PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut Pappilanvuoren päiväkoti Koppelonpolku 2 40270 Jyväskylä

SISÄLLYS 1. LUKIJALLE... 3 2. MEIDÄN TALO... 4 2.1 LAPSIRYHMÄT JA HENKILÖKUNTA... 4 2.2 YHTEISTYÖKUMPPANIT... 5 2.3 PÄIVÄKODIN SIJAINTI JA TILAT... 5 2.4 ILOISTA ARKEA AAMUSTA ILTAPÄIVÄÄN... 6 2.5 TALOMME TAVAT... 7 2.6 PIHASÄÄNNÖT... 7 3. YHDESSÄ HYVÄ TULEE... 8 3.1 HYVÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUS... 8 3.2 YHTEISTYÖSSÄ VANHEMPIEN KANSSA... 9 3.3 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELI LAPSEN VASU... 9 3.4 TUKI LAPSELLE... 10 4. LAPSI SAA OLLA LAPSI... 10 4.1 LEIKKI ON YKKÖNEN... 10 4.2 ILO LIIKKUA... 11 4.3 TUTKIJAN TUNTOSARVET... 12 4.4 TAIDE ANTAA SIIVET... 12 4.5 ESKARISSA... 12 5. EROON KIUSAAMISESTA... 13 5.1 NÄIN HAVAITSEMME KIUSAAMISEN... 13 5.2 PELI SEIS! -SÄÄNTÖ... 14 5.3 NÄIN KASVATTAJA TOIMII HAVAITTUAAN KIUSAAMISTA TAI RIITAA... 14 5.4 NÄIN TUEMME LASTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJA JA ITSETUNTOA... 14 6. VARHAISKASVATUSTYÖN KEHITTÄMINEN; IDEOISTA ARVIOINTIIN... 15 6.1 HAVAINNOIMME JA DOKUMENTOIMME... 15 6.2 SUUNNITTELEMME... 16 6.3 ARVIOIMME... 16 7. TIEDOTTAMINEN... 16 7.1 TIEDONKULKU VANHEMPIEN KANSSA... 16 7.2 TIEDONKULKU TYÖTIIMEISSÄ... 17 7.3 TIEDONKULKU PÄIVÄKODIN SISÄLLÄ... 17 8. KEHITTÄMISEN HAASTEET... 18 9. PÄIVÄKOTIMME VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖ... 19

1. LUKIJALLE Kädessäsi on Pappilanvuoren päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma (jatkossa: päiväkodin vasu), jonka tarkoituksena on avata ikkuna päiväkotimme arkeen. Kuvaamme Sinulle, kuinka käytännössä toimimme, jotta varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat valtakunnalliset ja kunnalliset suunnitelmat ja perusteet toteutuvat myös meidän päiväkodissamme(*) Sisällön käytännönläheisyys tukee kasvatustyömme suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Osa kirjatuista asioista on jo tutuiksi tulleita käytäntöjä, osa vasta tavoitteita. Toivomme, että päiväkotimme vasun sisällön painotuksissa näkyvät yhteiset arvomme ja tärkeinä pitämämme asiat eli leikki, luonnossa liikkuminen, yhdessä tekemisen ilo ja toisen kunnioittaminen. Haluamme, että lapsi saa olla turvallisesti lapsi ja kasvattaja on läsnä ja kuuntelee. Päiväkodin vasu elää yhteisen kasvatustyömme mukana. Se ei voi koskaan olla lopullisesti valmis, vaan aina sopivasti kesken. Antoisia lukuhetkiä! Jyväskylässä, päivitetty 9.6.2014 Pappilanvuoren päiväkodin henkilökunta * Lisätietoja: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005. Stakes oppaita 56 http://varttua.stakes.fi Jyväskylän esiopetussuunnitelma 2010 http://www.jyvaskyla.fi/paivahoito/esiopetus Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma 2010 http://www.jyvaskyla.fi/paivahoito/varhaiskasvatus

2. MEIDÄN TALO Saimme aloittaa toiminnan uudessa ja kauniissa Pappilanvuoren päiväkodissa 3.8.2009. Kaikki oli valmista aloittamiselle. Sopivasti myös keskeneräistä, jotta jokainen voi tuoda tuulahduksen omaa persoonallisuuttaan, tietojaan ja taitojaan ja kokea näin osallisuutta yhteisen talomme valmistumisesta. Olimme jo juhlistaneet samalla tontilla sijainneen Palokan päiväkodin 25-vuotista toimintaa keväällä 2003 ennen kuin tiloista jouduttiin seuraavana vuonna luopumaan. Uuden päiväkodin nimeksi vaihdettiin Pappilanvuoren päiväkoti, sijaitseehan päiväkoti Palokassa Pappilanvuoren alueella. 2.1 Lapsiryhmät ja henkilökunta Päiväkodissa on kolme lapsiryhmää ja Pappilanvuoren kerho. Kultasiivet ja Hempot ovat metsän puolella. Raivaajantien puoleisesta päädystä löytyy Pesäkolo, jossa asustavat Hiiret, Karhut ja Siilet. Keskellä taloa toimii Pappilanvuoren kerho. Yhteensä Pappilanvuoren päiväkodissa on lapsia n. 95 ja kasvatushenkilöstöä n. 16. Kultasiivet on alle 3-vuotiaiden lasten ryhmä Henkilöstö: 1 lastentarhanopettaja ja 2 lastenhoitajaa Hempot on 3-5 vuotiaiden ryhmä. Henkilöstö: 2 lastentarhanopettaja, 1 lastenhoitaja Pappilanvuoren kerhossa työskentelee kaksi kerho-ohjaajaa. Lapset toimivat Majavien, Sammakoiden, Etanoiden ja Lumikkojen ryhmissä. Ryhmät kokoontuvat 1-2 kertaa viikossa. Perjantaisin on perhekahvila. Kerhotoimintaa järjestetään koulujen toimintakalenterin mukaisesti. Kerho on maksullinen. Pesäkolo on yli 3 vuotiaiden lasten ryhmä, jossa asustavat Hiiret, Siilit ja Karhut. Kussakin ryhmässä on noin 14 4-6 vuotiasta lasta ja kaksi kasvattajaa. Osa Pesäkolon lapsista on eskareita. Kiertävä erityislastentarhanopettaja kuuluu myös päiväkotimme työtiimiin. Päiväkotimme on auki koulun toimintakalenterin mukaisesti.

2.2 Yhteistyökumppanit Pappilanvuoren päiväkodin alueeseen kuuluu myös Jokelan päiväkoti sekä perhepäivähoitajia. Alueen esimies, päiväkodinjohtaja, työskentelee pääasiassa Pappilanvuoren päiväkodissa. Alueellamme on vakituinen varahenkilö, joka toimii henkilöstön sijaisena ensisijaisesti äkillisten sairaslomien aikana. Päiväkodissa on myös alan opiskelijoita, työhön tutustujia ja tukityöllistettyjä henkilöitä. Tarpeen mukaan lapsiryhmissä työskentelee erityisavustaja. Lasten, vanhempien ja henkilöstön tukena toimivat lastenpsykologit, lastenneuvolan terveydenhoitajat, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit, neuvolan perhetyöntekijät ja sosiaalityöntekijät. Myös Mobileen olemme tarvittaessa yhteydessä. Alueeseemme kuuluvat perhepäivähoitajat työskentelevät yleensä päiväkodissa silloin, kun hoitolapsia on vähän tai ei ollenkaan. He osallistuvat hoitolasten kanssa myös päiväkodeissa järjestettäviin tapahtumiin, lauluhetkille, retkille, konsertteihin ja juhliin. Perhepäivähoitajat hoitolapsineen kokoontuvat Ritoniityn päiväkodissa säännöllisesti myös keskenään. Päiväkodinjohtajan kanssa on säännöllisin väliajoin työiltoja. Johtaja käy myös hoitajien kotona ja on mukana palvelusopimus- ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Perhepäivähoidon varahoitaja työskentelee Pappilanvuoren päiväkodissa. Teemme yhteistyötä myös koulun, kirjaston ja Jyväskylän seurakunnan kanssa. Pappilanvuoren päiväkodin ruokapalvelusta vastaa Kylän Kattaus. Kiinteistön omistaa Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu. 2.3 Päiväkodin sijainti ja tilat Parempaa paikkaa päiväkodille on vaikea löytää; Touruvuoren metsä luontoineen, latuineen ja lenkkipolkuineen aivan vieressä, toisella puolella urheilukenttä, joka jäädytetään luistelua varten talveksi. Alue on rauhallista omakotialuetta, jossa ei ole liikaa liikennettä. Kulkuyhteydet päiväkotiin ovat silti hyvät ja Palokan alueen palvelut ovat vieressä. Pappilanvuoren päiväkodissa luonto ja liikunta ovat itsestään selvät painotusalueet. Päiväkodissa on jokaisella lapsiryhmällä oma kotitila, jossa on lepohuone, leikkihuone, pienryhmähuone, eteisaula, WC:t ja kuraeteinen. Osa lapsiryhmistä käy syömässä aamupalan, lounaan ja välipalan talon keskellä olevassa ruokailutilassa. Tilassa ruokailee 2 3 ryhmää vuorottelemalla. Sali on vuoropäivinä lapsiryhmien käytössä liikunta- ja leikkitilana. Salissa järjestämme myös koko talon yhteiset tilaisuudet. Salin yhteydessä on liukuovella erotettava erillinen verstas/askartelutila. Henkilökunnan taukotila sekä päiväkodinjohtajan toimisto ovat salin ja ruokailutilan vieressä. Päiväkodin piha jakautuu kahteen aidalla erotettuun osaan: pienempien ja isompien lasten pihaan. Pihalla lapsien leikkejä valvoo oman ryhmän työntekijöiden lisäksi myös naapuriryhmän työntekijät työvuoroista riippuen.

2.4 Iloista arkea aamusta iltapäivään Pappilanvuoren päiväkoti on auki normaalisti maanantaista perjantaihin klo 6.30 17.00. Poikkeavat aukioloajat ovat mahdollisia päiväkodinjohtajan kanssa neuvotellen. Ennen klo 7.00 hoitoon tulevat lapset tuodaan Hemppoihin. Muiden lapsiryhmien ulko-ovet aukaistaan seitsemän jälkeen ilmoitettujen hoitoaikavarausten mukaan. Iltapäiväulkoilussa yhdistämme lapsiryhmiä. Toistuvat arjen tilanteet, kuten ruokailut, pukeutumiset ja päivälepo, ovat merkittävä osa lapsen päivää. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus toteutuu parhaiten juuri näissä päivittäisissä arjen tilanteissa, kun kasvattajat tiedostavat niiden merkityksen. Siihen kuuluu olennaisesti lapsen kohtaaminen yksilönä. Suunnittelemme jokaisen lapsiryhmän toiminnan sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman hyvin lasten yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita. Päiväkotiin saapuminen ja sieltä lähteminen ovat tärkeitä kohtaamistilanteita. Aamulla kasvattaja tervehtii lasta ja vanhempaa. Jos ryhmän tilanne sen sallii, kasvattaja voi tulla eteiseen ja vaihtaa muutaman sanan perheen kanssa, mutta hän antaa heidän suorittaa rauhassa aamutoimet ja hyvästelyt. Vanhempi saattaa lapsen aina kasvattajan luo. Samoin hakutilanteissa sanomme toisillemme Heipat. Näin opetamme lapsille myös hyviä tapoja ja varmistamme samalla, että hakija on huomattu. Kirjaamme lapset sisään ja ulos mobiilipuhelimella (Daisy). Ruokaillessa vaalimme kiireettömyyttä ja kauniita pöytätapoja. Pesemme kädet ennen ruokailua. Isommat lapset voivat ottaa itse ruokansa, kun heidän taitonsa ovat karttuneet. Vähintään yksi kasvattaja syö lasten seurassa ja keskustelee lasten kanssa heitä kiinnostavista asioista. Kannustamme myönteisillä tavoilla lapsia maistamaan ruokaansa, mutta emme pakota. Isoimmat lapset vievät itse ruokailun lopuksi ruokailuvälineensä kärryyn ja tyhjentävät lautaselle jääneen ruoan biojäteastiaan. Osa ryhmistä (2-3) syö ruokailuhuoneessa. Ryhmät saapuvat syömään porrastetusti ja pienissä ryhmissä, jos mahdollista. Autamme lapsia linjastolla. Isojen päädyn ruokarauha alkaa lasten kanssa sovitusta merkistä. Ryhmän kasvattajat ruokailevat lasten kanssa. Lasten allergiatiedot ovat näkyvillä ruokailulinjaston kohdalla. Tieto lapsen allergioista tulee antaa päivähoitoon joko lääkärintodistuksella tai neuvolassa täytettävällä lomakkeella. Kokeilut rajoitteiden purkamisesta tehdään aina kotona. Päivälepoaikaan huomioimme lasten yksilölliset unentarpeet. Tavoitteenamme on tarjota kaikille lapsille hyvät päiväunet ja turvallinen rentoutumishetki esim. satua kuunnellen. Kasvattaja kohtaa jokaisen levolle saapuvan lapsen erikseen, peittelee hänet ja toivottaa kauniit unet. Lapsi voi tuoda päiväkotiin unilelun. Kannustamme vanhempia keskustelemaan lapsensa ryhmän kasvattajien kanssa heti, kun he huomaavat päiväuniasioissa jotain mietityttävää. Uloslähtö- ja sisälletulotilanteissa porrastamme, jotta pystymme huomioimaan lapset paremmin ja tilanne säilyy rauhallisena. Kasvattaja ilmoittaa aina lapsille, kuka voi tulla esim. pukemaan ja kuka jää vielä leikkimään. Huolehdimme, että kaikki käyvät ensin vessassa. Ohjaamme lapsia käsienpesemisessä. Kasvattaja huomioi lapset yksilöllisesti samalla, kun laittaa hihan rukkasen alle tai antaa lapsille pukemispaikkoja: Hän voi kehua hyvin onnistuneesta villasukanlaitosta tai kysellä mitä kaveriasioihin kuuluu. Varaamme riittävästi aikaa näihin tilanteisiin.

2.5 Talomme tavat Päivähoidon puolelta olemme kirjanneet muutamia tärkeitä toiveita vanhemmille. Ne koskevat ennen kaikkea niitä asioita, jotka varmistavat sujuvan arjen päivähoidossa: Tieto lapsen poissaolosta tai poikkeavasta hoitoajasta on meille tärkeä. Ilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä ryhmän omaan puhelimeen tai Daisy Nettiin.Viestit luetaan aina, mutta vain kysymyksiin vastataan. Mikäli molemmat tai toinen vanhemmista on kotona, lapsen hoitoajan toivomme olevan korkeintaan klo 8.00 15.00. Mikäli pidempi hoitoaika on tarpeellinen, siitä sovitaan päiväkodin johtajan kanssa erikseen. Huolehdimme yhdessä vanhempien kanssa, että lapsi kerää lelunsa ennen kotiinlähtöä. Juhlimme myös päiväkodissa lasten syntymäpäiviä, mutta emme herkuttele karkeilla tai muilla tarjoiluilla. Päiväkodin portin avaa aina aikuinen älä opeta lasta avaamaan porttia. Saatathan lapsen aina kasvattajan luo. Myös hakutilanteessa on tärkeää kohdata ja vaihtaa muutama sana lapsen päivästä. Voimme luovuttaa lapsen vain vanhemmille tai muille palvelusopimuksessa sovituille aikuisille. Jos joku muu hakee lapsen, pyydämme ilmoittamaan siitä etukäteen mieluiten kirjallisesti. Lääkärin määräämästä lääkehoidon toteuttamisesta teemme vanhempien kanssa kirjallisen sopimuksen. Muita lääkkeitä emme saa antaa. Tieto lapsen allergioista tulee antaa päivähoitoon joko lääkärintodistuksella tai neuvolassa täytettävällä lomakkeella. Vähälaktoosisesta ruokavaliosta riittää pelkkä ilmoitus. Kokeilut rajoitteiden purkamisesta tehdään kotona. Jyväskylän kaupunki on vakuuttanut päivähoidossa olevat lapset tapaturmien varalta vakuutusyhtiö Pohjolassa. Vanhemmat huolehtivat lapsen käsienpesusta heti päiväkotiin tultaessa. Lapsella tulee olla sisätossut tai kengät päiväkodissa. 2.6 Pihasäännöt Kiipeilytelineet: Ei saa hypätä alas. Ei saa roikkua pää alaspäin. Yläverkolla saa olla neljä lasta kerrallaan. Verkon yläpuulla ei saa istua. Leluja ei saa viedä telineille. Liukumäkitasanteella saa olla kolme lasta. Telineet ovat käytössä silloin, kun hiekka/lumi on turvallisen pehmeää. Keinut: Ei saa hypätä pois. Kaksi lasta saa keinua samassa keinussa. Lapset eivät anna vauhtia toisilleen tai tyhjille keinuille. Ei saa pyörittää keinua. Suoja-aidoilla ei kiipeillä. Suoja-alueen sisällä ei leikitä. Liukumäki: Lasketaan istuallaan, jalat edellä ja yksi lapsi kerrallaan. Ylös kiivetään vain tikkaita/rappuja pitkin. Ei viedä leluja telineelle. Ei olla hippasta liukumäessä. Ei roikuta poikkikaiteella. Hiekkalaatikko: Pidetään hiekka hiekka-alueella. Varasto: Ei ole leikkipaikka. Lelut säilytetään omilla paikoillaan. Kasvattajat valvovat ja ohjaavat lapsia. Huonolla säällä varasto lukitaan jo aamupäiväulkoilun jälkeen. Ulko-ovien edusta: Ei leikkejä oven eteen. Rauhalliset leikit sallittuja (vaaralliset raput ja ovikoukut). Ei isoja leluja tai kärryjä oven eteen. Pöydät ja penkit: Pöydillä ei saa seisoa. Istutukset ja nurmialueet: Ei kaiveta multaa. Ei riivitä lehtiä tai kukkia. Pesäkolon rappujen kivimuurilla ei seistä. Isot kuorma-autot: Ei istuta auton kyydissä. Lelut ja kärryt: Jokainen siivoaa omat leikit. Isojen kärryjen kanssa vain kävellään Pesäkolon tasaisella yläpihalla.

Aita ja portti: Portit pidetään suljettuina, myös lisätyt salvat. Ei saa kiivetä aidalle tai kaivaa aitojen alta maata. Talvella huolehditaan, etteivät lumikinokset kasaannu aitojen vierustoille. Lumipallojen heittely: Vain koripalloseinään. Paikka merkitty. Liukurimäki: Liukureilla lasketaan vain ränniä pitkin. Noustaan ylös sivusta, kasvattajan osoittamasta kohdasta. Lasketaan yksi kerrallaan. Liukuun saa lähteä, kun ränni on tyhjä. Jos liukuriränniä ei ole, kasvattaja huolehtii, että laskija ei osu puuhun tai aitaan. Sählymailoilla pelaaminen: Välineet otetaan esille vasta sitten, kun kasvattaja pystyy valvomaan pelaamista. Pelataan sählypalloilla, suojalasit kasvoilla. Korkeat mailat kiellettyjä. Mailat on tarkoitettu vain pelaamiseen. Pelipaikkana hiekasta puhdas atrium-piha (tai poikkeuksellisesti kasvattajan osoittama muu paikka). Keinulauta: Max. neljä lasta kerrallaan keinumassa. Isommat lapset saavat tasapainoilla keskellä, yksi lapsi kerrallaan (kasvattaja valvoo ja ohjaa tarvittaessa.). Muuten keinutaan istuallaan. Pienet: vain yksi lapsi päädyssään. Tasapainopuomi (isojen piha): Ei saa töniä. kasvattajat seuraavat turvahiekan määrää ja laatua. Leikkimökki (isojen piha): Mökissä jalassa croksit, neljä lasta kerrallaan mökissä. Mökin alta ei saa kaivaa maata. Siivotaan leikit. Lasten siirtyminen ulkoiluun: Pienten piha: Lapset odottavat sisällä. Isojen piha: Muutama pukenut lapsi saa siirtyä ulos odottamaan aikuista (Pesäkolo: peppu katoksen aidassa; Hempot: peppu seinässä.) Oven ulkopuolelle odottamaan ei päästetä lasta, joka ei pysty noudattamaan sääntöä tai jos kasvattaja katsoo, ettei pysty valvomaan odottajia samalla, kun auttaa pukemisessa muita. Lapset saavat levittäytyä pihaan sitä mukaan, kun kasvattaja pystyy sitä valvomaan. Ei saa jäädä kuolleita kulmia. Piha-alueen ja toiminnan turvallisuus: Kaikki havaitut epäkohdat on tuotava myös päiväkodin johtajan tietoon ja sovittava, kuka hoitaa asiaa eteenpäin. Kasvattajat seuraavat lasten leikkejä. Ohjataan ja puututaan tarvittaessa, jos havaitaan esimerkiksi vaarallisia tilanteita tai kiusaamista. 3. YHDESSÄ HYVÄ TULEE 3.1 Hyvä päivähoidon aloitus Lapsen arki kotona ja päivähoidossa on yhdessä kasvamista ja yhdessä kasvattamista. Kodin ja päiväkodin arkea pyritään limittämään mahdollisimman sujuvaksi. Lapsen vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta keskustelevat yhteisistä arvoista ja tavoitteista sekä ennen päivähoidon aloitusta että sen kuluessa. Sopimuksia ja havaintoja kirjataan ylös aloituskeskustelussa, palvelusopimusta tehtäessä ja varhaiskasvatussuunnitelma tapaamisessa. Lapsen vanhemmat ovat saaneet tiedon lapsen valitsemisesta päivähoitoon päiväkodin johtajalta. Sen jälkeen he ottavat yhteyttä päiväkotiin ja vahvistavat ottavansa paikan vastaan. Tässä yhteydessä vanhempien kanssa sovitaan aloituskeskustelun ajankohdasta. Aloituskeskustelu tapahtuu kotona tai päiväkodissa. Siinä työntekijä antaa puheenvuoron perheelle. Hän kuuntelee lapsen ja perheen toiveita päivähoidon suhteen sekä sopii tavoista, joilla helpotamme lapsen päivähoidon aloitusta. Aloituskeskustelu pyritään käymään ennen kuin lapsi tulee ensimmäistä kertaa päiväkotiin ja sen yhteydessä sovitaan tutustumiskäynneistä. Aloituskeskustelu on osa lapsen vasua.

Vieraillessaan päiväkodissa perhe tutustuu päiväkodin tiloihin ja kasvattajiin ja silloin on mahdollisuus keskustella päivähoitopaikan käytännöistä. Uuteen päivähoitopaikkaan voi totutella vähitellen ennen varsinaisen hoidon alkamista. Aluksi vanhemmat voivat olla mukana tai jättää lapsen hetkeksi päiväkotiin. Maksullinen päivähoito alkaa, kun lapsi jää yksin tutustumaan. Lapsen oloa päivähoitopaikassa voi helpottaa valokuvilla tai tutuilla esineillä. Kerhotoiminta on maksullista. Päivähoidon alettua arjen yhteiset tapaamishetket ovat tärkeitä. Niissä vaihdetaan kuulumisia siitä, miten hoito on lähtenyt käyntiin ja miten jatkossa toimitaan. 3.2 Yhteistyössä vanhempien kanssa Yhteistyö vanhempien kanssa on työmme tärkein perusta. Huolellinen tutustuminen päivähoitoa aloitettaessa, päivittäiset keskustelut ja muut yhteiset tapaamiset tuovat sen tuttuuden, luottamuksen ja mutkattoman tiedon kulun, joka heijastuu myös lapsen kokemukseen päivähoidosta. Arvostamme vanhempien antamaa suoraa palautetta päiväkodin henkilöstölle ja päiväkodin johtajalle. Siten voimme entisestään kehittää päivähoitopalveluamme. Järjestämme perheille toiminnallisia ja yhteisöllisyyttä tukevia tapaamisia. Syksyllä järjestämme tiedottavan ja vanhempien osallisuutta tukevan vanhempainillan. Kerromme myös Eroon kiusaamisesta ohjelmasta. Kerromme lasta koskevista havainnoistamme vanhemmille rehellisesti ja perheitä kunnioittaen. Kerromme syksyllä vanhemmille 4v.- ja 5v.- kaavakkeista. Olemme mukana lapsen hyvinvointia edistävässä Hyvinvointioppiminen hankkeessa yhdessä koulun ja neuvolan kanssa. Tarjoamme perheille Vasukeskusteluaikoja vähintään kaksi kertaa toimintakauden aikana. Vanhempien vartit ; Tarjoamme perheille 15 min. keskusteluaikoja syyskuussa ja helmikuussa. Tavoitteenamme on aloittaa perheiden jaksamista ja vanhemmuutta tukeva toimintatapa. Laadimme kysymyksiä, joiden pohtiminen auttaa vanhempia huomioimaan asioita, jotka vaikuttavat arjen sujuvuuteen. Julkaisemme kysymyksiä kuukausikirjeissä. Esittelemme uuden tavan taustoineen syksyn vanhempainillassa. 3.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu Lapsen hyvinvointi on yhteinen tehtävä lapsen perheen kanssa. Hyvinvoinnin takaamiseksi jokaiselle lapselle laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen vasu auttaa päiväkodin kasvattajia tuntemaan lasta paremmin ja löytämään yksilöllisiä tapoja ohjata lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen tarinaa kirjataan vasuun. Lapsen vasun avulla vanhempi osallistuu lapsensa varhaiskasvatukseen. Lapsen vasuun kirjataan lapselle tärkeitä kokemuksia ja mielenkiinnon kohteita. Sinne kirjataan kasvattajille ja toimintaympäristölle asetettuja tavoitteita, toimintatapoja ja mahdollisia tukitoimia. Lapsi osallistuu myös suunnitelman laadintaan mahdollisuuksien mukaan. Vasu toimii arvioinnin tukena. Lapsen vasu tehdään, kun lapsi on ollut jonkun aikaa päivähoidossa ja häneen on ehditty tutustua. Vasua tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja voimassa olevien ohjeiden mukaan. Esiopetuksen oppimissuunnitelma on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.

3.4 Tuki lapselle Lapsen vahvuudet ja kehityksen myönteiset puolet ovat lapsen yksilöllisen huomioimisen perusta. Kasvattajat havainnoivat lapsia ja heidän kehitysvaiheitaan.lasta kunnioitetaan omana yksilönään, arvokkaana persoonanaan. Mikäli lapsen hyvinvoinnissa tai kehityksessä ilmenee huolenaiheita, keskustelemme niistä ja niiden ratkaisumahdollisuuksista lapsen vanhempien kanssa. Sovimme, miten henkilökohtaiset tarpeet huomioidaan lapsen arjessa. Varhainen tuki on osa lapsen vasua. Yhteistyössä voivat olla mukana kiertävä erityislastentarhanopettaja, päivähoidon puheterapeutti, lasten- ja koulupsykologi, neuvola, sairaala, toimintaterapeutti, fysioterapeutti tai moniammatillinen tiimi. Päiväkodissamme on käytössä Kasvattajayhteisön toimintatavat lomake. Siihen kootaan kaikki toimintatavat ja keinot, joilla ryhmän lasten hyvinvointia tuetaan. Esimerkiksi kuvakortit päivän toiminnoista auttavat lapsia hahmottamaan päivän kulkua. Pienryhmätoiminta, vuorovaikutusleikit ja yksilöllinen ohjaus arjen tilanteissa ovat myös usein käytettyjä menetelmiä. Kiertävä erityislastentarhanopettaja ja päiväkodin johtaja osallistuvat suunnitelman tekemiseen. Huolehdimme tiedonsiirron eettisistä periaatteista. 4. LAPSI SAA OLLA LAPSI 4.1 Leikki on ykkönen Valitsimme toimintamme painopistealueeksi leikin, koska huomasimme, että pidimme leikkiä usein itsestäänselvyytenä emmekä huomioineet sitä riittävästi toiminnansuunnittelussa, - havainnoinnissa, emmekä arvioinnissa. Leikki on kuitenkin lapsen tärkein toimimisen tapa vielä esiopetusiässäkin. Annamme lasten leikkiä leikkinsä loppuun. Jos leikki on pakko lopettaa, kerromme siitä lapsille hyvissä ajoin ja neuvomme keksimään leikille lopetuksen. Käytämme erilaisia tapoja konkretisoida jäljellä olevaa leikkiaikaa (Merkki kellotaulussa, Ehditte ottaa vielä yhdet löylyt....). Leikkejä saa jatkaa ja säilyttää purkamatta, jos suinkin mahdollista. Kasvattaja sopii asiasta leikkijöiden kanssa. Etsimme yhdessä ne paikat, jotka eivät jää esimerkiksi kaappisänkyjen alle. Teemapäivät: Ideoimme lasten kanssa erilaisia leikkipäiviä: Nurinkurin-päivä, Hattupäivä, Korvatunturilla-päivä... Yhdessä leikkimällä opimme näkemään toisemme paremmin! Tavoitteenamme on, että kasvattajat osallistuvat lasten leikkeihin riittävän usein. Mitä nuorempi lapsi on tai mitä enemmän hän tarvitsee tukea leikkitilanteissa, sitä tiiviimmin kasvattaja on mukana. Oma lelun päivä on Kultasiivillä ja Hempoilla joka maanantai. Pesäkolossa kuukauden ensimmäinen viikko on oman lelun viikko. Se on tarkoitettu sellaisia leikkejä varten, jotka eivät onnistu päiväkodin leluilla tai joiden merkityksellisyys kasvaa oman lelun myötä. Lelupäivillä tuemme lasten kaverisuhteita, omista tavaroista huolehtimisen taitoa, suunnittelu ja neuvottelutaitoja ja vastuuntuntoa. 5-6v. lelupäivän suunnitelma: Mitä haluaisit leikkiä?, Minkä lelun tuot kotoa leikkiin?, Kenen kanssa haluaisit leikkiä?, Missä?, Mitä tavaroita tarvitsette omien lelujen lisäksi (majakankaat, palikat, narut...)? Suunnitelma kirjataan ja laitetaan edellisenä päivänä vanhempien nähtäville. Ryhmien viikko-ohjelmat tehdään niin väljiksi, että lapsille jää mahdollisuus valita itse leikkinsä ja jatkaa sitä useana päivänä. Väljyys mahdollistaa myös sen, että kasvattajat pystyvät tarttumaan lapsilta tuleviin ideoihin. Kuukausikirjeissä kerromme vanhemmille tarkemmin, mitä olemme tehneet ja mitkä asiat ovat puhututtaneet lapsia.

Tuemme lasten omaehtoista leikkiä säilyttämällä leluja tietyillä paikoilla, lasten ulottuvilla. Osa leluista on varastossa, josta ne kasvattaja pyydettäessä antaa. Lapset valitsevat leikkikaverinsa. Jos kasvattaja valitsee lapsen puolesta, hänellä pitää olla kasvatuksellinen tai jokin muu lapsen edun mukainen syy (leikkirauhan luominen, mahdollisuus oppia uusia taitoja, uusien kaverisuhteiden syntyminen...) Ryhmillä on käytössään erilaisia toimintatauluja, joiden kuvien avulla lapset jäsentävät toimintaansa ja suunnittelevat puuhiaan. Rakennamme leikkiympäristöä houkuttelevaksi ja vastaamaan lasten tarpeita. Rakentajina ovat niin lapset kuin kasvattajatkin. Luomme leikkirauhaa porrastamalla ulkoilua, toimimalla pienryhmissä, käyttämällä tilanjakajia, sopimalla leikkipaikat sekä kasvattajien läsnäololla ja ohjauksella. Käytämme draamaa taidemuotona ja opetusmenetelmänä. Se sisältää paljon ohjattuaja luovaa leikkiä. Dokumentoimme lasten leikkejä seuraavasti: Meidän talon leikit ilmoitustaulu, lyhyet viestit nimilistaan muistutukseksi iltavuorolaiselle, videointi. Tavoitteenamme on lisätä pitkäkestoisen leikin määrää. Toinen tavoitteemme on kehittää leikin havainnointia ja dokumentointia (Esim. leikkipäiväkirjat, videointi, kirjalliset leikkikuvaukset, valokuvaus, leikkihaastattelut...) Lasten mietteitä leikistä ja kavereista: Se on tärkeetä, kun saa leikkiä myös sitä mitä ite haluaa. Pikkulegoilla on kiva leikkiä täällä ja kotona. No, ku se majaleikki oli Angelinan kaa kiva. No, ku on se semmonen tukka no sähkönen! Mää tykkään leikkiä Lotan kaa eläinlääkäriä, ku välillä vaihtuu mun vuokki ja Lotan mahasta kuuluu jotain jännää. 4.2 Ilo liikkua Periaatteenamme on, että kasvattajat poistavat esteitä lasten liikkumiselta, kuitenkin siten, että turvallisuus ja leikkirauha säilyvät. Huomioimme toiminnan suunnittelussa lasten liikkumisen tarpeen; Emme suosi turhaa istumista tai paikallaan oloa. Ryhmät pääsevät liikkumaan (pienryhmissä) päiväkodin saliin kerran viikossa. Hyödynnämme myös iltapäivät. Annamme lapselle mahdollisuuden liikkua arjen askareissaan taitojensa ja voimiensa mukaan; hakee itse työskentelyvälineensä, siivoaa jälkensä, kantaa oman reppunsa, kantaa omat suksensa ja luistimensa, osallistuu juhlien ja tilojen järjestelyyn kantamalla tuoleja ym., kiipeää itse tuolille ja saa kiivetä penkille, saa työskennellä myös seisten pöydän ääressä... Huomioimme liikkumisen myös suunnitellessamme päiväkodin tapahtumia. Hiihto- ja luisteluaikana ryhmät varaavat liikunnalle riittävästi aikaa muulta toiminnalta. Kasvattajat keskustelevat tarvittaessa vanhempien kanssa sopivien ja toimivien välineiden merkityksestä. Viemme ladulle ja jäälle ne lapset, joiden välineet ovat kunnossa. Kasvattaja nauttii lasten kanssa liikkumisen ilosta. Kannustamme ja kehumme lasta jo pelkästä yrittämisestä. Tarjoamme kilpailutilanteita niille lapsille, jotka nauttivat kisailusta. Keskustelemme lasten kanssa liikunnan aiheuttamista tuntemuksista liikunnan lomassa: Hengästyttääkö?, Onko hiki?, Tunnustellaan sykettä, Miltä pohkeissa tuntuu?, Mistä pidit?/et pitänyt?

Vauhtivarvas-pihatapahtuma keväällä. 4.3 Tutkijan tuntosarvet Lasten luontainen, ihmettelevä ja tutkiva elämänasenne pulppuaa aiheita, joihin kasvattaja voi tarttua yhdessä lasten kanssa. Osa niistä jää yhden lapsen ja kasvattajan väliseksi pohdinnaksi, osa saa koko ryhmän innostumaan ja tutkimaan. Tartumme lasten ihmettelyihin ja pohdintoihin pysähtymällä kuuntelemaan. Keskustelemme lasten kanssa heitä kiinnostavista asioista. Heittäydymme avoimeksi ihmettelylle arkisissakin tilanteissa ja annamme aikaa lapselle; Ei tule vettä, pieni poika ihmettelee kädet lavuaarissa, hanan alla. Yhdessä kasvattajan kanssa asiaa tutkittuaan poika keksii, että hanasta nostamalla saa päiväkodissa vettä! Suosimme ohjaavia opetustapoja. Lapsi saa pohtia eri vaihtoehtoja joko itse tai kavereiden kanssa. Aina ei ole yhtä oikeaa vastausta. Muistamme esittää lapsille kysymyksen: Miten sitä voisi tutkia? ja annamme heidän toteuttaa ideoitaan. Teemme retkiä lähimetsään. 4.4 Taide antaa siivet Taiteen avulla voimme kokea ja ilmaista kaikkea sitä, mitä muuten emme pysty. Sen avulla ymmärrämme syvemmin kokemaamme ja näkemäämme, sillä taide valjastaa meille siivet. Lapset saavat halutessaan joka päivä piirtää, maalata, askarrella, muovailla, katsella/kuunnella kirjoja ja kuunnella musiikkia. Tarvittavat välineet ovat lasten saatavilla. Laulamme lasten kanssa. Toistamme samoja lauluja niin kauan, että lapset oppivat ne hyvin ja voivat kokea yhdessä laulamisen riemua. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden tutustua eri taiteen tekemisen tekniikoihin ja materiaaleihin päiväkotivuosiensa aikana. Lasten työt ovat lasten näköisiä. Kasvattajat eivät esivalmistele töitä pilalle. Ihastelemme lasten kanssa ympäriltä löytyvää kauneutta ja lapsen silmään osuvia yksityiskohtia: Kato, söpö herne!, huudahti 5-vuotias poika matkallaan biojäteastialle tyhjentämään yli- itäneitä ja haisevia herneitä. Päiväkodissamme vierailee vähintään kerran vuodessa ulkopuolinen taiteilija (nukketeatteria, orkesteri...). Jokainen ryhmä valitse tavan, jolla tutustuttaa lapset runojen maailmaan (Lorupussi, synttärirunot...) Kaikki lapset kokoontuvat laulamaan yhdessä päiväkodin saliin joka kuukauden viimeisenä perjantaina. Välillä saamme nauttia myös talon oman henkilökunnan esityksistä. Pesäkolon lapset kokoontuvat aina perjantaisin saliin laulamaan ja esiintymään toisilleen. Teemme lasten kanssa myös konserttiretkiä. 4.5 Eskarissa Päiväkotimme esiopetus pohjautuu suoraan Jyväskylän esiopetussuunnitelmaan (http://www.jyvaskyla.fi/paivahoito/esiopetus). Käytännössä jokainen lukukausi muotoutuu omannä-

köisekseen lapsiryhmän tarpeiden ja esiopettajien ammatillisten vahvuuksien mukaan. Osa esiopetuksesta tapahtuu ns. sekaryhmissä, joissa on myös nuorempia lapsia, osa taas pelkkien esiopetusikäisten pienryhmissä. Erityisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta on ryhmän hyvä vuorovaikutus, turvallinen ilmapiiri sekä kasvattajien hyvä lapsituntemus. Lapsi saa olla lapsi myös eskarissa. Kasvattajat suunnittelevat toiminnan sellaiseksi, että se edistää lasten yksilöllisten tavoitteiden toteutumista ja antaa lapsille mahdollisuuden oppia yhdessä, heille ominaisilla tavoilla eli leikkien, liikkuen, tutkien ja taiteen avulla. Käytämme harkiten valmiita tehtäväkirjoja, sillä haluamme, että esiopetus on toiminnallista, leikinomaista ja läsnä lapsen arjessa. Päiväkodissamme on käytössä Eroon kiusaamisesta -ohjelma, joka on myös osa esiopetusta. Päivittäiset kokoontumiset: Opettelemme kuuntelemaan ja keskustelemaan, jaamme kuulumisia. Leikimme kielellisiä -, matemaattisia - ja sosiaalisia taitoja kehittäviä leikkejä. Laulamme ja soitamme. Suunnittelemme tulevaa, arvioimme menneitä ja ratkomme ongelmia. Harjoittelemme ryhmässä ohjeiden mukaan toimimista ja kaverin huomioimista. Aakkos- ja matematiikkapöydät; vaihtuvia tehtäviä lapsen omaehtoiseen tekemiseen. Aakkosmetsästystä eteisessä ja käytävällä. Viestilaput kotiin; Lapset kirjoittavat itse esim. muistutuksen lelupäivästä. Käymme Jokelan koulun salissa jumpalla kerran viikossa (jos salivaraus onnistuu). Päiväkodissa salivuoro kerran tai kaksi viikossa. Lisäksi likumme lähimetsässä ja kentällä. Syömme päiväkodin ruokailuhuoneessa. Esiopetusvuoden aikana teemme yhteistyötä tulevien alkuopettajien kanssa. Lapsihavainnoinnin työkaluna käytämme Jyväskylän kaupungin Eskarin arki materiaalia. Tuntemalla lasten vahvuudet ja tuen tarpeet, kasvattajat pystyvät tukemaan lapsen kouluvalmiuksien kehittymistä yhdessä vanhempien kanssa. Esiopetuksessa annettava tuki on jaettu kolmeen osaan; yleiseen tukeen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. 5. EROON KIUSAAMISESTA 5.1 Näin havaitsemme kiusaamisen Päiväkodissamme syntyy päivittäin tilanteita, joissa lapsi voi kokea, että kaveri kiusaa. Useimmiten kyseessä ei ole tahallinen kiusaaminen vaan esimerkiksi taidottomuus liittyä leikkiin tai sopia leikin säännöistä. Olipa kiusaaminen millaista tahansa, meidän kasvattajien ja vanhempien velvollisuus on puuttua siihen. Pappilanvuoren päiväkodin Eroon kiusaamisesta -ohjelma koostuu tavoista, joilla havaitsemme kiusaamisen ja toimimme sen havaittuamme, sekä ohjaamme lapsia sopimaan riitansa ja tuemme lasten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa leikissä. Toimimme samojen periaatteiden mukaisesti koko päiväkodissa, mutta huomioimme lasten iät ja vuorovaikutustaidot. Mitä pienempi lapsi tai suurempi tuen tarve, sitä enemmän kasvattaja antaa mallia ja ohjaa kädestä pitäen, jotta lapsi onnistuisi luomaan hyviä kaverisuhteita ja selviämään kiusaamistilanteista. Lasten väliset vuorovaikutustilanteet voivat olla hyvin hienosyisiä, jolloin riitojen ja kiusaamisen havaitseminen vaatii kasvattajilta tarkkuutta ja aktiivisuutta. Kasvattaja on läsnä, lähellä lasta joko osallistumalla leikkeihin tai havainnoimalla sitä.

Kasvattaja kysyy lapsilta aktiivisesti, miten kavereiden kanssa ovat leikit sujuneet (kesken leikin/toiminnan, ennen päivälepoa tai kokoontumishetkillä...) Vanhemmat kertovat aina lapsensa oman ryhmän aikuisille, jos he epäilevät tai havaitsevat kiusaamista. He kuuntelevat kotona lapsensa huolen ja kertovat lapselle, että asia selvitetään päiväkodissa. Vanhemmat myös vahvistavat kotona lapsen vuorovaikutustaitoja kertaamalla lapsen kanssa, miten Peli seis! sääntö toimii. 5.2 Peli seis! -sääntö Sano Peli seis!, kun sinulle tulee leikistä paha mieli tai sinun tekee mieli lyödä. Kerro kaverille, mistä et tykkää. Kun kaveri sanoo Peli seis!, pysähdy kuuntelemaan. Keksikää yhdessä, miten leikkiä pitäisi muuttaa, että se tuntuisi molemmista mukavalta. Hae aikuinen apuun, jos sinusta tuntuu, että et yksin selviä TAI sinun tekee mieli esim. lyödä. 5.3 Näin kasvattaja toimii havaittuaan kiusaamista tai riitaa Kasvattaja kuuntelee tilanteessa molempia osapuolia. auttaa lapsia nimeämään tunteensa. aukaisee tilanteen; mitkä teot ja tunteet johtivat riitaan. ohjaa lapsia tekemään sovinnon (joka voi olla muukin kuin anteeksipyyntö). siirtyy sivummalle tarkkailemaan sovinnontekoa. tarkistaa hetken kuluttua, miten sopu löytyi ja mitkä ovat tunnelmat. Jos lapset eivät ole löytäneet sopua, kasvattaja liittyy avuksi. kertoo tilanteesta lapsen ryhmän kasvattajille, jotka päättävät, milloin ja miten asiasta kerrotaan vanhemmille. valvoo ja seuraa tilannetta pidemmällä aikavälillä; Loppuiko kiusaaminen? ottaa kiusaamistilanteen käsiteltäväksi koko päiväkodin palaverissa, jos kiusaaminen ei lopu. 5.4 Näin tuemme lasten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa Opetamme, kuinka pääsee mukaan leikkiin: Seuraa sivusta, Mitä te ootte?, Pääseekö peliin?, Mikä mää voisin olla?, Mitä tää tekis?, Sopisko teille?, jne. Opetamme keinoja, joilla saa hyvän leikin: Lelujen jakaminen, vaihtaminen ja vuorottelu, ehdottaminen, joustaminen sekä Peli seis! sääntö. Opetamme lapsille, että itkevää kaveria ei jätetä yksin, vaan häntä lohdutetaan. Opetamme lapsille, miten he toimivat, jos näkevät jotakuta kiusattavan: Mene kiusatun puolelle ja sano Peli seis!, hae aikuinen apuun, jos et yksin selviä. Lapset tuntevat päiväkodin säännöt (piha-, ryhmä- ja Peli seis! -säännöt) ja tietävät, mitä niiden rikkomisesta seuraa. Säännöt ovat samat kaikissa ryhmissä ja ne ovat esillä myös kuvina. Kasvattaja osallistuu lasten leikkeihin ja samalla ohjaa vuorovaikutustaitoja. Käytämme draaman keinoja tilanteiden harjoittelussa ja niihin eläytymisessä: Tönäiset vahingossa kaveria, joka alkaa itkeä. Mitä teet?, Olet kateellinen kaverin hienosta autotiestä ja sinun tekee mieli rikkoa se. Mitä teet?, Haluatte molemmat olla pomoja. Mitä teette? Käytämme itsetuntoa vahvistavia leikkejä ohjatuilla leikkituokioilla. Kehumme kuuluvasti kaunista ja epäitsekästä käytöstä (kiitokset, anteeksi, jakaminen, vuorottelu, vaihtaminen, joustaminen, ehdottaminen..)

Opettelemme (lapset, kasvattajat ja vanhemmat) hillitsemään raivomme. Laskemme mielessämme 1-10:een ja annamme pahimman puuskan mennä ohi. Kasvattajat käyttäytyvät itse hyvien vuorovaikutustapojen mukaisesti ja luovat turvallisen ilmapiirin. Opettelemme lasten kanssa kuuntelemaan toisiamme ja puhumaan omalla vuorolla. Kokoontumisella lapset pyytävät puheenvuoroa näyttämällä peukkua. Näin sekä kasvattajat että lapset pyytävät puheenvuoroa kesken leikin huiskeen tai aikuisten keskustelun: Menen viereen ja koputan käsivarteen. Odotan, että minua katsotaan silmiin ja vasta sitten kerron asiani. Opetamme lapsille, miksi pyydämme anteeksi ja miksi annamme anteeksi: Se, joka katuu pahoja tekojaan, pyytää anteeksi. Se, joka haluaa päästä eroon kaverin pahan teon aiheuttamasta tunteesta, antaa anteeksi. (Eivät ole riippuvaisia toisistaan.) Riita on sovittu lopullisesti vasta sitten, kun anteeksi pyytäminen ja antaminen on tavalla tai toisella hoidettu. Annamme lapsen leikkiä sellaista leikkiä, joka on hänelle merkityksellinen ja osoitamme olevamme kiinnostuneita hänen leikistään: Teemme kysymyksiä, ihastelemme, valokuvaamme(?), onnittelemme hyvästä leikistä... Toimimme aamupäivisin mahdollisimman paljon pienryhmissä. Käytämme eri keinoja, joilla lapset voivat ilmaista tunteitaan esim. kuvien avulla (Tunnekompassi, kiukkumittari ) 6. VARHAISKASVATUSTYÖN KEHITTÄMINEN; IDEOISTA ARVI- OINTIIN Pappilanvuoren päiväkodissa panostamme työn laatuun työtä havainnoimalla, dokumentoimalla, arvioimalla ja suunnittelemalla. Tätä työtä tehdään yhdessä lapsen, lapsen vanhempien, päiväkodin henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 6.1 Havainnoimme ja dokumentoimme Lapsen, lapsiryhmän ja kasvattajan toiminnan havainnointi on suunnittelun perusta. Havainnoimalla tiedostamme esille nousevat tarpeet ja kehittämisen kohteet sekä jo hyvin toimivat asiat. Havainnointi tapahtuu: lapsen leikkiä ja päivän kulkua seuraamalla. lapsiryhmän toimintaa seuraamalla. kasvattajien toimintaa seuraamalla. lasta kuuntelemalla ja hänen kanssaan keskustelemalla. Havainnointitapoja ovat: lapsen ja lapsiryhmän leikissä mukana oleminen lapsen ja lapsiryhmän leikin seuraaminen sivusta lapsen ja hänen kehitysvaiheiden seuraaminen valokuvaaminen ja videointi vanhempien luvalla kirjaaminen lasten keskinäisten keskustelujen kuunteleminen Havaintoja kootaan ja käytetään: vanhempien ja kasvattajien päivittäisessä vuorovaikutuksessa vasu-keskusteluissa tiimipalavereissa

päivittäisessä keskustelussa viikko- ja kuukausipalavereissa päiväkodin toiminnan suunnittelussa (Kasvattajien toimintatavat-lomake) päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmassa 6.2 Suunnittelemme Suunnittelun lähtökohtana ovat lapsen ja perheen tarpeet, päiväkodin toimiva arki ja tieto lapsen yksilöllisestä kehityksestä. Suunnittelua toteutetaan: aloituskeskustelussa lapsen vasu-keskustelussa lasten kanssa keskustellen henkilökunnan keskinäisessä vuorovaikutuksessa päivittäisissä keskusteluissa vanhempien kanssa viikko- ja kuukausipalavereissa päiväkodin yhteisellä viestiviholla tiimin omalla viestiviholla työilloissa ja suunnittelupäivillä kehityskeskusteluissa lapsiryhmien ja henkilökunnan ilmoitustauluilla vanhempaintoimikunnan osallistumisella 6.3 Arvioimme Arviointi on tärkeää laadun varmistamiseksi. Sen avulla seuraamme toteutuneiden käytäntöjen toimivuutta ja jatkamme suunnittelua. Arviointia toteutetaan: Lasten kanssa: Kuuntelemme ja kirjaamme lasten ajatuksia, tuntemuksia ja ideoita. Kysymme lapselta: Miten ajattelit?, Mistä aloitit?, Mikä oli vaikeaa/helppoa? Mikä auttoi sinua onnistumaan? jne. Lapsen vasukeskusteluissa vanhempien kanssa. Asiakaskyselyillä Henkilökunnan keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja keskusteluissa Tiimipalavereissa, Miten meillä menee lomake Viikko- ja kuukausipalavereissa Työilloissa ja suunnittelupäivillä Kehityskeskusteluissa Pyytämällä palautetta päiväkodissamme vierailevilta opiskelijoilta, harjoittelijoilta ym. 7. TIEDOTTAMINEN 7.1 Tiedonkulku vanhempien kanssa Vanhempien viestit ja toiveet kirjataan ryhmän viestivihkoon, jota säilytetään työpöydällä, kannet suljettuina. Ryhmien eteistiloissa on selkeästi esillä ryhmän kasvattajien valokuvat, nimet, ammattinimikkeet ja pienryhmän nimi.

Perheille kerrottavat viestit merkataan lapsilistaan iltavuorolaista varten ja tarvittaessa viestivihkoon. Kohtaamme vanhemmat päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Aamuisin kasvattaja kirjaa muistiin vanhempien terveiset ja välittää ne lasta hoitaville kasvattajille. Iltapäivisin kasvattaja kertoo lapsen kuulumiset vanhemmille. Apuna ovat aamuvuorolaisen viestit lapsilistassa. Kuukausikirjeet: Lähetämme vanhemmille sähköpostilla tai Daisy Managerilla kirjeen joka kuukausi. Kerromme siinä ryhmän kuulumisista, ajankohtaisista tapahtumista ja päivämääristä. Yksi kirje laitetaan ryhmän ilmoitustaululle, sekä lapsen lokerikon pyykkipoikaan niille vanhemmille, joilla ei ole sähköpostiosoitetta. Järjestämme syksyllä tiedottavan ja vanhempien osallisuutta tukevan vanhempainillan, jossa esittelemme päiväkodin Eroon kiusaamisesta ohjelman ja kerromme alustavasti kuukausikirjeissä julkaistavista kysymyksistä. 7.2 Tiedonkulku työtiimeissä Kirjaamme ryhmän viestivihkoon vanhempien terveiset/lasten menot sekä kasvattajien lapsihavainnot, toiminnan suunnittelut, menot ja työvuorot. Yksityiskohtaisia lapsiviestejä varten ryhmillä on erikseen vihot, joita säilytetään laatikossa. Aamu- ja välivuorossa työskennellyt kasvattaja huolehtii siitä, että iltavuorolainen tietää tärkeimmät lasten kuulumiset. Apuna viestivihko, kertominen ja viesti lapsilistassa. Tiimipalaveri on kerran viikossa. Vakioasioiden lista: seuraavan viikon menot, työvuoromuutokset, toiminnansuunnittelu (lasten leikki- ja toimintaideoihin vastaaminen), havainnot lasten kehityksestä ja tarpeista (miten vastataan niihin), palaute ja kk-kirjeen sisältö. Jokaisen kasvattajan velvollisuus on tuoda tiimipalaveriin tärkeäksi pitämänsä asiat. Mitä meille kuuluu? -arviointilomake joka kuukauden ensimmäisessä tiimipalaverissa. Tavoitteenamme on kehittää tapoja, joilla kasvattajat kokoavat lasten leikki- ja toimintaideat tiimipalaveriin käsiteltäviksi. 7.3 Tiedonkulku päiväkodin sisällä Päiväkodin taukotilassa olevaan viestivihkoon kirjataan tiedotettavat, lyhyet asiat. Jokaisella on lukemisvelvollisuus. Henkilökunnan menot ja poissaolot merkitään taukotilan kalenteriin. Ne käsitellään talon palaverissa. Talon palaveri on maanantaisin klo 12.15-13.45. Siihen osallistuu 1/ryhmän työntekijät koko palaverin ajan ja johtaja/varajohtaja. Puheenjohtajuus ja sihteerin tehtävät kiertävät. Muistio tehdään sähköisenä, jonka puheenjohtaja tarkistaa. Jokaisella on lukemisvelvollisuus. Esityslista kootaan edellisen viikon aikana magneettitaululla olevaan listaan. Puhumme asiat sen henkilön kanssa, jota asia koskee. Hyvää puhumme myös selän takana. Jokainen lukee sähköpostinsa vähintään kerran viikossa. Työilloissa järjestämme sisäistä koulutusta, koulutusten purkua, tuemme työhyvinvointia ja työstämme päiväkodin vasua.

8. KEHITTÄMISEN HAASTEET Uusi Daisy Manager käyttöjärjestelmä vaatii vielä perehdyttämistä. Kasvattajat eivät vielä osaa hyödyntää sen tarjoamia mahdolisuuksia eikä toisaalta järjestelmän rajoituksia ole vielä korjattu. Tavoitteenamme on oppia tuntemaan uusi työkalumme. Kasvattajayhteisön toimintatavat lomake palvelee kasvattajia ryhmävasun tekemisessä. Se ohjaa kasvattajia suunnittelemaan sellaista toimintaa, joka tukee juuri kyseisen ryhmän lasten hyvinvointia. Haasteena on oppia hyödyntämään lomaketta ja oppia täyttämään sitä sähköisesti. Ykkösleikkijä -käytäntö koettiin hyväksi Pesäkolon pienryhmien leikeissä. Tavoitteenamme on edelleen, että jokainen tiimi etsii itselleen sopivan leikin havainnointi ja dokumentointitavan. Kokeilemme videoiltapäivien käyttöönottamista vähintään pari kertaa toimintakaudessa. Havainnot kohdistuvat mm: lapsen vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin lapsen kaverisuhteisiin millaisia leikkejä leikkii, miten vie leikkiä eteenpäin miten sovittelee ja ratkoo ongelmia tunteiden ilmaisuun keskittymiskykyyn lapsen tarinoihin, juttuihin ja pohdiskeluihin kehon hahmottamiseen ja hallintaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa Tarkoituksenamme on ylläpitää ja kehittää ympäristöohjelmaa, jossa toteutuvat mm. seuraavat asiat : Toimintamme on kestävän kehityksen mukaista. Teemme hankinnat koko taloa ajatellen Jyväskylän kaupungin sopimushankintapaikoista. Kierrätämme maitopurkit, paperijätteen sekä käytämme askartelussa kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Saliruokailu vähentää biojätteen määrää. Käymme luontoretkillä, luonto ja luonnon kunnioittaminen sisältönä toiminnassa. Käytämme täytettäviä mustekasetteja. Vähennämme paperijätettä käyttämällä sähköpostia, ottamalla kaksipuoliset kopiot, kopioiden pienempi koko. Minimoimme sähkön - ja vedenkulutuksen. Osallistumme siivoustalkoisiin. Anssu-peikko vierailee päiväkodissa esiopetusryhmissä. Talossamme on ympäristövastaava. Ammattitaitomme kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi osallistumme koulutuksiin, jotka suuntautuvat päiväkotimme painopistealueisiin. Henkilöstömme on käynyt ensiapu- ja turvallisuuskoulutuksen.

9. PÄIVÄKOTIMME VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖ Yksikkömme vasun työstäminen alkoi kesällä 2009. Tuolloin päiväkotimme työntekijät ensitapaamisessaan kirjasivat arvoja ja muita työhön liittyviä tärkeitä asioita. Kolmihenkinen vasutyöryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2009. Pappilanvuoren päiväkodin henkilökunnan arvot : lapsi ja perhe työmme ydinasia, lapsen ominaisia tapoja toimia kunnioitetaan toisen ihmisen kunnioittaminen luottamus ja avoimuus vuorovaikutuksellisuus, yhteisöllisyys levollisuus työn ilo ja rehti huumori kestävän kehityksen mukainen toiminta Yksikkömme työilloissa 2010 2011 vasua kehiteltiin yhdessä eteenpäin. Lisäksi syksyn vanhempainillassa perheet toivat esiin omia arvojaan ja toiveitaan. Toiveet kohdistuivat henkilökuntaan, toimintaan, yhteistyöhön sekä lapsen viihtyvyyteen. Saadun materiaalin pohjalta vasu - työryhmä jatkoi työtään kokoontuen keväällä ja syksyllä. Perheiden esille tuomia asioita olivat: syli, turvallisuus ja pysyvyys tehokas esiopetus liikunta, leikki ja ulkoilu luonnon huomioiminen sosiaalisuus sekä yksilöllisyyden huomioiminen uusien asioiden kokeileminen, virikkeet ja kädentaidot tiedonkulku sekä keskustelut tätien kanssa päivittäin reilu peli, liika kiire pois, turvallisuus, aikuisen aikaa, aikuisen läsnäolo, kiusaamiseen puuttuminen Kesällä 2011 uusi työryhmä sai valmiiksi nykyisen Vasumme. Päivitämme sitä koko henkilöstön voimin työilloissa vähintään kerran vuodessa. Viimeisin päivitys on tehty 9.6.2014.