Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys marraskuu 4 Tässä raportissa kuvatut tiedot kotitalouksien laitevarannosta on kerätty marraskuussa 4 haastattelemalla yhteensä 1 472 iältään 15-74-vuotiasta suomalaista kuluttajabarometrintutkimuksessa. Laitteiden yleisyyttä ja käyttöä koskevat tiedot kuvaavat osuuksia ja määriä Suomen 2,4 miljoonan kotitalouden joukossa. Tutkimuksessa on vastaajille laskettu painokertoimet, jotka korjaavat vastauskadon (ks. tarkemmin Tilastokeskus SVT Tulot ja kulutus 4:11, Kuluttajabarometrin taulukot marraskuu 4). Otostutkimuksen tuloksiin sisältyy aina satunnaisvaihtelua, jonka suuruus on tämän kokoisessa aineistossa parin prosenttiyksikön luokkaa. Tästä syystä raportissa jäljempänä esitettävät lukumääräarviot voivat näyttää epäloogisilta. Yleiskuva laitteiden yleistymisestä Kuviossa kotitalouden laitteet on järjestetty yleisyyden mukaan. Televisio ja matkapuhelin ovat hyvin yleiset. Internetyhteyden käyttöön ottaneiden talouksien määrä on 5 prosentin tietämissä. Laajakaista on lähes joka kolmannessa taloudessa. Digitaalinen vastaanotin on 22 prosentissa kotitalouksista. Kuvio 1: Eri laitteiden ja yhteyksien yleisyys kotitalouksissa marraskuussa 4 Matkapuhelin Televisio CD/MiniDisc/MP3-soitin Henkilöauto Videonauhuri Tietokone Lankapuhelin Internet-yhteys Tulostin Kaapeli-tv tai satelliittiantenni DVD-laite Laajakaista-internet Digitaalikamera WAP/GPRS/3G-puhelin Laajakuva-tv Pelikonsoli Digisovitin tai -tv Digiboksi (maanp./kaap.) Videokamera Kannettava tietokone Kamerapuhelin Kotiteatteri Satelliittidigisovitin 6 31 3 29 28 26 23 22 18 17 17 16 14 49 48 44 57 63 81 77 75 96 94 1 3 4 5 6 7 8 9 1 % kotitalouksista Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri
Oheiset vuoden 1 alusta lähtevät laitteiden yleistymistä koskevat kuviot antavat peruskuvan siitä, mitä on tapahtumassa. Syksyn 4 aikana digivastaanottimia on hankittu kotitalouksiin runsaasti. Vuodessa niiden yleisyysaste on noussut noin 15 prosenttiyksikköä. Dvd-laitteita on hankittu tasaiseen tahtiin usean vuoden ajan. prosent- Kuvio 2: Laajakuva-tv:n ja digivastaanottimen hankkineiden kotitalouksien tiosuudet vuoden 1 alusta vuosineljänneksittäin 4 35 3 25 15 1 5 I/1 II/1 III/1 IV/1 I/2 II/2 III/2 IV/2 I/3 II/3 III/3 IV/3 I/4 II/4 III/4 IV/4 Laajakuva-tv Dvd-laite Digiboksi Kotitietokoneen ja internetyhteyden yleistyminen on ollut pidemmän ajan kuluessa hitaassa kasvussa, mutta tämän vuoden tiedot viittaavat siihen, ettei tietokoneen eikä internet yhteyden hankkineiden talouksien osuus enää kasva. Laajakaistayhteydet ovat yleistyneet lyhyenä seuranta aikana nopeasti. Kuvio 3: Kotitietokoneen, internet- ja laajakaistayhteyden hankkineiden kotitalouksien prosenttiosuudet vuoden 1 alusta vuosineljänneksittäin 7 6 5 4 3 1 I/1 II/1 III/1 IV/1 I/2 II/2 III/2 IV/2 I/3 II/3 III/3 IV/3 I/4 II/4 III/4 IV/4 Kotitietokone Internetyhteys Laajakaista 2
Digitaalisten vastaanottimien yleisyys kotitalouksissa Kysymys: Kuinka monta digisovitinta tai digitaalitelevisiota taloudessanne on käytössä? Digivastaanottimia* prosentteina lukumäärä taloudessa ajankohta 1/4 5/4 8/4 11/4 1/4 5/4 8/4 11/4 ei yhtään 87 83 83 78 2 98 1 984 1 984 1 881 yksi 13 16 15 29 379 367 472 kaksi 1 2 2 8 32 39 38 useampi 1 2 7 6 * Digitaalisten maanpäällisten, kaapeli- tai satelliittilähetysten vastaanottoon tarkoitetut digivastaanottimet. Prosentit on laskettu kaikista talouksista, joista viidellä prosentilla ei ole televisiota. maanpäällisen verkon tai kaapelikatseluun soveltuva digivastaanotin prosentteina lukumäärä 1/4 5/4 8/4 11/4 1/4 5/4 8/4 11/4 11 15 15 18 254 364 355 437 ei 89 85 85 82 2 143 2 33 2 42 1 96 Digivastaanottimen hankkineiden talouksien määrä ja osuus ovat kasvaneet helmikuusta marraskuuhun nopeasti, vaikka kesällä hankintoja tehtiin vähän. Kuitenkin digivastaanottimien määrä on vielä niin vähäinen, että oheisten kuvioiden kotitalouksien vertailussa käytetään karkeisiin luokituksiin, jotta tulokset olisivat luotettavia. Kuvio 4: Digivastaanottimen yleisyys kotitalouksissa aluerakenteen ja talouden koon mukaan (vähintään yksi digisovitin ml. satelliittivastaanottimet) Kuvio 5: Mahdollisuus katsella digivastaanottimen kautta kotimaisia digikanavia aluerakenteen ja talouden koon mukaan muut kaupungit ja maaseutu 1 tai 2 henkilön talous 3 tai useamman henkilön talous digivastaanotin 1/4 digivastaanotin 8/4 digivastaanotin 11/4 muut kaupungit ja maaseutu 1 tai 2 henkilön talous 3 tai useamman henkilön talous kotimaiset digikanavat 1/4 kotimaiset digikanavat 8/4 kotimaiset digikanavat 11/4 1 3 4 5 6 7 8 9 1 % 1 3 4 5 6 7 8 9 1% Kuvio 6: Kuinka moni tavallista tv-antennia ja kaapeli-tv:tä käyttävistä talouksista omistaa digivastaanottimen? Kuinka moni tavallista tv-antennia ja kaapeli-tv:tä käyttävistä talouksista omistaa digivastaanottimen? 1 8 6 4 tv-kanavien vastaanottoon pelkästään tavallinen tv-antenni tv-kanavien vastaanotto kaapeli-tv:n kautta Taloudella digivastaanotin 11/4 Taloudella digivastaanotin 8/4 Taloudella digivastaanotin 1/4 Pääkaupunkiseudun ja yli 1 asukkaan kaupunkien talouksissa on edelleen vähemmän digivastaanottimia kuin muiden kaupunkien tai maaseudun talouksissa, eikä ero ole kaventunut. Digivastaanottimia hankkineiden talouksien osuus kasvaa talouden koon kasvaessa. Ero digivastaanottimen omistuksessa pienten ja suurten talouksien välillä on kasvanut. Lähemmässä tarkastelussa ilmeni, että yhden hengen talouksissa on suhteellisesti vähiten digivastaanottimia. Talouden koko erottelee selvästi digivastaanottimen omistusta. Alle 5-vuotiaissa yhden ja kahden hengen talouksissa on useammin digivastaanotin kuin yli 5-vuotiaiden yhden ja kahden hengen talouksissa. Digisovitin on antennitalouksissa huomattavasti useammin kuin kaapelitalouksissa, joissa kuvan laadussa lienee vähemmän ongelmia. 3
Hankinta-aikomukset Kysymys: Aikooko taloutenne käyttää rahaa digiboksin (digisovittimen) tai digitelevision hankintaan seuraavien kuuden kuukauden aikana? Prosentteina talouksista, joilla ei ole digivastaanotinta ja kokonaislukumäärä Vastausvaihtoehdot prosenttia lukumäärä 1/4 5/4 8/4 11/4 1/4 5/4 8/4 11/4 8 11 12 11 183 7 215 5 24 5 197 9 8 8 12 1 181 6 162 231 6 177 5 Kuvio 7: Digivastaanottimen hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana talouksista joilla ei vielä ole digiboksia talouden koon mukaan Kuvio 8: Digivastaanottimen hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana talouksista joilla ei vielä ole digiboksia tulotason mukaan yksi henkilö yli 4 euroa kaksi henkilöä 25-3999 euroa kolme henkilöä 4 henkilöä 14-2499 euroa 5+ henkilöä alle 14 euroa 4 6 8 1 % 4 6 8 1 % Kuvio 9: Digivastaanottimen hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana talouksista, joilla ei vielä ole digiboksia aluerakenteen mukaan pääkaupunkiseutu kaupunkim. kunnat maaseutum. kunnat 4 6 8 1 % Marraskuun esitettyjen hankinta-aikomusten perusteella ostoa harkitsevien talouksien määrä on vähentynyt elokuusta huomattavasti. Jos hankinta-aikomukset toteutuvat, niin ero pien- ja perhetalouksien välillä kasvaa entisestään. Talouden yhteenlaskettujen tulojen vaikutus digivastaanottimen hankintaaikomukseen näyttäisi pysyneen ennallaan. Alimmissa tuloluokissa hankinta-aikomuksia on selvästi vähemmän. Ostoaikeissa maaseudun ja kaupunkien välillä ei ole huomattavia eroja. 4
Digivastaanottimien käytön ongelmat Kysymys: Oliko digisovittimenne käyttöönotossa ongelmia? Prosentteina digisovitintalouksista Vastausvaihtoehdot prosenttia 1/4 5/4 8/4 11/4 paljon 7 8 8 8 jonkin verran 27 27 31 28 ei lainkaan 62 61 58 59 ei osaa sanoa 4 4 3 5 Kysymys: Onko digisovittimenne toiminnassa ilmennyt häiriöitä? Prosentteina digisovitintalouksista Vastausvaihtoehdot prosenttia 1/4 5/4 8/4 11/4 paljon 6 9 7 11 jonkin verran 44 45 44 38 ei lainkaan 47 43 47 46 ei osaa sanoa 3 3 2 5 Kuvio 1: Digisovittimen käyttöönotto-ongelmat ja toimintahäiriöt 1 % 9 8 7 6 5 4 3 1 ei lainkaan jonkin verran paljon ei osaa sanoa ongelmat digisovittimen käyttöönotossa toimintahäiriöt Näyttää siltä että kotitalouksien kokemusten perusteella digivastaanottimen käyttöönotto on ollut sujuvampaa kuin käyttö. Likimain puolella on ollut toimintahäiriöitä jonkin verran tai paljon. Toimintahäiriöitä kohdanneiden osuus ei ole ainakaan alentunut. 5
Laajakaistayhteyksien yleisyys kotitalouksissa Internet-liittymän tyyppi Kysymys: Onko taloutenne internet-liittymä (haastattelija lukee taulukon vaihtoehdot) Prosentteina talouksista, joilla on internet-liittymä Internet-liittymän tyyppi prosenttia lukumäärä 1/4 5/4 8/4 11/4 1/4 5/4 8/4 11/4 ADSL-, HDSL-, SDSL- tai xdsl-laajakaista 31 4 41 48 *54 491 56 566 laajakaistaliitt. kaapeli-tv:n kautta eli kaap.modeemi 14 8 1 11 92 124 135 wlan eli langaton laajakaista 1 1 1 1 5 11 16 8 ISDN-liittymä 6 4 4 2 62 48 5 tavallinen lankapuhelinmodeemi 42 39 38 29 462 475 473 347 matkapuh.mod. tai matkapuh., esim. Communicator 3 3 2 1 38 36 24 17 jokin muu liittymä tai ei osaa sanoa 4 5 4 8 42 63 51 89 * tammikuun luvut on yhdistetty, koska puhelinhaastattelussa kaapeli- ja dsl-tyyppisten liittymien erottaminen toisistaan on vaikeaa ja osuudet vaikuttavat myöhempien tutkimustuloksiin verrattuna epäloogisilta Kuvio 11: Talouden internet-liittymän tyyppi ADSL tai SDSL, HDSL, xdsl lankapuhelinmodeemi kaapelimodeemi Kuvio 12: Laajakaistaliittymä talouden koon mukaan prosentteina internet-talouksista 1 henkilö 2 henkilöä ISDN matkapuhelinmod. tai matkapuh. wlan jokin muu liittymä eos 3 henkilöä 4 henkilöä 5+ henkilöä 1 3 4 5 6 7 8 9 1% 4 6 8 1 laajakaista 11/4 laajakaista 8/4 laajakaista 5/4 laajakaista 1/4 % Kuvio 13: Laajakaistaliittymä taloudessa prosentteina aluerakenteen mukaan pääkaupunkiseutu kaupunkim. kunnat maaseutum. kunnat 4 6 8 1 % Noin 3 prosentilla talouksista on jokin laajakaistayhteys. Laajakaistaliittymien nettolisäys oli kolmen kuukauden aikana 63 kappaletta. Laajakaistaliittymät eivät ole enää viime kuukausina yleistyneet suhteellisesti yhden hengen talouksissa muita talouksia nopeammin. Perhetalouksiin on hankittu laajakaistaliittymiä syksyn aikana useammin kuin pienempiin talouksiin. Laajakaistayhteyksiä on enemmän kaupungissa kuin maaseudulla. 6
Hankinta-aikomukset Kysymys: Aiotaanko talouteenne hankkia seuraavan puolen vuoden aikana laajakaistaliittymä? Prosentteina talouksista, joilla on tietokone mutta ei laajakaistaa ja kokonaislukumäärä Vastausvaihtoehdot prosenttia lukumäärät prosenttia lukumäärät prosenttia lukumäärät prosenttia lukumäärät 1/4 1/4 5/4 5/4 8/4 8/4 11/4 11/4 13 115 15 135 17 148 259 16 116 8 187 21 191 174 15 23 167 6 Lähes 1 taloudessa vastaaja arvioi, että laajakaista hankitaan puolen vuoden aikana. Hankintaaikomukset ovat muuttuneet hieman epävarmemmiksi ja niitä on vähemmän kuin aiemmin tänä vuonna. Kuvio 14: Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan Kuvio 15: Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana kun kotitietokoneessa internet-yhteys 6 kk:n aikana kun kotitietokoneessa internet-yhteys talouden koon mukaan tuloluokan mukaan 1-2 henkilöä yli 4 euroa 25-3999 euroa vähintään 3 henkilöä alle 25 euroa 4 6 8 1 % 4 6 8 1 % Kuvio 16: Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan Kuvio 17: Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana kun kotitietokoneessa internet-yhteys 6 kk:n aikana kun taloudessa kotitietokone mutta ei aluerakenteen mukaan internet-yhteyttä talouden koon mukaan 1-2 henkilöä muut kaupungit ja maaseutu vähintään 3 henkilöä kaikki 4 6 8 1 % 4 6 8 1 % Aikeet internet-yhteyden vaihtamisesta laajakaistaksi ovat lisääntyneet isoissa talouksissa ja vähentyneet yhden tai kahden hengen talouksissa. Alimmassa tuloluokassa vaihtoaikomukset ovat jonkin verran lisääntyneet. Kaupungeissa laajakaistan hankinta-aikeita on useammin kuin maaseudulla. Niistä kotitalouksista, joilla oli tietokone, mutta ei internet-yhteyttä on jonkin verran suurempi osuus aikeissa hankkia laajakaistan kuin hitaamman internet-yhteyden omistavista. 7
Kysymys: Miksi ei aio hankkia laajakaistaa? (Vastausvaihtoehdot: ei ole tarvetta, voi käyttää laajakaistaliittymää muualla, laajakaistaliittymän kalleus, laajakaistaliittymän käyttöönotto on hankalaa) Prosentteina talouksista, joilla ei ole laajakaistaa Vastausvaihtoehdot ei tarvetta käyttömahdollisuus muualla liittymän kalleus käyttöönoton hankaluus paljon 58 31 23 4 jonkin verran 16 14 24 11 ei lainkaan 24 52 5 79 ei osaa sanoa 2 3 3 6 Kuvio 18: Miksi ei aikomusta hankkia laajakaistaa? Kotitalouden paljon tai jonkin verran vaikuttaviksi arvioidut syyt sukupuolen mukaan % 1 Kuvio 19: Miksi ei aikomusta hankkia laajakaistaa? Kotitalouden paljon tai jonkin verran vaikuttaviksi arvioidut syyt talouden koon mukaan % 1 8 8 6 4 naiset miehet 6 4 1 tai 2 henkilön talous 3 tai useamman henkilön talous ei käyttötarvetta käyttömahdollisuus muualla korkea hinta käyttöönoton hankaluus ei käyttötarvetta käyttömahdollisuus muualla korkea hinta käyttöönoton hankaluus Kuvio : Miksi ei aikomusta hankkia laajakaistaa? Kotitalouden paljon tai jonkin verran vaikuttaviksi arvioidut syyt aluerakenteen mukaan 1 % 8 6 4 muut kaupungit ja maaseutu ei käyttötarvetta käyttömahdollisuus muualla korkea hinta käyttöönoton hankaluus Oleellisin peruste oli, että ei ole käyttötarvetta. Perusteissa ei ole suuria muutoksia elokuuhun verrattuna. Ei ole käyttötarvetta syynä ei ollut nyt aivan yhtä vaikuttava syy. Hinnan merkitys näyttää kasvaneen naisille miehiin verrattuna. Talouden koko ei erottele aikomuksia yhtä paljon kuin sukupuoli ja aluerakenne. Suurissa kaupungeissa käyttömahdollisuus muualla on selvästi vaikuttavampi seikka. Käyttöönoton hankaluutta ei pidetty merkittävänä syynä. 8
Tietoturva Virusongelmat Kysymys: Ovatko sähköposti- tai muut tietokonevirukset haitanneet kotitietokoneenne toimintaa viimeisten kuuden kuukauden aikana? Kuvio 21: Ovatko sähköposti- tai muut tietokonevirukset haitanneet kotitietokonetta viimeisten 6 kk:n aikana taloudessa laajakaistaliittymä taloudessa muu internet-liittymä useammin kerran pari ei osaa sanoa ei kertaakaan kaikki internetliittymät % % 4 % 6 % 8 % 1 % Virushaitat ovat lisääntyneet hitaasti vuoden 4 aikana. Laajakaista-talouksissa pulmia oli selvästi useammin kuin muissa. Ero selittynee osittain sillä, että laajakaistan hankkineiden käyttö lienee sekä aktiivisempaa että monipuolisempaa kuin hitaampia yhteyksiä käyttävien. Haitta-arvioiden kasvu voi johtua osaksi siitä, että ennen marraskuuta kysymysmuoto oli suppeampi Ovatko sähköpostivirukset haitanneet kotitietokoneenne toimintaa viimeisten kuuden kuukauden aikana?", jolloin muulla tavoin kotikoneeseen tulleet virukset ovat jääneet huomiotta. Marraskuussa käytetty kysymys on haittojen arvioinnin kannalta parempi. Roskapostiongelmat Kysymys: Onko kotitietokoneelle tullut viimeisten kuuden kuukauden aikana sähköposteja, jotka luokittelette ns. roskapostiksi (spammiksi), jota ette haluaisi saada? Prosentteina talouksista Vastausvaihtoehdot prosenttia 1/4 5/4 8/4 11/4 49 51 55 5 ei 51 49 45 5 Kuvio 22: Kotitietokoneelle tullut ns. roskapostia viimeisen 6 kk:n aikana talouden koon mukaan 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5+ henkilöä 4 6 8 1 % Roskapostia saaneiden osuus on hieman laskussa oltuaan kasvussa alkuvuoden. Perhetalouksiin tulee useammin roskapostia. Syynä saattaa olla esimerkiksi nuorten internetin monipuolinen käyttö. Yhden hengen talouksien saama roskaposti on vähentynyt. 9
Kysymys: Paljonko tällaisia roskaposteja tulee likimäärin viikossa? Kuvio 23: Roskapostin määrä viikossa keskimäärin kpl 1-1 kpl 11-7 kpl yli 7 kpl 1 3 4 5 6 7 8 9 1 % Roskapostin määrä kotikoneessa näyttää olevan vähäinen. Vain pieni osa roskapostia saavista saa sitä merkittäviä määriä. Tilanne ei ole muuttunut mainittavasti vuoden 4 aikana. Lisätietoja Tilastokeskus Liikenne- ja viestintäministeriö Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Viestintämarkkinaosasto tutkija Timo Sirkiä, tutkimuspäällikkö Juha Nurmela, neuvotteleva virkamies Elina Normo puh. (9) 1734 2622, (9) 1734 2548, puh. (9) 16 28463 timo.sirkia@stat.fi, juha.nurmela@stat.fi elina.normo@mintc.fi 1