s. 7 s. 4 Katossa ikä! E as kattoremontti! reikäe? a laaduk Kiinteistömatot Kanttauspalvelu Teetä nop Hämeen Laaturemontilla on jo 20 vuoden yli 6 000 kattoremontin kokemus. Huolehdimme kaikesta avaimet käteen, joten hanke on yhtiöllenne asukkaille mahdollisimman vaivaton. mars Vinyylitaustainen kuramatto vaikkapa rappukäytävään tai tuulikaappiin, nukka polypropyleenia. Leveys 90 cm 39 /m Leveys 120 cm 50 /m > Pitävä aikataulu, kiinteä hinta yksi lasku työn valmistuttua > Omat ammattimiehet rakennuskoneet > Asennustyölle 5 vuoden takuu, teräskatteille 30 tiilikatoille 45 vuoden materiaalitakuut > AAA-luokan luotettavuutta, oma remonttien rahoitus ilman etumaksu tai osalasku natuflex Imukykyinen kuramatto, nukka puuvillaa. Leveys 100 cm 55 /m ruskea > RALA-pätevyys vastuullinen kumppani tummanharmaa Toimialueet: Helsinki Tampere Turku Oulu www.laaturemontti.fi AVOINNA MATTO Raatihuoneenk. 5 ARK. 9.30 18 KORTESNIEMI HML, p. 6537 559 LA 10 15 Kattoluuri 010 470 3700 Paljon huippulöytöjä rakentalle & remppaalle hävityshintaan! Huom! Lisää tarjouksia tehdaseriä myymälässä poistotorilla. Katso myös www.yliama.fi. Rajoitettu tehdaserä! Lasikeraaminen lattialiesi Gorenje EC57366AX Väri RST Leveys 50 cm Elektroninen astin Kiertoilma Gillitoiminto Energialuokka A Lapsilukko Aqua Clean 519,Suositushinta 849,- Loppuerä massiivipuisia wc-kalusteita jättihalvalla! Wc-ryhmä 60 cm Allaskaappi 60 cm Massiivipuuta - Pähkinä, mahonki tai valkoinen koivu Umpi- tai lasilaatikolla Sisältää allaskaapin, altaan, peilikaapin valolipan Valmiiksi kasattuna Ryhmiä saatavana myös 80 cm leveänä (660,-) Massiivipuuta - Pähkinä, mahonki sekä valkoinen koivu Umpi- tai lasilaatikolla Sisältää altaan Myös 80 cm leveänä (478,-) 545,Hinnat ennen 779,- 829,- Keksikatu 4, Hämeenlinna Puh. 010 820 8800 Tutustu tarjouksiin www.yliama.fi Puhelujen hinnat kiinteän verkon liittymästä 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min sekä matkapuhelinverkon liittymästä 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Sis. alv:n 23%. 378,- Hinnat ennen 444,- 494,- Meiltä saatavana myös kuljetuspalvelu!
Päätoimittalta Asumisen kustannukset ovat nousseet viimeisen kahden vuoden aikana keskimäärin 13 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nousu on ollut peräti 60 prosenttia. Yleinen kustannusten nousu on sinä aikana ollut kohtuulliset 20 prosenttia. Asukkaiden käytössä olevasta rahasta yhä suurempi osa menee asumisen juokseviin kustannuksiin. Rahat eivät riitä kiinteistöjen koruksiin. Päätöksiä tulevan vuoden taksoista, maksuista veroista tehdään kunnissa parhaillaan. Lisäksi olemme juuri valitsemassa uudet päätöksentekijät. Kysyimme kaikkien puolueiden edustajilta mielipiteitä, neljä heistä vastasi. Suomen vanhin kiinteistöyhdistys, Kiinteistöliitto Kanta-Häme, viettää on lähtenyt aivan etulinssa kehittämään taloyhtiöi120-vuotisjuhlia Aulangolla den johtamista yhteistyössä 3.11. Juhlaan ovat tervetul- Asumisen osaamiskeskukleita kaikki, jotka ovat kiin- sen kanssa. Kahdesta ennostuneet kiinteistöalasta. simmäisestä taloyhtiöstä on Juhlissa julkaistaan esitel- saatu alustavasti hyviä tuloklään erittäin korkeatasoinen sia. Julkisuudessa on myös historiakirmme. Meillä on puhuttu siitä, kuinka vaikea pitkät perinteet, joista voim- taloyhtiöiden hallituksiin on saada nuoria, osaavia ihmime olla ylpeitä. Katujen kunnossapito oli siä. Myös tähän haasteeseen aikoinaan merkittävin syy olemme hakeneet vastausta yhdistyksen perustamiseen. kehittäneet uudentyyppinyt puhuttaa keskustan l- sen taloyhtiön hallituksen jäkakäytävien talvikunnossa- sen-koulutuksen. Suomen Kiinteistöliiton pito. Kaupunki hoitaa lkakäytävät ruutukaava-alueen jäsenmäärä kasvaa kovaa ulkopuolella. Voitaisiinko se vauhtia. Myös Kiinteistöliittehdä myös Hämeenlinnan to Kanta-Hämeen jäsenmääkeskustassa? Asianomai- rä on kasvanut tänä vuonna set virkamiehet poliittinen ylivoimaista ennätysvauhtia. päättäjä antavat vastauksen- Tähän mennessä olemme saaneet jo lähes 100 uutta jäsa sisäsivuilla. Voidaanko taloyhtiötä joh- sentä. Jäsenkyselyn mukaan taa samoilla malleilla kuin tyytyväisyys Kiinteistöliiton liikeyrityksiä johdetaan? toimintaan on kovaa luokkiinteistöliitto Kanta-Häme kaa. 97 % jäsenistämme on valmiita suosittelemaan jäsenyyttä muille. Jäsenmäärä kasvaa tyytyväisyys on hyvällä tasolla. Tästä on hyvä tkaa. Suomen Kiinteistöliiton jäsenpalvelut ovat arvostettu merkittäviä taloyhtiöiden hallituksille. Jäsenyys kannattaa muutenkin mutta kun siihen vielä lisätään KantaHämeen laakaistakampan yhteistyössä Ainan kanssa, pitäisi jäseneksi liittyminen olla helppo päätös. Taloyhtiön jokainen asukas voi tienata vuodessa koko taloyhtiön jäsenmaksun laakaistaliittymien alennuksella. Kaikki muut edut tulevat näin kaupan päälle. Hyvää syksyä! Mikko Rousi Toiminnanjohta Kiinteistöliitto Kanta-Häme an kirn kautta luki perehtyy tov ker tä ses ityk keh n uva kik un up Ka ympäristön taustalla. ihmisiin tapahtumiin rakennetun LIISA A N KULISSEIta SS VA UNKIKUseudu 1892 2012 UP KAKOSK n historia kiinteistöalan näkökulmas ELAINEN Hämeenlinnan Viemärityömaa Palokunnankadulla vuonna 1934.Valokuvaaj a: Enok Rytkönen. Hämeenlin kaupungin historiallisenan museon kuva-arkist n o. Liisa Koskelainen Puutalovaltainen KAUPUNKIKUVAN KULISSEISSA Lain uudistam inen tulikin jälleen sen valmistumista ankohtaiseksi 1930-luvun lopulla myös tiin mielenkiinnolla. 225 Hämeenlinnan Talonomistayhd istyksessä odotetlakiesitystä ei teltäväksi katurasit kuitenkaan jätetty Eduskunnan uksista päätettiin käsirakennusjärjestyks edelleen entiseen issä. Samaan aikaan tapaan kaupunk ien meenlinnassa. katujen päällystä Nupukiv mistä tkettiin Häkaupungissa kokeiltiin ipäällystys ei ollut enää ainoa päällystevaihtoeh katujen asfaltoin to Viipurintiellä. 226 tia esimerkiksi Kiivainta keskuste Tampereentiellä lua Hämeenlinnan tyksessä aiheuttiv at Kasarmikadun Talonomistayhd ispäällystystyöt. räsi vuonna 1939 Rakennustoimisto Kasarmikadun määpäällystettäväksi osa kadun talonom kestopäällyksellä, istajista oli juuri vaikka edellisenä kesänä tuosuutensa maistraat päällystänyt oman in määräyksen kaperusteella. 227 Itsenäisyyden an ensivuos ikymmeninä tä katurasitukset tkui edelleen määriteltiin maistraat käytäntö, ettalonomistan in kahden suorittamien valtuuston nimeämä tarkastuksien kupuolella ainakin n mukaan. Vielä 1920-luv toinen näistä un aledustajista oli johtokunnan Talonomistayhd jäsen. 228 Tämä tapa katkesi, istyksen Talonomistayhd kun valtuusto istyksen johtokun ssa ei enää ollut nan jäseniä. että valtuusto Tavallista nimittäin valitsi keskuude staan kaksi valtuusm oli, talonomistajia. 229 iestä, jotka olivat Katurasituskesku myös stelun ollessa punginjohta kiivaimmillaan Kusti Laurela myös kautoimi katutarka gin katujen päällysty stana. 230 Sotavuos styöt keskeyty ina kaupunivät vain välttämä suoritettiin. ttömimpiä koruks ia Hämeenlinna maailmansotien välisenä aikana kiinteistöno mistat kunnallispol itiikan kiemuroissa 87 Tontinhaltit olikeskustan tonteilla suuret. Taloudelliset intressit olivat tuotto oli kaventukeskustassa kiinteistöjä, joiden vat pitkään hallinnoineet merkittävässä määkiinteistöihin nähden otettiin nut. Myös päätäntävalta myötä kaikki tajilta pois, kun asuntopulan rin sodan jälkeen kiinteistönomis ilman vaikutusmahluovutettava asutuskäyttöön yyteen ylimääräiset huoneet oli yksityisyritteliäis Puutalokanta rapistui dollisuuksia vuokratasoon. päähän. Keskustan ylläpito vaikutti tulleen tiensä 421 Merkitperustuva vuokratalojen le. kiihtyvään tahtiin rakennusliikkeil tontte myytiin 1950-luvulla Kummila Oy. Sota paikallinen rakennusliike tävä rakennutta oli erityisesti Sitä taustaa kiinteistönomistuksen rakennetta. aloitti kehityksen, joka muutti pitää myös häviämistä voidaan välillisesti vasten keskustan puutalokannan sota-an viimeisenä uhrina. Keskutalon tieltä purettiin lähes kokonainen kortteli puutalo. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto. Mika Ernon suunnittelema suuri liike- asuinkiinteistö Keskustalo valmistui tontille vuonna 1964. Keskustalo kattaa koko tontin. Hämeenlinnan seudun historia 2012 kiinteistöalan näkökulmasta 1892 Raatihuoneenkadun Palokunnankadun varsilla siitsevat korkeat asuinrakennukset, jotka yhdistyvät toisiinsa keskellä olevien myymäläsiipien avulla. uusia kerrosta Rakennusten keskellä lohankk on avoin piha-alue. saaressa. Asuntom eita on ollut jälleen keskusta n tuntumassa essut järjestet Keskustalon oikealla mm. Keinu2007 Kanta-H tiin Hämeen puolella näkyy kuusilinnassa uudellee ämeen Kiinteis n vuonna töyhdistyksellä Kiinteistöliiton kerroksinen asuin- oli oheiskohteessa kanssa yhteinen liiketalo Jyrkänkulma. osasto. Keskust Suomen myös suurten an ilmeeseen kauppojen kato Funktionalistinen on vaikuttanut keskustasta. taminen on rakennus valmistui Tiiriön kauppak tuonut kaupunk eskuksen perusiin rinnakkaisen jälleenrakennuskaukeskustan ilme kilpailevan kauppak muuttuu moottor eskuksen.della vuonna 1950. moottoritie jää itien katteen myötä. Kaupun liikekeskuksen Valokuvaa: Mikko kia halkovarousi 2012. alle alueelle rakennetaan myös asunto. Talokeskus Oy:n perust aminen Hämee nlinnaan Kiinteistöalalla hyvinvoinnin Suomessa tapahtun Kiinteistöala kasvavan 138 eet rakennemuutok la tarvittiin paikallisestikin set enemmän käytänn johtivat siihen, että alaltoisvoimin yhdistys ön neuvontatyötä. työnä se kävi Vapaaehraskaaksi palkattu hoitamaan käytänn ön työtä. Ratkaisu a työvoimaa kaivattiin minnan aloittam na nähtiin yhdistyk inen siten sen oman liiketoimyös yhdistyk Atuksena oli sen toiminnan perustaa paikkak rahoittaminen. unnalle Suomen vastaava liikeyrity Talokeskus Oy:n s, joka hoitaisi toimintaa niin vuokratojen välittäm asuntojen kuin istä toimisi myös huoltoyh omistusasunliitto rohkaisi tiönä. Myös talokeskusten Suomen Kiinteis perustamista hyviä kokemu töeri paikkakunnille ksia mm. Turusta siitä oli saatu Tampereelta. 467 tiinkin useille paikkakunnille 1960-1970-luv Talokeskuksia perustetvaikutus kiinteist uilla niillä öyhdistysten oli merkittävä talouteen. 468 Hämeenlinnassa atus herätti myös vastustu nan aloittam ista. Esimerk sta, mikä viivästyt iksi Hämeen ti toiminlinnan Kiinteis töyhdistyksen johto- 156 Saatavilla Hämeenlinnan kirkaupoista ma 5.11. alkaen Lukemista kuvia 203 sivua! ovh. 35 Kiinteistöala kasvavan hyvinvoinn in Suomessa Näkymä torin kulmasta Raatihuoneenkadult a vuodelta 1976. Raatihuoneenkadun puutaloidy lli on jo kokonaan kadonnut. Vasemmassa laidassa näkyy myös kiinteistön hoitoa mainostam a kyltti. Vihervuoren valokuva- Yrjö muistelma-arkisto. Julkaisi: Kiinteistöliitto auttaa säilyttämään kiinteistön kunnon arvon koko sen elinkaaren an kustannuksia sekä ympäristöä säästäen. Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry:n tehtävänä on edistää toimialueellaan näitä tekijöitä tarjoamalla asiantuntemusta, kokemus-, tutkimus- tilastotietoa sekä kustannustehokkuutta jäsenistönsä tärkeiden sidosryhmien hyödyksi. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tiedotuslehti Päätoimitta Toiminnanjohta Mikko Rousi mikko.rousi@kiinteistoliitto.fi Toimitustyö kuvat Mikko Rousi Ulkoasu Pasi Nuutinen / Dudaic Oy Ilmoitusmarkkinointi, sivunvalmistus paino Hämeen Sanomat Oy puh. 03 61 511 Kiinteistöliitto Kanta-Häme Sibeliuksenkatu 9 A 12, 13100 HÄMEENLINNA puh. 0400 483 383 www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame HALLITUS 2012 Reetta-Maria Tolonen Salo (pj) Toimitusjohta, Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV As Oy Hämeenlinnan Eureninkatu 3, hpj Matti Riekkola (varapj) Toimitusjohta, Hämeenlinnan Asunnot Oy Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallituksen jäsen Anu Buri Arkkitehti, Rakennusliike Leimarakentat Oy Antti Latvala Yrittäjä, Vals-Kolmio Oy KOY Paavonkulma As Oy Aulangonkatu 24, hpj Marko Hellevaara Toimitusjohta, Reim Hämeenlinna Oy Suomen Isännöintiliitto Ry, hallituksen jäsen Sampo Liusjärvi Oikeustieteiden kandidaatti varatuomari As Oy Hämeenlinnan Ritari, hpj Rami Laaksonen IT-pääsuunnitteli, Vakuutusyhtiö Pohntähti As Oy Ranta, hpj Ei Rantala Rakennusinsinööri (AMK), kiinteistöpäällikkö, Hämeenlinnan seurakuntayhtymä Kari Salminen Toimitusjohta, Patria-Rakennus Oy As Oy Torikatu 12, hpj Talonrakennusteollisuus ry hallituksen jäsen Annu (Anna-Liisa) Sokanmaa Isännöitsijä Isännöinti- Tilipalvelu A. Sokanmaa.
3 Katujen kunnossapito puhuttanut 120 vuotta Talonomistat pitivät vuonna 1892 yleensä kohtuuttomana, että katujen kunnossapito oli sälytetty lähes yksinomaan heidän vastuulleen. Se oli yksi merkittävä tekijä Talonomistajien yhdistyksen perustamiselle. Yhdistys tunnetaan nykyisin nimellä Kiinteistöliitto Kanta-Häme. Talonomistajien velvollisuutena ei ole enää asettaa katukiveystä. Nyt puhuttaa lähinnä katujen talvikunnossapito. Laki katujen kunnossa- puhtaanapidosta sanoo, että kunnalla on velvollisuus ottaa hoitoonsa pientalovaltaisen alueen lkakäytävien talvikunnossapito, jos alueella ei muutoin saavuteta lain vaatimaa kunnossapitotasoa tai kunnossapitotehtävät kautuvat alueella erityisen epätasapuolisesti. Edellytyksenä on kuitenkin, että alue voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena se soveltuu koneelliseen kunnossapitoon. Kunta voi ottaa tontinomistalle kuuluvat kunnossa- puhtaanapitotehtävät kokonaan tai osittain kaikilla asemakaava-alueilla tai ratulla alueella. Hämeenlinnassa ruutukaavaalueen talvikunnossapito on jätetty kiinteistönomistajien tehtäväksi. Hämeenlinnan yhdyskuntalautakunnan puheenjohta Timo Saviniemi, asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Miksi talvikunnossapitoa ei hoideta myös ruutukaavaalueella? Keskustan alueella puhdistus ei onnistu samoilla koneilla, kuin muualla, eikä samalla kertaa, vaan vaatii täysin erilaisen kaluston työntekijän. Näin ollen se on suhteettoman Yhdyskuntalautakunnan puheenjohta Timo Saviniemen mukaan lkakäytävien talvikunnossapito ei onnistu keskustassa verovaroin maksettuna. Lumi on iloinen asia mutta väärässä paikassa siitä on harmia. kallista hoidettavaksi verovaroin. Keskustan ajoväylien puhtaanapito on ensisiinen tehtävä. Kiinteistön omistajille syntyy siitä huolimatta tarve pihojen, pysäköintialueiden portaiden puhdistukseen tontillaan. Keskustassa on monia sellaisia palvelu, joita kustannetaan verovaroin, joita ei muualla ole, eikä niitä sinne kompensoida. Omakotialueilla puhdistustyöt onnistuvat samoilla välineillä, samalla työvoimalla samalla käynnillä kuin muidenkin väylien aukaisu. Yhdyskuntalautakunta määrittää palvelutason, jolla katu väyliä hoidetaan. Toteutuksesta vastaa ainakin toistaiseksi kaupungin tuotantopuoli. Toimintaa tehostetaan kustannuksia tarkkaillaan tkuvasti. Tähän olemme saamassa uusia välineitä liikelaitoksen (Linnaninfra) käynnistämisen myötä, jolloin kustannusseuranta kilpailutus ovat oikeasti mahdollisia, kertoo Saviniemi. Tilaapäällikkö Ei-Liisa Dahlberg, miten määritellään sen taso, jolla tuotta huolehtii katujen talvikunnossapidosta? Katuluokitus määrittelee prioriteetit: eritasoiset väylät on luokiteltu liikenteen toimivuuden kannalta. Koko an pyritään hyvään yhteistyöhön lkakäytävien kadunhoidon kanssa. Nykyiset aluehoitosopimukset päättyvät keskustassa 2013 yhteistyökuvioita kehitetään edelleen. Onko palvelun toteutta automaattisesti Linnaninfra (kaupungin perustettava liikelaitos) vai voiko toteutta olla ulkopuolinen? Riippuu talven lumimääristä, miten paljon resursse tarvitaan. Nykyäänkin käytetään ulkopuolista alihankintaa tasaamaan tarpeita tuotanto on kilpailuttanut alihankinto. Ongelmaa on tullut juuri siitä, että katu hoitavat eri tuottat kuin lkakäytäviä. Tarvitaan uudenlaiset sopimukset. Esimerkkinä voisi olla asukkaiden kaupungin yhteiskilpailutukset, joissa lkakäytävän ajotien hoidon synkronointi toteutuisi paremmin, urakoitsi saisi myös isomman urakan, suunnittelee Dahlberg. Laki sanoo, että tontinomistan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva lkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla lankulkua haittaava lumi jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta lkakäytävällä liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta lkakäytävältä. Lisäksi tontinomistan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa lkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää lkakäytävän viereinen katuo sadevesikouru lumettomana jäättömänä. Tontinomista vastaa myös tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta. Hämeenlinna kaupungin yhdyskuntarakenteen kunnossapitomestari Markus Lahtinen, mitä sanot seuraavaan palautteeseen: Eikös vartin päästä siitä kun huoltomies oli puhdistanut lkakäytävän tullut suuri lumiaura työntäen ajotien lumet lkakäytävälle, sinne peittyivät sepelit korkeat vallit estivät taloon pääsyn kokonaan Tämä liittyy kaupungin nykyisiin keskustan alueen hoitosopimuksiin, kaupunki hoitaa kadut urakoitsit lkakäytävät. Aikataulut eri toimijoiden kesken eivät aina osu kohdalleen. Saman alueen puhdistusta johdetaan nyt kahdesta paikasta. Se on tunnistettu korusta suunnitellaan viimeistään sitten, kun sopimukset päättyvät vuonna 2013. Jos palautteen tapauksessa lkakäytävä oli puhdistettu, luultavasti siihen kuitenkin kaupungin aurauksen jälkeenkin jää vielä kulkukelpoinen väylä, joten ihan hukkaan työ ei mene. Jossain kaupungeissa kaupunki on hyvää hyvyyttään kadun aurauksen jälkeen avannut tonttien kulkutiet. Voisiko näin toimia myös Hämeenlinnassa? Kaupunki vastaa yleisten alueiden kunnossapidosta hyvä niin. Kunta on yhtä kuin asukkaat asukkailla on myös vastuita. Asukas valitsee oman asuinympäristönsä eikä kaupunki voi ilmaiseksi hoitaa kaikkia liittymiä. Tällä hetkellä ei yksinkertaisesti ole resursse tonttiliittymien avaamiseen. Polanteenpoiston yhteydessä, jos lumivalli on selvästi kohtuuton, on liittymiä kyllä avattu. Voitaisiinko polannelumen poistosta tiedottaa etukäteen? Tiedottamista kehitetään koko an. Pyrimme luomaan tiedotuskanavan kaupungin liikelaitoksen nettisivuille. Olisi järkevää, että lumityöt tehdään koordinoidusti kortteleittain. Voisiko kaupunki hoitaa sen maksua vastaan? Atus aluehoidosta on hyvä siihen suuntaan ollaan menossa. Näin laskut etaan eri osapuolien kanssa. Kun toimijoita on saman korttelin alueella useampia, töiden yhteensovittaminen ei ole ihan helppoa. Näkisin, että mieluumminkin yhteistyötä yhteensovittamista olisi kortteleiden taloyhtiöiden kesken, pohtii Lahtinen.
Kuntavaaleissa ratkaistaan asumisen hinta Asumiskustannukset ovat nousseet rivakasti viime vuosina. Maailmanmarkkinoiden heilahdusten lisäksi kuntapäättäjien käsissä on paljon valtaa. Tulevina kuukausina vuosina talouden reunaehdot pysyvät tiukkoina niukkuus sen kuin lisääntyy. Taloyhtiöissä kasvavat kustannukset kaivetaan paikallaan polkevasta osakkaiden ostovoimasta. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen Suomen Kiinteistöliiton tuoreen indeksitalovertailun mukaan taloyhtiöiden kustannukset nousevat vauhdilla. Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista jo kaksi kolmannesta menee kiinteistöveroon kaukolämpö-, vesi- jätevesi- sekä sähkö- jätehuoltomaksuihin Päättyvällä valtuustokaudella (2009 2012) kunnalliset taksat ovat nousseet Hämeenlinnassa yli 20 % eli selkeästi yleistä kustannustason nousua nopeammin. Hämeenlinnassa on erityisesti kallistunut: rakennuksen kiinteistövero 68 %, tontin kiinteistövero 43 % jätehuolto 30 %. Kaukolämpö suurin kuluerä Indeksitalotutkimus palstaa merkittäviä ero kuntien välillä. Kun hämeenlinnalaistalo maksaa kaukolämmöstä 1,27 /m 2/ kk, maksaa samanlainen talo lämmöstään Kokkolassa vain 0,75 /m 2 /kk eli 40 % vähemmän. Kaukolämmön hinnoitteluun kannattaa taloyhtiöissä kiinnittää erityistä huomiota, koska lämpölasku on suurin yksittäinen kuluerä taloyhtiöille. Riihimäellä kaukolämpö maksaa 0,99 /m 2 /kk eli on 20 % Hämeenlinnaa edullisempaa. Asumiskustannuksiin runsaasti nousupaineita -Kansainvälisen finanssikriisin seurauksena talouskasvu on Euroopassa ollut hidasta, ajoittain jopa taantumassa. Keskuspankit ovat pitäneet ohuskorko alhaalla, mistä ovat hyötyneet sekä asuntovelalliset että vuokralaiset alhaisina korkokuluina. Talouden kääntyessä kasvuuralle kohoava korkotaso tulee nostamaan asumisen korkokulu sekä omistus- 4 että vuokra-asunnoissa, toteaa Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohta Harri Hiltunen. Suomi on EU:n kansainvälisten järjestöjen kannustamana toteuttamassa useita asuntopoliittisia toimenpiteitä lähivuosina. Näistä mainittakoon asuntoluottojen verovähennyskelpoisuuden asteittainen leikkaaminen kotitalousvähennyksen leikkaaminen. Lisäksi on pohdittu asuntoluottojen enimmäismäärän raamista. Varainsiirtoveron korottamisesta veropohn laajentamisesta tehdään päätöksen eduskunnassa syksyn kuluessa. Kiinteistövero ei pelasta kuntataloutta -Kansainvälisen verokilpailun paineessa kuntatalouden pelastaksi on tarjottu kiinteistöverojen korottamista. Kiinteistöveron tuotto tätä vuonna on noin 1,2 milrdia euroa, eli noin 6 % kuntien verotuloista. Kunnallisen tuloveron tuotto on noin 16 milrdia euroa, eli 86 % kuntien verotuloista. Ennen eduskuntavaale muutamat puolueet esittivät 30 % korotuksia kiinteistöveroihin eli rahassa noin 300 miljoonaa euroa. Tällä ei kuntataloutta saataisi kuntoon, mutta aiheutettaisiin kyllä maksuvaikeuksia pie- Pyysimme puolueiden edustajilta lyhyet vastaukset seuraaviin kysymyksiin 1. Hämeenlinna on kallis kaupunki asua. Vieläkö sama meno tkuu vaalien jälkeen? 2. Verot uhkaavat siirtää taloyhtiöiden välttämättömiä koruksia. Ollaanko oikeilla linjoilla? 3. Miten pitäisit asumisen kustannukset aisoissa? nituloisille omistusasujille, varsinkin seniorikansalaisille, jotka haluaisivat asua mahdollisimman pitkään omassa asunnossaan, laskee Hiltunen Hiltusen mukaan kiinteistövero on muodostumassa uudeksi varallisuusveroksi, joka rasittaa eniten pientuloisimpia kuntalaisia, koska se ei ota lainkaan huomioon asunnonomistan tulotasoa. Kiinteistöveron alaraksi nolla prosenttia! -Kiinteistöverotusta pitäisi uudistaa lisäämällä kuntien päätösvaltaa. Tämä voitaisiin toteuttaa säätämällä kiinteistöveron alaraksi nolla prosenttia sekä erottamalla asuntotontit muut tontit toisistaan maapohn verotuksessa. Tätä on esittänyt myös Kuntaliitto. Näin asumiskustannusten nousua voitaisiin hillitä. Kuntien verotulojen turvaamiseksi alhaisempien yleisten kiinteistöveroprosenttien mahdollistamiseksi tulisi kiinteistövero ulottaa koskemaan myös maa- metsätalousmaata muun yritystoiminnan kiinteistöjen tavoin, ehdottaa Hiltunen. Iisakki Kiemunki (SDP) Sari Rautio (KOK) Jarmo Mäki-Uuro (KESK) Kirsi Onsuu (VIHR) 1. Hämeenlinna ei ole kallis kaupunki asua, jos katsotaan kokonaisuutta, johon kuuluu myös asuntojen hinnat. Kiinteistöliiton vertailussa ero muihin tulee kahdesta tekijästä: kaukolämmöstä kiinteistöverosta. En usko, että meno Hämeenlinnassa näiden osalta muuttuu, mutta muut kaupungit tulevat perässä, kun siirtyvät enemmän bioperäisillä polttoaineilla tuotettuun kaukolämpöön nostavat todennäköisesti myös kiinteistöveroprosenttean. Myös sähkön osalta tulee maanlaajuisesti korotuspaineita, kun verkkoa tiputetaan pylväistä maan alle. Hämeenlinnan seudulla sitä on jo tehty paljon. 2. Kiinteistöverojen osuus hoitokuluista on vain kuusi prosenttia. Taloyhtiöissä ei mielestäni asu viisaus, jos se riittää siirtämään välttämättömiä koruksia. Aina, kun lykätään VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ koruksia ollaan väärillä linjoilla, oli (teko)syy mikä hyvänsä. 3. Ensisiisesti energiatehokkuuden lisäämisellä (ml. maalämpö, ilmalämpöpumput, hukkalämmön talteenotto, taloteknisten asetusten optimointi jne.). Myös jätehuollon keskitetty kilpailuttaminen tiputtaisi tuntuvasti asiakkaiden maksamia hinto etenkin tiiviisti asutuilla alueilla. 1. Hämeenlinna kamppailee talouden tasapainottamisensa palvelurakenteen uudistamisen kanssa. Toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi on velvoittava. Kokoomuksen valtakunnallisena tavoitteena on keventää palkkaverotusta siirtää verotusta kulutukseen. Hoitosuhteen muutos tulevina vuosina tuskin antaa mahdollisuutta verotuksen merkittävään keventämiseen. 2. Verojen osuus taloyhtiön kokonaiskustannuksista on kuitenkin varsin peni, muiden kustannusten nousu on todennäköisempi syy korusten viivästymiseen. Ammattitaitoa taloyhtiöiden hallinnossa pitäisi pystyä lisäämään, jotta hallinto kiinteistöjen ylläpito olisi antasaista ratkaisut oikeita. 3. Energian hinnan nousu näyttää tulevaisuudessakin väistämättömältä. Ekologisuuteen, hiililanjäljen pienentämiseen energiatehokkuuteen kannattaa panostaa ylläpito- korusinvestoinneissa. Tähän Hämeenlinnan Kokoomuksen valtuustoryhmä on pyrkinyt vaikuttamaan tekemällä asiasta aloitteen jo 2009. Lulu Riikonen (PS), Tei Arvidsson (KD) sekä Ritva Oinonen (VAS) eivät antaneet vastauksia määräaikaan mennessä. 1. Hämeenlinna on muuttunut kalliiksi kaupungiksi asua. Se alkoi jo energialaitoksen myynnistä, mitä ei olisi pitänyt tehdä. Se on aiheuttanut kaukolämmön muun energian huiman hinnannousun. Jätteenpolttolaitos olisi ehdottomasti pitänyt saada esim. Karanolle, jolloin kiinteistöille olisi saatu edullisemmat lämmityskustannukset kaupungille olisi jäänyt vielä tulo. Ei riitä, että saadaan työpaikko asukkaita, jos ei asumiskustannuksia saada pysymään aisoissa. 2. Korotetut verot lomautukset eivät tuo enää pitkällä tähtäimellä välillisesti tulo kaupungille, koska esim. taloyhtiöt eivät voi enää teettää tarpeellisia remonttean muita investointean, josta työllisyyden kautta kaupungille tulisi verotulo. Alkuan kiinteistövero oli katumaksu, jolla kadut pidettiin kunnossa kaupungeissa. Sitten se laajennettiin myös ha-asutusalueelle kaikille kiinteistöille kiinteistövero-nimellä. Sen tuottoa ei käytetä katujen teiden kunnostukseen, vaan paikataan kaupungin muuta taloutta. Eri kiinteistön omistat asetetaan epätasa-arvoon. Hämeenlinnassa kiinteistöveron pitäisi olla selvästi alle maan keskiarvon. 3. Ensimmäisenä vakituisen asunnon kiinteistöveroa ei pidä missään tapauksessa korottaa. Vesi- jätevesimaksut muut asuntoihin kohdistuvat maksut pitää pyrkiä pitämään alle maan keskiarvon. Lämmitysenergian kustannusten nousua vastaan kaupunki on voimaton, kun ei ole omaa energialaitosta. 1. Vaikka Hämeenlinna on tilastojen mukaan kallis kaupunki, tämä on hyvä turvallinen kaupunki asua kaikesta huolimatta. Asumisen kustannuksista iso osa tulee kaukolämmöstä siihen eivät kaupunginvaltuutetut voi vaikuttaa. Muutoin omat elämäntavat valinnat ovat niitä, joilla jokainen vaikutamme elämisen kustannuksiin. 2. Veroista: kiinteistövero on kaupungin tulojen kannalta vakaa luotettava tulon lähde. Toisin on yhteisöveron kanssa, joka on maailmantalouden suhdanteista riippuvainen. Sama ongelma on tuloverotuksessakin, jossa työttömyys lomautukset näkyvät kaupungin tulojen pienenemisenä. Tästä syystä Vihreät hyväksyvät maltilliset kiinteistöveron korotukset. Haluamme mieluummin niitä kuin kaupungin palveluiden rapautumisen. Se vaikuttaa suoraan myös mm. katujen kunnossapidossa huollossa, siitä taloyhtiötkin ovat tarkko. 3. Asumisen kustannuksiin voimme vaikuttaa elämäntavoilla valinnoilla. Mm. miten paljon käytetään lämmintä vettä, sähkölaitteita, pihavalaistusta yms. Samoin voimme merkittävästi vaikuttaa jätehuollon kustannuksiin: jos lajittelemme, kierrätämme kompostoimme jätteitämme kustannukset vähenevät. Vastuullisuus on taloudellisuutta: se näkyy sekä kukkarossa että ympäristön hyvinvoinnissa. Kaupungin tehtävänä on edistää mahdollistaa sekä perheiden että taloyhtiöiden ekologisia valinto.
Kaukolämpö sekä jäte- vesihuolto tkavat kallistumistaan Hämeenlinnassa taloyhtiö maksaa vero maksu noin 45 prosenttia enemmän kuin Oulussa. Taloyhtiöiden kustannukset paisuvat vauhdilla ilmenee Kiinteistöliiton julkaisemasta indeksitalovertailusta. Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista jo kaksi kolmannesta menee kiinteistöveroon kaukolämpö-, vesi- jätevesi- sekä sähkö- jätehuoltomaksuihin. Vero- maksuperusteet vaihtelevat kuitenkin paljon. Niinpä asuminen on tänä vuonna Hämeenlinnassa 60 neliön kaksiossa noin 600 euroa kalliimpaa kuin Oulussa. Kaikkiaan kiinteistöverot maksut vievät vertailukaupungeissa keskimäärin 2,31 euroa neliöltä kuukaudessa eli runsaat 50 prosenttia hoitokuluista 67 prosenttia taloyhtiön osakkaiden maksamasta hoitovastikkeesta. Kiinteistöveroihin maksuihin meni euro vertailukaupungeissa keskimäärin neljä prosenttia viimevuotista enemmän. Tarkastelluissa kaupungeis- Hämeenlinna on Suomen kaupungeista kolmanneksi kallein asua. Oulu on selvästi halvempi. sa eniten ovat suhteellisesti kallistuneet kaukolämpö jätehuolto (6 %) sekä vesihuolto (4 %). Sen sian kiinteistösähkön kiinteistöverotuksen aiheuttamat kulut pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla. Nokia Hämeenlinna kustannusten kärjessä Oulu Kokkola edullisimmat Asuminen oli tarkastelluilla mittareilla kolmanneksi kalleinta Hämeenlinnassa, jossa kiinteistöveroihin maksuihin menee indeksitalossa 2,60 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa eli noin 75 000 euroa vuodessa. Edullisinta keskusta-asuminen on Oulussa, Kokkolassa Raumalla, missä indeksitalon kiinteistöverot maksut ovat yli 20 000 euroa Hämeenlinnaa pienemmät. Kuluttajien ostovoima polkee paikallaan Asumisen lisäverottaminen lisäisi korusvelkaa -Asumiskustannukset ovat nousseet rivakasti viime vuosina. Maailmanmarkkinoiden heilahdusten lisäksi kotoisten kuntapäättäjien käsissä on paljon valtaa. Tulevina kuukausina vuosina talouden reunaehdot pysyvät tiukkoina niukkuus sen kuin lisääntyy. Taloyhtiöissä kasva- 5 vat kustannukset kaivetaan osakkaiden paikallaan polkevasta ostovoimasta, toteaa Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohta Harri Hiltunen. Kiinteistöverojen osuus hoitokuluista oli vuonna 2011 noin kuusi prosenttia kerrostaloyhtiöissä. Näennäisestä pienuudesta huolimatta kiinteistöverot ovat taloyhtiöiden hoitokulujen suurimmat yksittäiset verokomponentit. Edes koruksista tai energiasta ei makseta kiinteistöveron kaltaisia veroeuro. Näin ollen kiinteistöveroilla on jo nyt iso merkitys asumiskustannuksia nostavana tekijänä. -Mikäli kiinteistövero korotetaan voimakkaasti, paine taloyhtiöiden korusvelan kasvusta lisääntyy. Kuntien talouden tasapainottamispyrkimyksissä ehdotetut asumista koskevien verojen korottaminen merkitsee ostovoiman vähenemistä korusvelan lisääntymistä suomalaisten suurimmassa omaisuuserässä, asunnoissa. Kiristyvät verot johtaisivat myös energiatehokkuutta parantavien korusten lykkäämiseen hamaan tulevaisuuteen, kauhistelee Hiltunen. Hattulan Isännöitsijätoimisto Oy Parolantie 56 a, 13720 Parola www.hitoy.fi Puhelin 010 420 9080 KANTA-HÄMEEN ALUEELLA LVI-asennukset, -huolto -urakointi Mittaus säätötyöt Lämmitysjärjestelmien asennus-, huolto- säätötyöt Putkieristykset IV-säädöt -asennukset Puh. 0400 165 418 tai 020 799 5680 jmputkioy@jmputkioy.fi Kotipalvelu Sirpa Eerola vuodesta 2002 - kodinhoito - asiointipalvelu - ruoanvalmistus ravitsemusneuvonta - lastenhoito - pihatyöt puh. 050 586 9450 sirpa.t.eerola@gmail.com Vesikaton luotettava kumppani Kattotutka Oy Hämeenlinna 010 680 4090 hannu.jussila@kattotutka.fi www.kattotutka.fi HÄMEEN PUUKUITUERISTYS OY Takuutyötä lähes 30 vuoden kokemuksella PUUKUITUERISTE uuden sukupolven selluvilla puhallusasennukset ylä- alapoht, seinät HÄMEENLINNA & 0400 711 085 www.hameenpuukuitueristys.com Korushankkeet taloyhtiön tilinpäätöksessä Lähivuosina tullaan useissa asunto-osakeyhtiöissä maksamaan sitä korusvelkaa, jota on syntynyt, kun yhtiöissä ei ole tehty allaan elinkaariattelumallin mukaisia peruskoruksia. Niitä on systemaattisesti siirretty lisäaikaa koruksiin ryhtymisille on yritetty saada erilaisilla väliaikaisratkaisuilla. Jari Etelämaan mukaan tätä ei tietenkään pidä yleistää, koska löytyy korustoimienkin osalta hyvin jopa erinomaisesti hoidettu asunto-osakeyhtiöitä. Monessa yhtiössä on isojen, elinkaarimallin mukaisten, peruskorusten osalta valitettavasti vuosikausia menty sieltä, mistä aita on matalin eli korustoimenpiteisiin on ryhdytty vasta sitten, kun jokin rakennuksen osa on rikkoutunut tai jopa asettu käyttökieltoon. Tällöin esimerkiksi korusurakoiden kilpailutusten tekeminen rahoituksen erilaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on ollut lähes mahdotonta. Tällainen toiminta ei kokonaistaloudellisesti ole mielestäni järkevää eikä edes mitenkään perusteltua. Vapaasti tulkiten asunto-osakeyhtiölain ensimmäisen luvun viidennessä pykälässä säädetään, että tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiön on huolehdittava hallinnassaan olevien kiinteistöjen rakennusten ylläpidosta. Mielestäni tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhtiön, siis osakkeenomistajien, on huolehdittava siitä, että asianmukaiset peruskorukset tehdään allaan. Se ei ole vain hallituksen isännöitsijän tehtävä vaan mitä suurimmassa määrin kaikkien osakkeenomistajien asia, toteaa Etelämaa. Korushankkeiden ryhmittely Tilinpäätöskäsittelyn kannalta korukset voidaan kaa karkeasti kolmen ryhmään. 1) Uudistus käsitteen alle luokiteltavat korukset eli perusparannukset lisärakentaminen. Perusparannusmeno ovat esimerkiksi korusmenot, joilla rakennuksen laatutasoa nostetaan aiempaa korkeammaksi. Tällaiset korusmenot tulee aina esittää tilinpäätöksen taseessa rakennuksen kirnpitoarvon nousuna. 2) Peruskorukset eli korukset, joilla rakennus tai sen osa kortaan entiselleen tai vastaamaan tämän hetken yleistä rakentamisen tasoa. Etelämaan mielestä voisi atella, että kyseessä on tällöin rakennuksen tai sen osan päivittäminen anmukaiselle tasolle. Tällaisten korusmenojen osalta tilinpäätöskäsittely voi vaihdella huomattavasti siihen vaikuttaa myös korushankkeen rahoituksen tilinpäätöskäsittely. Nimenomaan tähän kategoriaan asettuvat lähes kaikki elinkaarimallin mukaiset korukset. Näiden korusmenojen niiden rahoituksen kirnpidollinen käsittely on varsin haastavaa, koska vaihtoehto voi olla monia. 3) Muut korukset, joilla tarkoitetaan korusmeno, joita ei koskaan saa tilinpäätöksessä lisätä rakennuksen kirnpitoarvoon. Tällaisia korusmeno ovat mm. rikkoutuneen omaisuuden ennalleen saattamisesta aiheutuneet menot (esim. rikkoutuneen ikkunan korus) laitteiden teknisestä vanhenemisesta aiheutuneet korusmenot. Korushankkeiden tilinpäätöskäsittelyyn vaikuttaa myös korushankkeiden rahoituksen kirnpidollinen käsittely. Korushankkeiden rahoitusmuodot voivat olla moninaisia. Yhden korushankkeen rahoitus voikin koostua monesta eri lähteestä. Rahoituksessa voi olla mukana esimerkiksi etukäteen aiempina vuosina osakkailta kerättyjä varo, Koulutus Korushankkeiden niiden rahoituksen käsittely kirnpidossa Aika: tiistai 23.10. klo 18:00 21:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Koulutta: Jari Etelämaa Koulutus on maksuton Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsentaloyhtiöiden hallitusten jäsenille isännöitsijöille. Muille koulutuksen hinta on 100 euroa Ilmoittautumiset www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame 22.10. mennessä hoitovastiketta, rahalaitoslainaa, avustuksia tai omaisuuden myynnistä saatu varo, luettelee Etelämaa. Korusmenot niiden rahoitus on monimutkainen asia. Kun korushankkeiden toteuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa, tulee mielestäni joko samassa tai myöhemmässä varsinaisessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa käsitellä myös korushankkeen menojen niiden rahoituksen kirnpidollinen käsittely, opastaa Etelämaa. Oman suolansa tai sokerinsa tähän soppaan tuo se, että osakkeenomistajilla voi olla erilaisia osakas -statuksia. Osa osakkeenomistajista itse tai hänen perheenjäsen käyttää asuntoyhtiön huoneistoa asuntonaan kun osa osakkeenomistajista on sijoittaosakkaita. Sijoittaosakkaan intressissä on yleensä saada asuntoyhtiölle maksamansa suoritukset hyödynnettyä välittömästi omassa verotuksessaan. Tällöin korushankkeiden kirnpidollisessa käsittelyssä nousee väittelyn kohteeksi yleensä se, että tehdäänkö rahastointe vai ei, muistuttaa Etelämaa. Etelämaa huomauttaa vielä, että olivat päätökset korusmenojen niiden rahoituksen osalta sitten mitkä tahansa, niin asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen tulee aina tehdä päätökset ensisiisesti asunto-osakeyhtiön edun mukaisina. Näin ollen minkään yksittäisen osakkeenomistaryhmän etu ei voi mennä asunto-osakeyhtiötä koskevassa asiassa yhtiön edun edelle.
6 Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen Ainan jäsentarjouksena edullinen laa Jäsenyydestä etua Pankinjohta Kari Tainio: Kiinteistöliitto avustaa taloyhtiön hallitusta Teho tuplaantui hinta puolittui! Innostuin heti asiasta, kun näin kampanmainoksen, joka tuli Ainan laskun mukana. Sanoma upposi edulliseen maaperään, sillä olimme taloyhtiössämme juuri silloin käynnistämässä yhtiöjärjestyksen muutosta itse olin miettinyt laakaistan kapasiteetin lisäämistä. Otin yhteyttä Mikko Rousiin, jolta sain lisätietoa Kiinteistöliiton palveluista, kertoo Kari Tainio. Taloyhtiömme Asunto Oy Aulangonhovi on pieni yhtiö, siinä vain neljä asuntoa. Oli helppoa kertoa kampantarjouksesta muille osakkaille. Kaikki suhtautuivat asiaan heti myönteisesti päätös Kiinteistöliton jäseneksi liittymisestä syntyi nopeasti. Teimme jäsenhakemuksen Kiinteistöliitto Kanta-Hämeeseen. Se käsiteltiin vauhdilla jo muutaman päivän päästä saimme ilmoituksen, että taloyhtimme oli Kiinteistöliiton uusi jäsen. kertoo Tainio. Tainio kertoo, että he ovat olleet hyvin tyytyväisiä Kiinteistöliitto Kanta-Hämeeltä saamaansa palveluun. Kiinteistöliiton neuvot yhtiöjärjestyksen muutosasiassa ovat olleet asiantuntevia ne ovat helpottaneet muutostyötä suuresti. Samoin Kiinteistöliiton koulutustarjonta muu informaatio ovat olleet meille positiivinen yllätys. Oman laakaistan tehon nosto sujui Ainan kanssa vaivattomasti. Sopimuksen allekirjoitus vaati käynnin Ainan myymälässä. Käyttäjän kannalta on hienoa, että vaikka laakaistan teho yli tuplaantui, sen hinta puolittui, ihastelee Tainio. Suomessa on noin 80 000 asuntoosakeyhtiötä, joissa asuu yli 2,5 miljoonaa ihmistä. Harvoin tulee atelleeksi, että taloyhtiö on yritys, jolla on varsin huomattava omaisuus toiminta. Omaisuutta riskejä hallitaan vakuuttamisella. Taloyhtiöiden toiminnan perusvakuutus on jäsenyys Kiinteistöliiton alueellisessa kiinteistöyhdistyksessä. J Suomen Kiinteistöliitto on taloyhtiöiden palvelu- edunvalvontajärjestö, jonka jäseniä ovat yksittäiset asunto- kiinteistöosakeyhtiöt sekä vuokrataloyhteisöt. Liiton jäsenjärjestö Kiinteistöliitto Kanta-Häme palvelee noin 700 jäsenyhtiötä. Onhan sinun taloyhtiösi jo jäsenenä? Pelkästään Ainan kaapeliyhteystarjouksen takia kannattaa liittyä Kiinteistöliiton jäseneksi. Jokainen kiinteistön huoneisto voi tienata koko talon jäsenmaksun takaisin vuodessa. Sen lisäksi tulevat kaikki muut palvelut, tässä tapauksessa ikään kuin kaupan päälle. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsenmäärä on tänä vuonna kasvanut jo noin sadalla taloyhtiöllä. Mutta vielä on monta taloyhtiötä, jotka voivat hyödyntää loistavaa tarjousta liittymällä jäseneksi. Jäseneksi liittyminen tapahtuu yksinkertaisesti ottamalla yhteyttä Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toimistoon. Jäsenyys saadaan voimaan parissa päivässä. Mikko Rousi, toiminnanjohta Kiinteistöliitto Kanta-Häme Kiinteistöliiton neuvot yhtiöjärjestyksen muutosasiassa ovat olleet asiantuntevia ne ovat helpottaneet muutostyötä suuresti. kuva ANTTI TAINIO äsenyys takaa oikea-aikaisen tiedonsaannin asiantuntevia neuvo sekä hallitukselle että isännöitsijälle. Kiinteistöyhdistys antaa taloyhtiön päätöksenteolle sellaista tukea, joka toimii yleisenä vakuutuksena riskien laukeamista vastaan. Jos ongelmia on jo ehtinyt syntyä, saavat jäsentalot apua niiden selvittämiseen. Suomen Kiinteistöliiton Kiinteistöliitto KantaHämeen asiantuntit avustavat taloyhtiön hallitusta isännöitsijää lakipykälien viidakossa, tekniikkaan liittyvissä ongelmissa, talous- veroasioissa sekä työsuhdeasioissa. Kysytyin palvelu on jäsenmaksuun sisältyvä puhelinneuvonta. Tarjoamme lisäksi monenlaisia räätälöityjä asiantuntipalveluita, joista suosituin on kirlliset asiantuntilausunnot. Hallitus pysyy an tasalla alalla tapahtuvista muutoksista Kiinteistöviesti lehden, jäsentiedotteen, Suomen Kiinteistölehden taloyhtiö.net -internetsivuston avulla. Taloyhtiosivut-palvelun avulla taloyhtiöt voivat luoda omat nettisivut viestintää varten. Myös alan tutkimustulokset analyysit antavat hyödyllistä tietoa taloyhtiölle esimerkiksi budjettia suunniteltaessa. Vastuulliset taloyhtiöt panostavat muutoinkin hallituksen osaamiseen, koska se koituu kaikkien osakkaiden eduksi. Kiinteistöliitto Kanta-Häme järjestää vuosittain merkittävän määrän jäsenille maksuttomia koulutustilaisuuksia taloudesta, juridiikasta tekniikasta. Jäsenyys kiinteistöyhdistyksessä onkin valveutuneen taloyhtiön tunnusmerkki. Jäsenetu jopa noin 300 euroa vuodessa jokaista asuntoa kohti
7 akaistayhteys kaikille asukkaille Jäsentaloyhtiöiden asiakkaat: Voiko tosiaan olla näin halpa? Ainan myyntineuvotteli Miia Roisko, kuka voi käyttää merkittävää alennusta? Tämä jäsenetu koskee ainoastaan Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsentaloyhtiöiden asukkaita. Tilaamiseen ei tarvita taloyhtiön asukkaiden yhteistilausta, vaan kukin asukas päättää itse, milloin hän tilaa, minkä nopeuden tilaa haluaako hän käyttää langatonta vai langallista modeemia. Se edellyttää, että kiinteistö on liitetty Ainan kaapeli-tv-verkkoon kiinteistön sisäverkon tulee olla kaksisuuntainen, jotta palvelu toimii. Pääsääntöisesti kiinteistöjen sisäverkot ovat valmiita palvelun käyttämiseksi tai ainakin ne voidaan nopeasti hoitaa kuntoon. Mistä tuotteesta on kyse? Kiinteistöliiton jäsenetuna asukkaat saavat huippuedullisen nopean Aina Laakaistan. Nopeusluokaksi voi valita 4M, 10M tai jopa 100M. Laakaistaan sisältyy myös sähköpostiosoitteet kotisivutila. Asiakas tarvitsee vain yhteensopivan kaapelimodeemin tai sen voi tarvittaessa ostaa edullisesti Aina Shopista. Kaapelimodeemi kytketään antennipistokkeeseen kuten televisio. Jos asunnon antennipistoke ei ole tietokoneen lähellä voi modeemin liittää tietokoneeseen langattomasti, kun käytössä on kaapelimodeemi tietokoneessa on langaton verkkokortti. Kaapelimodeemin voi kytkeä myös samaan antennipistokkeeseen television kanssa. Se vaatii haaroittimen. Käyttöönotto on hyvin helppoa netti saadaan käyttöön jopa samana päivänä. Miten pitää toimia? Tarkista ensin Ainalta, onko taloyhtiössäsi kaapelitv-liittymä kuuluuko taloyhtiö Kiinteistöliittoon. Jos käytössäsi on jo Aina Laakaista kaapelimodeemi, saat edun helposti soittamalla Ainan asiakaspalveluun tai poikkeamalla Aina Shopissa. Kiinteistöliiton jäsenetuun oikeuttava sopimus on 24 kuukauden määräaikainen asiakkaan tulee rekisteröidä etu käyttöönsä. Rekisteröinnin yhteydessä sovitaan samalla siitä kuinka nopea nettiliittymä valitaan. Jos sinulla ei vielä ole Aina Laakaista kaapelimodeemia, saat liittymän nopeasti käyttöön poikkeamalla Aina Shopissa. Tilaaminen onnistuu myös soittamalla asiakaspalveluun. Sovitaan vain milloin noudat modeemin, jollei sinulla ole vielä yhteensopivaa laitetta. Mikäli taloyhtiö ei ole vielä Kiinteistöliiton jäsen, kannattaa ottaa yhteyttä Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toimistoon. Tarkista ensin Ainalta, onko taloyhtiössäsi kaapeli-tv-liittymä kuuluuko taloyhtiö Kiinteistöliittoon. Saat jäsenedun mukaisen liittymän käyttöösi nopeasti
8 Tilaavastuulain velvoitteet taloyhtiöille Tilaavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua työehtojen noudattamista sekä luoda yrityksille julkisoikeudellisille yhteisöille edellytyksiä varmistaa, Tilaavastuulaki astuu voimaan, kun ostetaan työtä. Lakia sovelletaan mm. rakentamisessa rakentamiseen liittyvässä korus-, hoito- kunnossapitotoiminnassa sekä hoito-, huolto-, siivous-, kunnossapito sekä henkilöstövuokrauspalveluissa, kertoo Suomen Tilaavastuu Oy:n varatoimitusjohta Mika Huhtamäki. Se koskee siis monelta osin myös taloyhtiöitä. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään lisätyöstä, vaan se tulee nähdä ainakin isoissa urakoissa osana taloyhtiön riskien hallintaa. Pahin moka on tilata sellaiselta yritykseltä, jonka vastuuhenkilö on liiketoimintakiellossa, sanoo Huhtamäki. Syyskuun muutokset lakiin Syyskuun ensimmäisen päivänä 2012 lakia muutettiin siten, että sieltä poistui termi vakiintuneisuus eli että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. summa koskee kumulatiivisesti koko kalenterivuotta. Esimerkiksi isännöintisopimus kannattaa tarkastaa aina, koska se on tkuva sopimus, vaikka summa jää alle 7500 euroon vuodessa. Isännöitsijä hallitus ovat joka tapauksessa samassa veneessä, muistuttaa Huhtamäki. nyt pitää pyytää selvitykset myös pitkäaikaisilta sopimuskumppaneilta. Edelleen muutoksena tuli korotus laiminlyöntimaksuun, joka on nyt enintään 50 000 sopimusta kohti. Lakiuudistuksessa tuli vielä mukaan pakollinen tapaturmavakuutus. Huoltosopimus isännöintisopimus on syytä tarkastaa vähintään kerran vuodessa Asunto-osakeyhtiöiden tavanomaisiin tehtäviin kuuluu osakeyhtiön hallinnon hoitaminen yhtiön kunnossapito. Siten lakia sovelletaan mm. isännöitsijäpalvelujen hankintaan. Myös asunto-osakeyhtiöiden siivous- korustehtävät kuuluvat lain soveltamisen piiriin riippumatta siitä, hankkiiko ne taloyhtiö itse tai isännöitsijätoimisto, opastaa Huhtamäki. Mikäli ostot jäävät vuositasolla alle 7500 euron, selvitystä ei tarvitse tehdä. On kuitenkin syytä muistaa, että Luo uusi tunnelma,toteuta unelma. Kylpyhuonesaneeraukset kylpyhuoneet keittiölaatoitukset huonetilalaatoitukset terassilaatoitukset erikoistyöt LVI-työt sähkötyöt vesieristykset laatoitukset tuotehankinnat Luotettava Kumppani ohjelma maksuttomana taloyhtiön apuvälineenä Luotettava Kumppani-oh- KAIVONPORAUSTA Palvelumme sinulle, joka haluat entistäkin parempaa Toteutamme laadukkaasti vaativimmankin unelman. Meiltä kosteiden muiden tilojen laatoitusratkaisut lattiasta kattoon, LVI sähkötöistä alkaen. Tarvittaessa autamme erikoistuotteiden hankinnassa. Uudisrakentaminen Mikä Huhtamäen muistilista tilaaa varten: 1. Halvin ei aina ole kokonaiskustannuksiltaan paras vaihtoehto 2. Selvitä aina yrityksen tausta kunnolla 3. Pyydä tarkasta aina palveluntuottan referenssit 4. Työn ketjuttaminen on mahdollista vain erillisellä hyväksynnällä 5. Vaadi hyvät purkupykälät, jos toimitta ei täytä velvoitettaan 6. Tarjotaan rehellisille toimijoille enemmän pelitilaa Porakaivot Porakaivopumput Maalämpökaivot SOITA 0500-617626 SUOMEN PORAKAIVO Mika Huhtamäki Suomen Tilaavastuu Oy:stä opasti koulutustilaisuudessa Raatihuoneella 25.9. taloyhtiöiden edustajia tilaavastuulain vaatimuksista. Kaikki Kiinteistöliiton järjestämät koulutukset ovat jäsentaloyhtiöille maksuttomia. jelma hoitaa toimittan urakoitsin puolesta tilaavastuulain edellyttämien tietojen noutamisen eri rekistereistä pitää tiedot aina an tasalla. Palvelujen tuottat maksavat 90 euron vuosimaksun. Sen jälkeen maksuttomat raportit ovat kaikkien käytössä. Palvelu ei siis maksa taloyhtiöille mitään. Valvo-palvelu seuraa automaattisesti Luotettava Kumppani-yritysten tilaavastuutieto. www.tilaavastuu.fi/luotettavakumppani Huhtamäen vinkit tilaavastuulain noudattamiseen: Toimitilat w w w. l aa t t a-a s e n n u s.f i Lammi, Kataloinen Liiketila 592 m2 Kataloistentie 681. 10 luokkahuonetta, 2 keittiötä wc:t. Hyväkuntoinen siisti koulukiinteistö Kataloisten kylämaisemassa. Peruskorttu 1989. Kivirakennus, julkisivu rapattu. Pihapiirissä varastona oleva vanha lato. Lammin keskustan palvelut lähinnä. Mh. 150.000.647690 ön ly t nta ö p hio Ilkka Suvala, lattiamestari 050 572 1966 ilkka.suvala@parkettisuvala.fi WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut Neuvonta Myynti Asennus Neuvonta Myynti Asennus Hionnat sekä pintakäsittelyt Hionnat sekä pintakäsittelyt Öljykäsittelyt Kaikki saman katon alta Kiinteistönhoito Siivous LVISA-työt Kylmälaitteistot Huoneistoremontit 24 h monivalvomo Paroistentie 3, 13600 Hämeenlinna, puh. 010 3950 395 www WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut Vanantie 9, HML, puh. 6166 766 Palvelemme ma-to 7-17, pe 7-18 la suljettu Katso myös Suomen Kiinteistöliiton palvelu sivuilta: www.korusurakka.fi Hämeenlinna Viilaankatu 1, Lahti www.suomenporakaivo.fi Soita kysy lisää tai laita meille postia! Kaislapolku 3, 13300 Hämeenlinna puh. 03-619 7149, 0400-801 444, fax. 03-619 7182 e-mail: heikki.hakio@laatta-asennus.fi 1. Edellytä tarjouspyynnössä tilaavastuulain mukaiset tiedot. 2. Vaadi, että palvelun tuottat ovat Tilaavastuu.fi palvelun Luotettava Kumppani -yrityksiä 3. Ota urakkaneuvotteluihin mukaan vain ne toimit, joiden tilaavastuutiedot ovat kunnossa. Tarkasta samalla yritysten luottotiedot 4. Varmista urakkasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä tilaavastuuraportti liitä se mukaan sopimukseen Lammi, Porkkala Koulukiinteistö 590 m2 Sankolantie 299. 6 luokkahuonetta, keittiö wc:t. Viehättävä vanha koulumiljöö pihapiireineen ulkorakennuksineen Lammin Porkkalan kylässä. Soveltuu monenlaiseen toimintaan. Peruskorttava. Lammin keskustaan noin 6,5 km Kauppakeskus Tuuloseen noin 8 km. Koululle tuleva tontti on noin 6000 m2. Mh. 99.000. 586755 Pullerinmäki Teollisuus- varasto 370 m2 Sähkömestarintie 8. Halli, maalaamo, sos.tilat toimisto. Hyvä teollisuushalli halutulla paikalla Tiiriössä. Rakennusoikeutta jäljellä noin 700 kem2. Tilat ettavissa. Tontilla tilaa uudisrakentamiselle. Kaukolämpö. Myydään/Vuokrataan. Vapautuu sopimuksen mukaan. Mh. 390.000 Vuokra 4.500 /kk. 656824 Keskusta Liiketila 301 m2 Hallituskatu 8. Ravintola- tai myymälätilaa sekä varastotila. Erinomaista myymälätilaa keskustassa torin kupeessa. Perinteikäs ravintolamiljöö jo useamman vuosikymmenen an, joten soveltuu erinomaisesti ravintolaliiketoimintaan. Tila ettavissa helposti kahteen osaan. Mh. 273.000 Vh. 365.000. 646757 Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Raatihuoneenk. 21 23, 13100 HML puh. 010 254 4008 OP-Kiinteistökeskus
Isännöitsijä Marita Lindholm: 9 Taloyhtiön johtamisessa pitää nähdä kokonaisuus Taloyhtiön johtaminen on puhuttanut paljon sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Siihen ei kuitenkaan ole toistaiseksi tarjottu käytännön työkalu. Syksyllä 2012 käynnistyi Hämeenlinnassa kaksi johtamishanketta. Lopulliset tulokset ovat käytössä vuoden loppuun mennessä. Pilottihanketta rahoittavat Asumisen Osaamiskeskus Kiinteistöalan koulutussäätiö. Sen toteuttamisesta vastaavat hämeenlinnalainen Tulosto Oy sekä Kiinteistöliitto Kanta-Häme. Hämeenlinnasta mukaan lähtivät Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Kauppakartano sekä Asunto Oy Ranta. Kauppakartanossa on kahdeksan asuntoa kymmenen liike- tai toimistotarkoitukseen varattua huoneistoa. Sen Isännöitsijänä on Reim Hämeenlinnasta Marita Lindholm. Asunto Oy Ranta koostuu 26 asuinhuoneistosta sekä 12 liike- tai toimistohuoneistosta. Taloyhtiön isännöitsijänä toimii Seppo Kuva samannimisestä isännöintitoimistosta. Ensimmäinen vaihe johtamisjärjestelmän rakentamisessa on asukas- osakaskysely. Sen avulla selvitetään Nykytila tavoitetila: asumiskokemus viihtyvyys Ylempi palkki nykytila Alempi palkki tahtotila Taloyhtiön rauhallisuus Yleisten tilojen toimivuus Yleisten tilojen siisteys Piha-alueiden viihtyvyys Panostus turvallisuuteen Panostus terveellisyyteen Panostus asumiskokemukseen/ viihtyvyyteen Panostus asukkaiden tarpeiden huomioimiseen taloyhtiön asukkaiden osakkaiden näkemys taloyhtiön nykytilasta tahtotilasta. Näitä verrataan keskenään. Johtamisessa on yksinkertaisesti kyse siitä, miten nykytilasta päästään tahtotilaan. Tätä kutsutaan myös strategiaksi. Kysely on ettu neljään osa-alueeseen: 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Esimerkki asukaskyselystä: suurimmat erot nykytilassa tavoitetilassa olivat panostus turvallisuuteen asukkaiden tarpeiden huomioiminen (kuvassa punaiset palkit) 1 2,4 2,6 2,8 2,9 2,9 3,0 3,2 3,3 3,7 3,7 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 3,8 Asumiskokemus viihtyisyys Täältä nousee molemmissa kohteissa esiin se, kuinka hyvin asukkaiden tarpeet on otettu huomioon taloyhtiön johtamisessa. Toinen yhteinen huolenaihe näyttää olevan turvallisuus. Kolmantena selkeänä kokonaisuutena erottu taloyhtiön siisteys viihtyvyys, toteaa Harri Hildén Tulosto Oy:stä. Hallinto huolto Kiinteistöhuollon toiminnan osalta nykytila ei kummassakaan taloyhtiössä vastaa tavoitetilaa. Toinen selvästi esiin noussut yhteinen kehittämisalue on tiedottamisen määrä tiedonsaanti ylipäätään. Yhtiökokouksen päätösasiat tulisi kyselyn mukaan tuoda selkeästi osakkaiden tietoisuuteen etukäteen. Osakkaat haluavat tietää mistä päätetään, sanoo Hildén. Talous tekniikka Hildénin mukaan osakkaat asukkaat haluavat kyselyn perusteella kehittää erityisesti korustoiminnan ennakointia panostusta taloyhtiön tekniseen kuntoon. Energiatehokkuutta halutaan myös parantaa selvästi. Kolmas huolenaihe näyttää olevan osakkeen arvon säilyminen tai arvonnousu. Asukastyytyväisyys strategia -Molemmissa taloyhtiössä pidetään tärkeänä, että laaditaan selkeä strategia. Siinä tulee ottaa huomioon asukastyytyväisyys asukkaiden vaikutusmahdollisuus, kertoo Hildén. -On hienoa, että ollaan kehittämässä selkeää prosessia uutta tapaa johtaa taloyhtiötä. Hallitus on saanut asukaskyselystä hyvät lähtökohdat kehittämistyöhön. Parasta ovat olleet hyvät keskustelut, joiden perusteella on syntymässä yhteinen ymmärrys näkemys taloyhtiön tulevaisuudesta, summaa Asunto Oy Rannan hallituksen puheenjohta Rami Laaksonen. Kun tyytyväisyyskyselyn tulokset ovat käytössä, haastatellaan hallituksen jäsenet sekä isännöitsijä. Haastattelujen asukaskyselyn perusteella hallituksen työpajoissa laaditaan strateginen toimenpideohjelma eli ne toimenpiteet, joilla nykytilasta päästään tavoitetilaan. Ohjelma voi olla esimerkiksi viiden vuoden mittainen. Aina kun asetetaan tavoitteita, niiden pitää olla selkeitä helposti mitattavia. Näin nähdään onko tavoitteisiin päästy. Asioiden toteutumista voidaan mitata vaikka asukaskyselyillä kahden vuoden välein. Talous energia ovat sellaisia asioita, joihin voidaan helposti asettaa konkreettiset tavoitteet, toteaa Hildén. Strategiaa pidetään tärkeänä Kyselyn perusteella voidaan todeta, että strategiaa pidetään tärkeänä. Hildén ehdottaa, että on syytä miettiä, voisiko hallituksella olla työryhmiä, jotka tarttuisivat erilaisiin kehityskohteisiin toisivat ideoita päätösehdotuksia hallitukselle. Näin strategian työstämistä voidaan lkauttaa muillekin kuin hallituksen jäsenille. Strategia on hyvä laatia taloyhtiön eri tarpeisiin, jotta omaisuuden arvo säilyy. On tärkeää, että löytyy yhteinen näkemys taloyhtiön tahtotilasta. Sen jälkeen hallitus käynnistää toimenpiteet taloyhtiön johto laatii strategian, jonka yhtiökokous sitten hyväksyy, toteaa Kauppakartanon hallituksen jäsen Jyrki Salmi. Lisätieto hankkeesta Harri Hildén 040 5413171 Mikko Rousi 0400 483383. Kurssi 8. 29.11. 2012 On mainiota, että Kiinteistöliitto Kanta-Häme tarjoaa kattavan koulutuspaketin taloyhtiöiden hallitusten jäsenille niille, joita hallitustyöskentely kiinnostaa. hallitustyöskentely Aika: 8.11.2012 klo 18:00-21:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Koulutta: Suomen Kiinteistöliiton yhteysjohta Timo Tossavainen Taloyhtiön hallituksen toiminta on tärkeää niin koko asunto-osakeyhtiön kuin sen kaikkien osakkaiden kannalta. Osaava hallitus on asukkaiden asunto-osakkeenomistajien etu. Hallitus luo omalla tekemisellään luottamusta taloyhtiön toimintaan. Koulutuksen sisältö asunto-osakeyhtiön tarkoitus, toimit toiminta hallituksen puheenjohtan valinta toimikausi hallituksen tehtävät toimivalta hallituksen toiminta, tavoitteet työtavat hallituksen vastuu hallitustyöskentelyn kehittäminen työkalut Pidän tarpeellisena pitkäjänteistä useamman keskeisen aihepiirin kattavaa koulutuskokonaisuutta, joka antaa hallitusten puheenjohtajille, taloyhtiöiden hallituksissa toimiville sekä luottamustehtävästä kiinnostuneille hyvät eväät hallitustyöskentelyyn omissa taloyhtiöissä. TaloyhTiön Talous Aika: 15.11.2012 klo 18:00-21:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Koulutta: Tilintarkastuksen asiantunti Jari Etelämaa Taloyhtiön talous on merkittävä osa suunnitelmallisesti johdetun hyvin hoidetun asunto-osakeyhtiön toimintaa. Hallituksen jäsenten tulee ymmärtää taloyhtiön talouden perusteet. Koulutuksen sisältö tuloslaskelma tase talousarvio talouden seuranta Koulutus on tarkoitettu ennen kaikkea hallitustyötä harkitseville tai sen hiln aloittaneille. Koulutus on maksuton Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsentaloyhtiöiden osakkaille asukkaille. Muille yhden koulutuskson hinta on 100. Normaalien koulutusiltojen ohella tämä täydentää erinomaisesti yhdistyksen koulutustarjontaa tarjoaa tavoitteellisen kouluttautumisen väylän hallitusaktiiveille. Yhteysjohta Timo Tossavainen Suomen Kiinteistöliitto TaloyhTiöTä koskeva lainsäädäntö Aika: 22.11.2012 klo 18:00-21:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Koulutta: Suomen Kiinteistöliiton lakimies Kristel Pynnönen Taloyhtiöiden toimintaa säätelee asuntoosakeyhtiölaki. Koulutuksessa saadaan käsitys mitkä asiat ovat hallituksen kannalta merkityksellisimpiä asunto-osakeyhtiölaissa kuinka laki määrittää taloyhtiöiden päätöksentekoa sekä perehdytään vahingonkorvausvastuisiin. Tilaavastuulaki pelastuslaki ovat hiln astuneet voimaan. Myös ne käsitellään kurssilla. Koulutuksen sisältö Asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokousmenettely korus- kunnossapitovastuu vastikkeen maksuvelvollisuus isännöitsijä hallitus toiminnantarkastus tilintarkastus vah ingonkorvaukset Tilaavastuulaki Pelastuslaki Kurssille otetaan 50 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset 1.11. mennessä: www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame tai mikko.rousi@kiinteistoliitto.fi TaloyhTiön kunto korukset Aika: 29.11.2012 klo 18:00-21:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Koulutta: Suomen Talokeskus Oy:n osastopäällikkö Harri Mäkinen Rakennusten tekninen kunto nousee yhä merkittävämmäksi tekijäksi useissa taloyhtiöissä. Ikääntyvät rakennukset vaativat tkuvan kunnossapidon lisäksi korustoimenpiteitä. Laki vaatii kunnossapitotarveselvityksen. Miten se tulee tehdä? Miten rakennuksen energiatalous voidaan optimoida? Taloyhtiön hallituksessa tarvitaan tietoa osaamista, miten teknistä kuntoa voidaan ylläpitää järkevällä tavalla. Koulutuksen sisältö kiinteistön kunnon arviointi taloyhtiössä kuntoarvio kuntotarkastus kuntotodistus kuntotutkimus energiatodistus energiakatselmus muita tutkimuksia selvityksiä kunnossapidon suunnittelu Teknologiakeskus Innoparkin yhteydessä toimii Hämeen osaamiskeskus. Vuoden 2007 alussa käynnistyneellä osaamiskeskusohjelma-kaudella se on ollut mukana kolmessa osaamisklusterissa, jotka ovat asuminen, digitaaliset sisällöt älykkäät koneet. Asumisen osaamisklusterin projektipäällikkö Janne Haverisen mukaan käyttäjälähtöisesti toimiminen ottaa asukkaat mukaan kehitysprosessiin, sillä heillähän se on viime kädessä todellinen motivaatio asumisen parannuksiin. Kehittämisryhmän muodostaa kulloinkin tarkoituksenmukaisin yhteisö. Asunto-osakeyhtiössä se on asukkaat useamman asunto-osakeyhtiön yhteisissä hankkeissa se voi olla vaikka taloyhtiöiden hallitukset. Olemmekin kannustaneet taloyhtiöitä tekemään yhteistyötä myös korttelikohtaisesti. Tästä on hyvänä esimerkkinä Vannrannan neljän taloyhtiön energiaselvitys siitä seuraavat mahdolliset tkotoimet. Näitä selvityksiä on rahoitettu osaltaan myös K-Easy hankkeen kautta, kertoo Haverinen Tavallisten käyttäjien osalta voidaan atella kehittämisen onnistuvan, kun käyttäjä oivaltaa hankkeesta olevan itselleen todellista hyötyä ihan jo lähitulevaisuudessakin. Monesti kehittämistyön varsinaiset hedelmät kortaan kuitenkin vasta paljon myöhemmin, sanoo Haverinen. Asumisen osaamiskeskus siihen liittyvä K- Easy hanke ovat olleet mukana rahoittamassa Kiinteistöliitto Kanta- Hämeen hallinnoimia kehityshankkeita. Sellaisia ovat mm. taloyhtiön johtaminen taloyhtiöiden hallitusten jäsenten koulutus.
10 Pelastussuunnitelma ei viranomaisia vaan asukkaita varten Pelastuslaki muuttui runsas vuosi sitten. Pelastuslaki edellyttää nyt, että asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa, on laadittava pelastussuunnitelma. Yhä useampi kiinteistö on siis velvollinen kiinnittämään järjestelmällisesti huomiota turvallisuusasioihinsa. Uusi pelastuslaki toi meille kokonaan uudenlaisen turvallisuusideologian. Hyvä käytännön esimerkki siitä on pelastussuunnitelma. Ennen riitti rasti ruutuun -lomakkeen täyttäminen. Nyt pelastussuunnitelman laatiminen edellyttää taloyhtiöissä enemmän. Hallituksen isännöitsijän sekä kaikkien yhtiössä asuvien on aidosti pohdittava sitä, miten kotitalosta saataisiin turvallisempi paikka asua. Yksikin säästetty ihmishenki on iso palkinto tälle tärkeälle työlle. Pelastussuunnitelma ei enää ole vakiosisältöinen asiakir, koska sen lähtökohtana on kunkin kiinteistön erityispiirteiden riskien tunnistaminen. Pelastussuunnitelma antaa vastauksen esimerkiksi siihen, kuinka yhtiössä pitää toimia kun tulipalo tai liukastuminen hiekoittamattomalla pihalla sattuu kohdalle. -Yleisimpiä puutteita pelastuksen kannalta ovat savunpoiston puutteellinen järjestäminen, kerrosmerkintöjen puuttuminen sekä palovaroittimien alkusammutuspullojen puuttuminen yhteisistä tiloista,kertoo Suomen Talokeskuksen kiinteistöturvallisuudesta vastaava projektipäällikkö Hämeenlinnan Palomuseosta löytyy vanhempi versio pelastusdokumenteista. Harri Lassila. Sisäasiainministeriö on vastikään antanut ohjeen asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman laadinnasta. Kehitystyö tkuu tulossa on myös konkreettinen opas pelastussuunnitelman laadinnasta. (katso www.taloyhtio.net) Korttelikohtainen pelastussuunnitelma Tampereella tapahtui kaksi vuotta sitten tuhoisa tulipalo, joka lähti kerrostalon katutasossa siitsevasta pizzeriasta. Palossa kuoli kolme nuorta ihmistä. Pelastuslaitos löysi menehtyneet porrashuoneesta, jonka kautta he olivat yrittäneet paeta. Pelastushenkilöstö yritti turhaan poistaa savua porraskäytävistä. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintalautakunnan mukaan pelastussuunnitelma oli tehty valmiin mallin mukaan. Sitä ei oltu räätälöity yksityiskohtaisesti siihen kiinteistöön. Useimmat asukkaat eivät olleet nähneet koko suunnitelmaa. Tämä on valitettavasti hyvin tyypillistä asuintaloissa, toteaa Lassila. Lassila kertoo, että Tampereen tapauksesta syntyi atus korttelikohtaisesta pelastussuunnitelmasta. Tyypillisesti meillä on korttelissa useita asuintalo, joissa on liikkeitä julkisia tilo. Ensin jokaisesta talosta on oltava antasainen pelastussuunnitelma turvallisuuskartasto. Sitten korttelit rakennukset tarkastetaan yksityiskohtaisesti korttelia arvioidaan kokonaisuutena. Yhdenkään talon piha ei saa esimerkiksi häiritä pe- lastuslaitoksen toimintaa, sanoo Lassila. Korttelisuunnitelma on tarkoitettu kaikille korttelissa toimiville yrityksille (huoltoliikkeet, isännöitsijät ym.), jotta olennainen tieto on saatavilla välittömästi, kun sitä tarvitaan. Korttelisuunnitelman pääsisältö tuotetaan selväkielisinä kartastoina. Tietosisällön sekä ulkoasun suunnittelun olemme tehneet yhteistyössä pelastuslaitosten sekä operatiip ku on jist Pi hla KAURIALASSA: Metalliromun kierrätyspiste Ostamme/otamme vastaan kaikkea rauta- metalliromua nouto- vaihtolavapalvelu MEiLLä MyöS MonipUoLinEn rautavarasto Hämeen Teräsmyynti Uhrikivenk. 4 Eino Leinon katu 19, HML p. 03-6533 446 Ma pe 8.00 16.00 Pihlajistonku 4 00710 Helsinki -1.kerros -1st floor Huoltoasema u Sertifioit n ie ll ta me. jä ä tt ä rr kie visten että riskienhallinnon henkilöstön kanssa, kertoo Lassila. Lassilan mukaan korttelikohtaisen pelastussuunnitelman kustannukset voidaan kaa kaikkien kanssa, näin yksittäisten taloyhtiöiden lisäkustannukset jäävät pieniksi. Korttelisuunnitelman laadinnan yhteydessä syntyvät antasaiset suunnitelmat myös talokohtaisesti. Tietosisältö etaan selkeästi sekä asukkaille että pelastuslaitokselle. Nykyaikainen pelastussuunnitelma.
11 Kiinteistöliitto yleisten yhteisten etujen valvona Suomen Kiinteistöliiton jäsenistöstä alle kymmenen prosenttia asettaa edunvalvonnan itselleen tärkeimmän tai hyödyllisimmän palvelun joukkoon. Jäsenistö antaa palvelulle kuitenkin hyvän arvosanan 5,1 (asteikko 1-7). Merkille pantavaa on, että suuri osa jäsenistöstä ei osaa arvioida edunvalvonnan onnistumasta paikallisesti, valtakunnallisesti saatikka EU:n tasolla. Suomen Kiinteistöliitto perustettiin jo vuonna 1907 valvomaan jäsenkuntansa yleisiä yhteisiä etu. Kiinteistöliiton Kasvava vaikutta strategiassa on linttu: Valvomme ammattitaitoisesti asiantuntevasti jäsenistömme etu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla ymmärretään sekä julkisen vallan toimintaa että taloudellista päätöksentekoa. Vaikuttamisen kohteena on siten myös yrityksien toiminta, ei vain poliittinen tai viranomaistoiminta. Perustamme edunvalvonnan alamme asiantuntemukseen, tutkimukseen kehitystoimintaan. Tietoa keräämme mm. jäsenistölle lähettävillä erilaisilla kyselyillä sekä toteuttamalla tutkimus- kehityshankkeita. Onnistumisia Edunvalvonnassa saavutetaan harvoin nopeita tuloksia tai selätysvoitto. Edunvalvonnan perusta on yhteistyökyky erilaisten samasta aiheesta kiinnostuneiden ryhmien kanssa, kuten myös vastapuolien näkökantojen tavoitteiden ymmärtäminen. Kyse on usein myös joukkuepelistä, jossa kannattaa syöttää pallo pelaalle, joka on paremmassa maalintekopaikassa kuin itse. Kiinteistöliiton edunvalvontahistoriasta löytyy lukuisia hyviä esimerkkejä saavutuksista epäonnistumisista liittyen sekä lainsäädäntöön että oikeustapauksiin. Vuokrasääntelyn purkaminen loi toimivat vuokramarkkinat Kiinteistöliitto ajoi pitkään asuntojen vuokrasääntelyn purkamista. Tämä onnistui vihdoin vuonna 1995 pääministeri Esko Ahon hallituksen aikana. Kiinteistöliiton edunvalvontatyön vaikutuksesta säädetty huoneenvuokralainsäädäntö synnytti maahan hyvin toimivat vuokra-asuntomarkkinat. Suomen lainsäädäntöä pidetään kansainvälisessä vertailussa neutraalina, joka tasapainottaa hyvin sopiosapuolten (vuokranantan vuokralaisen) aseman lainsäädännössä jonka perusatus on sopimisen vapaus. Asunto-osakeyhtiölakia tekemässä Vuoden 2010 kesällä voimaan tulleen uudistetun asunto-osakeyhtiölain moniin pykäliin sisältyvät ratkaisut niihin ongelmiin, joihin Kiinteistöliiton lakineuvonnassa oli törmätty edellisen lain aikana. Kiinteistöliiton edustat olivat mukana lakiuudistuksen kaikissa vaiheissa. Kiinteistöliitto piti tärkeänä, että uusi laki kannustaa osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan sekä selventää päätöksentekoa edistäen tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä taloyhtiöissä. Samoin oli tärkeää selventää erityisesti kunnossapitovastuun kautumista yhtiön osakkeenomistan kesken, osakkeenomistan muutostöitä, yhtiön päätöksentekoa kunnossapidosta muutostyöstä. Yhtiön johdolle eli hallitukselle tuli antaa välineitä kehittää yhtiötä sekä toteuttaa tarvittavia korus- kunnossapitotöitä mm. uudistamalla päätöksenteko- ilmoitusmenettelyitä. Markko euro Kiinteistöliitto on kahdessa eri vaiheessa onnistunut vaikuttamaan siihen, että asunto-osakeyhtiöille on myönnetty korusavustuksia osana rakennusalaa elvyttävää suhdannepolitiikkaa. Ensimmäisen kerran tämä tapahtui 1990 luvun puolivälissä toisen kerran v. 2008 alkaneen kansainvälisen finanssikriisin elvytystoimien aikana. Jälkimmäiseen vaiheeseen liittyy myös kotitalousvähennyksen laajentaminen osakkaiden asunnossaan suorittamiin remontteihin. Korkein oikeus teki v. 2008 ennakkopäätöksen, jonka mukaan asunto-osakeyhtiön rakennutta joutui maksamaan rakennuttamansa kerrostalon asukkaille korvauksia hinnanalennuksena myyntihetkellä liian alhaisiksi arvioitujen hoitokustannusten vuoksi. Rakennutta oli arvioinut taloussuunnitelmassa hoitovastikkeen vesimaksun selvästi alhaisemmiksi kuin taloussuunnitelmaa laadittaessa olisi ollut ennakoitavissa. Korkeimman oikeuden mukaan tämän harhaanjohtavan tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppoihin. Kaukolämpö tuli energiahyödykkeenä liikevaihtoverotuksen piiriin 1.8.1986 alkaen. Ne lämpölaitokset, joilla oli viisivuotinen sopimuskausi kesken, joutuivat soveltamaan veroa hinnoittelussaan lainsäädännön osalta epäselvässä tilanteessa. Kiinteistöliitto riitautti liikevaihtoveron vaikutuksen mukaisen korotuksen kaukolämmön hintaan Helsingissä. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan lämpölaitos joutui palauttamaan sopimuskauden loppualta perityt korotukset korkoineen, yhteensä noin 70 miljoonaa markkaa. Viimeisin merkittävä asunnonomistajien asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden verotukseen liittyvä edunvalvonta-asia oli yleisradioverolaki. Kiinteistöliitto vaikutti lain sisältöön alkukesästä valiokuntakäsittelyvaiheessa siten, että asunto-osakeyhtiöt vapautettiin verovelvollisuudesta. Posti huoneiston luukusta kerrostaloissa Postilakia uudistettaessa oli esillä kelutapa, jossa kerrostalojen alakertaan olisi eräiden muiden maiden tavoin tullut kaikkien asukkaiden postilaatikot, joihin Harri Hiltunen posti olisi sitten eltu. Perinteinen huoneistojen luukkukelu olisi joko loppunut tai muuttunut maksulliseksi lisäpalveluksi. Kiinteistöliitto vaikutti lainsäädäntöön siten, että kerrostalojen asuinhuoneistoihin ettavat kirjelähetykset tulee kantaa huoneistokohtaisiin postiluukkuihin. Energiatodistukset osana isännöitsijäntodistusta Suomi hyväksyi EU:n jäsenmaana v. 2002 Euroopan parlamentin neuvoston direktiivin rakennusten energiatehokkuudesta, jonka pantiin toimeen mm. lailla rakennuksen energiatodistuksesta v. 2009. Kiinteistöliitto osallistui Euroopan kiinteistöfederaation (EPF) jäsenenä direktiivin valmisteluun EU:n komissiossa, ministerineuvostossa parlamentissa. Vaikuttamistoiminnan tuloksena energiatodistusmenettelyä onnistuttiin keventämään yksinkertaistamaan taloyhtiöiden kannalta järkevään suuntaan. Todistus rattiin koskemaan vähintään seitsemän asuinhuoneiston taloyhtiöitä, sen piti perustua toteutuneisiin energian kulutustietoihin se voitiin antaa osana isännöitsijäntodistusta. Näin todistuksen laatimis- päivittämiskustannuksia onnistuttiin alentamaan sekä liittämään todistus osaksi energiankulutusseurantaa taloyhtiöissä. Todistus tuli esittää rakennusta tai sen osaa myytäessä tai vuokrattaessa. Energiatodistuksia koskeva lainsäädäntö uudistuu ensi vuonna. Myös tähän lainsäädäntöön Kiinteistöliitto on vaikuttanut sekä EU-vaiheessa että kotimaisessa lakivalmistelussa. Olemme olleet mukana myös korusrakentamiseen liitettävien energiatehokkuusvaatimuksien valmistelussa. Patterikohtaisia energiamittareita ei tule EU:n komissio tavoitteena oli sisällyttää uudistettuun energiatehokkuusdirektiivin velvoite asentaa asuntoihin huone- tai jopa lämpöpatterikohtainen kulutusmittari, jotta asukkaille voitaisiin tuottaa tietoa asuntonsa energiakulutuksesta sekä Harri Hiltunen Kiinteistöliiton toimitusjohta Euroopan kiinteistöfederaation hallituksen jäsen harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi www.kiinteistoliitto.fi http://www.epf-fepi.com/index2. html ohta heitä säästämään energiaa. Tällainen mittaus laskutustapa on käytössä mm. Saksassa. Huoneistokohtainen lämpöenergian mittaus olisi merkinnyt yksin Suomessa yli miljoonan mittarin asentamista asuin-, toimisto- ym. huoneistoihin, mikä olisi maksanut toista milrdia euroa. Esimerkiksi Ruotsissa on havaittu, ettei huoneistokohtaisella lämmönmittauksella ole saavutettu energiansäästöä tai energiansäästö on ollut hyvin pientä. Saavutetuilla säästöillä ei pystyttäisi kattamaan laiteinvestoinnista laskutuksesta aiheutuvia kulu eli kysymyksessä ei olisi kustannustehokas keino parantaa energiatehokkuutta. Kiinteistöliitto oli EPF:n piirissä suunnittelemassa toteuttamassa vaikuttamiskampana, joka kohdistui EU:n komissioon, ministerineuvostoon, Euroopan parlamentin valiokuntiin kansallisiin ministeriöihin. Kampanjoinnin tuloksena pakollisesta mittaroinnista luovuttiin. Direktiiviin tuli myös monia muita kiinteistönomistajien toivomia parannuksia. Sopimusehto taloyhtiöiden tarpeisiin Kiinteistönomistat ostavat erilaisia palveluita milrdeilla euroilla vuosittain, joten käytettävät sopimusehdot ovat tärkeä yhteiskunnallisen edunvalvonnan vaikuttamisen kohde. Esimerkiksi isännöinnin yleiset sopimusehdot (ISE 2007), isännöinnin eettiset ohjeet (2008) kiinteistöpalveluiden yleiset sopimusehdot (KP YSE 2007) ovat tärkeä osa palveluostamista. Yleiset sopimusehdot ovat hyvän kauppatavan perusta, joiden laadinnassa on pyritty tasapuolisesti ottamaan sopimusosapuolten näkökulmat. Ne auttavat ostaa myyjää rakentamaan toimivan asiakassuhteen mahdollistaen aina asioista sopimisen myös toisin. Sekä EU:ssa että Suomessa on käynnissä useita säädöshankkeita, jotka vaikuttavat asunto-osakeyhtiöiden toimintaan. Yleisten yhteisten etujen valvonta tkuu.
12 Laadukasta Kotiapua hoivaa Sivina tarjoaa yksillöllisiä laadukkaita siivous, kodinhoito- hoivapalvelu senioreille lapsiperheille. Saat meiltä luotettavan ammattilaisen avuksesi arkisiin kodin askareisiin, asiointiin tai ulkoiluun tarvittaessa vaikka päivittäin. Otathan yhteyttä, kun kaipaat apua omaan tai läheisesi arkeen. Soita sovi aika maksuttomaan arviointikäyntiin nnä Hyödy su lo kotita ys n n e h vä 45% Sivina Hämeenlinna Kasarmikatu 3 13100 Hämeenlinna 043-824 4729 hameenlinna@sivina.fi KAURIALASSA: Metalliromun kierrätyspiste Ostamme/otamme vastaan kaikkea rauta- metalliromua nouto- vaihtolavapalvelu MEiLLä MyöS MonipUoLinEn rautavarasto u Sertifioit n ie ll ta me. kierrättäjä www.sivina.fi Hämeen Teräsmyynti Uhrikivenk. 4 Eino Leinon katu 19, HML p. 03-6533 446 Ma pe 8.00 16.00 FLOORTEC 350 B Akkukäyttöinen perässä-käveltävä lakaisukone pölyntalteenottolla vetomoottorilla kustannustehokkaaseen lakaisuun. Kompakti yhdistelmäkone, jossa yhdistyvät helppokäyttöisyys sekä tehokkuus. Puhdistusleveys: 430 mm Työteho: 1720 m2/h 3495:- 2295:- Toimitetaan kokonaisuudessaan sisäisellä varaalla, akuilla harjoilla alv 0% alv 0% SCRUBTEC 553 COMBI FLOORTEC 480 M SCRUBTEC -koneet Toimitetaan käyttövalmiina sisäänrakennetulla varaalla, akuilla harjoilla Leveämpi sekä tehokkaampi lattianhoitokone kaikenlaisille pinnoille. Pää- kaksi sivuhara tekevät tästä kompaktista lakaisulaitteesta erittäin tehokkaan. Taittuva työntökahva helpottaa kuljetusta sekä säilytystä. Työleveys sivuharjoilla: 840 mm Säiliö: 34 l Paino: 16 kg SCRUBTEC 343 B COMBI Puhdistusleveys: 720 mm Työteho: 2880 m2/h Roskasäiliön tilavuus: 60 l FLOORTEC 350 B Parasta palvelua Hämeessä Stefan Pönnighaus 045 674 8805 stefan.ponnighaus@ finnlamelli.fi Puhdistusleveys: 530 mm Työteho: 2120 m2/h 349:alv 0% 6495:alv 0% Luukkaankatu 2, 13110 HämeenLinna www.hydrauliikkaoy.fi MEILTÄ TAATUSTI AMMATTITAIDOLLA HUOLTO JA URAKOINTI PUTKI SÄHKÖ KYLMÄ AUTOMAATIO VÄESTÖNSUOJAHUOLLOT LASSILA&TIKANOJA OYJ KIINTEISTÖTEKNIIKKA UURAANTIE 3 13600 HÄMEENLINNA PUH: 050 385 1671 KLO 7.30 16.00 Työlavat Telineet Henkilönostimet Työmaatilat Rakennuskoneet Vuokrakoneet -laitteet rakentamiseen sekä huoltotöihin: Putoamissuous, työmaatilat, lämmitys- kuivauskalusto. Autamme valitsemaan parhaan laiteratkaisun työhösi. Ota yhteyttä! Hämeensaarentie 4, 13100 Hml puh. 020 7789 066 Uurantie 5, 13600 Hämeenlinna puh. 040 1431 998 Tampere, Kangasala, Lahti, Hämeenlinna, Vantaa