palveluissa hyödynnetään olemassa olevaa vuokra-asuntokantaa. Palveluvalikkoon ei ole tulossa muutoksia vuonna 2012.

30 100 Kaunialan hoitopaikkoja otetaan käyttöön Sotainvalidien Veljesliiton ilmoituksen perusteella aiemmin suunniteltua enemmän: vuonna 2012 käyttöön tulee 30 lisäpaikkaa. Talousarviossa on varauduttu hoitopaikoista aiheutuviin kustannuksiin. Kehitysvammaisten asumispalveluja lisätään paikalla. Hoiva-asumiseen lisätään 10 asumispalvelupaikkaa. Pienten lasten kotihoidon hoitorinkien järjestämisvastuu siirtyy HYKS:lle vuoden 2012 alusta. Muut tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet Vuoden 2012 lopussa kotona asuvien 75-vuotiaiden osuus on 92 prosenttia. Vuonna 2012 kotihoidossa painopisteenä on kotihoidon ostopalvelujen käyttöotto täydentämään omaa toimintaa. Koko hoitoketjun osalta varmistetaan potilaiden/asiakkaiden viiveetön siirtyminen tarkoituksenmukaiselle hoitopaikalle. Aktiivisesti kotona -hanke ja Teknologia -hanke jatkuvat vuonna 2012 tavoitteena tukea ikäihmisten ja kehitysvammaisten kotona asumista. Jatketaan omaishoidon kehittämistä yhdessä Polli ry:n kanssa. Vammaispoliittinen ohjelma valmistuu vuonna Kehitysvammahuollossa jatketaan laitoshoidon purkamista sekä tuetun ja ohjatun asumisen kehittämistä. Kuljetuspalvelujen päätöksenteko sekä VpL:n että ShL:n osalta siirretään vammaispalveluihin. Tiedän mitä tahdon -hankkeessa selvitetään henkilökohtaisen budjetoinnin toteutusmahdollisuuksia vammaispalveluissa. Vanhus- ja vammaispalvelujen johtamisjärjestelmään ei ole tulossa rakenteellisia muutoksia. Kehittämisen painoalueet ovat johtamisen osaaminen ja johtamisen prosessit. Palveluverkkomuutokset Koivukylän vanhustenkeskus on täysin käytössä vuoden 2012 alussa. Kaunialan peruskorjaus ja laajennus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2013 aikana. Samalla osa laitospaikoista on tarkoitus muuttaa tehostetuksi asumispalveluksi. Vuonna 2012 valmistellaan vanhusten asumispalvelujen kilpailutus, jonka tavoitteena on turvata aikaisempaa paremmin asumispalvelujen järjestyminen Vantaan alueelta. Tavoitteena on, että kunta sitoutuu tiloihin, vaikka palvelutuottaja kilpailutetaan. Malminiityn erityisryhmien asumis- ja palvelukeskus toteutetaan aiempaa suppeampana. Korson vanhustenkeskuksen laajennus ja peruskorjaus toteutetaan vuosina Kotisairaalatoiminta laajenee vuonna Tehostetun kotihoidon yksikkö käynnistyy vuoden 2013 aikana. Geriatrisen akuuttiyksikön uudisrakennus valmistuu vuonna Vammaisten asuminen pyritään liittämään normaaliin asuntokantaan. Kehitysvammaisten asuminen toteutetaan hyväksytyn asumisohjelman mukaisesti. Malminiitty valmistuu 2014 ja toimii Korson vanhustenkeskuksen peruskorjauksen väistötilana vuoteen Henkilöstösuunnitelma Vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueelle perustetaan vuonna 2012 neljä uutta vakanssia. Viriketoiminnan ohjaajan vakanssi perutetaan aluevalvontaviraston valvontapäätöksen perusteella. Henkilöstön lisäys vuodelle 2012: 1 viriketoiminnan ohjaaja (aluevalvontaviraston päätös), hoiva-asumisen palveluihin 1 sairaanhoitaja, sairaalapalveluihin hoitojaksojen ja hoidon akutisoitumisen vuoksi 1 fysioterapeutti, sairaalapalveluihin hoitojaksojen ja hoidon akutisoitumisen vuoksi 1 ohjaaja vammaispalvelujen avoasuminen Lisäksi vanhus- ja vammaispalveluissa on suunnitellusti määräaikaisena vuonna 2012: 1 sosiaalityöntekijä (valtion tulo- ja menoarvio, toimeentulotuen saajalle taataan mahdollisuus sosiaalityön ammattihenkilön apuun, määrärahavaraus koko vuodeksi) Henkilöstön kokonaismäärä , ,5

31 101 Tunnusluvut TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 VANHUSPALVELUT Tarve-indikaattorit Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Asiakkaat yhteensä kotihoidossa (kh+pt) Kotihoidon käynnit Hoitopaikat hoivapalvelut Päättyneet hoitojaksot (Sairaalapalvelut) Omaishoidontuen asiakkaat Laatu ja vaikuttavuus 75+ kotona asuvien osuus 91,3 % 91,7 % 92,0 % 92,0 % 92,0 % 92,0 % 92,0 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 täyttäneitä/75+ väestö, ,8 % 8,5 % 9,0 % 9,0 % 9,0 % 9,0 % 9,0 % Laitoshoidon osuus 75+ väestöstä 3,2 % 3,1 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 2,9 % 2,8 % Esh 75+ hoitojaksot Polyfarmasia 9+ lääkettä( RAI 2/2009 vanhainkodit ka.45%) Metsonkoti 43 % 49 % 35 % 40 % 40 % 40 % 40 % Myyrinkoti 35 % 41 % 35 % 40 % 40 % 40 % 40 % Simonkoti 42 % 34 % 35 % 40 % 40 % 40 % 40 % Tuotavuus ja tehokkuus Euroa / kotihoidon käynti, koti Euroa / kotihoidon käynti, palvelutalo Vanhainkodit ja tehostettu asumispalvelu Euroa / hoitovuorokausi Euroa / 75+ väestö Tk-sairaala Euroa / hoitojakso Euroa / 75 +väestö Hoitojakso/sairaansija ,8 14,6 15,5 16,5 17,5 VAMMAISPALVELUT Tarve-indikaattorit Väestö Erityishuollon piirissä olevat, yhteensä Toiminnan volyymi Asiakkaat yhteensä Kuljetuspalvelut (VpL) Henkilökohtaiset avustajat VpL:n asumispalvelut Kehitysvammaisten asumispalvelut

32 102 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Suoritteet Kuljetuspalvelumatkat (VpL) Kehitysvammaisten asumispalveluvuorokaudet VpL:n asumispalveluvuorokaudet Laatu ja vaikuttavuus Tuetusti asuvien osuus asumispalveluissa 3,4 % 4,3 %.. 6 % 8 % 12 % 15 % Tuottavuus ja tehokkuus Euroa / erityishuollon asiakas Euroa / erityishuollon hoitovuorokausi /VpL:n palveluasumisvuorokausi

33 SUUN TERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Toiminnan kuvaus Suun terveydenhuollon palvelujen tehtävänä on edistää kuntalaisten suun terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisemällä ja sairauksia hoitamalla sekä toimintakykyä parantavilla kuntoutustoimenpiteillä. Työnjako on oleellinen osa kustannustehokasta suun terveydenhuollon toimintaa. Toiminnan järjestämisessä tukeudutaan tutkittuun tietoon sekä keskitytään hoidon vaikuttavuuteen ja asiakaspalvelun laatuun. Suun terveydenhuollon liikelaitos perustettiin Suun terveydenhuollon liikelaitos muodostuu Länsi-, Keski- ja Pohjois-Vantaan sekä terveydenedistämisen ja oikomishoidon tulosyksiköistä. Väestön palveluina ovat terveyden edistäminen, kiireellinen ensiapuhoito, kiireetön hammashoito sekä erikoishammashoitona oikomishoito. Suun terveydenhuollon vastaanottotoiminta perustuu väestön ja yksilön hoidon tarpeeseen Suun terveydenhuollon liikelaitoksella on oma hammaslaboratorio, joka tuottaa oikomishoidon irtokojeita vähentäen ulkopuolista ostotarvetta ja alentaa kustannuksia. Arki-ilta ja viikonloppu-poliklinikka tuotetaan PKS yhteistyösopimuksella Helsingissä. Suun erikoishammashoito toteutetaan PKS yhteistyönä Helsingin kaupungin Suun erikoishoidon yksikössä. Attendo MedOne tuottaa osan arkipoliklinikkatoiminnasta. Muita ostopalveluja ostetaan pienessä määrin Mediradix Oy:ltä. Aiderix Oy tuottaa liikelaitokselle anestesiapalveluja. Liikelaitos toimii tiiviissä yhteistyössä toimialan muiden tulosalueiden ja tulosyksikköjen kanssa, toimien neuvoloissa, oppilaitoksissa, kotihoidossa sekä vanhuspalvelulaitoksissa. Muiden toimialojen kanssa tehdään yhteistyötä oppilashuollon, terveyden edistämisen, sekä terveellisen kouluruokailun ja kasvuympäristön tarjoamiseksi. Talousarvion ja -suunnitelman perustelut Suun terveydenhuollon menomääräraha vuodelle 2011 oli 19,2 milj. euroa. Palvelujen turvaaminen ja talouden tasapainottaminen ovat ensisijaisia suun terveydenhuollon liikelaitoksen toiminnassa. Hoitotakuu ja lisääntynyt hoidon kysyntä ovat haasteita toiminnan toteutuksessa. Suun terveydenhuollon palveluja tarkastellaan Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja suun terveydenhuollon johtokunnan välisen palvelusopimuksen mukaan. Vuoden 2012 talousarvio perustuu sosiaali- ja terveyslautakunnan tilaukseen. Volyymin kasvulla katetaan investoinnit, yleiskustannuslisä sekä välinehuolto. Vuosien kustannusten kasvu on arvioitu kahdeksi prosentiksi. Suun terveydenhuollossa hoidon kysyntä ja tarve kasvavat kaupunkitasolla 5 prosenttia vuositasolla. Kansanterveyslain 15 hoitotakuuvelvoitteiden täyttäminen on haastavaa. Vuonna 2014 terveydenhoitolain mukainen hoitokunnan vapaa valinta tuo painetta suun terveydenhoidon toteutukseen ja kustannuksiin. Rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen Vantaa-sopimukseen sisältyvät rakenteelliset muutokset liikelaitoksessa liikelaitos on aloittanut palveluverkkoa kehitetään väestön tarpeiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan strategian mukaisesti sähköinen palveluseteli otetaan käyttöön, edellyttäen, että tätä kautta toimintaa voidaan tehostaa ja että sen seurauksena saavutetaan kustannussäästöjä. Muut rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen Palvelustrategian muutokset ja palvelujen sisällöllinen kehittäminen: Monihuonemallia vakiinnutetaan ja käyttöä laajennetaan. Hakunila-mallin työjako ja terveydenedistämispilotti Työnjakoa tehostetaan nettiajanvaraus on koko väestön käytössä

34 104 Kanta-hankkeen e-resepti, e-arkisto ja e-katselu ominaisuuksia otetaan käyttöön. Tietotekniikan hyödyntämistä tehostetaan niin asiakaspalvelussa kuin vastaanotoilla, puheentunnistus ajanvarauksessa ja vastaanotoilla. Omalla toiminnalla korvataan ostopalveluja ja ostettua erikoishammashoitoa. Kannusteita kehitetään Sähköinen palveluseteli otetaan käyttöön suun terveydenhuollossa turvaamaan palveluja Palveluverkkomuutokset taloussuunnitelmakaudella: Suun terveydenhuollon palveluverkon tehokkuutta kehitetään aikuishammashoitoa keskittämällä ja työnjakoa kehittämällä, kouluhammashoitoloiden työnjakoa tehostamalla sekä monihuonemallin vakiinnuttamisella Myyrmäen sosiaali- ja terveysaseman laajennuksen (2017) yhteydessä tehdään hammashoitolan laajennus, jonka seurauksena Vantaanjoen ja Kaivokselan hammashoitolat lakkautetaan. Kivimäen hammashoitolan remontin yhteydessä yksi hoitohuone lisää työnjaon mahdollistamiseksi Korson hammashoitola laajenee neuvolalta vapautuviin tiloihin väestön kasvua vastaavasti Länsimäen terveysaseman hammashoitolaan tehdään Pallastunturitien ala-asteelta lakkautettavia tiloja korvaavat tilat, Tikkurilan sosiaali- ja terveysaseman laajennuksen (2018) yhteydessä tehdään hammashoitolan laajennus väestön kasvun mukaisesti Vakanssimuutokset Suun terveydenhuollon tulee vastata hoitotakuuseen ja kasvavaan kysyntään. Kaupungin taloussuunnitelmaan sisältyy maltillinen henkilöstönlisäys. Väestönkasvun ja ikääntymisen aiheuttamaa palvelutarpeen kasvu vastaa yhden hammaslääkäri-hammashoitajatyöparin ja yhden suuhygienistin lisätarvetta noin 1½ vuoden välein. Palvelujen turvaaminen edellyttää ammattirakenteen muutoksia. Toiminnan taloudellinen toteuttaminen edellyttää ostopalvelujen ja erikoishoidon tuottamista omana toimintana. Vuonna 2012 vakanssit Erikoishammashoidon palvelujen toteuttamista omana toimintana lisätään kustannusten pienentämiseksi. ostopalvelua korvataan omana toimintana teknikon vakanssi korvaa ulkopuolelta ostettavien oikomis- ja proteettisten levyjen kustannuksia Valtioneuvoston asetus 380/2009 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annettiin toukokuussa 2009 ja se tuli voimaan heinäkuun alusta Määräaikaisten terveystarkastusten järjestämiseen asetuksen mukaisiksi annettiin siirtymäaikaa tammikuun alkuun Asetuksen mukainen vakanssitarve suun terveydenhuollossa on kaksi hammashoitajaa. Vantaan kaupungin Väestön kasvu edellyttää suun terveyden henkilöstön lisäystä 6 työntekijää (kolme hammaslääkäri-hammashoitajatyöparia) vuosina Taloussuunnitelmakauden vakanssimuutokset täsmentyvät vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä Henkilöstön kokonaismäärä

35 105 Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 sairastavuusindeksi(vantaa) väestö vuotta täyttäneet Väestön hammasterveysindeksi (non-cumul. D) uusi - laskee laskee laskee laskee laskee yksityishammashoidon käyttö KELA ,16 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % KELA % 28 % 28 % 28 % 28 % 28 % KELA 65-36,09 % 40,00 % 40,00 % 40,00 % 40,00 % 40,00 % Toiminnan volyymi Suun terveydenhuolto hammaslääkärikäynnit suuhygienistikäynnit Laatu ja vaikuttavuus Suun terveydenhuollon (aikuishammashoidon) peittävyys % - 25, Suun terveydenhuollon yli 6kk jonottaneet Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas Suun terveydenhuolto 89,27 89, Euroa/käynti Suun terveydenhuollon aikuishammasl. käynnit 81,5 81, sth suuhygienistikäynti 46,16 45, Henkilöstö Henkilötyövuotta hammaslääkärit suuhygienistit hammashoitajat Investoinnit 1000 euroa TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Menot

36 106 Tuloslaskelma 1000 euroa TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tulot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kaupungille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma 1000 euroa TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä 21 Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos