KO-C00 Koneenoien uunnittelu Lakueiekkejä KO-C00 Koneenoien uunnittelu Lakueiekkejä 07 Kokoela peutuu pääoin Panu Kiviluoan ja Ea Pokan laatiaan ateiaaliin. Siältö PERUSTEET... KUORMITUKSET... 7 LIITOKSET... 0. Jouet... 0. Ruuvit.... Hitauliitoket... 8. Muita liitokia... AKSELIT JA IIDE LIITTÄMIE... 6. Akelit... 6. Akelien liittäinen toiiina... 6. Akelin liittäinen napaan... 0 5 LAAKEROITI... 7 6 PERUSVAIHTEET... 5 6. Haavaihteet... 5 6. Ketjuvaihteet... 6 6. Hihnavälityket... 65 7 KYTKIMET JA JARRUT... 68 7. Kytkiet... 68 7. Jaut... 7 8 ERITYISALUEET... 76. Peuteet ivua tehtävää. Kuoituket ivua tehtävää. Liitoket. Jouet ivua tehtävää. Ruuvit ivua tehtävää. Hitauliitoket ivua tehtävää. Muita liitokia ivua tehtävää. Akelit ja niien liittäinen. Akelit 0 ivua 6 tehtävää. Akelien liittäinen toiiina ivua tehtävää. Akelin liittäinen napaan 7 ivua 5 tehtävää 5. Laakeointi 5 ivua tehtävää 6. Peuvaihteet 6. Haavaihteet 0 ivua 6 tehtävää 6. Ketjuvaihteet ivua tehtävää 6. Hihnavälityket ivua tehtävää 7. Kytkiet ja jaut 7. Kytkiet ivua tehtävää 7. Jaut ivua tehtävää 8. Eityialueet ivua tehtävää 75 ivua 57 tehtävää 9..06
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Lakueiekkejä Keikkalaiet aakkoet Kijaien nii Pieni Io Pieni Io alfa beeta gaa elta epilon zeeta eeta theeta ioota kappa laba yy nyy kii oikon pii hoo iga tau ypilon fii khii pii oega,,, SI-etuliitteet Keoin ii Tunnu 0 5 0 0 9 0 6 0 0 0 0-0 - 0-0 -6 0-9 0-0 -5 peta tea giga ega kilo hehto eka ei entti illi iko nano piko feto P T G M k h a c n p f 9..06
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Peuteet PERUSTEET Tehtävä - Teäkinen vetotanko, jonka halkaiija = 0, on kiinnitetty päitään kuvan ukaieti. Tankoa veetään voialla = 5 k. Lake tapin A iniihalkaiija leikkaujännityken peuteella, kun e tehään teäketä E95 (e50). Myötäieen nähen halutaan vauu n =. Kuinka uui pojektiopintapaine vaikuttaa tapin ja ivulevyjen koketukea? 0 65 A 5 k 0 75 E95 (e50): vetoyötöaja = 00 MPa (KOS liite. 77 ) E95 (e50): leikkauyötöaja = 0 MPa (KOS liite. 77) Sallittu leikkaujännity, kun vauuluku otetaan huoioon all 0 MPa 70 MPa = 70 Kovakkeea on kaki leikkaavaa pintaa, joille voia jakautuu, jolloin tapin halkaiijaki aaaan allitun leikkaujännityken ja toellien leikkaujännityken avulla 5000 all 5, A tappi all 70 Pojektiopintapaine (voia jakautuu taan koko voiaa vataan kohtiuoaa olevalle pojektiopinnalle) p p A p 5000 500 0 5, 5 8,8 MPa ) Läheviittauket (ellei toiin ainittu): Aiila M. et al. Koneenoien uunnittelu,. paino, WSOY 00 (KOS) Pennala E. Lujuuopin peuteet, Otatieto 99 (Pennala) Santaoja K. Lujuuoppi I, 009 (LujI). Taulukoita y. liäateiaalia 0 (Taulukot).
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Peuteet Tehtävä - Kuvan teätanko, jonka halkaiija = 6, on kiinnitetty jouen alulevyyn juottoliitokella. Kuinka pitkä liitoken tulee olla, kun kuoavoia = 900? Juotteen leikkauutolujuu l = 50 / ja liitoken vauuluvuki utuieen nähen halutaan n = 5. Tangon ateiaali on S5 (e60). Lake yö juottoliitoken ja teätangon utokuoat. l teätanko Juotoken allittu leikkaujännity vauuluvulla n = 5 all n l 50 MPa 0 MPa 5 Liitokelta vaaittava pinta-ala allitun leikkaujännityken avulla A vaaittu all Liitoken toellinen pinta-ala Aliito l Mekiteällä A vaaittu = A liito, voiaan liitoken pituu l atkaita l all l all 900 5, 0 6 Juottoliitoken utokuoa aaaan uoaan vauuluvun ja kuoavoian avulla juto n 5900 500 Teätangon utokuoa (utolujuu R = 60 MPa) A R tuto tanko 60 079
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Peuteet Tehtävä - l SS 5:n ukaien joutavan tappikytkien iitää niellivääntöoentti T K = 00. Lake tapin ja kuiholkin välinen pojektiopintapaine kyeiellä kuoitukella. Kuinka uui on tapin taivutujännity? l l R = 65 = l = 90 l = 5 l =,5 R = 5 z = 8 Tappiin kohituva voia (kuva a) z kpl T K zr 00 7 8 0,5 Pojektiopintapaine (kuva b) p l 7,5 MPa 5 Konevatiivieti (olettaen, että kuiholkki on ääettöän joutava) Taivutuoentti Taivutuvatu Taivutujännity M l l 7 5,5 = 5,6 W 69 W M 5600 58 MPa 69 Epäkonevatiivieti (olettaen, että kuiholkki on ääettöän jäykkä ja ovite on tiukka) Taivutuoentti Taivutujännity l 7,5 M =,97 (KOS. 788, Pennala taul...) M W 97 69,8 MPa Toelliuuea tappi lepää kuoitettuna joutavalla kuialutalla, jolloin toellinen tapin noaalijännity on lakettujen jännityten väliä. Toellinen noaalijännity iippuu kui oinaiuukita ja ovitteen tiukkuueta. Jo laketaan konevatiivieti, ollaan vaalla puolella. Käytännöä tapia vaikuttaa yö leikkaujännity, joka tää tapaukea on pieni (n. 5 MPa). 5
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Tehtävä - a) Kuvan paineäiliöön kohituu tuulikuoa p T = 0,8 k/. Kuinka uui jännity aiheutuu helatuennalle (kohta )? Lakelien ykinketaitaieki oletetaan äiliön ulkohalkaiija vakioki ( u = 500 ). b) Paineäiliön tilavuu V 5,. Koeponnitukea äiliö täytetään veellä. Säiliön oa aa = 500 kg. Lake helaan yntyvä puitujännity. a) Kokonaikuoitu, joka jakautuu taaieti äiliön kokeuelle k Q pt A pt u h 0,8,5,5 5, k Makiitaivutuoentti jalutan juuea M ax 5,0,5 Ql,50 u Peuteet 8 9 h = 500 Taivutuvatu ohuteinäielle putkelle (Taulukot. tai Pennala taul...) u hela t D t,5,5 0,009 W z 6 Makiijännityket (tuulen puolella vetoa ja jättöpuolella puituta) b) M,050 5 7,68 0 0,77 MPa W z 0,057 Helaan kohituva puitava kokonaikuoa kg V g 500 kg 5, 000 9,8 676 Helan poikkipinta-ala (= kuoaa kantava pinta-ala) u A Helan puitujännity A 676 0,06 hela,5 MPa 0,009 500 500 9 0,06 0,057 Jo koeponnitu tapahtuii kohan a) tuulella olii akiipuitujännity helaa,5 MPa + 0,77 MPa =, MPa ja uuin jännity helan tuulen puolella,5 MPa - 0,77 MPa = 0,77 MPa puituta. äin ollen helaa ei eiintyii vetoa lainkaan. 6
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Kuoituket KUORMITUKSET Tehtävä - Kuva eittää pakettikuljetinta, jonka nouukula = 0. Paketit, joien kokonaiaa = 50 kg, iietään ketjun avulla alulevyä vaten. Kitkakeoin koketukea on 0,. Ketjun aa oletetaan pieneki pakettien aan innalla. Käyttöoottoin teho P = 0,55 kw pyöiinopeuella n = 80 /in. Kekiäääinen oentti kiihytykeä on M = 8,8. Moottoin hitauoentti J = 0,00075 kg. Ketjupyöän halkaiija D = 0 ja kuljettien liikenopeu v = 0,5 /. Voianiion hyötyuhe = 0,8. a) Lake käynnitykiihtyvyy ja käynnityatka kiihytettäeä noaaliin ajonopeuteen. b) Mikä on vaihteen eniöakelin vääntöoentti käynnitykiihytykeä? c) Mikä on tavittava vaihteen välityuhe? a) Liikevatu L g in co 50kg 9,8 in0 0, co0 780 Kuljetuken vaatia teho ja oottoille tuleva kuoaoentti 780 0,5 Lv P 90 W P 88 W 0,9 kw ja M L,9 0,8 80 60 Suoaviivaien liikkeen euointi oottoin akelille hitauoentiki (KOS liite 7 kaava ) J L 50 kg 0,5 v 0,8,5 0,005 kg Kiihytyoentti Ma M ML J, jota kulakiihtyvyyeki (KOS 7.- ja 7.-) M M L M M L 8,8,9 806 J J J L 0,00075 0,005 kg Kiihytyaika, kiihtyvyy ja käynnityatka 0,5,5 v t 0,08, a 6,5 ja 0,08 0,5 0,0 0 806 t 0,08 A tvax b) Vaihteen eniöakelin oentti käynnitykiihytykeä (KOS 7.-) c) M J M v L L 0,005 kg 806,9 7,5 Akelin ja ketjupyöän pyöiinopeu ja vaihteen välityuhe 0,5 80 n v a, 7,6 D 0, in ja n i in v 8,8 n a 7,6 in 7
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Kuoituket Tehtävä - Kuvaa on eitetty ketjukuljettien peiaatekuva. Kuoan aa = 00 kg ja ketjun aa k = 80 kg. Teäketju kulkee uovikikoa, jolloin voieltuna kitkakeoin = 0,5. Ketjun nopeu v = /. Käyttöoottoin teho P =,5 kw pyöiinopeuella n = 0 /in. Kiihytykeä oottoin kekiäääinen oentti M = 6,. Moottoin hitauoentti J = 0,00 kg. Vaihteen hyötyuhe = 0,95 ja ketjupyöien hyötyuhteeki avioiaan k = 0,85. a) Onko oottoin antaa kiihtyvyy allittu, kun kiihtyvyy täyellä kuoalla aa olla enintään /. b) Mikä kiihtyvyy ja käynnityaika aaaan, kun käytetään tähti/kolio-käynnitytä, jolloin kiihytyoentti on / noaalita? c) Mikä on vaihteen välityuhe, kun ketjupyöän halkaiija D = 50? a) Liikevatu Tavittava teho L g 0,5 P L 00 kg 80 kg 9,8 9,0 9,0 L v 0,95 0,85 k,5 kw Kulanopeu 0 n in 8,7 60 in Kuoaoentti P,5 kw M L L 7,76 8,7 Maahitauoentti euoituna oottoin akelille 80 kg v J L 0,0kg k 0,95 0,85 8,7 Kiihytyoentti, jota kulakiihtyvyy Ma M M L J jota kiihytyaika t 8,7 t 70, 0, M M L J 6, 7,76 0,00kg 0,0kg 70, 8
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Kuoituket Kiihtyvyy v a,8 a all eli kiihtyvyy liian uui. t 0, b) Käytettäeä tähti-kolio-käynnitytä, jolloin kulakiihtyvyy on M M 6, 7,76 0,00kg 0,0kg 8,0 Kiihytyaika 7,8 t,89 8,0 Kiihtyvyy a 0,6,89 c) Ketjun nopeu v v n D n,7 76, D 0,50 Välityuhe 0 n i in 8,6 n 76, in in 9
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Jouet LIITOKSET. Jouet Tehtävä.- Kieejoui on valitettu kyläuovaaalla jouiteäketä, jonka liukukeoin G = 800 / ja utolujuu R = 700 /. Jouen kekihalkaiija D =, vapaa pituu L 0 = 0 ja langan pakuu =. Teholliten kieteien lukuäää n = 8,5. Kokoonpuitettuna jouen pituu L c =,. a) Takita, ylittääkö niellileikkaujännity kokoonpuitetua jouea allitun avon all = 0,56R. b) Käyttötilanteea jouen puitua f = 50. Lake toellinen leikkaujännity jouea. c) Lake yö jouen jouivakio ekä kuoa noaalia käyttötilanteea. a) Jouto f = L 0 - L c = 0 -, = 77,7 iellinen leikkaujännity kokoonpuitetua jouea (KOS.-) G f n D 800 MPa 77,7 95, MPa < all = 0,56R = 0,56700 MPa = 95 MPa 8,5 ( ) iellinen leikkaujännity ei ylitä allittua avoa kokoonpuitetua jouea. b) iellinen leikkaujännity käyttötilanteea (KOS.-) G f n D 800 MPa 50 595, MPa 8,5 ( ) Toellinen leikkaujännity (KOS.-,.- ja.-) D C 8 Oletaan, että käyttötilanne on ynaainen C 0,65 K w,8 (KOS.-) C C to = K w =,8 595, MPa 70,7 MPa (KOS.-) Toellinen leikkaujännitykään, joka on niellitä leikkaujännitytä uuepi, ei ylitä allittua jännitytä käyttötilanteea. c) Jouivakio (KOS.-) G 800 MPa ( ) k 8 D n 8 ( ) 8,5 9,5 ja vataava kuoa, kun puitua käyttötilanteea tunnetaan (KOS.- tai yleiellä jouiyhtälöllä) k f 9,5 50 68 0
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Tehtävä.- Mitoita Mecee-Benzin oottoin venttiilin lieiökieejoui (langan halkaiija ja joutavien kieoten lukuäää), kun venttiilin halutaan ulkeutuvan 0 :n atkan 0,00 ekunnia. Sulkeutuneea venttiiliä jouen tulee painaa venttiilin lautata 00 voialla itukkaa vaten. Venttiilin aa on 50 g. Jouen kekihalkaiija on 5. Kaauvitauken aiheuttaia voiia ja kitkavoiia ei oteta huoioon. Jouen ateiaalin all = 700 / ja liukukeoin G = 80000 /. (Ohje: Jouivoian täytyy kekiääin olla aan kiihyttäieen tavittavan voian uuuinen, = a, = ½at ). Maan kiihyttäieen tavittava voia a Kiihytyatka, jota aaaan kiihyty, kun kiihytyatka ja -aika tunnetaan D Jouet at => a t Maan kiihyttäieen tavittava voia aan kiihytyatkan ja -ajan avulla t Jouen aiheuttaa iniivoia in = 00 (= jouen eikiityvoia venttiilin ollea kiinni). Kekiäääinen jouivoia 0,05 kg 0,0 k 50 t (0,00 ) Makiijouivoia on näin ollen 50 + (50-00 ) = 60. Kuvata aaaan jouivakioki k i ax in Eijännityken vaatia eipuitu 60 00 0 / 60 50 00 kx x k 00 x E E 8,8 k i iellien leikkaujännityken kaavata (KOS.-) aaaan langan halkaiija 8 D 8 D 8 5 60,8 700 Kieoten lukuäää (KOS.-) G n D 80000 f 8 8 ( ) (0 8, ) 7,5 (5 ) 60 0 /
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Jouet Dynaainen kuoitu Toellinen leikkaujännity (KOS.- ja.-) 765 MPa 60 5 8 5 0,65 5 5 8 0,65 w to D D D D K Toellinen jännity ylittää allitun jännityken, joten kavatetaan langan halkaiijaa jolloin kieoten lukuäää kavaa. Kokeillaan langan pakuutta,5. Kieoten lukuäää (KOS.-) 60 (5 ) 8, ) (0 (,5 ) 8 80000 8 D f G n Toellinen leikkaujännity 55 MPa,5 60 5 8,5 5 0,65,5 5,5 5 8 0,65 w to D D D D K Optiaaliin langan pakuu ja kieoten lukuäää aettuu eellä lakettujen langan pakuukien välille, jolloin ollaan aholliian lähellä allittua jännitytä. Iteointia voitaiiin jatkaa eelleen.
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Jouet Tehtävä.- Kuinka uui kuoavoia tavitaan, jotta kuvan ukaien lautajouen jouto f = 0,75h 0. Mikä on jouen jäykkyykeoin tällöin. Lautajouen itat ovat: D e = 5, D i =,, t = 0,9 ja h 0 = 0,7 (Saja B, DI 09). Jouiateiaali on teätä. Ryhät ja l 0 D e D i t h 0 Lautajouen jouivoia on (Taulukot) E t f h0 f h0 f KDe t t t t t 5,060 0,9 0,750,7 0,7 0,750,7 0,7 0,750,7 86 0, 0,705 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 iä,05,05 K 0,70,05 ln,05 ln,05 D 5 e,05 D i, Jäykkyykeoin aaaan yhtälötä f E t h0 h 0 KDe t t f t f t 5,06 0 0,9 0,7 0,7 0,75 0,7 0,75 0,7 / 0, 0,70 5 0,9 0,9 0,9 0,9 Jouto f 0,75h0 0,75 0,7 0,55 Joutokäyä 500 50 000 ( f ) 750 500 50 0 0 0. 0. 0.6 0.8 f ()
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Ruuvit. Ruuvit Tehtävä.- Laippakytkien puolikot kiinnitetään toiiina oviteuuveilla M6x85 8.8, joita on 0 kappaletta. Ruuvien jakoypyän halkaiija D = 80 (= kitkapinnan kekihalkaiija). Ruuvit on kiitetty iten, että uuvin vetojännity on 80 % yötöajata. Onko laippojen väliten kitkavoiien iitää vääntöoentti iittävä, kun vauuluvun luitoon nähen tulii olla,5? Laippojen välinen kitkakeoin = 0, ja kytkielle iloitettu oentin iitokyky T = 500. Kiinnity kyenellä oviteuuvilla M6x85 (8.8) jakoypyälle 80. Eikiity iten, että uuvin vetojännity on 80 % yötöajata, joka kyeielle uuville lujuuluokaa 8.8 on 60 MPa (KOS taul...-). Jännitypoikkipintaala A = 57 (KOS taul...-). Ruuvien eikiityvoia on yhteenä n 0,8 A tot = 0 0,8 60 ikä aiheuttaa kitkapinnalla kitkavoian tot 80000 0, 96500 57 80000 Jakohalkaiijalla, joka on yö kitkapinnan kekihalkaiija, voiaan tällä kitkavoialla iitää vääntöoentti D 0,8 M v 96500 50 jolloin vauu luiton uhteen M v 50 n,08 T 500 <,5 (vaaittu vauu), eli laippojen iitää vääntöoentti ei ole iittävä.
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Ruuvit Tehtävä.- Vetopyöätön uueaa pyöää haakehä kiinnitetään kuuiokolouuveilla (M0, lujuuluokka 0.9) taaupyöätön unkoon. Ruuvin kannan halkaiija on K = 6 ja eiän halkaiija D B =. Lake aennukea aatava uuvin akiaalivoia ja itä vataava kiityoentti, kun uuvin vetailujännity aa olla 90 % yötöajata. Kitkakeoin kieteeä ekä kannan ja alutan välillä on G = K = 0,. Kuinka uui vääntöoentti voiaan liitokella iitää, kun uuveja on 8 kpl ja kitkakeoin haakehän ja taaupyöätön välillä on 0,5. Haakehä M0 00 Ruuvia valliteva vetojännity: (KOS..6-5) prp0, M, P,55 G 0 0 KOS taul... : 9,06 8,60 P,5 AS 58 KOS taul... M : Rp0, 900 0,9 900 9,06,55 0, 8,59,5 9,06 66,6 Ruuvin aennuken aikainen uuin akiaalinen uuvivoia (KOS..6-6) SP M AS 66,6 58,0 8,6 k Kokonaikiityoentti: (KOS..6-0) P Ma M,55G KDk,5 8,6 k,55 0, 9,06 0,,5 6600 6,6 iä K DB 6 D k,5 Siiettävä vääntöoentti (ei. kaavaa KOS 7.- oveltaen) 0,00 M v 8 SP 8 8,6 k 0,5 6 5
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Ruuvit Tehtävä.- Paineäiliön kani kiinnitetään kahekalla uuvilla, joien kiee on M ja lujuuluokka 8.8. Ruuvien jouivakio k S = 500 /µ ja alutan jouivakio k P = 000 /µ. Aennuvaiheea uuvit kiitetään iten, että eikiityvoia V = 0,6 R ela S, joa A S on uuvin jännitypoikkipinta. Käyttötilanteea äiliön paine p = 70 ba. Voianvaikutupiteien etäiyyttä kuvaava uhteellinen luku on tää tapaukea n = 0,7. a) Lake uuvin akiikuoitu ja akiivetojännity. b) Kuinka uui on liitopinnaa vaikuttava puituvoia käyttötilanteea? paine p 50 Ruuveja 8 kpl Lujuuluokka 8.8. & M: ReL = R p0, = 60 /² (KOS taul...-) A S = 8, (KOS taul...-) Eikiityvoia V = 0,6 R el A S = 0,6 60 MPa 8, 70 Paineeta aiheutuva ulkoinen kokonaikuoa = pa Kuoa jakaantuu 8:lle uuville A p n 7 0 6 Pa 0,5 8 5,6 k Liävoiakeoin (KOS..5-) (huoioiaan liitoken kontuktio kijan KOS kuvan..5-7 ukaieti): n k S ks kp 0,7 500 500 000 0, Makiivoia (KOS..5-) Sax= v + A,7 k + 0, 5, k 5,97 k Makiivetojännity uuvia Sax ax A S 5970 8, 7 Liitopinnaa vaikuttava puituvoia (KOS..5-7) KR V - (-) A,7 k - (- 0,) 5,6 k 0,5 k 6
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Ruuvit Tehtävä.- Mikä on Meui oottoin ylintein kannen tiivitävä voia ja uuvivoia, kun uuviin (kiee Mx,5) kohituu A = 0 k ulkoinen voia kuvaa eitetyllä tavalla. Sylintein kannen ja tiiviteen jouivakio on 80 5 /. Eikiityvoia uuvia on 0 k. Ruuvin ateiaalin kiokeoin on 0 GPa. Mitat: l = 0 = 0 (ohennettu, ileä) l = 0 = l = 60 = 0 (ohennettu, ileä) l = 0 Kani Sylintei A l l l l 0 l Ruuvin jouivakio (luvun KOS..5. ukaan). Ruuvin kanta (KOS..5-) 0GPa ES A k 0 98008 0, 0, A Lieiöäiet kieteettöät oat (KOS..5-8) ES 0 0 GPa k 8668, ES 0 GPa k 750 l 0 l 0 ES 0 0 GPa k 7889 l 60 Kieteinen vapaa oa (Mx,5 taajakiee, kieeoan yänpoikkipinta-ala A = 86,, KOS taul...-). Sylintein kannea on tyypillieti taajakiee k A E l 86, 0 GPa 0 S 80800 Sylinteiyhää olevan kieeeiän ja uuvin yhteinen jouivakio (KOS..5-0) 0,5 0, 0,5 0, k 5 kgm 87000 S S 0 GPa 86, 0 GPa, E A E A Ruuvin kokonaijouivakio on näin ollen (jouet ajaa) (KOS..5-9) 5 k S k 98008 8668 750 7889 i 0 i 80800 87000 Ruuvin kokonaivoia (KOS..5- ja..5-) 0,5500 nk S S V Sa V A 0 k 0 k 0,8 k ks kp 500 800000 Sylintein kantta tiivitävä voia (KOS..5-7) 0,5500 KR V ( ) A 0 k 0 k 0,8 k 500 800000 500 Lakettu tapau ei ota huoioon kannen tiiviteen ja ylinteinkannen itä toennäköiein eilaiia jouivakioita, eikä valinta voian vaikutupiteen paikata (n = 0,5) ei välttäättä ole täyin oikea. Tehtävän annoa ei kuitenkaan eikeen annettu jouivakioita ylintein kannelle ja kannen tiiviteelle. 7
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Hitauliitoket. Hitauliitoket Tehtävä.- Laatta, jonka pakuu on 0, on hitattu palkkiin kahella pienahitillä kuvan ukaieti. Laatan kekellä vaikuttaa taattinen kuoa. Lake allittu voian avo a) ykinketaiella itoitutavalla b) jakaalla jännityket koponentteihin. 0 Laatta ja palkki ovat teätä S5 (e 7). Hitin a-itta on ja =,5. 0 a) S5:lle (t = 0 ): f vw, = 08 / f u = 60 / Sallittu voia ykinketaiella itoitutavalla (käytetään oavauukeointa,5) (KOS.-8 ja.-0) w A f vw, f vw, 08 al 0, k,5 b) Jännityket lakentapinnalla (KOS kuva.-), kun oavauukeoin otetaan huoioon in in ja al al co co ll al al a l Sallittu voia jakaalla jännityket koponentteihin ja lakealla vetailujännity (Taul.) (S5: w = 0,8 taul.) vet w M fu ll al in co 60 al in co,5 0,8,5 in all 0 w fu M 0 o co 0 o 5,7 k Ykinketainen itoitutapa on konevatiivinen. Tää tapaukea konevatiiviuu näkyy iinä, että ykinketaiella itoitutavalla allittu voia on pienepi, eli ollaan vaealla puolella. Huo. Stanain SS-EV-99-- voiaaolo on päättynyt..00. Myö kotiaiet tanait SS 7 ja 78 on kovattu. Vataavat uuet tanait ovat SS-E 99--, -8 ja -9. 8
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Tehtävä.- Kuvan kiinnike (pakuu = 0 ) on hitattu pienahitein I- palkkiin. Valite vaaka- ja pytyauojen a-itat, kun kuoavoia Q = 7 k. Mateiaalina on teä S5 (e7). Mitat on annettu kuvaa. h = 60 Hitauliitoket e = 85 = 0 p f 08 MPa (Taul., KOS taul..-) wall(s5 ) vw, Oavauuketoiella =,6 uuennettu lakentakuoitu on,67 k = 59, k. Kuoavoian Q aiheuttaa oentti pytyhitin kekipiteen P kohalla (KOS kuva.-0) M t Qe 5900 0,85 095 Vaakaauoia vaikuttavat vatakkaiuuntaiet voia (KOS kuva.-0) l = 0 Q = 7 k vaaka M t M t h h 095 6850 0,60 Pytyauaa vaikuttava voia (KOS kuva.-0) pyty Q 5900 Hitien alutavat a-itat a vaaka, in l vaaka wall pyty a pyty, in h wall 6850,7 0 08 MPa 5900,78 60 08 MPa Vaatiukena on, että a pyty a vaaka, joten voiaan valita a = olepiin auoihin. Takitetaan ehot, jotka vaaitaan, että tää lakentatapa ylipäätään olii voiaa (KOS Kuva.-) l 0 00 a OK! l h 0, 75 OK! a a OK! vaaka pyty Lakentatapa oli voiaa! 9
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Hitauliitoket Tehtävä.- Määitä kuvan ukaien levykovakkeen pienahitin a- itta, kun kovakkeeeen vaikuttavat aanaikaieti taattiet itoitukuoat = 5 k ja M = 5,0 k. Levyn ateiaali on S5 (e7 B). 0 80 Kuoituketa aiheutuvat jännityket: M 6 M M M M M I e 0 (Alainekit viittaavat kuoitukeen ja piteeeen) l I e 0 xy S Ib 0 z (LujI, Taulukot) A ax Kovakkeen poikkipintauueet (Taulukot, LujI. 96) 80 6 6 I bh 7,780 (jäyhyyoentti) e = 90 l = 0 Takatellaan pitettä joa yhitetyt jännityket ovat uuiillaan 6 5,00 5,00 0 x M 90 90 9,5 6 6 7,780 7,780 t x xyt, 0 (KOS.-) a a Vetailujännity (Taul., KOS.-7) xt xyt t vet ( ) x xy a a a Hitin a-itta on oltava vähintään w Mt 0,8,56 a x xy 9,5 0,9 f u 60 S5: f u = 60 / (Taul., KOS taul..-), w 0, 8 ( Taul., KOS taul..-) Valitaan a =. w fu M 0
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Hitauliitoket Tehtävä.- Teätappi (S55), jota kuoitetaan voialla, kiinnitetään alutaan (S55) juottoliitokella. a) Kuinka pitkä (u) liitoken tulee olla, jotta e olii yhtä vahva kuin tappi? Tapin vetoutolujuu R = 50 /, ja juotteen leikkau-- utolujuu l = 05 /. b) Kuinka uui voia allitaan, jo juottoliitoken vauuluvuki utoon nähen halutaan n =? c) Mikä tulee olla pienahitin a-itta, jotta liito ketää b-kohan voian? Lake käyttäen ekä ykinketaita että takepaa itoitutapaa (koponentteihin jakoa). Kuoan oavauuketoiena käytetään avoa,6. u a) Aetetaan tapin ja juottoliitoken utokuoat yhtäuuiki, jota aaaan juottoliitoken pituu u ( = ) R 50 MPa R l u u 7,5 l 05 MPa b) Sallittu voia toellien leikkaujännityken ja allitun leikkaujännityken avulla l n u c) Pienahiti on tapin yläpäää. Ykinketainen itoitutapa (Taul., SS-E 99--8) l u 05 MPa 7,5 9,k n S55 (e 50) (t < 0 ): f y = 55 /, f u = 50 / ja f vw, = 6 / fvw, a L a = fvw, L fvw,,6900, 6 MPa Valitaan a = (a-itan tulee olla vähintään ). Takepi itoitutapa koponentteihin jakaalla a vet ( ) f u a w M 0 w a f M u,6 900 0,9,5,6 50 MPa Valitaan a = (a-itan tulee olla vähintään ). Havaitaan, että ykinketaiepi itoitutapa on konevatiivinen, koka illä a-itta tulee uueaki kuin koponentteihin jakaalla.
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Muita liitokia. Muita liitokia Tehtävä.- Kuvan ukainen paku teäkovake niitataan 0 pakuun teäpalkkiin ykileikkoiella niittiliitokella. iittiaineen allittu pintapaine on 90 /² ja allittu leikkaujännity on 95 /². Kovake ja palkki ovat lujepaa ainetta kuin niitit. Kuinka uui aa voia kokeintaan olla? 5 80 00 5 iitteihin kohituvat voiat Moenttitaapaino piteen A uhteen 00 - Bx 80 = 0 Bx = 00/80 = 5/ Bx Voiataapaino vaakauunnaa By Ax - Bx = 0 => Ax = 5/ Voiataapaino pytyuunnaa (oletetaan voian taan jakautuinen) By + Ay - = 0 => Ay = By = / Ax iiteiä vaikuttavat eultanttivoiat Ay 5 9 RA RB x y, 5 6 Lakenta niitin leikkautuien ukaan (KOS.-), kun = (leikkautaojen lukuäää niittiä kohen) 95 ( ) R 6,75 k A,5,5 Lakenta niitin pintapaineen ukaan (KOS.-) R, 5 p t t t p t,5 90,5 Makiikuoavoia = 6,75 k äääytyy niitin leikkautuien ukaan.,5 k
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Muita liitokia Tehtävä.- Eään jauhihnan liito on toteutettu viiellä DI 660:n ukaiella kupukantaniitillä (kt. oheinen taulukko). iittien ateiaali on S5 (e 7) ja ne ijaitevat liitokea kuvan ukaieti. Määitä niitin halkaiija ja vaaittavan eiän halkaiija ajakuoitutapaukea. Kuinka uui tulee hihnan leveyen b vähintään olla, kun ateiaalin all = 00 /. b = 000 Jouiteä R = 00 / Kupu- ja uppokantaniittien ittoja (). D R e k l Kupukantaniitti DI 660 75 D Uppokantaniitti e k l DI 66 iitin halkaiija ),5 (,5) 5 6 (7) 8 Pään halkaiija D,5, 5, 6, 7 8,8 0,5, Pään kokeu k DI 660 DI 66,,5,,8,,,8,,5,6,,5,8 Pään pyöity R,9,,8,,8,6 5,7 6,6 7,5 Reiän halkaiija,,8,,7, 5, 6, 7, 8, Poikkipinta-ala ( ) A,8 6, 8,0 0,7,5,,,0 55, ) Sulkeia olevia avoja tulee välttää. A on niitatun niitin poikkileikkau. Oletetaan leikkauvoian jakautuvan taan niiteille 000 n 5 00 Jaulta ootetaan luotettavaa toiintaa, joten e vataa kuoitutapauta KT (KOS. 09), jolloin allittu jännity on a 0,66Re, Re 5 Ketoehto niitin leikkaujännitykuoitukelle (KOS.-) all 0, 6 a ( ykileikkeinen liito) iitin leikkaujännity (KOS.-), A liiauaa 00 0,6 0,66 5 all 5,7 Valitaan taulukota DI 660 ukaien niitin halkaiijaki = 6 ja eiän halkaiijaki = 6,, jolloin A =,.
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Muita liitokia Takitetaan niitin pintapaine p pall 0, 5 a, 50, 665, 7 t 00 p 87,5 p all 6, Laketaan niittien eikien etäiyyet DI 0 -tanain ohjeien ukaan (KOS. 09) e,5,5 6, = 9,6 eunaetäi yy a 6, =9, niittijako Hihnan iniileveyeki aaaan b 9,6 +9, = 8, Jännity hihnaa on 000, A 8, - all 6, Hihnan levey täytyy ii itoittaa jännityken ukaan Ain A b 000 all 00 b t 60 60 Valitaan b = e = 0 a = 0 e =. 60 6, =,8
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Muita liitokia Tehtävä.- 50 00 Kuvan ukainen 8 levytä valitettu uloke on kiinnitetty viiellä niitillä, joien halkaiija on 6. iitin all = 0 / ja allittu pintapaine all = 0 /. Kuinka uui aa voia enintään olla? 50 Pytyuoa voia on joka niitille yhtäuui: V 5 iittien etäiyy painopiteetä 75 a 06, co5 R T V T V R V T V V R 75 R T 75 Kekiäinen niitti on niittiyhän painopiteeä, joten e ei kanna taivutuoenttia. 75 = T 06, 75 T = a V R Kuvata nähään, että oikeanpuoleiiin niitteihin kohituva voiien eultantti on uuin. T T T co 5 x y R Tx y 0 a a 5 75 75 T V co5 co5, Mitoitu allitun leikkauken ukaan (KOS.-) =6 + =7 T y T T x R A all,0 A,0k all 7 0 5,0 k Mitoitu allitun pintapaineen ukaan (KOS.-) R p pall t,0 tpall 8 7 0 0,k,k Eli allittu voia on kokeintaan (äääytyy leikkauken ukaan) all =,0 k 5
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelit AKSELIT JA IIDE LIITTÄMIE. Akelit Tehtävä.- Kuvan kiilahihnapyöä, jota käytetään akelin päätä ähköoottoilla (n = 55 /in), on kiinnitetty akelin kekelle kiilaliitokella. Hihnavoiien uunnat on eitetty kuvaa. Lake akelin halkaiija hihnapyöän kekellä, kun kiilauan lovenvaikutuluku K ft =,7 ja vauuluvuki halutaan,5. Akelin ateiaali on E5 (e 60). = 5,5 k =,5 k p = 5 L = 60. 0 Akelia taivuttava voia (= voiien eultantti) co0 in0 5500 500 co0 500 in0 680, Laakeivoiat, kun hihnapyöä kekellä akelia a = b = / 0 Pyöivä akeli; vaihtuva taivutuoentti akelin kekellä a L/ b M t a L 0,6 0 7,6 L= 60 Vakiovääntöoentti (kuvaa T=M v) M v 0,5 p 5500 500 90 Akelin halkaiijan alutava itoitu, Söebegin lakentaenetelällä (E5: tw 00 MPa, Re 0 MPa KOS Liite ). Akelia vaikuttaa vaihtuva taivutu ja vakiovääntö (KOS taul..-) n Kft M t M v tw Re,5,7 7,6 90 6 6 000 0 0 0,5 Seuaava tanaihalkaiija olii (KOS taul..-), utta e on ähköoottoin akelinpään koko. Valitaan tanaihalkaiija = 5, jolle on aatavia vieintälaakeeita. On yytä huoauttaa, että Söebegin kaavalla aaaan alutava avio akelin halkaiijalle, jota voiaan käyttää lähtöavona vainaiea väyitakatelua. Vataavan tehtävän vainainen väyitakatelu on eitetty eepänä. 6
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelit Tehtävä.- Kuvat eittävät potkuin väliakelointia ja alennuvaihetta. Millä peuteella avioiit a) potkuin väliakelin tavittavan halkaiijan uuuuluokan? b) alennuvaihteen ulotuloakelin tavittavan halkaiijan uuuuluokan? c) Lake alutavat akelin halkaiijat e. akeleille kuvien ja euaavien tietojen peuteella - väliakeli: P = 6 kw, n = 500 /in - ulotuloakeli: M V = 0,8 k, jakohalkaiija = 7, = 0, = 0 - olepien akelien ateiaali S55 (e5): R e = 5 MPa ja tw = 50 MPa. a) Akelia on pelkkää vääntöä (vakiovääntö, jolloin väyttävää kuoituta ei eiinny)! Alutava itoitu tehään eiekiki Söebegin kaavalla (KOS taul..-). b) Akelia on vakiovääntö ja vaihtuva taivutu (väyttävä kuoitu). Alutava itoitu tehään Söebegin kaavalla (KOS taul..-). c) Väliakeli Vakiovääntöoentti, joka laketaan tehon ja pyöiinopeuen avulla P 6000 W P Mv Mv n M v 605 n 500 60 Söebegin ukaan (KOS taul..-): pelkkä vakiovääntö, jolloin M va = 0 ja M v = M v ja alutavaki vauuluvuki valitaan n = (KOS taul..-) M 605 v D 7, 6 Re 50 / Valitaan tanaihalkaiija D = 75 (KOS taul..-). 7
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelit Vaihe Ulotuloakelin haapyöän kehävoia jakohalkaiijalla (KOS 6.-65) t v M 0800 98 0,7 Ulotuloakelin haapyöän akiaalivoia, joka johtuu haatuken vinoueta (KOS 6.-67) tan 98 tan0 875 a t Ulotuloakelin haapyöän aiaalivoia (KOS 6.-66) tan tan 0 t 98 868 co co0 Akelin taivutuoentti haapyöän kohalla kootuu kaheta ei taoa (kohtiuoia toiiina nähen) vaikuttavata taivutuoentita (ekitään akeliväli l = 95 ja haapyöän kekikohan etäiyy uloiata laakeita a = 90 ja b = l - a). Haapyöän vinouuunta ei käy ili kuvata, joten valitaan akaati kuoitetupi tapau/uunta kippioentin kohalle. a b M t a l 0,9 (0,95 0,9 ) 0,7 868 875 6 0,95 a b 0,9 (0,95 0,9 ) M t t 98 l 0,95 Moenttien eultantti M t Mt M t (6 ) ( ) 5 Akelia vakio vääntö ja vaihtuva taivutu ovelletaan Söebegin lakentakaavaa (KOS taul.-) n = K ft =,6 (valitaan KOS taul..- ukaan) (KOS kuva.-, tappijyiellä tehty kiilaua, epäkonevatiivinen valinta) n D Kf t t M M v tw Re,6 5 (0800 ) 6 500 6 50 0,5 Valitaan tanaihalkaiija D = 0 (KOS taul..-). On yytä huoauttaa, että Söebegin kaavalla aaaan alutava avio akelin halkaiijalle, jota voiaan käyttää lähtöavona vainaiea väyitakatelua. 8
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelit Tehtävä.- Kuva eittää kohita A ja D laakeoitavaa tehoniitoakeliton väliakelia. Akelia kuoittaa vakiouuuinen ja -uuntainen pitevoia =,9 k. Akelin ateiaali on teä E95 (e50) ja pinnankaheu Ra =,6. Lake vauu väyien uhteen. Vakiouuuinen ja -uuntainen poikittaivoia aiheuttaa pyöivään akeliin vaihtokuoituken.väyielle altteipia paikkoja ovat akenteelliet epäjatkuvuukohat, jo liäki kuoitu on ekittävää. Tää tapaukea väyielle alttiita kohtia ovat B ja C, joita B:ä on uuepi halkaiijoien eotu (= ekittäväpi epäjatkuvuu) ja liäki uuepi taivutuoentti. Voiataapainoehto pytyuunnaa A D 900,9k 5 5 Moenttitaapainoehto piteen A uhteen A D 0,5 = D 0,550 900 0,5 D 0,550 Sijoittaalla tää voiataapainoehtoon aaaan tukivoiaki piteeä A ja taivutuoentiki piteeä B 900 777 ja M 0,50 9, A Taivutuken aiheuttaa niellijännity halkaiijaltaan akeliin M B M 9, 9, B ni 60, MPa W B 7 Makiijännity, kun otetaan huoioon loven vaikutu (KOS.6-6) iä ax q K 0,8,65 60, MPa 9,8 MPa t ni B A q = 0,8 (lovihekkyy (KOS taul..6-6) valittiin konevatiiviin eli vain tapau) K t =,65 (loven uotoluku =,65, kun D/,9 ja / 0,09, KOS Liite, b-kuva.77) Otetaan huoioon kappaleen koon ja pinnanlaaun vaikutu väyilujuuteen iä k k tw k k 0,87 ( R two 60 MPa 0,87 0,87 60 MPa 96,8 MPa 500 MPa, Ra,6, KOS kuva.6 - ) 0,87 (, KOS kuva.6 - ) two Koka työkentelypiteeä kekijännity on nolla, ei Sithin piiota tavita, vaan vauu väyien uhteen voiaan ääittää uoaan n tw ax 96,8 MPa, 9,8 MPa 9
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelit Tehtävä.- Kiilahihnapyöä on kiinnitetty akelin kekelle kuvan ukaieti. Hihnavoiien uunnat on eitetty aaa kuvaa. Hihnapyöän kohalla akelia on kuvan ukainen olake. Määää akelin vauuluku olakkeen kohalla, kun ovaaalla valitetun akelin ateiaali on E95 (e50) ja vääntöoentti on tykyttävä. = 5,5 k =,5 k p = 5 L = 60 R = Akelia taivuttava voia ( co0 ) ( in0 ) (5500 500 co0 ) (500 in0 ) 680, Taivutuoentti olakkeen ulkoeunaa M tax L 50 680, 0,6 50 7 0,050 80 80 Vääntöoentti M v 0,5 p 5500 500 90 0 iellinen akiitaivutujännity olakkeen kohalla M tax 7000 ni 9, MPa 5 iellinen akiileikkaujännity olakkeen kohalla 6M v ax 6 90000 6, MPa 5 50 80 iellinen jännitytila olakkeen kohalla (kekijännity jännityaplitui) 0 MPa 9, MPa (vaihtotaivutu) ni a ni a 8,MPa 8, MPa (tykyttävä vääntö) Loven uotoluvut 5 60 D 60 0,09,, 5 5 (KOS Liite, kuvat b ja f.77) K tt,75, Ktv, / R Lovihekkyy q = 0,8 (lovihekkyy (KOS taul..6-6) valittiin konevatiiviin eli vain tapau). 0
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelit Loven vaikutuluvut (KOS.6-7) K K ft fv q( Ktt q( K Kojatut jännityket K to K to tv ft fv ) 0,8 (,75),6 ) 0,8 (, ),,6 9, MPa 0,6 MPa a ( a ), (8, 8,) MPa 0,7 MPa 0,7 MPa Kappaleen koon ja pinnanlaaun vaikutu k = 0,8 (Ra =,, ovaaalla voiaan päätä paepaankin laatuun, R = 500 / ) k = 0,8 ( = 5 ) Kojattu Sithin piio w k k wo 0,8 0,8 0 MPa 57 MPa Vakiouoonvääityienegiahypoteei (VVEH) veta a a 0,6 MPa 0,7 MPa 5,8 MPa vet 8,5 MPa Piietään kojattu Sithin piio (e50, veto-puitu, KOS Liite ). Kuvata aaaan vauueki n OB OA 70 8,5,8
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelit Tehtävä.-5 Kuvan akelia on laakeeien aennuviheen euaukena taipua =. Pyöiiliikkeen aikaanaa tykyttävä vääntöoentti, M vax = 5. Akeli on valitettu ovaaalla teäketä E5 (e60). Loven vaikutuluvut kekiäien laakein kohalla ovat K ft =,6 (taivutu) ja K fv =, (vääntö). Mikä on akelin kokonaivauu? Akelin aitetuin kohta on akelin puoliväliä, joa aennuviheetä aiheutuva taivutujännity on akiiaan. Vääntöoentita aiheutuu niellileikkaujännity kekiäien laakein kohalle 6 M vax 6 M v ax 65000 ax K fv, (0 ) Väännötä aiheutuva leikkaujännity: kekijännity ja jännityaplitui (tykyttävä vääntöoentti) a ax 55,5 Aennuviheetä aiheutuva taivutuoentti Siityä l 8EI (KOS Liite, kohta 8) 8EI l Taipuata aiheutuva taivutuoentti M l EI l ax iä I (Taul.) 6 Taivutujännity: ni M t ax 6060 0 E 6E 8 6 l l (550 ) Makiitaivutujännity ax K ft ni,6 8 Taipuata aiheutuu vaihtokuoitu a MPa, 0 MPa MPa
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelit Koon ja uoonkeoin k ja pinnanlaaunkeoin k k = 0,9 (KOS Kuva.6-) k = 0,8 (akeli ovattu ) (KOS Kuva.6-) Kojattu Sithin piio k w k w0 Ra, 0,90,870 0, Laketaan vetailujännityket VMVEH:n (Vakiouoonvääityienegiahypoteei) ukaan (Pennala): Jännityaplitui vet a a a ( MPa) (55,5 MPa) 6,5 Kekijännity vet 0 (55,5 MPa) 96, Piietään kojattu Sithin-piio (e 60, veto-puitu, KOS Liite ). Tää näkee käytettävän yö taivutuväyilujuupiiota, jolloin vauuluku kavaa hiean uueaki. Liäki ei lähteien väyilujuuet poikkeavat jonkin vean toiitaan. Laketaan vauuluku n OB 0 OA 96,,
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelit Tehtävä.-6 Kuvan akeli on laakeoitu kahella palloaiella ullalaakeilla, jotka ovat yetieti kekellä olevaan olakkeeeen nähen (laakeipaikat ekitty kuvaan, laakeiväli L = 00 ). Pyöivän akelin kekellä on kuoavoia = 00 k, jonka uunta on uuttuaton (alapäin). Lake akeliolakkeen vauuluku väyieen nähen DI 7 ukaan (k. Taulukot), kun akeliateiaalina on nuoututeä CiMo6. Pinnankaheu R z = 5 µ. Ra0,8 Ra0,8 O 75 O 85 O 75 70 80 00 7 600 R5 Taivutuoentti aa akiiavon kekikohaa, joa kuitenkin poikkipinta-ala on uuepi. Lovivaikutu eiintyy olakkeen kohalla, joa taivutuoentin avo on 00000 0,00 0,7 M l 00 Taivutujännity (vaihtuva) M 00 ta 77,MPa W 0,075 Mateiaalina on nuoututeä CiMo6, jonka lujuuoinaiuuet ovat: - utolujuu R 00 /, yötölujuu R e 000 / - taivutuvaihtolujuu tw 600 / Olakkeen uotoluku taivutukea t 0,6,6 t 0, t D,75 iä = 5, = 75, D = 85 ja t = 5. Jännitygaientti taivutukea, ( ), ( 0,67) - G' 0,57 5 iä (/D > 0,67 ja > 0) t 5 5 0,67 Teknologinen koonvaikutu ( eff = D = 85, B = 6 ) 85 0,6 lg eff K 0,6 lg 0,8 B 6
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelit Lovivaikutuken tukiluku n Re ( ) 0, G' 0 7 / 8 / 0, 7 / 0,57 0,05 iä R e( ) K( eff) Re ( B) 0,8000 / 8/ Lovenvaikutuluku taivutukea t,75 t,7 n,05 Geoetinen koonvaikutu taivutukea ( 7,5 50 ) 75 lg lg 7,5 7,5 K 0, 0, 0,86 lg0 lg0 Pinnankaheuen vaikutukeoin R ( ) 0, lg lg t μ R K z 0 / 5μ 0,8 00 / 0, lg lg 0,89 μ 0 / Pinnan lujittaita ei ole tehty, joten K V =. Kokonaivaikutukeoin aaaan yhtälötä (taivutu) t,7 Kt, ( ) K Kt KV 0,86 0,89 Rakenneoan väyilujuu (taivutu) tw ( B) K( eff) 6000,8 twk 8, / Kt, Rakenneoan allittu jännityaplitui (taivutu, kekijännity v 0 ) tadk twk tk v 8, / Vauukeoin tadk S,95 ( Sin,) ta 5
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelien liittäinen. Akelien liittäinen toiiina Tehtävä.- Oikoulkuoottoi, jonka teho P = kw, pyöiinopeu n = 50 /in ja hitauoentti J = 0,075 kg, on puhaltien käyttöoottoina. Puhaltien kuoaoentti T L = 68 ja hitauoentti J L = 0,5 kg. Valite oottoin ja puhaltien välille joutava kytkin, kun ypäitön läpötila on 5 C ja käynnitykiä on 50 ketaa tunnia. Käynnitykeä ähköoottoin oentti T AS on kakinketainen niellioenttiin T A nähen. Jouto-oan ateiaali on luonnonkuia. J M J K J K J P C T enaflex-kytkiet Oinaiuu 0 50 60 70 80 90 00 0 0 0 60 80 Pyöiinopeu n ax (/in) 500 500 000 600 00 000 600 00 050 800 600 500 Vääntöoentti T K () 66 7 50 75 500 675 875 0 5 770 670 T Kax 6 60 8 87 759 096 57 7 57 567 99 655 T KW 6 5 8 7 8 5 56 59 90 556 7 Vääntöjäykkyy (/ ) 5 6 6 9 6 78 96 70 778 7 Suuennukeoin V R 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 Suht.vaiennu 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Mak. äteitt.poikkaa (),,,6,9,,,6,9,,7,,8 Mak. ak.iityä ( ),,7,0,,6,0,,7,0,6 5, 6,0 Hitauoentti J * k 0,005 0,0 0,085 0,085 0,067 0,09 0,85 0,5 0,6 0,7,5,0 J k 0,006 0,00885 0,0 0,095 0,09 0,06 0, 0,7 0, 0,5 0,77,5 J k 0,0007 0,005 0,005 0,009 0,08 0,0 0,055 0,08 0,7 0,55 0,8 0,85 * J k ja J k iippuvat väliakelin koota, J k on puolet yetietä peukytkietä. Kokoja 70 80 toiitetaan yö jouto-oalla, jonka vääntöjäykkyy on puolet taulukon avota. Joutoateiaali on luonnonkuia. J K J K J K J K kuioa kuioa Moottoin kulanopeu ja niellioentti 50 n in 60 5,8 in Moentti käynnitykeä T AS = T A 5 ja T A P 000 W 7,6 5,8 6
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelien liittäinen iellioentin välity (KOS Liite.-,. 70, kaava ) T K T S t = 68, = 95, iä S t = läpötilakeoin =, (KOS taul.. 7) T = T L = 68. Vääntöoenttiyäyket (kaava,. 7) T Kax T SS zs t = 7,,, =,8 iä S z =, ; S t =, (Taulukot ja,. 7) S A =,8 (DI 70 T:n ukaan S A,8) TAS SA 5,8 T S 7, (kaava,. 7) 0,7 J J 0,075 kg 0,7 J J L 0,5kg Valitaan kytkieki 70, jolle T K = 50 ja T Kax = 87 Huoioiaan vielä kytkien puolikojen hitauaat (J k + J k = J k) J = J + J k = 0,075 kg + 0,095 kg = 0,0 kg J = J L + J k = 0,5 kg + 0,009 kg = 0,509 kg J 0,0 kg 0, J 0,509 kg 5,8 T S, 0, T Kax,,, = 88 OK Huo! Käynnitykeä kuoaoentti T L = 0. 7
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelien liittäinen Tehtävä.- Valilaitoken ullakuljetinta käytetään haavaiheoottoilla kuvan ukaieti. Moottoin teho P = kw pyöiinopeuella n = 0 /in. Moottoin hitauoentti J = 0,0 kg ja akiioentti T AS =,T A. Vaihteen välityuhe i =,. Valattavan levyn aa = 800 kg käyttävää ullaa kohti. Rullan halkaiija D = 00 ja hitauoentti J R = 6, kg. Kuoan niellioenttia ajoittaa ullan ja levyn välinen kitka ( = 0,5). Häviöitä ei huoioia ja kytkien hitauoentti oletetaan pieneki uihin veattuna. Vaihe kytketään ullan akeliin joutavalla kytkiellä. Valite opiva kytkin oheieta taulukota. Eetakaien käytön takia käynnitykiä on 80 ketaa tunnia. Ypäitön läpötila voi nouta 60 C:een aakka. Kytkien joutoelin on valitettu PUR-elatoeeita.. Moottoi + vaihe. Kytkin. Rulla. Valattava levy 00 v Kytkien valintataulukko: Rotex koko Max.pyöiinopeu (/in) v = Vääntöjouto Vääntöoentti () iell. Max Vaihto Vai. teho (W) +0 C Vääntöjäykkyy C Tyn (/a) 0 / 0 / T K T Kax T K T Kax T KW P KW,0T K 0,75T K 0,50T K 0,5T K Joutoeleentti polyuetaania (9 Shoe A), väi keltainen 9000-6, 0 7,5 5-0,80 0,0 0,0 0,0 9 000 9000 0 0,6,8,80,050 0,800 0,70 0600 000 5 70 9, 6,6,860,980,00,790 8 8500 800 95 90 5 8, 0,900 8,90 6,760,00 8 700 9500 90 80 9 0,,050 7,60,050 7,70 6000 8000 65 50 69,0,70 9,70,70 8,70 8 5600 700 0 60 8,8 6,700 0,090,750,90 55 750 600 0 80 07 5,6 50,70,590,50 8,60 65 50 5600, 5 65 50 6 8,0 97,0 79,650 60,0 5,700 75 550 750 80 560,6,0 9,90 70,60,650 90 800 750 00 800 6 0,0 90,090 55,870 7,860 69,860 00 500 50 00 6600 858 6,0 5,080 07,50 56,90 9,00 0 0 000 800 9600 8,0,60 55,50 9,00,50 5 000 650 6650 00 79 8,0 7,860 89,90 9,0 7,50 0 800 60 8550 700 5,6 660,90 5,600 09,500,70 60 500 000 800 5600 8 75,0 890,60 70,00 55,00 7,0 KOS. 70 Liite.-. Joutavien kytkinten valintalakelat. Kitkavoia ullalla R = = g ajoittaa iiettävää vääntöoenttia 0, T R g 0,5 800 kg 9,8 5 Huoioiaan läpötilan vaikutu kojauketoiella S t T L S t = 5, = 9 T K 8
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelien liittäinen iä S t =, (60 C, PUR-elatoeeille (taulukko ). Valitaan taulukota kytkin, jonka niellivääntöoentti T K > 9. Täten valinta ouu kytkieen 55, jolle niellivääntöoentti akiivääntöoentti T K = 0 T Kax = 80 Takitetaan, onko valittu kytkin iittävä. Moenttiyäyket käynnitykeä J TS TAS SA J J iä yäykeoin S A =,8 (käytännöä DI 70 T:n ukaan). Hitauoentit Vaihteen jälkeinen pyöiinopeu n 0 i n 8,97 n, in in Liikenopeu v n,97 0,,8 Kytkien akelin kulanopeu n,97,8 Kuoan hitauoentti euoituna kytkien akelille v,8 / J e 800 kg, kg -,8 Käytettävän puolen hitauoentti J J R Je 6,kg,kg 8, kg Käyttävän puolen hitauoentti J = i J =, 0,0 kg =,7 kg Käyttävällä puolella eiintyvä akiivääntöoenttiyäy: T AS =,T A iä P kw T A, => T AS = 58,7,97 8, kg => T S 58,7,8 00, 8, kg,7 kg T SS ZS t = 00,,, = 8 > T Kax = 80 (Käynnitytaajuukeoin: S z =, ( 60 kpl/tunti) taulukko,. 7) Eli tään ukaan alkuvalinta eni eiluti pieleen. Valitaan uuelleen T Kax :n ukaan (kytkin ketää vääntöoenttiyäyket) ja illoin kyeeeen tulee koko 75, jolle T K = 80 T Kax = 560 9
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelien napaliitoket. Akelin liittäinen napaan Tehtävä.- Valite tanain ukainen taakiila, joka iitää halkaiijaltaan 50 akelilta 00 vääntöoentin navalle. Koko vääntöoentti oletetaan iityvän taakiilalla. Kiilalle allittava pintapaine on 50 /² ja allittu leikkaujännity on 60 /². Taakiilat: vääntöoentin iitokyky akelin pintapaineen ukaan (KOS.-8) ja kiilan pituu iä Mv,a pa l t t ( ) M v,a 00 0 l p ( ) 6, a t t 50 5,5 (50 5,5) M v,a = vääntöoentin iitokyky akelilla = 00 p a = akelin pintapaine = 50 /² l = kiilan pituu t = akelin uan yvyy = 5,5 ( = 50 ja b = ) (KOS taul..-8) = akelin halkaiija = 50. Vääntöoentin iitokyky navan pintapaineen ukaan (KOS.-8) ja kiilan pituu iä M M v,n 00 0 pn l t ( ) l 9,6 pn t ( t) 50,8 (50,8 ) v, n t M v,n = vääntöoentin iitokyky = 00 p n = navan pintapaine = 50 /² t = navan uan yvyy =,8 ( = 50 ja b = ) (KOS taul..-8) Moentiniitokyky kiilan leikkautuien ukaan (KOS.-9) ja kiilan pituu iä M v,k 000 Mv,k u A l, b 60 50 M v,k = vääntöoentin iitokyky akelilla = 00 u = A = kehävoia A = bl = kiilan leikkaupinta-ala b = kiilan levey = l = kiilan pituu = 6 = leikkaujännity = 60 /². yt voiaan valita oikea taakiila tanaita SS 66 A - x 9 x 6 SS 66 Huo. Stanain SS 66 ukaan kiilan iniipituu on 6, kun = 50. 0
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelien napaliitoket Sallittu vääntöoentti tanain DI 689 ukaan laketaan yhtälöllä (Taulukot) M vall pall ( h t) leff i iä pall 0, 9Rein, käytetään utoajaa R h kiilan kokeu ja t uan yvyy akelia yhen kiilan ( ) kanto-ouukeoin, kahella kiilalla ( ) i R ein on akeli-, napa- ja kiilaateiaalin iniiyötölujuu, haaavaluautanavalle i 0,75 Akelin ateiaaliki otetaan S55, jonka yötöaja on 5 / (> 0 6, Taulukot). Kiilan pituueki aaaan l eff p all M vall 00000, 50 ( h t) i 0,9 5 (9 5,5) Takatelua ei ole otettu huoioon kuoituken luonnetta (käyttökeoin K A ).
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelien napaliitoket Tehtävä.- Haapyöä on kiinnitetty akelille Woouff-kiilalla kuvan ukaieti. Kiilan ivuihin kohituva uuin pintapaine on p all = 00 /² ja kiilan allittu leikkaujännity on all = 60 /². Lake kiilaliitoken oentiniitokyky allitun pintapaineen ukaan. Takita leikkaujännity kiilaa. b l t h = 0 b = 6 h = 9 l =,6 t = 6,6 Kiekkokiilan vääntöoentin iitokyky (Aiila et al, Koneenoien uunnittelu, WSOY 985,.-): iä M v u p ( h t) l t i q 00 u = kehävoia = p (h - t ) l t i q p = pintapaine = 00 /² h = kiekon kokeu = 9 t = akelin uan yvyy = 6,6 l t = kiekon painetta kantava pituu =,6 = l i = kiekkojen lukuäää akelilla = q = kantokeoin = (i=) = akelin halkaiija = 0 = b = kiilan levey = 6. (9 6,6),6 0 5,8 Kiilan leikkaujännity A p ( h t) l t b l t i q 00 p ( h t) b (9 6,6) 0 6 all 60
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelien napaliitoket Tehtävä.- Tienakennukoneea on uui haapyöä, joka on teävalua. Haapyöän pyöiiuunta vaihtelee ja iihen kohituu uuia yäykiä. Kuvaa on eitetty haapyöän liito akeliin. Liito on toteutettu tangentiaaliilla kiiloilla DI 68-0x0x00. Suuin eiintyvä vääntöoentti on M = k. Täyttääkö liito ille aetetut vaatiuket? GS b=0 50 50 00 e t=0 Kehävoia liitokea M u 000 80 k 0,05 Kiilan ja uan kyljen paine navaa u 80000 p 80 t lt i 0 50 Tangentiaalikiiloilla t = t = 0 ja i =. p 0 50 (KOS taul..-6) pall 0, 7 p0 0, 750 05 p 80 (KOS taul..-6 kovia ikuja) Eli liito täyttää aetetut vaatiuket.
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelien napaliitoket Tehtävä.- Kuvan haapyöä liitetään akelille kutituliitokella. Liitoken ovite on 5 u6/h7 ja kitkakeoin u = 0,. Lake liitoken iitää vääntöoentti, jo toelliet itat valitukea tulevat ellaiiki, että tatunta on pieniillään. Kuoittava vääntöoentti on tykyttävä. Pinnankaheuet akelia ja navaa ovat Ra =,6. Sovite u6/h7: 0, 086 +0,05 u 6 0, 070 ja H7 0. Haapyöän ateiaali on nuoututeätä, jonka yötöaja on R e = 50 /. Liitoken pituu l = 8, D = 5 S =,8 (Taulukot, ei löyy KOS kijata, tykyttävällä kuoitukella,8 KOS II ).5 alalaita) Ra =,6 R za = R zi = 0 (KOS taulukko.-7) E = 06 0 / ) Aiila et al, Koneenoien uunnittelu, WSOY 985. Kutituliitokia vääntöoentin iitokyky laketaan noaaliti iten, että oletetaan aholliian epäeulliin tapau, eli tapau, joa akeli on aholliian ohut ja ei navaa oleva eikä aholliian uui. Sovitteen ääääiä ajoia on vääntöoentin iitokyky tällöin pieniillään. Toiaalta, ikäli laketaan vauutta pyyvään uoonuutokeen nähen tai liittäieen tavittavaa läpötilaeoa, on lakennaa käytettävä juui päinvataita yhitelää (akeli aholliian paku ja navaa oleva eikä aholliian pieni), jotta nähään kuinka uuella läpötilaeolla liittäinen ainakin on ahollita (läpötilaeo on tällöin uuiillaan). Tehollinen ahitu (KOS.-57) P w D,8 ( R R ) (5,070 5,05) 0,8 (0,0 0,0) 0,09 in Pintapaine (KOS.-6) ax 0 za zi EA QI QA K I A EI QI QA QA, (koka E A = E I, A = I ja Q I = 0) p D p D Pw E Q E A D D a p P w D D a D Vääntöoentin iitokyky (KOS.-5) 5 E 0,09 060 70 5 MPa 8,9 MPa T u p l S D 0, 8,9 MPa 8 5 =,8 70 Vauu navan pyyvään uoonuutokeen - tehollinen akiiahitu (KOS.-57) P wax ax Din 0,8 ( RzA RzI ) (5,086 5,000) 0,8 (0,0 0,0) 0,070 S PA w ax R ela E A P w ax / D R ela E A 50 0,070/5,060 5,6 (KOS.-66)
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelien napaliitoket Tehtävä.-5 Kuvan ukainen napa kiinnitetään akelille noaalilla kutituliitokella. apa ja akeli ovat teätä. Akelin halkaiija on 75 ja pinnan kaheu Ra = 0,8. Mitoita liitoken ovite iten, että liitokella aavutetaan 00 :n oentiniitokyky. Kuinka uui läpötilaeo tavitaan navan ja akelin välille, kun aennuken helpottaieki vaaitaan 0, väly liitokea? Ypäitön läpötila on 0 C. Moentiniitokyky (KOS.-5) Ra,6 75 H7 O 00 O iä T D l u p S D = liitopinnan halkaiija = 75 l = liitoken pituu = 50 u = tatuntakitkakeoin = 0, (taul..-0: teä/teä, noaali kutituliito) p = pintapaine S = vauuluku (käytetään avoa ) 50 T p Dl u 00 9, MPa 75 50 0, Tehollinen ahitu P w aaaan uhteellien tehollien ahituken ääitelän (KOS.-6) avulla iä w Pw K p K p D Pw D E A E A Q K I E I QI QA I QA E A QA A QA Q E A A A D D D QI D ii I E I aa 75 00 0 75 0 0,75 0, (navan ja akelin uppeualuku) 5 GPa (navan jaakelin kioouuli) Tehollinen ahitu P w K p D E A Q Q Q Q E D 0,75 00 0,75 5,75 50 75 50 0, A A T Dl E A u D A A A T l u Sovite on tällöin (KOS.-57) P P w R R 5,75 0,8 0 6,95 0,8 za zi 5
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Akelien napaliitoket iä RzA 0 (kun Ra,6, KOS taul.. 7) RzI (kun Ra 0,8, KOS taul.. 7) eli navan ja akelin toelliten halkaiijoien eotuken tulee olla vähintään eellä laketun ovitteen vean aha, jotta liito iitäii halutun vääntöoentin. avalle valitaan SS 5595:n ukainen toleani H7, toleaniate on 7, IT = 0, jolloin A ua = 0 A oa = 0 (navan iähalkaiijan alaeoitta) (navan iähalkaiijan yläeoitta) eli navan eikä on valitettava välille 75,000-75,00. Akelille valitaan toleaniateeki 6, IT = 9. Miniiahitu (KOS.-5) P A o A ui ui A A oa oa ( D AuI ) ( D AoA) AuI AoA P 0 6,95 = 56,95 P 6,95 Akelin ulkohalkaiijan alaeoitan (A ui ) tulee ii olla uuepi kuin 56,95, joten akelin toleaniluokaki valitaan 6 (alaeoitta +59 ). (Taulukot, SS-ISO 86-) A oi A ui Makiiahitu (KOS.-55) IT 59 9 78 P u AuA AoI 0 78 78 Tavittava navan liittäiläpötilaeo (KOS.-7) iä PU I PU Aef R I R I A D A A D PU 78 Aef I 5,8 K AD 6 0 75 K R 0 C, ypäitön läpötila I 0 C, akelinliittäiläpötila 6 I A 0, akelin janavan läpöpiteneiketoiet ( KOS taul..- ) K PU Pu P 78 00 78, ahitu liitettäeä ( KOS.-70). 6
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Laakeointi 5 LAAKEROITI Tehtävä 5- Papeikoneen kuivauylintein laakeointi on toteutettu lieiöullalaakeilla 0 (ynaainen kantavuuluku C = 850 k) ja palloaiella ullalaakeilla 0 (ynaainen kantavuuluku C = 050 k). Kuivatuylintein paino G = 90 k. Huovan kiityvoia K f = / (huovan levey L = 6750 ). Huovata aiheutuu yö akiaalivoia a =, k. Papein nopeu v = 780 /in ja ylintein halkaiija D = 500. Lake laakeien ketoiät tunteina. Palloainen ullalaakei ottaa vataan akiaalivoian, ja en ynaainen ekvivalenttikuoitu on P Y, jo P 0,67 a / / Laakeille 0 : e = 0,, Y a a Y, jo e a e,8 ja Y =, (SK) A Huovan kiityuunta K f K f G Laakeien akenne A B B Huovan kiity aa aikaan telaan kohituvan pytyuoan kuoituken h = K f L. Tään liäki telan tukipiteiiin (laakeeihin) vaikuttaa pytyuunnaa telan oa paino G. Laakeeihin kohituvat tukivoiat G G K L h f 90 0 000 6,75 7 k Telan pyöiinopeu v n D 780 in,5 65,5 in Lieiöullalaakeiin ei kohitu akiaalivoiaa; tällöin ekvivalenttikuoitu P =. Rullalaakeeille p = 0/ (KOS 5.- ). Lieiöullalaakein nielliketoikä käyttötunteina (luotettavuu 90 %) (KOS 5.-) L 0h p 000000 C 000000 850 0 h 77000 h 60 n P 60 65,5 7 0 0 Palloainen ullalaakei ottaa vataan akiaalivoian. Laketaan ekvivalenttikuoitu tehtävää annetulla kaavalla (KOS 5.-) e = 0, > a,0 0, 0 P 7 0,8, 0 78,7 0 Ya 7 0 Rullalaakeeille p = 0/ (KOS 5.-). Palloaien ullalaakein nielliketoikä käyttötunteina (luotettavuu 90 %) (KOS 5.-) 0 p 6 000000 0 050 0 C L 0h h 567000 h 60 n P 6065,5 78,7 0 7
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Laakeointi Tehtävä 5- Kuva eittää katiohaavaihteen ulotuloakelia, joka on laakeoitu kahella uakuulalaakeilla. Akelipakuuet ovat laakeille A A = 0 ja laakeille B B = 0. Haapyöätä aiheutuu tangentiaalivoia t = 80, aiaalivoia = 50 ja akiaalivoia a = 65. Laakeointietäiyyet ovat l A = 0 ja l B = 85. Haapyöän jakohalkaiija = 60 ja akelin pyöiinopeu on 000 /in. Valite akelille opivat laakeit, kun haluttu käyttöikä on 70000 h. A A l A t l B a B B Ratkaitaan laakeivoiat tatiikan ääntöjen ukaan. Vapaakappalekuva eetä M A la A Bx ( la lb) 0 50 0, 65 0,08 Bx 7, 0,5 A x Bx 50 7,, A l A a l B B Vapaakappalekuva päältä M A t la By ( la lb) 0 80 0, By, 0,5 A y t By 80, 687,5 A l A t l B B Laakeeien aiaalikuoat (eelliten eultantit) A Ax Ay (, ) 687,5 698,7 B Bx By 7,, 9,7 Valitaan alutavati A-laakeiki uakuulalaakei SK 6006 (C = 800 ). Kuulalakeeille p = (KOS 5.-). Laakei A kantaa vain aiaalikuoaa, jolloin ynaainen ekvivalentti kuoa P = A. Tak. laakein ketoikä (KOS 5.-) p p C C 800 000000 000000 000000 P A 698,7 L h0 8000 h > 70000 h OK! 60 n 60 n 60 000 Valitaan alutavati B-laakeiki uakuulalaakei SK 608 (C = 500, C 0 = 9000, f 0 = ). Laketaan laakei B:n ekvivalenttikuoitu, kun laakei B kantaa akiaalikuoan ja oan aiaalikuoaa (Taulukot) f 0 a 65 0,5 e 0, C0 9000 a 65 0,5 e, jolloin X 0,56 ja Y, 9 B 9,7 P X B Y a 0,56 9,7,9 65 86, Takitetaan valitun laakein ketoikä (KOS 5.-) p C 500 000000 000000 P 86, L h0 h h 900 h > 70000 h OK! 60 n 60000 Valitaan ii laakeeiki SK uakuulalaakeit 6006 (A) ja 608 (B). 8 Uakuulalaakein ekvivalenttikuoituken lakentaenetelä on uuittu (k. Taulukot).
KO-C00 Koneenoien uunnittelu Laakeointi Tehtävä 5- Kuljetinulla, jonka akeli on kiinnitetty unkoon, on laakeoitu kahella uakuulalaakeilla 60 (C =,5 k, C 0 = 6,55 k, = 0, D = 7 ). Rullan kekelle kohituu äteikuoitu =,76 k. Kuljetinullan halkaiija D = 08, laakeiväli 0 ekä kuljetinhihnan nopeu v =,7 /. a) Lake laakeien ketoikä tunteina. b) Laakeit voiellaan avalla, jonka peuöljyn kineaattinen vikoiteetti on avioiua käyntiläpötilaa = 0 /. Mikä on voitelun vaikutu ketoikään? a) Rullan pyöiinopeu kuljetinhihna n v D, 7 0, 08 0,9 65 in Laakeikuoa = = 760 = 880 = P iellinen ketoikä tunteina tyyyttävällä voitelulla (KOS 5.-), kuulalaakeeille p = (KOS 5.-) b) 000000 C 000000,5 k L 0h h h 9000 h 60n P 60 65 0,88 k Kekihalkaiija (KOS kuva 5.-7) = (+D) = (0+7) =,5 Tyyyttävän voitelun eellyttää vikoiteetti (KOS kuva 5.-7), kun n = 65 /in 5 0 / => Vikoiteettiuhe, 5 Voitelun vaikutuken huoioon ottavaki ketoieki aaaan (KOS kuva 5.-8) a, (SK) Käytetty voitelu oli tyyyttävää paepi, jolloin en huoioon ottainen johtaa piepään lakennallieen ketoikään. Uui enetelä, ISO 8, 007 (Taulukot) Laakein 60 väyiaja SK:n ukaan on P u = 0,8 k. Jo laakeien puhtau oletetaan noaaliki c 0, 5, aaaan P 80 u c 0,5 0,59 ja, a ISO 5 P 880 Ketoikä kavaa 5-ketaieki. 9