Ympäristöministeriön asetus puurakenteista. Annettu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000

Transkriptio

1 B0 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Aunto- ja rakennuoato Puurakenteet OHJEET 00 Ympäritöminiteriön aetu puurakenteita Annettu Helingiä 6 päivänä lokakuuta 000 Ympäritöminiteriön päätöken mukaieti äädetään 5 päivänä helmikuuta 999 annetun maankäyttö- ja rakennulain (3/999) 3 :n nojalla rakentamiea ovellettaviki euraavat ohjeet puurakenteita. Ohjeet on ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoton direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaieti. Tämä aetu tulee voimaan päivänä tammikuuta 00 ja illä kumotaan ympäritöminiteriön 9 päivänä yykuuta 98 antama päätö puurakenteita iihen myöhemmin tehtyine muutokineen. Ennen aetuken voimaantuloa vireille tulleeeen lupahakemukeen voidaan oveltaa aikaiempia ohjeita. Helingiä 6 päivänä lokakuuta 000 Ympäritöminiteri Satu Hai Yli-ininööri Jaakko Huuhtanen

2 Siälly YLEISTÄ. Soveltamiala. Vatavuoroinen tunnutaminen.3 Määritelmiä.4 Merkintöjä MATERIAALIT. Rakennupuutavara. Liimapuu.3 Puulevyt.4 Mekaaniet liittimet.5 Liimat.6 Muut rakenneoat 3 SUUNNITTELUPERUSTEET 3. Rakenneuunnitelman iältö 3. Lujuudet ja kimmomoduulit 3.3 Kuormien aikaluokat 3.4 Koteuluokat 4 MITOITUSPERUSTEET 4. Sallitut taipumat 4. Lakennallinen mitoitu 6 LAHONTORJUNTA 6. Sovellutualue 6. Rakenteellinen uojau 6.3 Kemiallinen uojau 7 RAKENTAMINEN 7. Materiaalin ja rakennuoien äilyty työmaalla 7. Rakennutarvikkeiden ennakkotarkatu 7.3 Rakenteiden kokoaminen 7.4 Muodonmuutoten huomioonotto 8 MITOITUS SALLITTUJA JÄNNITYKSIÄ KÄYTTÄEN 8. Mitoituperuteet 8. Lakennallinen mitoitu 8.3 Rakenneoien mitoitu 8.4 Liitoket 9 PALOTEKNINEN MITOITUS 9. Yleiohjeet 9. Paloteknien mitoituken peruteet 9.3 Mitoitu 5 RAKENNEOSIEN MITOITUS 5. Palkit ja pilarit 5. Liitoket 5.3 Levyrakenteet

3 YLEISOHJEET. Yleitä Tämä ohje on tarkoitettu kantavien rakenteiden uunnitteluohjeeki. Rakenteiden materiaali voi olla puuta, kuitulevyä, latulevyä, vaneria tai näiden yhditelmiä tarpeelliine liittimineen. Lahontorjunnan oalta ohjetta ovelletaan myö kantaviin rakenteiiin liittyviin kantamattomiin rakenneoiin. Rakenteiden uunnittelijalla ja työnjohtajalla tulee olla tehtävien vaativuutta vataava pätevyy. Jo rakennukohteella on ueita rakenneuunnittelijoita, on yki heitä nimettävä rakenteiden pääuunnittelijaki, joka huolehtii iitä, että oauunnitelmita muodotuu rakenteelliet vaatimuket täyttävä kokonaiuu.. Vatavuoroinen tunnutaminen Mitä näiä ohjeia on lauuttu SFS-tandardita, kokee myö muua Euroopan talouyhteiön jäenmaaa voimaa olevaa turvalliuutaoltaan vataavaa EN-tandardia tai muuta tandardia. Ympäritöminiteriö ilmoittaa ne tandardit, jotka vataavat ohjeia mainittua SFS-tandardia. Mitä näiä ohjeia on lauuttu viranomaien vaatimata tetauketa tai tarkatuketa taikka ympäritöminiteriön hyväkymätä tarkatuelimetä, kokee Euroopan talouyhteiön muua jäenmaaa hyväkyttyä turvalliuutaoltaan vataavaa tetauta tai tarkatuta taikka iellä hyväkyttyä vataavaa tetaulaitota tai tarkatuelintä. Ympäritöminiteriö ilmoittaa ne tetau- ja tarkatumenetelmät ekä tetaulaitoket ja tarkatuelimet, jotka vataavat ohjeia mainittua tetauta, tarkatuta, tetaulaitota tai tarkatuelintä..3 Määritelmiä Kapaiteetti Rakenteen tai poikkileikkauken kyky vatutaa voimia ja muodonmuutokia. Käyttörajatila Rajatila, rakenne lakkaa täyttämätä ille käytöä aetetut vaatimuket. Lakentakuorma Kuorma, jota käyttäen laketaan voimauureet tarkateltavana olevaa rajatilaa. Lakentakuorma aadaan kertomalla ominaikuorma kuorman oavarmuukertoimella. Lakentalujuu Materiaalin oavarmuukertoimella jaettu ominailujuu. Murtorajatila Rajatila, rakenne menettää kantokykynä tai muutoin käyttökelpoiuutena kantavana rakenteena. Ominaikimmomoduuli Rakenteen materiaalin kimmomoduuli, joka määrätyllä todennäköiyydellä ylitetään. Ominailujuu Rakenteen materiaalin lujuu, joka todennäköiyydellä 0,95 ylitetään..4 Merkintöjä D E E k E F G I V b f f b f bk f c f ck f c k f t f v f v f vp f vpk f vpkr f y h k k t k L L h t t u vaarnan halkaiija kimmomoduuli yyn uuntaan ominaikimmomoduuli yyn uuntaan kimmomoduuli kohtiuoraan yyn uuntaa vataan liitoken leikkauvoima liukumoduuli poikkileikkauken jäyhyymomentti leikkauvoima palkin levey lakentalujuu lakentataivutulujuu ominaitaivutulujuu lakentapuritulujuu yyn uuntaan ominaipuritulujuu yyn uuntaan ominaipuritulujuu kohtiuoraan yyn uuntaa vataan lakentavetolujuu yyn uuntaan lakentaleikkaulujuu yiden uuntaiea taoa yiden uuntaan lakentaleikkaulujuu yiden uuntaiea taoa kohtiuoraan yitä vataan paneelileikkaulujuuden lakenta-arvo ominaipaneelileikkaulujuu kimmoteorian mukaan lakettu paneelileikkaujännity lommahduken uhteen liittimen metallin myötöraja korkeu mekaanien liitoken iirtymäkerroin, kerroin kikopaineen kapaiteettia lakettaea lommahduta lakettaea käytettävä kerroin nurjahduken huomioon ottava kerroin jänneväli, purituauvan pituu, kuormitualueen pituu kikopuritukea, naulan pituu kärjen puoleiea puua reduoitu pituu, jolla otetaan huomioon naulan kannan kyky vatutaa läpimenoa liimapuun lamellin pakuu, liitettävän puun pakuu mekaaniea liitokea ohutuumaien palkin uumalevyn pakuu, laattapalkin rivan levey 3

4 4 u puun koteu w taipuma α voiman ja puun yyn uunnan välinen kulma γ m rakenteen materiaalin oavarmuukerroin δ mekaanien liitoken iirtymä σ b lakentakuormien aiheuttama taivutujännity σ c lakentakuormien aiheuttama puritujännity yyn uuntaan σ t lakentakuormien aiheuttama vetojännity yyn uuntaan.3.3 Vanerituotteet Vanerilevyillä tarkoitetaan tandardin SFS-EN 636 mukaiia levyjä..3.4 Yhditelmälevyt Yhditelmälevyihin luetaan puumateriaalita valmitetut levyt, jotka eivät ole kuitulevyä, latulevyä tai vaneria. Yhditelmälevyjen käyttömahdolliuudet eri koteuluokia on elvitettävä erikeen kullekin levyrakenteelle. MATERIAALIT. Rakennupuutavara Rakennupuutavaralla tarkoitetaan tää ohjeea pyöreätä puutavaraa ja ahatavaraa, joita käytetään kantavina rakenteina tai niiden oina. Rakennupuutavara luokitellaan joko viuaalieti tai koneellieti lujuuluokkiin T40, T30, T4 ja T8 tai Inta-lujuuluokkiin T3, T ja T. Pyöreä puutavara kuuluu lujuuluokkaan T30. Puutavaran lujuuluokka ooitetaan iinä olevalla leimalla. Teollieti valmitetuia elementeiä, joia lujuuluokkaa ooittava merkintä ei jää näkyviin, tulee lujuuluokkaa ooittavan leiman olla helpoti tarkatettavaa paikaa. Lujuuluokkaa ooittavaa merkintää ei tarvita elementeiä, joiden valmitu tapahtuu ympäritöminiteriön hyväkymän tarkatuelimen valvonnaa.. Liimapuu Liimapuu on neljätä tai ueammata lamellita liimaamalla koottu puurakenne, lamellien yyt ovat rakenteen pituuuuntaan. Mikäli lamelleja on vähemmän kuin neljä, ovelletaan rakenneahatavaralle annettuja ohjeita. Lamellit ovat joko mänty- tai kuuiahatavaraa..3 Puulevyt.3. Kuitulevyt Tää ohjeea käitellään euraavia tandardin SFS- EN 6 mukaiia kuitulevyjä: puolikova kuitulevy kova kuitulevy Puolikovaa ja kovaa kuitulevyä voidaan käyttää koteuluokia ja..3. Latulevy Latulevyillä tarkoitetaan tandardin SFS-EN 3 mukaiia levyjä. Mainitun tandardin mukaiia levyjä voidaan käyttää koteuluokia ja..4 Mekaaniet liittimet.4. Naulat Tämä ohje käittelee lankanauloja, konenauloja ekä hakaia, joiden pääraaka-aine on terä. Kampanauloilla tulee profiloinnin harjan olla terävä ja ulovetoa vatutavan pinnan tulee olla kohtiuoraa ulovetouuntaa vataan. Harjoja tulee olla vähintään kaki naulapakuuden d matkalla. Sinkity ei aa oleellieti taoittaa profilointia. Kierrenaulaa tulee kierteen nouun rajoittua määrään 5d, kun d on naulan pakuu. Naulan kannan koko ja muoto vaikuttavat kannan läpimenolujuuteen. Normaalikokoien kannan halkaiija on vähintään,5d. Hakaet ja konenaulat voivat poiketa tätä..4. Puuruuvit ja kuuiokantaruuvit (kaniruuvit) Tämä ohje kokee tandardien SFS 86, 87 ja 88 mukaiia puuruuveja ekä tandardin SFS 48 mukaiia kuuiokantaruuveja..4.3 Pultit Tämä ohje kokee pultteja, jotka on valmitettu vähintään lujuuluokkaa S 35 olevata teräketä..4.4 Vaarnat Vaarnoilla tarkoitetaan tää ohjeea hammalevyjä ja rengavaarnoja, jotka yhdeä pultin kana muodotavat raitukia ketävän liitoken..4.5 Naulalevyt Naulalevyjen tulee olla ruoteuojattuja tai ruotumattomata teräketä valmitettuja. Koteuluokia ja ruoteuojauken on vatattava vähintään kuumainkitytä Z75. Koteuluokaa 3 tai veiliukoiia uoloja iältävillä uoja-aineilla paine- tai tyhjiökyllätetyn puutavaran yhteydeä tulee käyttää vain ruotumatonta naulalevymateriaalia. Koteuluokkaan 4 kuuluvia olouhteia naulalevyjä ei aa käyttää kantavien rakenteiden liitokia.

5 .5 Liimat Tää ohjeea liimat luokitellaan äänketävyyden peruteella kahteen luokkaan äänketäviin liimoihin ja muihin liimoihin..5. Säänketävät liimat Käytettävien liimojen äänketävyydetä on erikeen varmitauduttava. Säänketäviä liimoja ovat mm. reorinoliliimat ja fenoliliimat. Liimatea puurakenteita, jotka aattavat joutua koteuluokan, 3 tai 4 mukaiiin koteuolouhteiiin, käytetään äänketäviä liimoja. Liimapuukannatteia käytetään äänketäviä liimoja koteuluokia 3 ja 4. Säänketäviä liimoja käytetään muiakin koteuluokia, mikäli rakenteet joutuvat tavallita korkeampaan lämpötilaan tai vahingolliet kaaut pääevät vaikuttamaan liimaaumoihin. 3. Lujuudet ja kimmomoduulit Puumateriaalien lujuudet ja kimmomoduulit rajatilamitoituta varten annetaan ominaiuureina. Rakenteen kantavuutta määritettäeä (= murtorajatilatarkateluia) käytetään ominailujuutena ja -kimmomoduulina arvoja, jotka 95 % koetulokita ylittää. Muodonmuutokia lakettaea käytetään kimmomoduulien kekiarvoja. Ominailujuudet ja kimmomoduulit on määritetty n. 0 C:n lämpötilaa koteuluokkien kekivaiheella. Koteuluokkaa 4 vataavat arvot on määritetty märillä koekappaleilla. 3.3 Kuormien aikaluokat Puurakenteita uunniteltaea huomioon otettavat kuormituket jaotellaan ketona peruteella taulukon 3. mukaiiin luokkiin Muut liimat Säänketämättömiä liimoja ovat mm. kaeiiniliimat ja urealiimat..6 Muut rakenneoat Muilla rakenneoilla tarkoitetaan tää ohjeea ellaiia puurakenteiden oia, joiden materiaaleja ei ole käitelty kohdia...5. Muita rakenneoia käytettäeä kiinnitetään erityitä huomiota puun ja en kana käytettävän materiaalin yhteitoimintaan ja korrooion ketävyyteen. Muut rakenneoat mitoitetaan ao. materiaalia kokevien määräyten ja ohjeiden mukaan. TAULUKKO 3. Aikaluokka A Pitkäaikainen keto >,5 kk B Lyhytaikainen C Hetkellinen keto < 0 h Kuormien aikaluokat. Eimerkkejä Omapaino Maan- ja vedenpaine Koneet Varatoitu tavara Hyötykuorman pintakuorma Lumikuorma Koteuden vaihtelun aiheuttamat kuormat Tuuli Hyötykuorman pitekuorma kn Kaiteeeen vaikuttava kuorma 3 SUUNNITTELU- PERUSTEET 3. Rakenneuunnitelman iältö Rakenneuunnitelmia eitetään rakennutarvikkeiden laatu, kuten eim. rakenneahatavaran lujuuluokka, koteuluokka, liimapuukannatteen lujuu- ja liimauluokka ekä uunnittelukuormat, rakennutyöhön tarvittavat mitat ja mahdolliet aennuohjeet. Mikäli puurakenne joutuu valmiia rakenteia koteampiin olouhteiiin kuin rakennuaikana, eitetään uunnitelmia aumakohtiin tarvittavat laajenemivarat. Taulukoa mainitemattoman kuorman kuuluea kahteen tai ueampaan aikaluokkaan voidaan kuorma ijoittaa niitä lyhytaikaiimpaan, jo iihen kuuluu yli 5 % kuormata. Kuormituyhditelmän käittäeä ketoltaan erilaiia kuormia valitaan kuormituyhditelmän aikaluokaki vaikutuajaltaan lyhimmän kuorman aikaluokka. 3.4 Koteuluokat Rakennetta uunniteltaea otetaan huomioon puumateriaalin koteutila rakennetta ympäröivän ilman uhteellien koteuden (RH) mukaan. Taulukoa 3. annetaan kuakin koteuluokaa ilman uhteellinen koteu (RH).

6 6 TAULUKKO 3. Koteuluokat. Luokka Suhteellien koteuden Nimity RH kuukauikekiarvo Siäkuiva RH < 0,6 Ulkokuiva 0,6 RH < 0,8 3 Kotea 0,8 RH < 0,95 4 Märkä 0,95 RH eikorotu on vähintään puolet alkuperäietä taipumavaatimuketa. Taipuma laketaan määräävälle kuormituyhditelmälle aikaluokka huomioonottaen. Kun levyä raittaa pitekuorma F k =,5 kn (aikaluokka C) rajoitetaan tukien päällä olevan lattialevyn taipuma tukien uhteen arvoon w L/00 Koteuluokka : Koteuluokkaan kuuluu puurakenteen materiaali, joka on lämmitetyiä iätiloia tai vataavia koteuoloia. Koteuluokkaan luetaan myö lämmöneritekerrokea olevat rakenteet ekä palkit, joiden vetopuoli on lämmöneriteen iää. Koteuluokka : Koteuluokkaan kuuluu ulkoilmaa kuivana oleva puurakenteen materiaali. Rakenteen on oltava katetua tilaa ekä alta ja ivuilta hyvin katumielta uojattu. Koteuluokka 3: Koteuluokkaan 3 kuuluu koteaa tilaa (eim. ulkona äälle alttiina) oleva puumateriaali. Koteuluokka 4: Koteuluokkaan 4 kuuluu veden välittömän vaikutuken alaiena oleva puumateriaali. 4 MITOITUSPERUSTEET Suunnittelua otetaan huomioon ainakin kuormituyhditelmän aikaluokka rakenteen koteuluokka rakenteen käyttökohde Mitoituperuteina käytetään lujuutta (rajatilatarkateluia murtorajatila) muodonmuutokia (rajatilatarkateluia käyttörajatila) 4. Sallitut taipumat Kokonaikuorman aiheuttama taipuma, mikäli iitä on haittaa, ei aa lämpimän tilan yläpohjaa ylittää arvoa L/00, väli- ja alapohjaa arvoa L/300, eikä auinrakennuten ala- ja välipohjaa hyötykuorman aiheuttama taipuma arvoa mm. Ulokkeiden taipuma jännevälin uhteen aa olla kakinkertainen. Pyyvän kuorman aiheuttama taipuma pyritään eliminoimaan ritikko-, liimapalkki- tm. rakenteia rakenteen eikorotukella. Kokonaikuorman aiheuttamat allitut taipumat aavat olla,5-kertaiet, jo 4. Lakennallinen mitoitu 4.. Poikkileikkaumitat Sahatavaran edellytetään täyttävän koteutilaa u = 0,0 poikkileikkauken nimellimittojen uhteen euraavat vaatimuket: + 4 mm/ mm, kun mitta on alle 00 mm + 6 mm/ 3 mm, kun mitta on 00 mm tai yli. Lakelmat tehdään iinä poikkileikkaukea, joka on määräävin. Poikkileikkauken heikennyket otetaan huomioon euraavia periaatteita noudattaen: Rakenneahatavaran lujuuluokittelua allittavia poikkileikkauken heikennykiä ei tarvite ottaa huomioon. Vedetyiä ja taivutetuia rakenteia otetaan huomioon loveuket, aukot, pulttien reiät, vaarnojen yvennyket jne. Kuitenkaan alle 6 mm pakujen naulojen heikennykiä ei tarvite ottaa huomioon. 4.. Materiaalin oavarmuukerroin Murtorajatilatarkateluia materiaalin oavarmuukerroin γ m =,3, jolla ominailujuudet ja kimmomoduulit jaetaan lakenta-arvojen aamieki. Materiaalin oavarmuukerrointa voidaan pienentää 0 % veikattorakenteia, jotka eivät toimi yläpohjan kantavana oana ekä ellaiea ykikerrokiea varato- tai muua vataavaa rakennukea, vain tilapäieti olekelee ihmiiä. Käyttörajatilatarkateluia materiaalin oavarmuukerroin γ m = Kimmo- ja lujuuarvot Sahatavaran ekä liimapuun kimmo- ja lujuuarvot aadaan taulukoita Liitoten lujuuarvot on eitetty kappaleea 5.. Sahatavaran ekä liimapuun ominailujuudet ja kimmomoduulit muua aikaluokaa kuin B ja muua koteuluokaa kuin aadaan taulukon 4. korjaukertoimen avulla.

7 TAULUKKO4.. Sahatavaranominailujuudetja-kimmomoduulitekä kekimääräietkimmomoduulitaikaluokaabjakoteutilaa.ykikkö MN/m. Lujuuluokka T40 T30 T3 Lujuukialakettaea Taivutu,f bk Puritu,f ck Puritu,f c k Veto,f tk Veto,f t k Leikkau,f vk Leikkau,f v k Kimmomoduuli, E k Liukumoduuli,G k Muodonmuutokia lakettaea Kimmomoduuli, E Kimmomoduuli, E Liukumoduuli,G TAULUKKO4.. Korjaukertoimet eri aika- ja koteuluokkayhditelmilleaikaluokan Bja koteuluokan uhteen. Aikaluokka A B C Lujuukia lakettaea Koteuluokka Muodonmuutokia lakettaea Koteuluokka ja ,8,3 0,65 0, ,5 9 0, ,6 0,75 0,9 3 3,7 5 0, ,8, ,7,3 T4 T 0 9 3, 3 0, ,6 0,8 T8 T 6 5,6 8 0, ,35 0,6 0,8 Märän tai tuoreen puutavaran mitoituarvot valitaan koteuluokka 4:n mukaan. TAULUKKO 4.3. Liimapuun ominailujuudet ja -kimmomoduulit ekä kekimääräietkimmomoduulitaikaluokaabjakoteuluokaa.ykikkö MN/m. Lujuuluokka L40 L30 Lujuukialakettaea Taivutu,f bk Puritu,f ck Puritu,f c k Veto,f tk Veto,f t k Leikkau,f vk Leikkau,f v k Kimmomoduuli, E k Liukumoduuli,G k Muodonmuutokia lakettaea Kimmomoduuli, E Kimmomoduuli, E Liukumoduuli,G ,3 0,4,4, ,5 7 0,4,4, Liimapuupalkin korkeuden ylittäeä 300 mm vähennetään taivutukapaiteettia kertoimella C F. CF = h = palkin korkeu (mm). h (mm) C F,0 0,93 0,87 0,84 0,8 5 RAKENNEOSIEN MITOITUS 5. Palkit ja pilarit 5.. Puritu Mikäli purituraitu on kulmaa α yyn uuntaan nähden, tarkitetaan, että σ cα f c (f c f c ) inα (kuva 5.) (5.) σ cα f c f c on lakentakuormien aiheuttama puritujännity kulmaa α yyn uuntaan nähden on vataava lakentalujuu yyn uuntaan ja on vataava lakentalujuu kohtiuoraan yyn uuntaan vataan. Kuva 5.. Puritu kulmaa α yyn uuntaan nähden. Kuvan 5. mukaien kikopaineen vaikuttaea tarkitetaan, että σ c kf c (5.) k = σ c f c R S T 300 h / L, kun a 00 mm 50 a 50- L +, kun a< 00 mm on lakentakuormien aiheuttama puritujännity kohtiuoraan yyn uuntaa vataan ja on vataava lakentalujuu Sama kokee leimapainetta. 7

8 8 TAULUKKO 5.3. Kaavan (5.3) k k -kerroin. Kuva 5.. Kikopaine (mitat mm). Kertoimelle k on lakettu eräitä arvoja taulukoa 5.. TAULUKKO 5. Kaavan (5.) k-kerroin, kun a 00 mm. L (mm) k,9,8,7,67,6,5,33,,0 Naulalevyrakenteen tukipainekapaiteettia voidaan korottaa paarteen naulalevyvahvitukella. 5.. Kiepahdu Suoran poikkileikkaukeltaan uorakaiteen muotoien taivutetun palkin kiepahdu otetaan huomioon kertomalla lakentalujuu kertoimella k k, joka aadaan taulukota 5. α k :n funktiona. Taulukon 5. apuuure α k aadaan kaavata (5.3). TAULUKKO 5.. Kiepahdukertoimen k k riippuvuu apuuureeta α k. α k < 0,75 k k = 0,75 α k <,4 k k =,56 0,75 α k,4 α k k k = / α k k b k a k = N d = b - k h L k g k M h d (5.3) jonka kerroin k k aadaan eri kuormitu- ja tuentatapaukille taulukota 5.3 ja L k on palkin kiertymien etävien ivutukien väli. Palkin puritetun reunan kiepahdutuet mitoitetaan kohdan 5..5 mukaieti voimalle F d käyttäen purituvoimalle arvoa k k M d h (5.4) -kerroin määritetään tukemattoman palkin arvona taulukota 5., on palkkiin vaikuttava makimimomentti ja on palkin korkeu Leikkau Leikkauvoimia lakettaea voidaan palkin yläreunaan vaikuttavia kuormia pienentää lineaarieti, mikäli ne ovat lähempänä kuin palkin korkeuden etäiyydellä tuelta. Lovien vaikutu palkin lujuuteen laketaan luotettavan elvityken peruteella. Liimapuukannattajia vedettyyn reunaan aa tehdä loveukia vain VTT:n erityielvityken peruteella Taivutu ja normaalivoima Vedon ja taivutuken raittamaa palkia tarkitetaan, että vedetyllä alueella σt σb + (5.5) ft f b Purituken ja taivutuken raittamaa palkia tarkitetaan, että puritetulla alueella c b + fc f b (5.6)

9 5..5 Nurjahdualttiin auvan mitoitu Nurjahdualttiia auvaa tarkitetaan, että c b + kf c f b (5.7) k on kuvata 5.3 aatava kerroin. Kuvan 5.3 merkinnät ovat: λ on puritetun rakenteen hoikkuu (=L c /i), enintään 70 L c on nurjahdupituu, joka tavalliille tuentatapaukelle i annetaan taulukoa 5.4 on poikkileikkauken jäyhyyäde e= I / A. j k -kerrointa määritettäeä on otettu huomioon purituvoiman alkuepäkekiyy, joka kootuu auvan käyryydetä, kuorman epäkekiyyden ja poikittaikuormien aiheuttamata taipumata. Sauvan normaalivoiman epäkekiyyden aiheuttamaa taivutujännitytä ei tarvite erikeen ottaa huomioon. Normaaliti riittää kuvan 5.3 tapauken w = L/400 alkuepäkekiyy. Kuva 5.3. Nurjahduken huomioon ottava kerroin k. Sivuittaituettavan purituauvan kukin tuki mitoitetaan vähintään voimalle: Nd F ahatavaralla ja d = 50 (5.8) Nd Fd = liimapuulla, 80 N d on auvan purituvoima. TAULUKKO 5.4. Purituauvan nurjahdupituudet (L c ) eri tukemitapaukille, kun auvan pituu on L. Tuentatapa Sauva on jäykäti kiinnitetty molemmita päitään Sauva on jäykäti kiinnitetty toieta ja nivelellieti toieta päätään Sauva on nivelöity molemmita päitään Sauva on jäykäti kiinnitetty toieta päätä ja toieta päätä kiinnitetty uunnalleen, muttei aemalleen Sauva on jäykäti kiinnitetty toieta päätään ja toieta päätään vapaa Nurjahdupituu L c 0,7 L 0,85 L,0 L,5 L,5 L 5..6 Liäohjeita Jo liimapuupalkia on eri lujuuluokkia olevaa puutavaraa, en taivutukapaiteetti voidaan lakea ulkolamellien (uloimman kuudenneken) mukaan. Poikkileikkauken muut kapaiteetit laketaan kimmomoduulien uhteen painotettuna. Kaarevia palkeia, tarkitetaan kaarevuudeta johtuvat lamelleja vataan kohtiuorat liäraituket. Mekaaniilla liittimillä koottuja palkkeja uunniteltaea otetaan huomioon, ettei palkin jäyhyymomenttia ja taivutuvatuta lakettaea voida olettaa koko poikkileikkauta yhtenäieki, vaan homogeenielle poikkileikkaukelle lakettu arvo on kerrottava pienennykertoimella Palkiton ja ritikkorakenteiden poikittaituennan mitoitu Sivuittaitukia tarvitevat vierekkäiet yhdenuuntaiet kannatteet (k. kuva 5.4) on varutettava jäykitävin poikittaituin, joiden on ulkoiten vaakakuormituten (eim. tuuli) liäki ketettävä pituuykikköä (m) kohden kuorma q d nnd = 50 l (5.9) N d on kekimääräinen purituvoima kannattajan yläpaarteea. Palkin tapaukea N d laketaan kohdan 5.. mukaieti. n on jäykitävään rakenteeeen idottujen vierekkäiten kannattajien lukumäärä ja l on kannattajan pituu metreinä. 9

10 0 Kuva 5.4. Poikittaituettu palkito tai ritikkoyteemi. (muodonmuutoket) mukaan. Ellei korjaukertoimia ole annettu kuormien aikaluokille ja koteuluokille, käytetään taulukon 4. kertoimia. Jo käytetään epäymmetriiä liitokia tai liitokeen tuleva voima on epäkekinen, otetaan yntyvät liäraituket huomioon liitoken lujuutta lakettaea. Käytettäeä eri liitintyyppejä amaa liitokea otetaan huomioon liitinten jäykkyydet ja niiden vaikutu voimien jakautumiin. Liiman ja mekaanien liittimen ei laketa toimivan yhdeä. Mikäli liittimiä on peräkkäin enemmän kuin 0, laketaan 0 liitintä täyimääräienä ja muita /3. 5. Liitoket Liitoket jaetaan mekaaniiin liitokiin liimaliitokiin (varinaiet liimaliitoket ja naulaliimaliitoket) Kantavien rakenteiden liitoket mitoitetaan murtorajatilan (lujuu) ja tarvittaea myö käyttörajatilan 5.. Mekaaniet liitoket Naulaliitoket Naulaliitoken naulojen pienimmät allittavat etäiyydet on annettu kuvaa 5.5. Liäki on huomattava euraavaa: Naulat lyödään kohtiuoraan yyn uuntaa vataan. Syyn uuntaan lyödyn naulan lakentaarvoja alennetaan 70 %. Syyn uuntaan lyödyl- Kuva 5.5. Naulojen pienimmät allitut etäiyydet (ykikkönä naulan pakuu d), kun puun pakuu t 8d.

11 Kuva 5.6. Naulan kärjen ankkurointipituu eri tapaukia (vrt. tekti). L liittyy vuorotellen vatakkaiilta puolilta lyötyihin nauloihin ja L amalta puolelta lyötyihin nauloihin. lä naulalla ei kuitenkaan ole ulovetolujuutta. Puun pakuuden on oltava yleenä vähintään 8 d. Liäki kärjen puoleien puun on oltava niin paku, että euraavat vaatimuket täyttyvät (kuva 5.6): kakileikkeiiä liitokia L 8d ja ykileikkeiiä liitokia L d ileillä nauloilla ja L 8d kampa- ja kierrenauloilla. Mikäli L 3 3d (kuva 5.6), aavat eri puolilta lyödyt naulat kokettaa toiiaan. Naulojen pienimmille kekinäiille etäiyykille allitaan 0 % hajonta. Syyn uunnaa peräkkäiet naulat lyödään kuvan 5.5 mukaieti naulapakuuden verran yyn uunnata ivuun halkeiluvaaran vuoki. Mikäli liitokeen tulee lakelmien mukaan tai naulaa, liätään liitoken naulamäärää yhdellä. Yleenä naulat lyödään niin yvälle, että naulan kanta on puupinnan taoa. Nelikulmaiilla lankanauloilla kootun puuliitoken ominaileikkaulujuu (F) aadaan taulukota 5.5 edellyttäen, että liito täyttää edellä annetut rakenteelliet ohjeet. Liitettäeä ahatavaraa pyöreään puutavaraan kerrotaan taulukon 5.5 arvot 0,65:lla. Kahden pyöreän puun välitä liitota ei pidetä voimia iirtävänä liitokena. Profiloimattomia pyöreitä nauloja käytettäeä kerrotaan taulukon 5.5 arvot 0,8:lla. Jo metallilevy liitetään puuhun, voidaan käyttää,5-kertaiia arvoja. Vanerin ja puun välieä naulaliitokea koivuvaneri vataa pakuudeltaan 3-kertaita, ekavaneri,5- kertaita ja havupuuvaneri -kertaita puuta. Latulevy ja puolikova kuitulevy vataavat -kertaita ja kova kuitulevy,5-kertaita puuta. Kuorman aikaluokaa A kerrotaan arvot 0,7:llä ja aikaluokaa C vataavati,7:llä. Jo liitettävän puun pakuu t < 8 d, uurennetaan kuvan 5.5 yyn uuntaiia etäiyykiä uoraviivaieti iten, että kun t = 4 d, liäy on 0 %, ja taulukon 5.5 lujuuarvoja pienennetään pakuukien uhteea (kerroin t/(8 d)). TAULUKKO 5.5. Poikkileikkaukeltaan neliönmuotoiilla lankanauloilla kootun kahden puun välien liitoken ominaileikkaulujuudet kuorman aikaluokaa B. Ykikkö N/leike. Naulan pakuu d (mm),7,,5,8 3,4 4, 5, 5,5 6,0 6,5 Ominaileikkaulujuudet Koteuluokat ja Koteuluokka Koteuluokka Naulaliitoken tartuntalujuuden määrää naulan tartuntalujuu kärjen puoleiea puua, naulan läpimeno kannan puoleieta oata tai naulan vetolujuu. Naulaliitoken ominaitartuntalujuu voidaan lakea kaavata (5.0). Tällöin edellytetään, että naulat lyödään vähintään 45 :n kulmaa liitopintaan ja puun yyn uuntaan nähden. F R S T fd(l u -,5d) fd(t u + L h) fdl u h kaikilla nauloilla ileillä nauloilla (5.0) kampa- ja kierrenauloilla f u ja L h on annettu eri naulatyypeille taulukoa 5.6. Kaavan muut merkinnät elviävät kuvata 5.7. Enimmäiellä kaavalla tarkitetaan tartunta ja muilla kannan läpimenovoima. TAULUKKO 5.6. Kaavan (5.0) kertoimet f u (N/mm )jal h eri naulatyypeille kuorman aikaluokia B ja C. Aikaluokaa A f u :n arvot kerrotaan 0,8:lla, ileiden naulojen arvot kuitenkin 0,5:llä. Kertoimet ovat amat kaikia koteuluokia. Naulatyyppi f u L h Pyöreä naula Nelikulmainen naula Kierrenaula Kampanaula Kuumainkitty naula (nelikulmainen),6,6 5, 7,3 3, 40 d 40 d 0 d 8d 7 d

12 Kuva 5.7. Kaavan (5.0) merkintöjä. L d ileillä nauloilla ja L 8 d kampa- ja kierrenauloilla Ruuvi- ja pulttiliitoket Ruuvi- ja pulttiliitoten liittimien pienimmät allittavat etäiyydet on annettu kuvaa 5.8. Kuuiokantaruuveilta edellytetään, että ruuvin ileän oan pituu on vähintään liitettävän oan pakuu. Ankkurointipituu kärjen puoleiea puua on yleenä oltava vähintään 8 d. Kuuiokantaruuveille porataan reikä, jonka halkaiija ruuvin ileällä oalla on ama kuin ruuvin halkaiija ja kierteiellä oalla ydänläpimitta. Pulttiliitokia reikä porataan pultin halkaiijan mukaan ilman tarpeetonta väljyyttä. Sekä kannan että mutterin alla käytetään alulevyä, jonka ivun pituu on vähintään 3 d pakuu 0,3 d, d on pultin halkaiija. Alle 5 mm pakua alulevyä ei aa käyttää. Pultit kiritetään iten, että liitettävät oat tulevat tiukati toiiaan vaten. Liitoten myöhemmän kiritämien tulee olla mahdollita. Ruuvi- ja pulttiliitoten ominailujuudet on eitetty kuorman aikaluokaa B ekä koteuluokia ja. Aikaluokaa A kerrotaan ominailujuudet luvulla 0,8 ja aikaluokaa C luvulla,3. Koteuluokaa 3 ominailujuudet kerrotaan luvulla 0,75 ja koteuluokaa 4 luvulla 0,67. Pulttiliitoten ominaileikkaulujuudet (Ykikkö N/ leike) laketaan kaavata (5.). Pienimmän arvon antava kaava on määräävä. Tällöin edellytetään, että puuoat ovat vähintään lujuuluokkaa T 8 ja pultin materiaalin myötörajat f y 40 N/mm. Liäki liitoken on täytettävä edellä annetut rakenteelliet ohjeet. 5(kt+ kt )d (vain -leikkeieä) (a) 9, 5k (b) td (vain -leikkeieä) F 9 k (c) (5.) td 3ktd+ 7d (d) 33d 0,5 (k (e) +k ) f y / 40 t t on ohuemman puun pakuu (mm) on pakumman puun pakuu (mm) d on pultin halkaiija (mm) f y on pultin materiaalin myötöraja (N/mm ) k on taulukota 5.7 puulle aatava kerroin k on taulukota 5.7 puulle aatava kerroin k:n alaindeki viittaa -leikkeiiä liitokia ulkopuuhun ja alaindeki kekipuuhun. -leikkeiiä liitokia indekit valitaan iten, että k t k t. Mikäli ivukappale on terätä, voidaan kaavoia valita t = t = puuoan pakuu. Jo kekikappale on terätä, ei kaavaa (b) tarvite tarkitaa ja kaavojen (d) ja (e) arvot kerrotaan,4:llä. Puuruuvi- ja kuuiokantaruuviliitoten ominaileikkaulujuudet laketaan kaavata (5.). Kaava pätee amoilla edellytykellä kuin pulttiliitoten vataava kaava (5.). TAULUKKO 5.7. Kaavojen (5.) ja (5.) k-kertoimet. Voiman ja puun yyn uunnan välinen kulma R S T 9ktd F 4k td+ 4d 33d 0,5 (k +k ) 40 f y / (5.) t on kannan puoleien puun pakuu (mm) d on ruuvin ileän oan halkaiija (mm) f y on ruuvin materiaalin myötöraja (N/mm ) k ja k ovat taulukota 5.7 aatavia kertoimia. Metallilevyn ja puun välien liitoken ominaileikkaulujuu voidaan lakea kaavata F = 34d 0,5 (+k ) f / 40 y Halkaiija d (mm) 6 4 (5.3) Jo levyn pakuu on mm ja ruuvin tai pultin uurin halkaiija mm, tarkitetaan liäki levyn reunapuritu. Mikäli ankkurointipituu on < 8 d, vähennetään kaavoita (5.) ja (5.3) määritettyjä lujuukia ankkurointipituukien uhteea. Ankkurointipituuden on kuitenkin oltava 4 d. 0,88 0,79 0,70 0,64 0,8 0,70 0,58 0,5

13 3 Kuva 5.8. Pienimmät ruuvi ja pulttivälit ekä pääte-etäiyydet. Ykikkönä ruuvin ja pultin halkaiija d. Kahdea kuvaa oleva mitta a määräytyy euraavati: Jo α 30, niin a = 7 Jo 30 < α 50, niin a = 6 Jo 50 < α 70, niin a = 5 Jo > 70, niin a = 4 Puuruuvin ja kuuiokantaruuvin ominaitartuntavoima (ykikkö N) laketaan kaavalla F = (5 + 7,5d)(L,5d) (5.4) d on ruuvin halkaiija (mm) L on ruuvin kierteien oan pituu (mm). Tällöin ankkurointipituu aa olla pienempi kuin 8d.

14 4 Vaarnaliitoket 5.. Liimaliitoket Vaarnaliitokea määräytyvät vaarnojen pienemmät allitut etäiyydet taulukon 5.8 mukaan. Vaarnat ja pultit ijoitetaan pareittain ymmetrieti auvan kekiviivan uhteen. Samalla ne ijoitetaan mahdolliuukien mukaan yyn uunnata vuorotellen vatakkaiille puolille poiketen, etteivät puun mahdolliet kutitumihalkeamat pääe vaarantamaan kaikkien amaan pituuuuntaieen jonoon kuuluvien liittimien kantokykyä. TAULUKKO 5.8. Vaarnojen pienimmät allitut etäiyydet. D on vaarnan halkaiija tai ivumitta tarkateltavaa uunnaa Kekeltä kekelle yyn uunnaa kohtiuoraan yyn uuntaa vataan Kekeltä reunalle yyn uunnaa kohtiuoraan yyn uuntaa vataan Liitoten muodonmuutoket Leikkauvoiman raittaman liitoken muodonmuuto voidaan lakea kaavata d = q k q k (5. 5) on liitoken liitintä raittava leikkauvoima ja on iirtymäkerroin, joka aadaan ileille lankanauloille, puuruuveille ja pulteille taulukota 5.9. TAULUKKO 5.9. Kaavan (5.5) iirtymäkerroin k (N/mm) liitettäeä puuta puuhun. 00 d 300 d 400 d Puritettava vaarna Pyöreä,5 D,0 D,5 D 0,60 D 60 d 60 d 40 d Nelikulmainen,50 D,0 D,50 D 0,70 D Aikaluokka A B C Naulaliito Puuruuviliito Pulttiliito 60 d *) 60 d *) 40 d *) *) Pulttiliitoken iirtymäarvoon liätään 0,05 d, joka ottaa huomioon ruuvin mahdollien väljyyden Aennettava vaarna,00 D,30 D,75 D 0,80 D Jatkuvaa liimaaumaa, kuten lamellien välieä liimaaumaa ekä laipan ja uuman välieä aumaa, liitoken lujuu on ama kuin heikoimman liitettävän oan materiaalin leikkaulujuu. Muiden liimaliitoten lujuutta pienennetään yllä olevata, mikäli jännityket eivät jakaudu taan liitopinnaa. Työmaalla tehtyä liimauta ei yleenä oteta huomioon liitoken kantokykyä lakettaea. 5.3 Levyrakenteet 5.3. Levyuumaiet palkit Levyuumaiilla palkeilla tarkoitetaan rakennetta, paarteita yhditävä levy toimii pääaiaa leikkaujännitykiä ottavana rakenneoana. Paarteiden jännityket tarkitetaan kaavalla - + f f b fm f fm (5.6) σ fm on lakentakuormien aiheuttama jännity paarteen poikkileikkauken painopiteeä σ f on lakentakuormien aiheuttama reunajännity f on σ fm :ää vataava lakentalujuu (puritu tai veto) f b on taivutuken vataava lakentalujuu Kiepahduvaara tarkitetaan kohdan 5.. mukaan. Leikkaukapaiteetti laketaan kuvan 5.9 leikkaukia I I ja II II. Jo h u < h max, h max aadaan taulukota 5.0, voidaan uuman leikkaukapaiteetti lakea ilman lommahdutarkatelua yhtä uumalevyä kohti kaavalla V f vp t u (h u + h ), kun h u h max (5.7) f vp aadaan jakamalla tandardita aatu arvo f vpk materiaalin oavarmuukertoimella. Korkeammille uumille tehdään lommahdutarkatelu kohdan mukaieti. TAULUKKO 5.0. Uumalevyn h max -korkeu eri materiaaleille. Levymateriaali Vaneri, kun pintaviilujen yyt ovat kohtiuoraa jänneväliä vataan Puolikova kuitu- ja latulevy Kovalevy h max 45 t u 35 t u 7 t u Koteuluokaa 3 kerrotaan taulukon 5.9 arvot 0,6:lla, ja koteuluokaa 4 kertoimella 0,4. Taipumaa lakettaea otetaan huomioon myö leikkauvoiman aiheuttama liätaipuma.

15 5 Kuva 5.9. Ohutuumaiten palkkien merkintöjä. Kuva 5.0. Laattapalkkien merkintöjä Laattapalkit Laattapalkki muodotuu rivoita ja yhdetä tai kahdeta pintalevytä. Pintalevyn hyödyllinen levey b e aadaan kaavata (5.8) b e = b e + t u (väliripa) (5.8) b e = 0,5 b e + t u (reunaripa) TAULUKKO 5.. Liimatun pintalevyn hyödyllinen levey. Levymateriaali b e b max Vaneri, kun yyn uunta on kohtiuoraan palkin pituuuuntaa vataan Kuitu- ja latulevy Taainen kuorma L/7 L/3 Pitekuorma L/0 L/5 L on palkin momenttien nollakohtien välinen etäiyy 30 h 30 h Merkinnät ovat kuvan 5.0 mukaiet. b e aadaan taulukota 5.. Sitä ei kuitenkaan valita uuremmaki kuin b max eikä uuremmaki kuin ripojen vapaa väli. Leikkaukapaiteetti tarkitetaan leikkaukia I I ja II II (kuva 5.0). Jo ripojen vapaa väli on puritupuolella pienempi kuin b max (taulukko 5.), ei lommahduta tarvite tarkitaa. Koteuden aiheuttamiin muodonmuutokiin on kiinnitettävä erityitä huomiota Lommahdu Levyrakenteiden mitoitukea otetaan tarvittaea huomioon lommahdu. Myö levyn kotumien aiheuttama lommahduvaara tutkitaan tarvittaea. Levyuumaien palkin lommahdu voidaan yleenä ottaa huomioon tarkatelemalla vain leikkaujännityken aiheuttamaa lommahduta. Mikäli uuman ominaipaneelileikkaulujuu f vpk on pienempi kuin kaavata (5.9) aatava uuman lommahtamieen tarvittava leikkaujännity, ei lommahduta tarvite ottaa huomioon. f vpkr k E k t u h u on kuvata 5. aatava kerroin on uuman ominaikimmomoduuli on uuman pakuu ja on uuman korkeu Kuvan 5. kerroin Gk k = E k G k on uuman ominailiukumoduuli ja on uuman ominaikimmomoduuli E k F t = 3,3kEk H G h u u I KJ (5.9) (5.0)

16 6 Rakenteellien uojauken kelvolliuu elvitetään, ellei kokemuperäieti tiedetä rakenteen äilyvän lahoamatta vataavia olouhteia. Rakenteellita uojauta kokevia elvitykiä ei ole tarpeen uorittaa euraavia tapaukia puun koteu on pyyväti alle 0,0 tai puu on veden kyllätämä ja hapen aanti on etetty tai puun lämpötila on alle +3 C tai yli 40 C. Ellei rakenteellita uojauta voida toteuttaa, käytetään kohdan tapaukia tandardien SFS-EN 335 ja SFS-EN 35 mukaieti luokiteltua kemiallieti uojattua puutavaraa. Kuitenkin rakenteellieen uojaukeen tulee pyrkiä riippumatta iitä, onko puutavara kemiallieti uojattua vai ei. 6.3 Kemiallinen uojau Kuva 5.. Lommahduta lakettaea tarvittava kerroin k. Kuvan 5. mitta a on uuman pytytukien väli ja h on uuman korkeu. Mikäli kaavata (5.9) aatava lommahdujännity f vpkr on pienempi kuin ominaipaneelileikkaulujuu f vpk, käytetään f vpk :n ijata f vpkr :ää. 6 LAHONTORJUNTA 6. Sovellutualue Nämä lahontorjuntaohjeet kokevat kantavien rakenteiden ohella ellaiia niihin liittyviä kantamattomia rakenteita, joiden kautta laho voi iirtyä kantaviin rakenteiiin. 6. Rakenteellinen uojau Rakenteelliella uojaukella tarkoitetaan rakentamitapaan kuuluvia tai iihen liittyviä toimenpiteitä, jotka etävät tai oleellieti vähentävät rakenteen lahoamita. Puun rakenteelliella uojaukella pyritään kotumien etämieen kuivumien varmitamieen muiden lahoamita editävien tekijöiden rajoittamieen Puulajit Kyllätettävänä puulajina käytetään mäntyä, jonka pintapuu voidaan täykyllätää. Suojattujen puulevyjen valmitukeen voidaan käyttää muitakin puulajeja kuin mäntyä Kylläteet Käytettävien kylläteiden tulee olla tandardin SFS- EN 3 tai SFS-EN 5 mukaieti tetattuja Suojaumenetelmät Painekyllätytä käytetään haluttaea täykyllätettyä puutavaraa. Tyhjiökyllätykellä aadaan tavallieti vajaakylläty. Puulevyt voidaan uojata valmituvaiheea ekoittamalla uoja-aine liimaan tai puuraaka-aineeeen Kyllätämällä uojattujen puutuotteiden luokitu Kyllätämällä uojatun puutavaran laatu luokitellaan tandardien SFS-EN 335 ja SFS-EN 35 mukaan Suojattujen puutuotteiden käyttö Vähintään luokan A mukaieti uojattuja puutuotteita käytetään, kun kantava pyyväki tarkoitettu rakenne kuuluu koteuluokkaan 4 (maa- ja veikoketu), ellei rakenne ole jatkuvati alimman veirajan alapuolella. Koteuluokaa 3 (maan yläpuoliet rakenteet), kun ilmeinen lahoamivaara on olemaa, käytetään kantavia rakenteia luokan AB mukaieti uojattuja tuotteita.

17 7 RAKENTAMINEN 7. Materiaalin ja rakennuoien äilyty työmaalla Eri lujuuluokkiin kuuluvat rakennutarvikkeet (eim. lujuuluokiteltu ahatavara) äilytetään iten, etteivät ne ekoitu kekenään eivätkä joudu haitalliiin koteuolouhteiiin. 7. Rakennutarvikkeiden ennakkotarkatu Rakennuaineet ja -oat tarkatetaan aianmukaieti työmaalla ennen niiden käyttämitä. Tällöin rakennutarvikkeiden kelvolliuutta arvioidaan aineenkoetutoditukien, tyyppihyväkyntä- ja laadunvalvontamerkintöjen ym. elvityten ekä käytännön kokemuken peruteella. Kuljetuken aiheuttamat mahdolliet vauriot tarkitetaan. 7.3 Rakenteiden kokoaminen Erityieti huolehditaan iitä, etteivät rakenteet halkeile liittimien kohdalta. Valmiita rakenneoia liikuteltaea huolehditaan iitä, ettei nototapa aiheuta rakennetta vaurioittavia raitukia. Liäki tulee kiinnittää huomiota rakenneoan noton- ja aennuaikaieen tuentaan, illä tällöin monien rakenneoien tabiiliuu on huono. Tällaiia rakenneoia voivat olla eim. pilarit, einät, ritikot, liimapuukaaret ekä korkeat palkit. 7.4 Muodonmuutoten huomioonotto Kantaviin puurakenteiiin yntyvien taipumien haitalliuutta voidaan pienentää antamalla rakenteelle opiva eikorotu, joka ilmoitetaan rakennepiirutukia. Rakenteita ei aa rakennuaikana yleenä kuormittaa käyttäen ominaikuormia uurempia kuormia, jotka aattavat aiheuttaa pyyviä taipumia. Tällainen vaara on erityieti illoin, kun rakenteiden materiaalin koteu on rakentamien aikana uunnitelmia eitettyä uurempi. 8 MITOITUS SALLITTUJA JÄNNITYKSIÄ KÄYTTÄEN Tämä liäohje on tarkoitettu kantavien puurakenteiden uunnitteluohjeeki, kun rakenteet mitoitetaan allittuja jännitykiä käyttäen. Rajatilaohjeet luku, luvuta 3 (Suunnitteluperuteet) oat 3. (Rakennuuunnitelman iältö), 3.3 (Kuormien peruteet) ja 3.4, luvuta 4 oa 4. ekä luvut 6 ja 7 ovat ellaienaan käyttökelpoiia. Muilta oin luvut 4 ja 5 on tätä liäohjetta varten lyhennetty ja merkinnät on muutettu allittuja jännitykiä vataaviki. Lujuuarvot on taulukoia korvattu allituilla jännitykillä. Sallittuja jännitykiä voidaan korottaa 0 % veikattorakenteia, jotka eivät toimi yläpohjan kantavana oana ekä ellaiea ykikerrokiea varato- tai muua vataavaa rakennukea, vain tilapäieti olekelee ihmiiä. Tätä liäohjetta käytettäeä päädytään pyöritytarkkuuden rajoia amaan lopputulokeen kuin rajatilaohjetta käytettäeä. Tää vaiheea ei ole kuitenkaan katottu tarpeellieki eittää koko rajatilaohjetta allittuja jännitykiä käyttäen, vaan on rajoituttu lähinnä niihin oiin, joia on perinteieti totuttu käyttämään allittuja jännitykiä. Mikäli muia tapaukia halutaan käyttää allittuja jännitykiä, ne aadaan jakamalla ominailujuudet luvulla, Mitoituperuteet Suunnittelua otetaan huomioon aina kuormituyhditelmän aikaluokka rakenteen koteuluokka rakenteen käyttökohde Mitoituperuteina käytetään lujuutta ja muodonmuutokia. 8. Lakennallinen mitoitu 8.. Poikkileikkaumitat Sahatavaran edellytetään täyttävän koteutilaa u = 0,0 poikkileikkauken nimellimittojen uhteen euraavat vaatimuket: + 4 mm/ mm, kun mitta on alle 00 mm + 6 mm/ 3 mm, kun mitta on 00 mm tai yli. Lakelmat tehdään iinä poikkileikkaukea, joka on määräävin. Poikkileikkauken heikennyket otetaan huomioon euraavia periaatteita noudattaen: 7

18 8 Rakenneahatavaran lujuuluokittelua allittavia poikkileikkauken heikennykiä ei tarvite ottaa huomioon. Vedetyiä ja taivutetuia rakenteia otetaan huomioon lovetuket, aukot, pulttien reiät, vaarnojen yvennyket jne. Kuitenkaan alle 6 mm pakujen naulojen heikennykiä ei tarvite ottaa huomioon. 8.. Mitoitu Rakennetta mitoitettaea tarkitetaan, etteivät kuormien aiheuttamat jännityket ylitä allittuja jännitykiä eivätkä kuormien aiheuttamat taipumat ylitä allittuja taipumia. Kuorman aikaluokka Kun kuormituyhditelmä käittää ketoltaan erilaiia kuormia, valitaan kuormituyhditelmän aikaluokka taulukon 8. mukaan. TAULUKKO 8.. Aikaluokan valinta. Kuormituyhditelmä A A+B A+B+C Aikaluokka A B C Vaaralliin kuormituyhditelmä määrää mitoituken. Kuva 8.. Sallittujen arvojen korotukerroin rakenteen pyyvän kuorman g ja kokonaikuorman q uhteen funktiona. Sallitut jännityket ja kimmomoduulit Sahatavaran allitut jännityket ja kimmomoduulit on annettu taulukoia ja liimapuun vataavat arvot taulukoia 8.5 ja 8.6. Liitoten allitut arvot on eitetty kohdaa 8.4. Sallittujen jännityten ja allittujen kuormien korotukerroin Sallittuja jännitykiä ja allittuja kuormia aa korottaa kuvata 8. aatavalla korotukertoimella. TAULUKKO 8.. Lujuukia lakettaea Taivutu, σ ball Puritu, σ call Puritu, σ c all Veto, σ tall Veto, σ t all Leikkau, τ all Leikkau, τ all Kimmomoduuli ),E k Liukumoduuli, G k Muodonmuutokia lakettaea Kimmomoduuli, E Kimmomoduuli, E Liukumoduuli, G ) nurjahduta lakettaea Sahatavaran T30 allitut jännityket ja kimmomoduulit eri kuormien aikaluokia ja koteuluokia. Ykikkö MN/m. 8,8 8,5,4 5,8 0,5 0,77 0, Aikaluokka A B C Koteuluokka Koteuluokka Koteuluokka ,8 8,5,4 5,8 0,5 0,77 0, , 6,9, 4,7 0, 0,6 0, ,6 6,3,0 4,3 0, 0,58 0, , 0,6,8 7, 0,9 0,96 0, , 0,6,8 7, 0,9 0,96 0, ,4 9,0,5 6, 0,6 0,8 0, ,3 7,9,3 5,4 0,4 0,7 0, ,4 3,7,3 9,8 0,5,5 0, ,4 3,7,3 9,8 0,5,5 0, , 0,6,8 7, 0,9 0,96 0, ,0 9,5,6 6,5 0,7 0,87 0,

19 TAULUKKO8.3. SahatavaranT4allitutjännityketjakimmomoduuliterikuormienaikaluokiaja koteuluokia. Ykikkö MN/m. Aikaluokka A B C Koteuluokka Koteuluokka Koteuluokka 9 Lujuukialakettaea Taivutu, σ ball Puritu, σ call Puritu, σ c all Veto, σ tall Veto, σ t all Leikkau, τ all Leikkau, τ all Kimmomoduuli ),E k Liukumoduuli,G k Muodonmuutokia lakettaea Kimmomoduuli, E Kimmomoduuli, E Liukumoduuli,G ) nurjahdutalakettaea 7,7 7,3, 5,0 0,5 0,77 0, ,7 7,3, 5,0 0,5 0,77 0, , 5,9,0 4, 0, 0,63 0, ,8 5,5 0,9 3,8 0, 0,58 0, ,6 9,,5 6,3 0,9 0,96 0, ,6 9,,5 6,3 0,9 0,96 0, , 7,8,3 5,3 0,6 0,8 0, , 6,9, 4,7 0,4 0,7 0, ,5,9,9 8, 0,5,5 0, ,5,9,9 8, 0,5,5 0, ,6 9,,5 6,3 0,9 0,96 0, ,7 8,,3 5,6 0,7 0,87 0, TAULUKKO8.4. SahatavaranT8allitutjännityketjakimmomoduuliterikuormienaikaluokiaja koteuluokia. YkikköMN/m. Aikaluokka A B C Koteuluokka Koteuluokka Koteuluokka Lujuukia lakettaea Taivutu, σ ball Puritu, σ call Puritu, σ c all Veto, σ tall Veto, σ t all Leikkau, τ all Leikkau, τ all Kimmomoduuli ),E k Liukumoduuli, G k 6, 5,8,0 3, 0,5 0,77 0, , 5,8,0 3, 0,5 0,77 0, ,0 4,7 0,8,5 0, 0,63 0, ,6 4,3 0,7,3 0, 0,58 0, ,7 7,,3 3,8 0,9 0,96 0, ,7 7,,3 3,8 0,9 0,96 0, ,5 6,, 3,3 0,6 0,8 0, ,8 5,4 0,9,9 0,4 0,7 0, ,0 9,4,6 5,0 0,5,5 0, ,0 9,4,6 5,0 0,5,5 0, ,7 7,,3 3,8 0,9 0,96 0, ,9 6,5, 3,5 0,7 0,87 0, Muodonmuutokia lakettaea Kimmomoduuli, E Kimmomoduuli, E Liukumoduuli, G ) nurjahduta lakettaea

20 0 TAULUKKO 8.5. Lujuukia lakettaea Taivutu, σ ball Puritu, σ call Puritu, σ c all Veto, σ tall Veto, σ t all Leikkau, τ all Leikkau, τ all Kimmomoduuli ),E k Liukumoduuli, G k Muodonmuutokia lakettaea Kimmomoduuli, E Kimmomoduuli, E Liukumoduuli, G ) nurjahduta lakettaea Liimapuun L40 allitut jännityket ja kimmomoduulit eri kuormien aikaluokia ja koteuluokia. Ykikkö MN/m.,9,5,7 8, 0,5 0,9 0, Aikaluokka A B C Koteuluokka Koteuluokka Koteuluokka ,9,5,7 8, 0,5 0,9 0, ,7 9,4,4 6,6 0, 0,75 0, ,9 8,7, 6, 0, 0,69 0, ,9 4,4, 0, 0,9,5 0, ,9 4,4, 0, 0,9,5 0, ,7,3,8 8,6 0,6 0,98 0, , 0,8,6 7,6 0,4 0,87 0, ,4 8,8,7 3, 0,5,50 0, ,4 8,8,7 3, 0,5,50 0, ,9 4,4, 0, 0,9,5 0, ,4 3,0,9 9, 0,7,04 0, TAULUKKO 8.6. Lujuukia lakettaea Taivutu, σ ball Puritu, σ call Puritu, σ c all Veto, σ tall Veto, σ t all Leikkau, τ all Leikkau, τ all Kimmomoduuli ),E k Liukumoduuli, G k Muodonmuutokia lakettaea Kimmomoduuli, E Kimmomoduuli, E Liukumoduuli, G ) nurjahduta lakettaea Liimapuun L30 allitut jännityket ja kimmomoduulit eri kuormien aikaluokia ja koteuluokia. Ykikkö MN/m. 9,6 9,,3 6,5 0,5 0,9 0, Aikaluokka A B C Koteuluokka Koteuluokka Koteuluokka ,6 9,,3 6,5 0,5 0,9 0, ,8 7,5, 5,3 0, 0,75 0, , 6,9,0 4,9 0, 0,69 0, ,0,5,7 8, 0,9,5 0, ,0,5,7 8, 0,9,5 0, , 9,8,4 6,9 0,6 0,98 0, ,0 8,7, 6, 0,4 0,87 0, ,6 5,0, 0,6 0,5,50 0, ,6 5,0, 0,6 0,5,50 0, ,0,5,7 8, 0,9,5 0, ,8 0,4,5 7,4 0,7,04 0,

21 Jo liimapuupalkia on eri lujuuluokkia olevaa puutavaraa, en taivutukapaiteetti voidaan lakea ulkolamellien (uloimman kuudenneken) mukaan. Poikkileikkauken muut kapaiteetit laketaan kimmomoduulien uhteen painotettuina. Liimapuupalkin korkeuden ylittäeä 300 mm vähennetään allittua taivutujännitytä kertoimella C = F h = palkin korkeu (mm). h (mm) C F,0 0,93 0,87 0,84 0,8 8.3 Rakenneoien mitoitu 8.3. Suorat palkit ja pilarit Veto ja puritu Vedetyn auvan mitoitukea tarkitetaan, että σ t σ tall (8.) σ t σ tall on kuormien aiheuttama vetojännity ja on allittu vetojännity Purituauvan mitoitukea tarkitetaan, että σ c σ call (8.) σ c σ call 300 h / 9 on kuormien aiheuttama puritujännity ja on allittu puritujännity Mikäli purituraitu on kulmaa α yyn uuntaan nähden, on allittu puritujännity σ cαall = σ call (σ call σ c all ) inα (8.3) σ cαall on allittu puritujännity kulmaa α yyn uuntaan nähden σ call on allittu puritujännity yyn uuntaan σ c all on allittu puritujännity kohtiuoraan yyn uuntaa vataan Kuva 8.3. Kikopaine (mitat mm). Kuvan 8.3 mukaien kikopaineen vaikuttaea voidaan allittua jännitytä σ c all korottaa kertoimella k = (8.4) L on kuvan 8.3 mukainen kuormitualueen pituu. Sama kokee leimapainetta. Taulukoa 8.7 on annettu eräitä k-kertoimen arvoja. TAULUKKO 8.7. Kaavan (8.4) k-kerroin, kun a 00 mm. L (mm) k,9,8,7,67,6,5,33,,0 Naulalevyrakenteen tukipainekapaiteettia voidaan korottaa paarteen naulalevyvahvitukella. Taivutu Taivutetulle palkille tarkitetaan, että σ b σ ball (8.5) σ b on kuormien aiheuttama taivutujännity on allittu taivutujännity. σ ball R S T L, kun a 00 mm 50 a 50 - L +, kun a< 00 mm Kiepahdu Suorakaiteen muotoien uoran palkin kiepahduta ei tarvite tarkitaa, jo hl 00 (8.6) b h on palkin korkeu L on palkin poikittaiiteiden väli b on palkin levey. Tällöin palkin poikittaiiteet mitoitetaan kaavan (8.) mukaieti voimalle F käyttäen purituvoimalle arvoa Kuva 8.. Puritu kulmaa α yyn uuntaan nähden. N = M h M h (8.7) on palkkiin vaikuttava makimimomentti ja on palkin korkeu

22 Leikkau Maiivien uorakaidepalkin leikkaujännity tarkitetaan kaavalla τ τ all (8.8) τ on kuormien aiheuttama leikkaujännity τ all on allittu leikkaujännity Leikkauvoimia lakettaea voidaan palkin yläreunaan vaikuttavia kuormia pienentää lineaarieti, mikäli ne ovat lähempänä kuin palkin korkeuden etäiyydellä tuelta. Kun a on kuorman etäiyy tuelta ja h on palkin korkeu, niin leikkauvoima kerrotaan uhteella a/h. Lovien vaikutu palkin lujuuteen laketaan luotettavan elvityken peruteella. Liimapuukannattajia vedettyyn reunaan aa tehdä loveukia vain VTT:n erityielvityken peruteella. Taivutu ja normaalivoima Vedon ja taivutuken raittamaa palkia tarkitetaan, että vedetyllä alueella t tall b + ball (8.9) Purituken ja taivutuken raittamaa palkia tarkitetaan, että puritetulla alueella c call b + ball (8.0) Edellä olevia kaavoia σ t on kuormien aiheuttama vetojännity σ b on kuormien aiheuttama taivutujännity σ c on kuormien aiheuttama puritujännity σ tall, σ ball ja σ call ovat vataavat allitut jännityket. Nurjahdualttiin auvan mitoitu Nurjahdualttiia auvaa tarkitetaan, että c b + k call ball (8.) k on kuvata 8.4 aatava kerroin. Kuvan 8.4 merkinnät ovat: λ on puritetun rakenteen hoikkuu (= L c /i), enintään 70 L c on nurjahdupituu, joka tavalliille tuentatapaukille annetaan taulukoa 8.8 i on poikkileikkauken jäyhyyäde k -kerrointa määritettäeä on otettu huomioon purituvoiman alkuepäkekiyy, joka kootuu auvan käyryydetä, kuorman epäkekiyydetä ja poikittaivoimien aiheuttamata taipumata. Sauvan normaalivoiman epäkekiyydetä aiheutuvaa taivutujännitytä ei tarvite erikeen ottaa huomioon. Normaaliti riittää kuvan 8.4 tapauken w = L/400 alkuepäkekiyy. Kuva 8.4. Nurjahduken huomioonottava kerroin k. Sivuttaituettavan purituauvan kukin tuki mitoitetaan vähintään voimalle: F = R S T N 50 N 80 ahatavaralla liimapuulla N on auvan purituvoima. (8.) TAULUKKO 8.8. Purituauvan nurjahdupituudet L c eri tuentatapaukille, kun auvan pituu on L. Tuentatapa Sauva on jäykäti kiinnitetty molemmita päitään Sauva on jäykäti kiinnitetty toieta ja nivelellieti toieta päätään Sauva on nivelöity molemmita päitään Sauva on jäykäti kiinnitetty toieta päätä ja toieta päätä kiinnitetty uunnalleen, muttei aemalleen Sauva on jäykäti kiinnitetty toieta päätään ja toieta päätään vapaa Nurjahdupituu L c 0,7 L 0,85 L,0 L,5 L,5 L

23 8.3. Liäohjeita Kaarevia palkeia tarkitetaan kaarevuudeta johtuvat lamelleja vataan kohtiuorat liäraituket. Mikäli käyrää palkkia raittaa taivutumomentti, joka pyrkii oikaiemaan itä, yntyy palkkiin poikittaiia yyn uuntaa vataan kohtiuoria vetojännitykiä. Vakiokorkuien käyrän uorakaidepalkin poikittainen vetojännity voidaan lakea kaavata M σ t = 5, (8.3) R bh σ t on poikittainen vetojännity M on taivutumomentti R m on painopiteakelin kaarevuuäde b on palkin levey h on palkin korkeu. Palkkia mitoitettaea on ooitettava, että σ t σ t all (8.4) σ t σ t all on yyn uuntaa vataan kohtiuoraa oleva kuormien aiheuttama vetojännity on allittu poikittainen vetojännity Palkiton tai ritikkorakenteiden poikittaituennan mitoitu Sivuttaitukia tarvitevat vierekkäiet yhdenuuntaiet kannatteet (k. kuva 8.5) on varutettava jäykitävin poikittaituin, joiden on ulkoiten vaakakuormituten (eim. tuuli) liäki ketettävä pituuykikköä (m) kohden kuorma q nn = 50l m (8.5) N on kekimääräinen purituvoima kannattajan yläpaarteea. Palkin tapaukea N = M/h. n on jäykitävään rakenteeeen idottujen vierekkäiten kannattajien lukumäärä ja l on kannattajien pituu metreiä. Kuva 8.5. Poikittaituettu palkito tai ritikkoyteemi. 8.4 Liitoket Liitoket jaetaan mekaaniiin liitokiin ja liimaliitokiin (varinaieti liimaliitoket ja naulaliimaliitoket). Kantavien rakenteiden liitoket mitoitetaan lujuuden ja tarvittaea myö iirtymien mukaan. Jo käytetään epäymmetriiä liitokia tai liitokeen tuleva voima on epäkekinen, otetaan yntyvät liäraituket huomioon liitoken lujuutta lakettaea. Tällöin jatkokappaleiden jännitykiä lakettaea otetaan auvavoima,5-kertaiena. Vetoauvojen jatkokia on jatkokappaleet pyrittävä ijoittamaan ymmetrieti auvan kekiviivan uhteen. Käytettäeä eri liitintyyppejä amaa liitokea otetaan huomioon jäykkyydet ja niiden vaikutu voimien jakautumiin. Liiman ja mekaanien liittimen ei laketa toimivan yhdeä. Kun amaa liitokea käytetään monia liittimiä peräkkäin, täytyy ottaa huomioon, etteivät raituket jakaannu taan kaikille liittimille. Mikäli liittimiä on peräkkäin enemmän kuin 0, laketaan 0 liitintä täyimääräienä ja muita / Mekaaniet liitoket Naulaliitoket Naulaliitoken naulojen pienimmät allittavat etäiyydet on annettu kuvaa 8.6. Liäki on huomattava euraavaa: Naulat lyödään kohtiuoraan yyn uuntaa vataan. Syyn uuntaan lyödyn naulan allittuja arvoja alennetaan 70 %. Syyn uuntaan lyödyllä naulalla ei kuitenkaan ole ulovetolujuutta. Puun pakuuden on oltava yleenä vähintään 8d. Liäki kärjen puoleien puun on oltava niin paku, että euraavat vaatimuket täyttyvät (kuva 8.7): kakileikkeiiä liitokia L > 8d ja ykileikkeiiä liitokia L > d ileillä nauloilla ja L > 8d kampa- ja kierrenauloilla. Mikäli L 3 > 3d (kuva 8.7), aavat eri puolilta lyödyt naulat kokettaa toiiaan. Naulojen pienimmille kekinäiille etäiyykille allitaan 0 %:n hajonta. Syyn uunnaa peräkkäiet naulat lyödään kuvan 8.6 mukaieti naulanpakuuden verran yyn uunnata ivuun halkeiluvaaran vuoki. Mikäli liitokeen tulee lakelmien mukaan tai naulaa, liätään liitoken naulamäärää yhdellä. Yleenä naulat lyödään niin yvälle, että naulan kanta on puupinnan taoa. Nelikulmaiilla lankanauloilla kootun puuliitoken allittu leikkauvoima (N/leike) aadaan taulukota 8.9 edellyttäen, että liito täyttää edellä annetut rakenteelliet ohjeet. 3