TOIMINTAKERTOMUS 2005
2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1995 Oulun kaupungin jätehuoltolaitoksesta tuli liikelaitos. Kierrätyskeskus muutti Nahkatehtaankadulta Toppilaan. 1996 Ruskon uudet miehistötilat valmistuivat. 1997 Ekopisteiden rakentaminen alkoi. Ruskon jätekeskukseen valmistui Suomen suurin kaatopaikkakaasun pumppaamo. 1998 Seka- ja rakennusjätteen kaatopaikan laajennuksen I-vaihe (6 ha) valmistui Ruskossa. 1999 Viimeinen jätekuorma tuotiin Ruskon vanhalle kaatopaikalle. 2000 Ruskon jätekeskuksen biojätteen rumpukompostointilaitos valmistui. 2001 Toimisto muutti kaupungin keskustasta uusiin tiloihin Ruskon jätekeskukseen. 2002 Ruskon kaatopaikan laajennusalue I:n kaasunkeräysjärjestelmä rakennettiin. 2003 Kaatopaikan laajennuksen II-vaihe (5,5 ha) valmistui Ruskossa. 2004 Huippumoderni ongelmajätteen varastorakennus valmistui Ruskon jätekeskukseen. 2005 Kaatopaikkakaasua hyödyntävän mikroturbiinilaitoksen hankinta käynnistyi. Oulun Jätehuolto vietti 10-vuotissyntymäpäivää.
Oulu Waste Management Oulu Waste Management is a municipal enterprise owned by the city of Oulu. Our operation range covers 14 communes and 220 000 people. Last year three new communes joined the area. Operations - reduction and treatment of waste, recycling, final disposal and information services - are funded by waste management fees, no tax money is used. The amount of waste treated last year was about 95 000 tons. Oulu Waste Management has approximately 25 employees of which six work at the recycling centre in Toppila. The rest are situated at Rusko waste centre, the headquarters of Oulu Waste Management. In every commune on the operation area there is a local waste station. The area is also covered with 57 recycling points for paper, cardboard, glass, plastic and metal. Last year seven new recycling points were built to serve the citizens. Environmental impacts of operation are monitored constantly and reported to the regional authorities. Our environmental management system was affirmed a certificate in October 2005. The system follows ISO 41001 -standard. Significant environmental aspect is utilization of biogas pumped from the landfill. Oulu Waste Management pumped 6,7 million Nm 3 of biogas last year. The amount of energy produced annually is about 32 000 MWh. The gas is sold to industrial use.
Asukastiheys kunnittain yli 300 / km 2 yli 100 / km 2 yli 30 / km 2 alle 30 / km 2 Jalostus 27,6% Palvelut 61% Muut 2,6% Maa- ja metsätalous 8,7% Info Vastuullista jätehuoltoa TOIMIALUEEN ELINKEINOJAKAUMA KESKIMÄÄRIN Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta, jäteneuvonnasta sekä edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Oulun Jätehuollon toimialueeseen kuuluu 14 kuntaa, joissa on yhteensä noin 220 000 asukasta. Toiminnallaan Oulun Jätehuolto parantaa alueensa asukkaiden elinympäristöä ja ympäristötietoutta sekä säästää luonnonvaroja. Liikelaitosten lautakunta Varsinaiset jäsenet: Mikko Viitanen (pj), Timo Lindborg (vpj), Patrick Dickson, Kerttu Hakala, Maila Kallinen, Johanna Karjula, Kalevi Lämsä, Juha Silenius, Harriet Urponen Varajäsenet: Aija Jaako, Petri Luukkonen, Veikko Meriläinen, Juha Räisänen, Hannu Salmi, Maija Sutela, Martti Turkka, Anu Vihavainen, Satu Virkkunen Kaupunginhallituksen edustaja: Tanja Rytkönen-Romppanen Oulun Jätehuollon toimintaympäristö 2 - Yhteistyössä mukana 14 kuntaa - Asukasluku yhteensä noin 220 000 - Toimialueen pinta-ala yhteensä noin 7926 km 2 - Asukastiheys keskimäärin 52 as / km 2 - Alueella on yli 100 000 kotitaloutta - Toimialueen kunnissa sopimusperusteinen jätteenkuljetus - Kuljetuksia hoitaa 15 yritystä
Me kuluttajat emme pidä jätteistä, vaikka ostamme niitä mielellämme aina kaupassa käydessämme. Päivittäistavarakaupan tuotteista ja niiden pakkauksista päätyy jätteeksi lähes kaikki. Jätteet eivät saisi aiheuttaa meille suurta vaivaa. Jätehuollon on oltava halpaa, mielellään ilmaista. Jätteet on vietävä pois silmistämme, riittävän kauas kaikkien aistiemme ulottumattomiin. Kaatopaikat eivät saa haista eivätkä ekopisteet pursuta ostamistamme jätteistä. Kuntalaisten jätehuolto on säädetty lailla peruspalveluksi, josta kunta vastaa. Lain mukaan kunnan velvollisuus on huolehtia kiinteistöjen jätekuljetuksien toimivuudesta, vaikka kuljetukset hoitaisi yksityinen yritys. Lainlaatija edellyttää, että tuottamamme jätteet käsitellään korkeatasoisesti joko kierrättämällä tai sijoittamalla ne nykyaikaisille kaatopaikoille. Säädösten mukaan kaatopaikat on maisemoitava huolella ja kaatopaikan ympäristövaikutuksia on tarkkailtava vielä vuosikymmeniä sulkemisen jälkeen. Oulun Jätehuolto turvaa sen, että toimialueemme asukkaiden ja yritysten tuottamat jätteet käsitellään edullisesti, vastuullisesti ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntäen. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota ympäristönäkökohtiin. Käytössämme on nykyaikaista jäteteknologiaa, keräämme kaatopaikkakaasuja tehokkaasti talteen ja tarkkailemme kaatopaikan ympäristövaikutuksia kymmenistä pohja- ja pintavesipisteistä. Strategiamme mukaisesti tiedotamme avoimesti ympäristöasioistamme. Oulun Jätehuollon 10-vuotisjuhlavuosi päättyi taloudellisesti hyvään tulokseen liikavaihdon lähennellessä kahdeksaa miljoonaa euroa. Ruskon vanhan kaatopaikan maisemointi valmistui ja 400 vuotta täyttänyt Oulun kaupunki sai lahjaksi uskomattoman hienon mäen. Toivottavasti mäelle löytyy virkistyskäyttöä läpi vuoden. Seutuyhteistyö laajeni Suur-Oulua suuremmaksi käsittäen 14 kuntaa ja 220 000 asukasta. Johtajan katsaus 3 Edellä mainituista syistä suomalainen jätehuolto on maailman huippuluokkaa. Jätteet osataan kierrättää ja käsitellä tehokkaasti ympäristö- ja terveyshaittoja aiheuttamatta. Vain jätteiden hyödyntämisessä energiana olemme kehitysmaa. Pari vuosikymmentä sitten suljettua Helsingin Kyläsaaren pahamaineista jätteenpolttolaitosta ja ärhäköitä luonnonsuojelijoita on pidetty syypäinä jätteen energiahyötykäytön kehittymättömyyteen, vaikka kehityksen todellisia esteitä ovat olleet suomalaiset energiayhtiöt. Nyt päästökaupan käynnistyttyä energiayhtiöitä on alkanut kiinnostaa ennen niin hyljeksitty polttoaine. Hyvä niin! Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja päättäjiämme hyvästä yhteistyöstä. Oulun Jätehuollon henkilökuntaa kiitän hyvästä työpanoksesta vuonna 2005. Markku Illikainen
4 Työ vaatii tekijänsä Oulun Jätehuollossa on 19 vakinaista työntekijää. He huolehtivat 220 000 ihmisen jätteistä. Apunaan heillä on vuosittain keskimäärin 12 määräaikaista, tukityöllistettyä ja projektityöntekijää. Ruskon jätekeskuksen käsittely-yksikössä työskentelee 9 vakinaista ja toimistossa 7 vakinaista työntekijää. Kierrätyskeskuksessa Toppilassa vakinaisia työntekijöitä on kolme. Vuonna 2005 työntekijöitä oli noin 27 henkilötyövuoden verran. Koulutus Toppilan kierrätyskeskuksen työnjohtaja suoritti ympäristöhuollon ammattitutkinnon. Ympäristöasioita koulutettiin henkilökunnalle pitkin vuotta. Aiheina oli mm. Oulun kaupungin kestävän kehityksen ohjelma ja Oulun Jätehuollon ympäristöjärjestelmä. Helmikuussa vierailtiin Savossa tutustumassa Iisalmen Keräysöljyn, Ylä-Savon jätehuollon ja kuopiolaisen Jätekukon toimintaan. Oulun kaupungin uusittu strategia sekä Oulun Jätehuollon strategia 2006 esiteltiin koko henkilökunnalle marraskuussa. Henkilökunta päivitti taitojaan ensiapukurssilla. Koulutusta saatiin myös ongelmajätteiden pakkaamisessa. Virkistystoiminta Tyky -ohjelmaan kuului edellisenä vuonna aloitettu kuntosali- ja jumppatarjonta. Kuntokorttiseurantaa jatkettiin ja vuoden lopussa arvottiin urheilullinen palkinto liikkujien kesken. Toimihenkilöiden osalta yksi henkilö osallistui ASLAK -kuntoutukseen. Maaliskuun lopussa järjestettiin henkilökunnan ulkoiluiltapäivä, jolloin osallistujat saivat oman valintansa mukaan lenkkeillä tai hiihtää. Grillikauden avajaisia vietettiin kesäkuussa. Ruskaretkellä kiipeiltiin Vuokatinvaaralla syksyisenä viikonloppuna. Vaeltelun ohessa saunottiin, syötiin kotaravintolassa ja käytiin ihailemassa maisemia myös Naapurivaaran laella. Pikkujoulua vietettiin Ruskon toimistolla. Iltaan kuului jouluohjelmaa, illallinen, musiikkia ja tanssia sekä joulupukin vierailu. Työsuojelu ja hyvinvointi Ruskon jätekeskuksen pelastussuunnitelma valmistui tammikuussa 2005. Työhyvinvointia selvitettiin Oulun kaupunkiorganisaatiossa toteutetun Kunta 10 -tutkimuksen avulla myös Oulun Jätehuollon osalta. Tutkimuksen vastausprosentti oli 85, mikä oli huomattavasti edelliskertaa korkeampi (50 %). Tutkimus osoitti työyhteisön hyvinvoinnin vähentyneen hieman vuoteen 2000 verrattuna. Oulun Jätehuollon henkilöstö 31.12.2005 Henkilöstömenot 2005 Eur Vakinainen henkilöstömäärä 16 Virkavapaalla olevat työntekijät 3 Tilapäinen henkilöstömäärä 10 Kaikki työtapaturmat 7 kpl Työtapaturmat, joista aiheutui poissaoloja 2 kpl Työtapaturmien aiheuttamat poissaolot 7 pvä Poissaoloprosentti, kaikki poissaolot (keskiarvo / kk) 4,57% Naisia (vakinaiset ja tilapäiset mukaanlukien) 27% Miehiä (vakinaiset ja tilapäiset mukaanlukien) 73% Palkat ja palkkiot 776 640 Eläkekulut 183 428 Muut henkilöstösivukulut 59 457 Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitokulut (koulutus yms.) 10 498 Työterveyshuolto (korvausluokka 1) 9 183 Henkilöstön hyvinvointi (työsuojelu ja virkistys) 6 171
Oulun Jätehuollon ympäristöjärjestelmä sertifioitiin. Vastuu ympäristöstä Ympäristöpäämäärät Nykyaikainen jätteenkäsittely on ympäristönsuojelua ja aina ympäristöluvanvaraista toimintaa. Oulun Jätehuollolle 13.11.2003 myönnetty ympäristölupa kattaa jätteenkäsittelytoiminnan Ruskon jätekeskuksen alueella. Maaliskuussa 2005 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myönsi ympäristöluvan Ruskon jätekeskuksen valvonta- ja tarkkailuohjelmalle. Lupa on voimassa vuoden 2007 loppuun saakka. Pilaantuneiden maiden käsittelyyn Välimaan kaatopaikalla Kiimingissä saatiin väliaikainen ympäristölupa. Käsittelyä ei voitu aloittaa, koska luvasta tehdyn valituksen käsittely on kesken Vaasan hallinto-oikeudessa. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Oulun Jätehuollon päivitetty ympäristöpolitiikka hyväksyttiin liikelaitosten lautakunnassa 26.1.2005. Ympäristöpolitiikassa on määritelty toiminnasta johtuvat merkittävät ympäristönäkökohdat sekä ympäristöpäämäärät, joita ovat: - loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen - vastuullinen jätteenkäsittelytoiminta - turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen - ympäristöystävälliset ja kustannustietoiset hankinnat Vuoden alussa tehtiin ympäristövaikutusten selvitys (YVA) Kiimingin Välimaan jätteenkäsittelyalueen pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen suunnittelun osalta. Oulun Jätehuollon ympäristöjärjestelmä sai sertifikaatin 25.10.2005. ISO 14001 -standardin mukaisen sertifikaatin myönsi SP Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut AB. Sertifikaatti on Suomessa ensimmäinen verkostotyöskentelyn avulla toteutettu. Ympäristöjärjestelmän välittömänä tavoitteena on negatiivisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Henkilökuntaa koulutetaan mm. turvallisuuteen sekä ympäristöön liittyvissä asioissa ja henkilökunta vastaa esimerkiksi huolto- ja kunnossapitorutiineista, samoin kuin ympäristövaikutusten tarkkailu- ja mittaustoiminnoista. Suunnitelmat Ruskon jätekeskuksen typpikuormituksen vähentämiseksi valmistuivat lokakuussa. Oulun Jätehuolto sai Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselta luvan siirtää kaatopaikan yläpuolella olevan niskaojan purkupaikkaa Lopakkaojaan suunnitelmien mukaisesti. Työ tehdään vuoden 2006 aikana. Ympäristövaikutusten tarkkailu Ruskon jätekeskuksen jätteenkäsittelytoiminnan vaikutusta pinta- ja pohjavesiin sekä jätevedenpuhdistamolle johdettaviin suotovesiin tarkkaillaan säännöllisesti. Lisäksi tarkkaillaan kaatopaikkakaasun laatua sekä määrää ja suljetun kaatopaikan jätetäytön sisäisen veden korkeuden tasoa ja lämpötilaa. Myös Välimaan jätteenkäsittelyalueella tarkkaillaan pinta- ja pohjavesiä. Ympäristö 5
RUSKON JÄTEKESKUKSESTA JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE JOHDETTU SUOTOVESIMÄÄRÄ m 3 V. 2001-2005 6 64 350 75 500 107 000 222 300 178 000 01 02 03 04 05 Pintavedet Oulun Jätehuolto tarkkailee pintaveden laatua Lopakkaojasta, Laholaisojasta sekä kaatopaikan ylläpuolella olevasta niskaojasta. Lopakkaojan jatkuvatoimiselta mittauspisteeltä saadaan tietoa mm. veden keskivirtaamasta, lämpötilasta, pharvosta, sähkönjohtokyvystä ja ammoniumtyppipitoisuudesta. Jatkuvatoimisen mittauksen päiväkeskiarvojen mukaan kesän keskivirtaama oli 8,27 l/s, kun se vuonna 2004 oli 24,94 l/s. Lopakkaojan jatkuvatoiminen mittauspiste on ollut käytössä kahden kesän ajan. Jatkuvatoimisen pisteen mittaustulokset osoittavat, että ammoniumtyppikuormitus on laskenut edellisvuodesta. Lupaehtojen mukaisten, yksittäisten tarkkailumittausten tulokset osoittavat ammoniumtyppikuormituksen nousseen hieman. Molempien mittausten tulokset ovat linjassa keskenään, vaikka jatkuvatoiminen mittaus ei nostakaan esiin pieniä poikkeamia. (Taulukko 1) Oulun Jätehuolto oli mukana Oulun kaupungin toteuttamassa Pyykös- ja Kuivasjärven kunnostus- ja tutkimushankkeessa. Hankkeen aikana todettiin, että Pyykösjärven ph laski happamalle tasolle keväällä 2005. Happamoitumisen aiheutti Pyykösjärven sisäinen kuormitus. Kuivasjärven tila on parempi kuin Pyykösjärven. Oulun Jätehuolto pyrkii osaltaan vähentämään Kuivasjärven ravinnekuormitusta mm. siirtämällä niskaojan purkupaikkaa Lopakkaojaan. Pohjavedet, suotovedet ja jätetäytön sisäinen vesi Pohjaveden tarkkailuputkia on Ruskon jätekeskuksen ympärillä 16 kpl ja niistä saadaan mm. fysikaalis-kemiallisia näytteitä, pohjaveden korkeustietoja sekä raskasmetallimäärityksiä kerran vuodessa. Tarkkailuputkia vähennettiin uudessa valvonta- ja tarkkailuohjelmassa. Suotovesiä johdettiin Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolle n. 178 000 m 3. Suotoveden laatu on ollut lupaehtojen mukaista. Veden raskasmetalli- ja öljyhiilivetypitoisuudet alittivat viemäriin johtamisluvan enimmäispitoisuudet. Suotoveden typpikuormitus vastasi n. 3910, fosforikuormitus n. 400, biologinen hapenkulutus n. 850 ja kiintoaine n. 430 asukkaan jätevesiä. Jätetäytön sisäisen veden tarkkailuputken lämpötilaa ja veden pinnan korkeutta seurattiin kerran kuussa huhtikuusta marraskuuhun. Kaatopaikan suotovesialtaat tyhjennettiin ja tarkastettiin kesällä. Niiden kunto todettiin hyväksi. TAULUKKO 1 LOPAKKAOJAN Lo2-PISTEEN KESKIARVOTULOKSET 2004-2005 Virtaama Ammonium- Ammonium- Sähkön- ph typpi typpikuormitus johtokyky l/s mg/l kg/vrk ms/m Jatkuvatoiminen mittaus 19.6. - 23.9.04 24,9 16,59 26,2 52,7 7,1 Jatkuvatoiminen mittaus 19.6-23.9.05 8,3 12,12 10,1 55,1 7,8 Näytteenotto PSV 2004 (touko-, heinä- ja lokakuu) 18,3** 9,7 14,8** 56,8* 6,9* Näytteenotto PSV 2005 (touko-, heinä- ja lokakuu) 16,4* 17,85 17,8 50,8* 7,1 *Mitattu lisäksi kesä-, elo- ja syyskuussa **Elo- ja lokakuun virtaamat arvioitu Lo6-pisteen virtaaman perusteella
PUMPATTU BIOKAASUMÄÄRÄ Vuosi Määrä Energia- Vastaa määrä kevyttä polttoöljyä (Nm 3 ) (MWh) (litraa) 1999 4,3 milj. 21 500 2,1 milj. 2000 5,7 milj. 27 656 2,7 milj. 2001 5,7 milj. 27 974 2,7 milj. 2002 5,7 milj. 25 444 2,5 milj. 2003 5,6 milj. 26 135 2,6 milj. 2004 6,1 milj. 31 374 3,1 milj. 2005 6,7 milj. 34 440 3,4 milj. Kesästä 2003 biokaasua on kerätty kahden pumppaamon avulla. Haittaeläimet ja hajut Kasvanutta rottakantaa vähennettiin tehostetuin myrkytyksin. Tuholaisalan yrittäjä teki aluekartoituksen keväällä 2005, minkä jälkeen tehtiin suunnitelma rottakannan kurissapitämiseksi. Ympäristö Biokaasu Vuoden 2005 aikana rakennettiin lisää biokaasulinjoja käytössä olevalle yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Biokaasua pumpattiin vanhasta ja uudesta jätetäytöstä kahdella pumppaamolla 6,7 miljoonaa Nm 3. Kaasu myytiin Paroc Oy:lle korvaamaan polttoöljyä ja Oulun Energian välityksellä OYS:n keskuspesulalle desinfiointihöyryn tuotantoon. Syksyllä käynnistyi kaatopaikkakaasua hyödyntävän mikroturbiinilaitoksen hankinta. Laitos tehostaa kaasun hyödyntämistä entisestään ja parantaa Oulun Jätehuollon energiaomavaraisuutta tuottamalla sähköä. Sähkön- ja vedenkulutus Ruskon jätekeskuksen sähkönkulutus oli n. 871 800 kwh. Kulutus kasvoi yli 50 000 kwh edellisvuodesta. Sähkönkulutuksen kasvuun vaikutti mm. uuden ongelmajäterakennuksen käyttöönotto. Ruskon jätekeskuksen vedenkulutus laski edellisvuodesta ollen 750 m 3. Hajuhaittoja pyrittiin vähentämään biokaasun keräystä tehostamalla. Hajuhaittoja aiheuttivat mm. biokaasuimulinjojen rakentaminen ja biojätteen kompostointilaitoksen tukiainekuljettimen remontti, jonka vuoksi biojäte jouduttiin kompostoimaan aumoissa. Poikkeamatilanteet ja reklamaatiot Kirjattuja poikkeamatilanteita raportoitiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastoon 9 kpl. Poikkeamaraportteja tehtiin mm. biokaasuimulinjojen rakentamisesta, kompostointilaitoksen alasajosta remontin takia, penkkapaloista ja suotovesialtaiden tyhjentämisestä tarkastuksen ajaksi. Reklamaatioita kirjattiin yhteensä 135 kappaletta, joista - 5 kpl koski hajuhaittoja - 116 kpl ekopisteiden ympäristön siisteyttä ja keräysastioiden täyttymistä - 12 kpl palvelun laatua - 2 kpl rottahaittaa Reklamaatiot käsiteltiin johtoryhmässä ja niistä pyrittiin antamaan kirjallinen palaute. Ekopisteiden toimivuutta parannettiin lisäämällä niiden määrää ja tyhjennyskertoja. Ekopisteiden siisteyttä parannettiin myös rakentamalla suojaaitoja astioiden ympärille. 7
8 Tiedon lähteillä Tiedon lähteillä Neuvonta ja tiedotus kulkevat Oulun Jätehuollossa käsi kädessä. Strategian mukaisesti neuvonta tekee tiiviisti työtä toimialueellaan jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistämiseksi. Jäteneuvontaa annetaan puhelimitse, Internetin välityksellä sekä lukuisissa neuvontatilaisuuksissa mm. kouluissa ja yrityksissä. Vastavuoroisesti erilaiset ryhmät vierailevat Ruskon jätekeskuksessa. Neuvonta ja tiedotus sai vuoden alussa vahvistusta joukkueeseen: Oulun Jätehuoltoon palkattiin jätehuoltoneuvoja projektityöhön. Vuoden päätapahtuma oli syyskuussa järjestetty Oulun Jätehuollon 10-vuotisjuhla. Juhlan yhteydessä Oulun kaupungille luovutetun Ruskotunturin juurelle saapui lähes 150 kutsuvierasta juhlimaan After ski -teemalla. Juhlan pääesiintyjä oli mieskuoro Huutajat, joka esiintyi Ruskotunturin laella. Oulun Jätehuolto osallistui vuoden 2005 Rakentajamessuille kompostointiteemalla. Nuukuusviikon näyttely järjestettiin Teknisen keskuksen Neuvokkaassa. Viikon aikana järjestettiin työnäytöksiä ja kerättiin kävijöiden tuomista turhista tavaroista näyttely. Turhakkeet saivat näkyvyyttä valtakunnallisissa tv-uutisissa. Turhake -näyttely oli esillä myös Koulun Suurjuhlilla, missä Oulun Jätehuolto oli mukana yhdessä Pohjois-Pohjanmaan Marttojen kanssa. Tilaisuudet Neuvontatilaisuuksia kouluissa ja oppilaitoksissa sekä ympäristökunnissa pidettiin yhteensä 80 kpl. Tilaisuuksissa käsiteltiin mm. kierrätystä ja hyötykäyttöä, jätehuollon järjestämistä, ongelmajätehuoltoa, materiaalitehokkuutta, jätteen välttämistä sekä kerrottiin jätteiden ympäristövaikutuksista. Vuoden aikana 90 vierailuryhmää tutustui Ruskon jätekeskukseen ja Oulun Jätehuollon toimintaan. Julkaisut ja tiedottaminen Oiva-variksen isännöimä Jäteopas jaettiin toukokuussa Oulun Jätehuollon toimialueella yli 100 000 talouteen. Asiakaslehti Oiva Roinan toinen numero julkaistiin marraskuussa. Lehden levikki oli niin ikään yli 100 000. Oulun Jätehuollon kompostointiopas uudistettiin. Samalla luotiin esiteformaatti, jolla toteutettiin myös Jätetietopaketti ala-asteiden opettajille yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Oulun Jätehuollon asioista kirjoitettiin teknisen toimialan Teknoset -lehdessä sekä neuvontapalstalla Oulun kaupungin henkilöstölehti Pyörteessä. Paikalliset sanoma- ja aluelehdet sekä valtakunnalliset ympäristöalan julkaisut kertoivat Oulun Jätehuollon tiedottamista asioista säännöllisesti. Oiva Roina -mainokset pyörivät radiossa ja televisiossa syksyllä. Niissä kerrottiin hyötyjätekeräyksen hyvien tulosten lisäksi Oulun Jätehuollon 10-vuotisjuhlasta. Ympäristökuntien jäteasemien hoitajille järjestettiin ympäristöjärjestelmän sisäisen auditoinnin palautetilaisuus ja uuden ongelmajäterakennuksen toiminnan esittely.
HAITALLINEN SYÖVYTTÄVÄ Ongelmajätteet MYRKYLLINEN SYTTYVÄ RÄJÄHTÄVÄ HAPETTAVA YMPÄRISTÖLLE VAARALLINEN 9 Ongelmajätehuolto Kotitalouksien ongelmajätteitä otetaan vastaan ilmaiseksi. Oulun Jätehuollolla on 40 yhteistyökumppaneiden hoitamaa ongelmajätteiden vastaanottopistettä. Lisäksi kotitalouksien ongelmajätteitä kerätään kiertävään keräysautoon syksyisin ja keväisin. Yritysten ongelmajätteitä otetaan vastaan Ruskon jätekeskuksessa maksullisina. Ruskon jätekeskukseen rakennettu ongelmajätevarasto otettiin käyttöön vuoden alussa. Ongelmajätteiden keräyskampanjoita järjestettiin ympäristökunnissa 11 kpl ja Oulussa 12 kpl. Kotitalouksien ja yritysten tavanomaisia ongelmajätteitä vastaanotettiin 248 tonnia. Kasvutavoite kuluneelle vuodelle asetettiin 10 %:iin. Se tavoitettiin hienosti 22 %:n kasvulla. Ympäristökunnista ja keräyksistä saatiin n. 50 % ongelmajätteistä. Loput tulivat oululaisista kotitalouksista ja yrityksistä Ruskon jätekeskukseen. Sähkö- ja elektroniikkaromun keräys siirtyi tuottajayhteisöjen vastuulle 13.8.2005. Oulun Jätehuolto aloitti SE-romun vastaanoton ilmaiseksi elokuun alussa. Keräyspisteitä on 11 ympäristökunnassa sekä Ruskon jätekeskuksessa. SE-romua kerättiin vuoden aikana peräti 885 tonnia. Edellisvuonna määrä oli 213 tonnia. ONGELMAJÄTTEET 2000-2005, KILOINA ONGELMAJÄTTEIDEN MÄÄRIEN KEHITYS/KG 2000-2005 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Akut 102 584 94 298 118 791 159 905 138 800 146 695 Hapot ja emäkset 209 459 904 1 445 1 282 202 Jäähdytin- ja jarrunesteet 296 115 2 731 2 101 1 332 573 Loisteputket 5 657 5 852 5 547 6 423 7 404 6 170 Lääkkeet 2 097 3 862 5 180 4 192 4 316 6 455 Maalit, liimat, liuottimet 19 036 38 970 49 547 32 820 29 530 66 407 Kemikaalit 1 746 756 1 020 2 760 1 582 1 067 Paristot 5 395 3 891 6 773 6 144 11 147 7 765 Torjunta-aineet 535 420 712 336 346 372 Kiinteät öljyiset jätteet 7 019 16 322 20 143 11 979 8 394 12 217 Yhteensä 144 574 164 945 211 348 228 105 204 133 247 923 Öljyvesiseos 264 256 178 147 240 240 428 918 289 593 231 473 Pilssivesi 30 420 10 380 36 040 16 660 420 19 040 Öljysäiliöiden puhdistusjäte 16 560 12 762 46 368 92 958 32 440 12 480 Öljynerotuskaivojen jäte 191 540 140 000 227 420 230 600 174 920 233 100 Yhteensä 502 776 341 289 550 068 769 136 497 373 496 093 Ongelmajätteet yhteensä 647 350 506 234 761 416 997 241 701 506 744 016
Kierrätyskeskuksessa käy päivittäin noin 200 asiakasta. Kierrätys ja hyötykäyttö Toppilan kierrätyskeskus jokaiselle jotakin Oulun Jätehuolto tarjoaa toimialueensa asukkaille ja yrityksille maksuttoman vaihtoehdon käyttökelpoisen tavaran kierrättämiseksi sellaisenaan. Toppilan kierrätyskeskuksen toiminnan tarkoituksena on vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. Kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan, käsitellään ja myydään kierrätystavaroita sekä otetaan vastaan kotitalouksien ongelmajätteitä. Kierrätyskeskus hoitaa ilmaista käyttökelpoisten tavaroiden noutopalvelua, maksullista vientipalvelua sekä ongelmajätteiden kuljetusta. Kierrätyskeskuksen pyöräkorjaaja kunnostaa Ruskon jätekeskukseen tuotuja polkupyöränromuja myytäväksi. Viime vuonna kierrätyskeskuksessa kävi yli 30 000 asiakasta. Vuoden aikana myytiin 100 967 tavaraa, joiden keskihinta oli 1,4 euroa. Myyntiin tulleiden tavaroiden määrä väheni sähkö- ja elektroniikkaromuja koskevan tuottajavastuulain tultua voimaan. SE-romut vietiin yhä herkemmin tuottajayhteisöjen kierrätyspisteisiin. Kierrätyskeskuksesta myytiin 289 polkupyörää, joista osa myytiin kunnostamattomina. Edellisen vuoden myynti ylitettiin noin 150 pyörällä. Kierrätyskeskuksen toimesta tehtiin vuoden aikana 723 ilmaisnoutoa sekä 143 vientiä. Ajoja oli keskimäärin neljä päivässä. 10 Kierrätyskeskus osallistui Oulu 400 -juhlavuoteen toimittamalla rekvisiittaa vuoden pääjuhlaan. Vuoden lopussa käynnistyi Oulu 2011 (Oulu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi) -hanke, johon kierrätyskeskus on tarjoamassa oman panoksensa. Kierrätyskeskuksessa työskenteli vuoden 2005 aikana kolme vakituista ja kahdeksan määräaikaista työntekijää. Kierrätyskeskus työllistää harjoittelijoita tai erilaisten tukitoimien, kuten työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan tai yhdyskuntapalvelun kautta tulleita. Heitä oli viime vuonna yhteensä kuusi. Lisäksi tarjottiin kesätyöpaikka kahdelle. KIERRÄTYSKESKUKSEN KYMMENEN VUOTTA 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 21 844 37 092 55 707 68 088 86 221 98 070 111 544 108 914 124 019 134 384 141 343 Tulot euroina 10 103 11 908 12 572 17 845 25 754 27 591 32 429 32 741 28 201 28 967 31 276 Maksaneet asiakkaat
Ekopisteet Oulun Jätehuollon toimialueella on 57 ekopistettä, joista 30 on Oulussa. Kattava verkosto tarjoaa kuntalaisille erinomaiset mahdollisuudet kierrättää hyötyjätteensä. Ekopisteisiin voi viedä kotitalouksien hyötyjätteitä eli muovia, kartonkia, lasia, pienmetallia ja paperia. Ruskon jätekeskuksen Oivapiste toimii samalla periaatteella. Pahvinkeräyslavoja on kolmen ekopisteen ja Oivapisteen yhteydessä. Vuonna 2005 ekopisteiltä ja Oivapisteeltä kerättiin 4,6 miljoonaa kiloa hyötyjätteitä. Eniten kerättiin paperia. Oulun Jätehuollon strategiassa määritelty 15 prosentin hyötyjätemäärien kasvu saavutettiin; kasvua oli edellisvuoteen verrattuna 18 %. Kerätyt hyötyjätteet käytetään teollisuudessa raaka-aineina ja energialähteinä. Kuluneen vuoden aikana rakennettiin seitsemän uutta ekopistettä; Yli-Iihin, Iihin, Utajärvelle ja Ylikiiminkiin. Ekopisteiden tyhjennyksestä vastasi edellisvuosien tapaan urakoitsija V-P Hiltunen Oy. 11 Vuosi ei kulunut täysin ongelmitta, sillä kaksi ekopistettä joutui ilkivallan kohteeksi. Lisäksi ekopisteitä käytettiin väärin useissa paikoissa; pisteille tuotiin ongelma- ja sekajätteitä ja roskia jätettiin astioiden ulkopuolelle. Muutamassa paikassa lähellä toimiville yrityksille jouduttiin huomauttamaan ekopisteiden käytöstä. 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 HYÖTYJÄTTEET 1995-2005 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Energiajäte Keräyskartonki Muovi Pahvi Lasi Paperi Metalli Hyötyjätteiden määrä / kg 2004 2005 Energiajäte 331 745 549 900 Keräyskartonki 191 500 209 500 Muovi 229 040 371 460 Pahvi 38 000 50 480 Lasi 495 840 557 060 Paperi 1 672 060 2 040 920 Metalli 998 300 874 020 Yhteensä 3 956 485 4 653 340 -Hyötyjätemäärät on kerätty ekopisteillä ja Ruskossa. -Metalli sisältää ekopisteiden pienmetallin ja Ruskosta kerätyn metallin. -Lasi sisältää ekopisteiden lasin sekä yritysten lasin. -Muovi sisältää styroxin ja ekopisteiden muovijätteet. -Energiajäte on yrityksiltä kerättyä polttokelpoista jätettä.
Ruskon jätekeskus Jätekeskus Ruskotunturin juurella Ruskon jätekeskuksen 93 hehtaarin alueesta seka- ja rakennusjätteen kaatopaikka kattaa vain 4 hehtaaria. Loput on varattu jätehuollon muille toiminnoille. Tulevat jätteet punnitaan Ruskon vaa alla. Asiakkaita käy päivittäin noin viisisataa. Hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanottopaikka Oivapiste palvelee kotitalouksia. Jätekeskuksen vuosi 2005 Lasimurskaa toimitettiin ensimmäisen kerran hyötykäyttöön Suomen Uusioainekselle. Oulun kaupunki levensi Ruskon jätekeskukseen johtavan Ruskonniityntien ja se päällystettiin uudestaan. Samalla levennettiin jätekeskuksen porttia ja porttirakennusta laajennettiin. Ruskonniityntien viereen tehtiin pyörätie jätekeskukseen asti. 12 Biojäte kompostoidaan rumpukompostoreissa kolmessa 125 m 3 säiliössä. Jälkikypsytys tapahtuu kompostointiaumoissa. Vuonna 2005 erilliskerättyä biojätettä tuotiin Ruskoon kompostoitavaksi 6335 tonnia. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 8 %. Öljyisten maiden kompostointiin on varattu erillinen kenttä. Kompostoimalla puhdistetut maat hyödynnetään esimerkiksi vanhan kaatopaikan maisemoinnissa sekä jätepenkan reunaverhoilussa. Energiajätehalliin varastoidaan ekopisteiltä kerättyä muovia ja yrityksistä tulevaa energiajätettä. Raskasmetallisakka-altaisiin sijoitetaan teollisuusjätteittä, joiden kuparipitoisuudet ovat korkeita. Altaisiin kerätty jäte loppusijoitetaan kapseloimalla. Kompostointilaitoksen uusi tukiainekuljetin asennettiin keväällä 2005, mutta sitä ei saatu toimintakuntoon. Uusi biojätteen vastaanottohalli valmistui marraskuussa 2005. Ruskotunturiksi ristityn vanhan kaatopaikan maisemointi valmistui syyskuussa. Maisemoinnin yhteydessä jätemäkeen tehtiin mm. kuntopolku, vesiallas, kivilabyrintti sekä paikat laskettelurinteelle ja half pipelle. Alue luovutettiin Teknisen keskuksen maa- ja mittausyksikölle Oulun Jätehuollon 10-vuotisjuhlassa.
13 Projektit ja kehittämishankkeet Vuoden alussa käynnistettiin kiinteistöille maksuton metallinkeräyskokeilu yhdessä Kuusakoski Oy:n kanssa. Metallinkeräyksessä on mukana 185 taloyhtiötä tai laitosta ja noin 4000 taloutta. Pienmetallia kerättiin kokeilutalouksista 10 500 kiloa. Ruskotunturi vanha kaatopaikka-alue / Ruskotunturi old landfill suotovesiallas (pohj.) / seep water basin (north) Oulun Jätehuolto oli mukana Oulun kaupungin uuden kestävän kehityksen esitteen suunnitteluryhmässä. Vuoden aikana osallistuttiin myös Efekon ympäristöraportoinnin kehittämisryhmään. Mikroturbiinilaitoshanke käynnistyi ja laitoksen rakentaminen kilpailutettiin. Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen palkattiin projektityöntekijä. Vuoden 2006 aikana rakennettava laitos on Euroopan ensimmäisiä kaatopaikkakaasua hyödyntäviä mikroturbiinilaitoksia. Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi Oulun Jätehuollolle 140 000 euron avustuksen laitoksen rakentamiseen. Kokonaisuudessaan investointi on noin 400 000 euroa. Ruskon jätekeskuksen infrastruktuurin uudistamisen suunnittelutyö aloitettiin yhdessä VSU Arkkitehtien kanssa. Oivapiste / area for recyclable waste toimisto / office biokaasupumppaamo 1 / biogas station 1 kompostointilaitos / composting plant vaaka / scale ongelmajätehalli / hazardous waste storage miehistötilat / staff building yhdyskuntajätteen kaatopaikka / household waste biokaasupumppaamo 2 / biogas station 2 suotovesiallas (etel.) / seep water basin (south) 100 000 RUSKON JÄTEMÄÄRÄT 1995-2005 80 000 60 000 40 000 20 000 Rakennusjäte Teollisen toiminnan jäte Erityisjäte Biojäte Sekajäte Ruskon jätemäärät tonneina 2004 2005 Rakennusjäte 21 531 25 155 Teollisen toiminnan jäte 1 075 899 Erityisjäte 3 475 2 470 Sekajäte 56 496 60 772 Biojäte 5 855 6 335 YHTEENSÄ 88 432 95 631 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Yhteistyökunnissa on yhteensä 27 ekopistettä. Yhteistyötä kunnissa Ympäristökunnat Oulun Jätehuollon toimialueeseen kuuluu 14 kuntaa. Oulun Jätehuolto vastaa järjestetystä jätteenkuljetuksesta ja kunnissa muodostuvan jätteen loppusijoittamisesta Ruskon kaatopaikalle. Lisäksi Oulun Jätehuolto järjestää kuntalaisille mahdollisuuden hyötyjätteiden kierrätykseen sekä vastaanottaa kotitalouksien ongelmajätteet. Oulun Jätehuolto huolehtii pääosin myös neuvonnasta, tiedotuksesta ja valistuksesta. Oulun Jätehuollon toimialue laajeni viime vuonna, kun Iin, Utajärven ja Yli-Iin kunnat liittyivät siihen. Utajärvi ja Yli-Ii tulivat mukaan vuoden alusta ja Ii syyskuussa. Kaikkiin kuntiin rakennettiin ekopisteitä ja lisäksi jokaiseen kuntaan perustettiin jäteasema. Jäteasemille tuli myös ongelmajätteiden vastaanottopisteet. Yhteistyössä ovat mukana Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Kuntien asukasluku on noin 95 000. 14
Yhteistyötä kehitetään Ulkopuolinen konsultti toteutti keväällä 2005 sidosryhmätutkimuksen, jossa yhteistyökumppanit ja -kunnat arvioivat Oulun Jätehuollon palveluja ja osaamista. Palvelut koettiin hyviksi tai melko hyviksi. Kehittämistarpeita kuitenkin nähtiin esimerkiksi yhteydenpidon aktiivisuudessa. Kyselyn tuloksena Oulun Jätehuolto kartoitti tärkeimmät kehittämiskohteet ja vaadittavat toimenpiteet. Tavoitteena on lisätä aktiivisuutta kunnissa. Kehittämistyö aloitetaan vuonna 2006 kuntakäynneillä ja jäteasemien toiminnan seurannalla. Jäteasemat palvelevat Kahdeksassa yhteistyökunnassa on jäteasema, jota hoitaa Oulun Jätehuollon yhteistyökumppani. Jäteasemilla otetaan maksutta vastaan koti- ja maatalouksien hyöty- ja ongelmajätteitä sekä pieniä määriä jäteöljyä. Asemille voi viedä myös satunnaisesti esimerkiksi remontoinnissa syntyvää sekajätettä. Jäteasemille kertyneet jätteet kuljetetaan Ruskon jätekeskukseen. Ekopisteet Ympäristökuntien alueella on 27 ekopistettä. Pisteisiin voi viedä kotitalouksien hyötyjätteitä eli muovia, paperia, kartonkia, lasia ja pienmetallia. Pahvia otetaan vastaan jäteasemilla. Ympäristökuntien ekopisteet sijaitsevat keskeisillä paikoilla taajamissa, huoltoasemien tai koulujen yhteydessä. Ekopisteet tyhjentää pääsääntöisesti urakoitsija V-P Hiltunen Oy. YHTEISTYÖKUMPPANIT YMPÄRISTÖKUNNISSA Hailuodon jäteasema Haukiputaan ong.jätteet Kempeleen ong.jätteet Kiimingin ong.jätteet Limingan jäteasema Muhoksen jäteasema Tyrnävän jäteasema Utajärven jäteasema Yli-Iin jäteasema Iin jäteasema Ylikiimingin jäteasema Ongelmajätteet Hailuodon 4H-yhdistys ry Lassila & Tikanoja Oyj Kempeleen Jätekuljetus Ky Ekokem-palvelu Oy Limingan Kierrätys PPT Luttinen Oy Tyrnävän Auto ja Sähkö T:mi Antero Holappa Jätehuolto T. Kerola Iin Jätehuolto Paakkola Oy Ylikiimingin 4H-yhdistys ry Ongelmajätteiden vastaanotto on yleensä järjestetty jäteaseman yhteyteen. Kunnissa, joissa ei ole jäteasemaa, ongelmajätehuollosta vastaavat paikalliset alan yritykset. Näihin kiinteisiin vastaanottopisteisiin tuotiin viime vuonna yhteensä 75 281 kiloa kiinteitä ongelmajätteittä. Jäteöljyä tuotiin 30 459 kiloa. Kiinteiden ongelmajätepisteiden lisäksi Oulun Jätehuolto järjestää ympäristökunnissa kesäisin keräyksiä, joihin asukkaat voivat viedä ongelmajätteittään. Keräyksiä järjestettiin viime vuonna 11. Kiinteitä ongelmajätteitä kerättiin yhteensä 26 745 kiloa ja jäteöljyä 7 959 kiloa. Eniten keräykseen tuotiin jäteöljyjen lisäksi maaleja ja auton akkuja. 15
TULOSLASKELMA yksikkö = euro 31.12.2005 31.12.2004 Liikevaihto 7 854 163,24 6 770 841,26 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 49 712,44 29 249,1 Tuet ja avustukset kunnalta 100 709,31 92 510,08 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 227 280,25 232 215,77 Palvelujen ostot 2 206 034,17 2 433 314,42 2 502 946,84 2 735 162,61 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 776 640,15 762 655,05 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 183 428,61 199 032,26 Muut henkilösivukulut 59 457,04 1 019 525,80 57 511,95 1 019 199,26 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 005 835,30 923 878,56 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 3 108 996,91 2 295 604,21 Liikeylijäämä (-alijäämä) 436 912,56-81 244,20 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 29 997,18 28 023,86 Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 2 928,85 1 624,93 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta 100 000,00 Muut rahoituskulut 0,00 32 926,03 0,00-70 351,21 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia 469 838,59-151 595,41 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 469 838,59-151 595,41 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 300 698,78 303 246,84 Vapaaehtoisten varausten lis (-)/ väh (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 770 537,37 151 651,43 16
TASE yksikkö = euro 31.12.2005 31.12.2004 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset 527 451,77 582 855,29 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 283 276,13 5 036 690,14 Koneet ja kalusto 236 472,77 195 049,48 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 444 324,58 94 913,22 Sijoitukset Muut saamiset 1 376,03 840,95 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 30 000,00 30 000,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 002 477,46 576 078,29 Siirtosaamiset 13 796,71 9 355,93 Rahat ja pankkisaamiset 5 396 879,96 4 527 625,68 VASTAAVAA YHTEENSÄ 11 936 055,41 11 053 408,98 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 31.12.3005 31.12.2004 Peruspääoma 2 018 255,11 2 018 255,11 Muut omat rahastot 848 384,93 637 630,96 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 411 004,18 1 259 352,75 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 770 537,37 151 651,43 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 2 100 514,50 2 401 213,28 Vapaaehtoiset varaukset 714 600,47 714 600,47 17 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 2 649 793,37 2 648 297,92 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta 270 603,30 270 603,30 Lyhytaikainen Ostovelat 832 650,79 783 372,86 Muut velat 190 731,63 41 255,38 Siirtovelat 128 979,76 127 175,52 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 11 936 055,41 11 053 408,98
RAHOITUSLASKELMA yksikkö = euro 31.12.2005 31.12.2004 Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) 436 912,56-81 244,20 Poistot ja arvonalentumiset 1 005 835,30 923 878,56 Rahoitustuotot ja -kulut 32 926,03-70 351,21 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Muut tulorahoituksen korjauserät 1 495,45 1 477 169,34-277 732,47 494 550,68 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -587 852,42-889 202,08 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,00-587 852,42 0,00-889 202,08 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 889 316,92-394 651,40 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainaamisen lisäys -535,08 Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut oman pääoman muutokset 210 753,97 102 747,15 Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaik. saamisten muutokset muilta -30 000,00 Lyhytaik. saamisten muutokset kunnalta -50 886,20-33 785,38 Lyhytaik. saamisten muutokset muilta -379 953,75 17 716,75 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos 200 558,42-230 281,53 79 173,64 33 105,01 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -20 062,64 135 852,16 Kassavarojen muutos 869 254,28-258 799,24 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. 5 396 879,96 4 527 625,68 Kassavarat 1.1 4 527 625,68 869 254,28 4 786 424,92-258 799,24 18
LIITETIEDOT yksikkö = euro TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1.-31.12.2005 2005 2004 1. Tuotot Jätemaksutulot 7 130 109,16 6 247 261,11 Biokaasun myyntitulot 476 141,00 296 515,00 Hyötyjätteiden käsittelytulot 106 370,18 92 681,48 Kierrätyskeskustulot 141 542,90 134 383,68 Liiketoiminnan muut tuotot 49 712,44 29 249,10 Tuet ja avustukset, työllistettyjen palk. 100 709,31 92 510,08 Tuotot yhteensä 8 004 584,99 6 892 600,45 2. Henkilöstökulut Maksetut palkat 776 640,15 764 127,05 Henkilöstösivukulut 242 885,65 256 988,97 Henkilöstökulut yhteensä 1 019 525,80 1 021 116,02 3. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot yhdystilistä 29 997,18 28 023,86 Muut rahoitustuotot 2 928,85 1 624,93 Muut rahoituskulut 0,00 0,00 Korvaus peruspääomasta -100 000,00 Rahoitustuotot yhteensä 32 926,03-70 351,21 TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2005 2005 2004 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Poistamaton hankintameno 1.1. 582 855,29 638 258,81 Poistot tilikaudelta 55 403,52 55 403,52 Poistamaton hankintameno 31.12. 527 451,77 582 855,29 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. 5 036 690,14 5 008 710,50 Lisäykset tilikaudelta 91 682,08 794 026,22 Poistot tilikaudelta 845 096,09 766 046,58 Poistamaton hankintameno 31.12. 4 283 276,13 5 036 690,14 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. 195 049,48 208 799,16 Lisäykset tilikaudella 146 758,98 88 678,78 Poistamaton hankintameno 31.12. 236 472,77 195 049,48 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 94 913,22 88 416,14 Lisäykset tilikaudella 418 915,02 877 909,95 Vähennykset tilikaudella 69 503,66 871 412,87 Keskeneräiset 31.12. 444 324,58 94 913,22 Muut omat rahastot Rahasto 1.1. 637 630,96 534 883,82 Lisäykset tilikaudella 210 753,97 102 747,14 Rahasto 31.12. 848 384,93 637 630,96 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 1.1. 714 600,47 714 600,47 Investointivarauksen purkaminen kaatopaikka 0,00 0,00 Investoinivaraukset 31.12. 714 600,47 714 600,47 Pakollinen varaus Kaatopaikan jälkihoito 1.1. 2 648 297,92 2 926 030,39 Lisäykset tilikaudella 500 000,00 900 000,00 Vähennykset tilikaudella 498 504,55 1 177 732,47 Kaatopaikan jälkihoito 31.12. 2 649 793,37 2 648 297,92 Pakollisessa varauksessa 500 000 vakuus kaatopaikan ympäristöluvasta ympäristökeskukselle. Välimaan kaatopaikan pilaantuneiden maiden käsittelyalueen 30 000 vakuus ympäristökeskukselle. Tunnusluvut (%) 2005 Liikevoitto 5,56 Voitto rahoituserien jälkeen 5,98 19 Omavaraisuusaste 70,48 Sijoitetun pääoman tuotto ROI 5,73 Oman pääoman tuotto ROE 5,93 Neuvonnan ja tiedotuksen kustannukset (eur) 167 035 kustannukset/asukas noin (eur) 0,76 Ympäristöntarkkailun kustannukset (eur) 37 100 kustannukset/asukas noin (eur) 0,17
postiosoite PL 67, 90015 OULUN KAUPUNKI toimisto Ruskonniityntie 10, 90630 OULU puhelin (08) 5584 3952 faksi (08) 5584 3999 sähköposti etunimi.sukunimi@ouka.fi internet www.ouka.fi/jatehuolto Ruskon jätekeskus osoite Ruskonniityntie 10, 90630 OULU Toppilan kierrätyskeskus osoite Paakakatu 2, 90520 OULU puhelin (08) 5584 3966 Turbiiniryhmä Oy Kalevaprint paperi Lenza-Top, 100% uusiopaperi