Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys elokuu 2004

Transkriptio

1 Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys elokuu 4 Tässä raportissa kuvatut tiedot kotitalouksien laitevarannosta on kerätty elokuussa 4 haastattelemalla yhteensä iältään vuotiasta suomalaista kuluttajabarometrintutkimuksessa. Laitteiden yleisyyttä ja käyttöä koskevat tiedot kuvaavat osuuksia ja määriä Suomen 2,4 miljoonan kotitalouden joukossa. Tutkimuksessa on vastaajille laskettu painokertoimet, jotka korjaavat vastauskadon (ks. tarkemmin Tilastokeskus SVT Tulot ja kulutus 4:8, Kuluttajabarometrin taulukot elokuu 4). Otostutkimuksen tuloksiin sisältyy aina satunnaisvaihtelua, jonka suuruus on tämän kokoisessa aineistossa parin prosenttiyksikön luokkaa. Tästä syystä raportissa jäljempänä esitettävät lukumääräarviot voivat näyttää epäloogisilta. Yleiskuva laitteiden yleistymisestä Kuviossa 1 kotitalouden laitteet on järjestetty yleisyyden mukaan. Televisio ja matkapuhelin ovat hyvin yleiset. Internetyhteyden käyttöön ottaneiden talouksien määrä ylitti 5 prosentin rajan alkuvuonna. Laajakaistoja on vähän yli joka neljännessä taloudessa. Digitaalinen vastaanotin on 15 prosentissa kotitalouksista. Kuvio 1: Eri laitteiden ja yhteyksien yleisyys kotitalouksissa elokuussa 4 p Televisio CD/MiniDisc/MP3-soitin Henkilöauto Videonauhuri Tietokone Lankapuhelin Internet-yhteys Tulostin Kaapeli-tv tai satelliittiantenni DVD-laite WAP/GPRS/3G-puhelin Digitaalikamera Laajakaistayhteys Laajakuva-tv Pelikonsoli Videokamera Salkkumikro Digiboksi tai -tv Kamerapuhelin Kotiteatterijärjestelmä Satelliittidigisovitin % kotitalouksista Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri

2 Oheiset vuoden 1 alusta lähtevät laiteiden yleistymistä koskevat kuviot antavat peruskuvan siitä mitä on tapahtumassa. Digivastaanottimien hankinta oli vuoden verran nopeassa kasvussa viime kevääseen asti. Kesän aikana digivastaanottimet eivät ole yleistyneet. Dvd-laitteita on hankittu tasaiseen tahtiin usean vuoden ajan. Digivastaanotin on vasta yleistymisensä alkuvaiheessa innovaatioteorian ns. varhaisten omaksujien käyttöön ottama. Kuvio 2: Laajakuva-tv:n ja digivastaanottimen hankkineiden kotitalouksien prosenttiosuudet vuoden 1 alusta vuosineljänneksittäin Laajakuva-tv Dvd-laite Digiboksi 1 5 I/1 II/1 III/1 IV/1 I/2 II/2 III/2 IV/2 I/3 II/3 III/3 IV/3 I/4 II/4 III/4 Kotitietokoneen ja internet-yhteyden yleistyminen on tasaisessa, mutta melko hitaassa kasvussa. Laajakaistayhteydet ovat yleistyneet lyhyenä seuranta aikana nopeasti. Kuvio 3: Kotitietokoneen, internet- ja laajakaistayhteyden hankkineiden kotitalouksien prosenttiosuudet vuoden 1 alusta vuosineljänneksittäin Kotitietokone Internetyhteys Laajakaista 1 I/1 II/1 III/1 IV/1 I/2 II/2 III/2 IV/2 I/3 II/3 III/3 IV/3 I/4 II/4 III/4 2

3 Digitaalisten vastaanottimien yleisyys kotitalouksissa Kysymys: Kuinka monta digisovitinta tai digitaalitelevisiota taloudessanne on käytössä? Digivastaanottimia* prosentteina lukumäärä taloudessa ajankohta 1/4 5/4 8/4 1/4 5/4 8/4 ei yhtään yksi kaksi useampi * Digitaalisten maanpäällisten, kaapeli- tai satelliittilähetysten vastaanottoon tarkoitetut digivastaanottimet. Prosentit on laskettu kaikista talouksista, joista viidellä prosentilla ei ole televisiota. maanpäällisen verkon tai kaapelikatseluun soveltuva digivastaanotin prosentteina lukumäärä 1/4 5/4 8/4 1/4 5/4 8/ ei Digivastaanottimien määrä on vielä niin vähäinen, että kotitalouksien vertailussa joudutaan tyytymään karkeisiin luokituksiin, jotta tulokset olisivat luotettavia. Kuvio 4: Digivastaanottimen yleisyys kotitalouksissa aluerakenteen ja talouden koon mukaan (vähintään yksi digisovitin ml. satelliittivastaanottimet) Kuvio 5: Mahdollisuus katsella digivastaanottimen kautta kotimaisia digikanavia aluerakenteen ja talouden koon mukaan muut kaupungit ja maaseutu 1 tai 2 henkilön talous 3 tai useamman henkilön talous digivastaanotin 1/4 digivastaanotin 8/4 muut kaupungit ja maaseutu 1 tai 2 henkilön talous 3 tai useamman henkilön talous kotimaiset digikanavat 1/4 kotimaiset digikanavat 8/ % % Pääkaupunkiseudun ja yli 1 asukkaan kaupunkien talouksissa on edelleen vähemmän digivastaanottimia kuin muiden kaupunkien tai maaseudun talouksissa, tosin suurissa kaupungeissa mahdollisuus kotimaisten digikanavien katseluun on lähes yhtä yleinen kuin muissa kaupungeissa ja maaseudulla. Digivastaanottimia hankkineiden talouksien osuus kasvaa talouden koon kasvaessa. Ero digivastaanottimen omistuksessa pienten ja suurten talouksien välillä on kasvanut. Kuvioissa 4-6 elokuun tilannetta on verrattu tammikuun tilanteeseen, jotta saadaan selkeämpi käsitys muutoksesta tarkemman erittelyn ollessa epävarmaa vastaajamäärän suppeuden takia. Lähemmässä tarkastelussa ilmeni, että yhden hengen talouksissa on suhteellisesti vähiten digivastaanottimia. Alle 5-vuotiaissa yhden ja kahden hengen talouksissa on useammin digivastaanotin kuin yli 5-vuotiaiden yhden ja kahden hengen talouksissa. Mahdollisuus kotimaisten digikanavien katseluun on melko yhtäläinen talouden koon mukaan tarkasteltuna. 3

4 Kuvio 6: Kuinka moni tavallista tv-antennia ja kaapeli-tv:tä käyttävistä talouksista omistaa digivastaanottimen? % Taloudella digivastaanotin 8/4 Taloudella digivastaanotin 1/4 tv-kanavien vastaanottoon pelkästään tavallinen tv-antenni tv-kanavien vastaanotto kaapeli-tv:n kautta Digisovitin on antennitalouksissa useammin kuin kaapelitalouksissa, joissa kuvan laadussa lienee vähemmän ongelmia. Hankinta-aikomukset Kysymys: Aikooko taloutenne käyttää rahaa digiboksin (digisovittimen) tai digitelevision hankintaan seuraavien kuuden kuukauden aikana? Prosentteina talouksista, joilla ei ole digivastaanotinta ja kokonaislukumäärä Vastausvaihtoehdot prosenttia lukumäärät 1/4 5/4 8/4 1/4 5/4 8/ Kuvio 7: Digivastaanottimen hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana talouksista joilla ei vielä ole digiboksia talouden koon mukaan Kuvio 8: Digivastaanottimen hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana talouksista joilla ei vielä ole digiboksia tulotason mukaan yksi henkilö yli 4 euroa kaksi henkilöä euroa kolme henkilöä 4 henkilöä euroa 5+ henkilöä alle 14 euroa kaikki Kuvio 9: Digivastaanottimen hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana talouksista joilla ei vielä ole digiboksia aluerakenteen mukaan pääkaupunkiseutu kaupunkim. kunnat maaseutum. kunnat kaikki 4

5 Taulukon perusteella hankinta-aikomukset ovat jonkin verran lisääntyneet, mutta tulleet epävarmemmiksi. Jos hankinta-aikomukset toteutuvat, niin ero pien- ja perhetalouksien välillä kasvaa entisestään. Talouden yhteenlaskettujen tulojen vaikutus digivastaanottimen hankinta-aikomukseen näyttäisi pysyneen ennallaan. Alimmissa tuloluokissa hankinta-aikomuksia on selvästi vähemmän. Ostoaikeet ovat maaseudulla hieman suuremmat kuin kaupungeissa toisin kuin neljännesvuosi sitten. Digivastaanottimien käytön ongelmat Kysymys: Oliko digisovittimenne käyttöönotossa ongelmia? Prosentteina digisovitintalouksista prosenttia Vastausvaihtoehdot 1/4 5/4 8/4 paljon jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa Kysymys: Onko digisovittimenne toiminnassa ilmennyt häiriöitä? Prosentteina digisovitintalouksista Vastausvaihtoehdot prosenttia 1/4 5/4 8/4 paljon jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa Kuvio 1: Digisovittimen käyttöönotto-ongelmat ja toimintahäiriöt 1 % ei lainkaan jonkin verran paljon ei osaa sanoa ongelmat digisovittimen käyttöönotossa toimintahäiriöt Näyttää siltä että kotitalouksien kokemusten perusteella digivastaanottimen käyttöönotto on ollut sujuvampaa kuin käyttö. Likimain puolella on ollut toimintahäiriöitä jonkin verran tai paljon. Maaseudulla raportoidaan jonkin verran enemmän digisovittimen käyttöönoton ongelmista ja toimintahäiriöistä kuin kaupungeissa. 5

6 Laajakaistayhteyksien yleisyys kotitalouksissa Internet-liittymän tyyppi Kysymys: Onko taloutenne internet-liittymä (haastattelija lukee taulukon vaihtoehdot) Prosentteina talouksista, joilla on internet-liittymä Internet-liittymän tyyppi prosenttia lukumäärä 1/4 5/4 8/4 1/4 5/4 8/4 ADSL-, HDSL-, SDSL- tai xdsl-laajakaista * laajakaistaliittymä kaapeli-tv:n kautta eli kaapelimodeemi wlan eli langaton laajakaista ISDN-liittymä tavallinen lankapuhelinmodeemi matkapuh.modeemi tai matkapuh., esim. Communicator jokin muu liittymä tai ei osaa sanoa * tammikuun luvut on yhdistetty, koska puhelinhaastattelussa kaapeli- ja dsl-tyyppisten liittymien erottaminen toisistaan on vaikeaa ja osuudet vaikuttavat myöhempien tutkimustuloksiin verrattuna epäloogisilta Kuvio 11: Talouden internet-liittymän tyyppi Kuvio 12: Internet-liittymän tyyppi talouden koon mukaan prosentteina internet-talouksista ADSL tai SDSL, HDSL, xdsl 1 henkilö lankapuhelinmodeemi kaapelimodeemi ISDN matkapuhelinmod. tai matkapuh. wlan jokin muu liittymä eos 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5+ henkilöä laajakaista 8/4 laajakaista 5/4 laajakaista 1/ % % Kuvio 13: Laajakaistaliittymä taloudessa prosentteina aluerakenteen mukaan pääkaupunkiseutu kaupunkim. kunnat maaseutum. kunnat Useammassa kuin joka neljännessä taloudessa on jokin laajakaistayhteys. Uusia laajakaistaliittymiä on hankittu kolmen kuukauden aikana 52 kappaletta. Laajakaistaliittymät eivät ole enää yleistyneet nopeimmin yhden hengen talouksissa. Laajakaistayhteyksiä on enemmän kaupungissa kuin maaseudulla. Laajakaistayhteyksien yleistyminen on ollut nopeinta pääkaupunkiseudulla. 6

7 Hankinta-aikomukset Kysymys: Aiotaanko talouteenne hankkia seuraavan puolen vuoden aikana laajakaistaliittymä? Prosentteina talouksista, joilla on tietokone mutta ei laajakaistaa ja kokonaislukumäärä Vastausvaihtoehdot prosenttia lukumäärät prosenttia lukumäärät prosenttia lukumäärät 1/4 1/4 5/4 5/4 8/4 8/ Lähes 15 taloudessa vastaaja arvioi, että laajakaista hankitaan puolen vuoden aikana. Niistä pääosa yhden ja kahden hengen talouksia. Hankintaa aikovien osuus kahden hengen talouksista on kuitenkin pienempi kuin muun kokoisissa talouksissa. Yhden hengen talouden hankinta-aikomukset ovat muuttuneet varmemmiksi. Kuvio 14: Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan Kuvio 15: Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana kun kotitietokoneessa internet-yhteys 6 kk:n aikana kun kotitietokoneessa internet-yhteys talouden koon mukaan tuloluokan mukaan 1 henkilö yli 4 euroa 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 + henkilöä euroa alle 25 euroa Kuvio 16: Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan Kuvio 17: Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana kun kotitietokoneessa internet-yhteys 6 kk:n aikana kun taloudessa kotitietokone mutta ei aluerakenteen mukaan internet-yhteyttä talouden koon mukaan 1-2 henkilöä vähintään 3 henkilöä muut kaupungit ja maaseutu kaikki joilla hitaampi internet-yhteys Aikeita internet-yhteyden vaihtamisesta laajakaistaksi on eniten isoissa talouksissa, mutta aika paljon niitä on myös yhden hengen talouksissa. Alimmassa tuloluokassa vaihtoaikomuksia oli jonkin verran vähemmän. Kaupungeissa laajakaistan hankinta-aikeita oli useammin kuin maaseudulla. Niistä kotitalouksista, joilla oli tietokone, mutta ei internet-yhteyttä, oli jokseenkin yhtä suuri osuus aikeissa hankkia laajakaistan kuin hitaamman internet-yhteyden omistavista. 7

8 Kysymys: Miksi ei aio hankkia laajakaistaa? (Vastausvaihtoehdot: ei ole tarvetta, voi käyttää laajakaistaliittymää muualla, laajakaistaliittymän kalleus, laajakaistaliittymän käyttöönotto on hankalaa) Prosentteina talouksista, joilla ei ole laajakaistaa Vastausvaihtoehdot ei tarvetta käyttömahdollisuus muualla liittymän kalleus käyttöön oton hankaluus paljon jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa Kuvio 18: Miksi ei aikomusta hankkia laajakaistaa? Kotitalouden paljon tai jonkin verran vaikuttaviksi arvioidut syyt sukupuolen mukaan Kuvio 19: Miksi ei aikomusta hankkia laajakaistaa? Kotitalouden paljon tai jonkin verran vaikuttaviksi arvioidut syyt talouden koon mukaan % 1 % naiset miehet tai 2 henkilön talous 3 tai useamman henkilön talous ei käyttötarvetta käyttömahdollisuus muualla korkea hinta käyttöönoton hankaluus ei käyttötarvetta käyttömahdollisuus muualla korkea hinta käyttöönoton hankaluus Kuvio : Miksi ei aikomusta hankkia laajakaistaa? Kotitalouden paljon tai jonkin verran vaikuttaviksi arvioidut syyt aluerakenteen mukaan 1 % muut kaupungit ja maaseutu ei käyttötarvetta käyttömahdollisuus muualla korkea hinta käyttöönoton hankaluus Oleellisin peruste oli, että ei ole käyttötarvetta. Naiset arvioivat käyttötarpeen puuttumisen vaikuttavammaksi syyksi kuin miehet. Miehet arvioivat useammin esteeksi korkean hinnan. Ei ole käyttötarvetta syynä oli yleistynyt toukokuuhun verrattuna. Myös käyttömahdollisuus muualla arvioitiin jonkin verran vaikuttavammaksi syyksi kuin toukokuussa. Suuremmissa talouksissa syyksi ilmoitetaan useammin korkea hinta. Suurissa kaupungeissa käyttömahdollisuus muualla on vaikuttavampi seikka, mutta ero muihin kaupunkeihin ja maaseutuun on kaventunut viime kuukausina. Käyttöönoton hankaluudesta syynä ei raportoitu usein. 8

9 Tietoturva Virukset Kysymys: Ovatko sähköpostivirukset haitanneet kotitietokoneenne toimintaa viimeisten kuuden kuukauden aikana? Kuvio 21: Ovatko sähköpostivirukset haitanneet kotitietokonetta viimeisten 6 kk:n aikana taloudessa internetliitt ä kaikki i liittymät taloudessa laajakaistaliitä useami kerran ei osaa i ei k k % % 4 % 6 % 8 % 1 % Virukset eivät näytä olevan kotitalouksissa kovin vakava ongelma. Laajakaista-talouksissa on pulmia hieman useammin kuin muissa. Haitat näyttävät olevan hitaasti lisääntymään päin. Roskaposti Kysymys: Onko kotitietokoneelle tullut viimeisten kuuden kuukauden aikana sähköposteja, jotka luokittelette ns. roskapostiksi (spammiksi), jota ette haluaisi saada? Prosentteina talouksista Vastausvaihtoehdot prosenttia 1/4 5/4 8/ ei Kuvio 22: Kotitietokoneelle tullut ns. roskapostia viimeisen 6 kk:n aikana talouden koon mukaan 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5+ henkilöä % Roskapostia saaneiden osuus on kasvussa. Yhden hengen ja usean lapsen talouksiin tulee useammin roskapostia. Syynä saattaa olla esimerkiksi nuorten internetin monipuolinen käyttö. 9

10 Kysymys: Paljonko tällaisia roskaposteja tulee likimäärin viikossa? Kuvio 22: Roskapostin määrä viikossa keskimäärin kpl 1-1 kpl 11-7 kpl yli 7 kpl % Roskapostin määrä kotikoneessa näyttää olevan vähäinen. Vain pieni osa roskapostia saavista saa sitä merkittäviä määriä. Mainittavaa muutosta toukokuun tilanteeseen ei ole. 1

11 Digivastaanottimen, internet-yhteyden ja laajakaistaliittymän omistus maakunnittain Laitteiden maakunnittaiset yleisyystiedot perustuvat vuoden 4 tammikuun, toukokuun ja elokuun kuluttajabarometrien aineistosta laskettuun keskiarvoon eli ne kuvaavat likimäärin tilannetta keväällä 4. Väestömäärältään pienien maakuntien luvuissa on muita vähäisemmästä havaintomäärästä johtuvaa satunnaisuutta. Ahvenanmaa ei ole mukana tarkastelussa. Laitteiden omistus maakunnissa prosentteina kotitalouksista Digisovitin/ Internet-yhteys Laajakaista- Maakunta digitaalinen tv liittymä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Itä-Uusimaa Kaikki keskimäärin Eniten digivastaanottimia on hankittu Etelä-Suomen maakunnissa. Digivastaanottimet ovat yleisimpiä Kymenlaaksossa, Satakunnassa. Kaikkein vähiten digivastaanottimia oli Lapissa ja Pohjanmaalla. Maakuntien väliset erot ovat suurempia digivastaanottimien yleisyydessä kuin internet-yhteyden ja laajakaistaliittymän käyttöönotossa. Internet-yhteyksiä on hankittu eniten Uudellamaalla. Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois- Karjalassa alle 4 prosentilla kotitalouksista on internet-liittymä. Laajakaistaliittymiä on Uudellamaalla eniten, joka kolmannessa taloudessa. Seuraavaksi eniten niitä oli Kainuussa, Kymenlaaksossa, Keski- Suomessa ja Pirkanmaalla. Laajakaistaliittymien osuus kaikista internet-liittymistä on suurin Uudellamaalla, Kainuussa ja Keski-Suomessa. Laajakaistaliittymien osuus kaikista internetyhteyksistä vaihtelee maakuntien välillä merkittävästi. Lisätietoja Tilastokeskus Liikenne- ja viestintäministeriö Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Viestintämarkkinaosasto tutkija Timo Sirkiä, tutkimuspäällikkö Juha Nurmela, neuvotteleva virkamies Elina Normo puh. (9) , (9) puh. (9) timo.sirkia@stat.fi juha.nurmela@stat.fi elina.normo@mintc.fi 11