Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/hannu Mikkola/ 16.4.2013 1
Sisältöä Pellon käyttö Suomessa Potentiaaliset peltobioenergian lähteet Suomessa Pellon käyttö ja sen kehitys Satakunnassa 2000- luvulla Satakunnassa viljeltävien peltokasvien energiapotentiaali Sadon arvo hinnoiteltuna muiden energiamuotojen perusteella Yhteenveto 16.4.2013 2
Pellon käytön jakauma Suomessa 2010 Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2011 Kesanto 14 % Muut viljelykasvit 12 % Viljakasvit 45 % Nurmet 29 % 16.4.2013 3
Eri viljalajien osuudet vilja-alasta Suomessa 2010 Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2011 Kaura 29 % Seosvilja 3 % Muut 0 % Syysvehnä 2 % Ohra 44 % Ruis 3 % Kevätvehnä 19 % 16.4.2013 4
Nurmialan jakauma nurmen eri käyttömuotoihin 2010 Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2011 Tuorerehu 2 % Laidun 12 % Säilörehu 68 % Siemenheinä 2 % Kuivaheinä 16 % 16.4.2013 5
Muiden viljelykasvien viljelyalat 2010 Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2011 Ruokohelpi 16700 Kumina 20900 Puutarhakasvit 12200 Muut kasvit 21100 Peruna 25100 Sokerijuurikas 14600 Herne 6200 Rypsi ja rapsi 158100 16.4.2013 6
Peltobioenergian mahdollisia lähteitä ja niiden maksimipotentiaaleja: o Olki o Ruokohelpi tai vastaava bioenergiakasvi o Lanta o Etanoliohra tai vehnä o Rypsi ja rapsi Yhteensä 8 TWh 12 TWh 2 TWh 0 1,5 TWh 0 0,4 TWh 22 TWh 16.4.2013 7
Peltobioenergian määrä suhteutettuna Suomen energiankulutukseen 2010 450 400 407 350 300 TWh 250 200 150 100 110 50 0 Energian kokonaiskulutus 2010 Uusiutuva energia 2010 2 Muu bioenergia 2010 (sisältää pelto-bioenergian) 22 Arvio peltobioenergian enimmäismäärästä 16.4.2013 8
Peltobioenergian potentiaali suhteessa puun ja turpeen potentiaaliin 120 100 80 TWh 60 40 20 0 Puu Turve Ruokohelpi Olki Lanta Maksimi potentiaali Käytössä Käyttämättä Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/hannu Mikkola/ 16.4.2013 9
60 Pellon käytön kehitys Satakunnassa 2002-2010 1000 ha 50 40 30 20 10 0 2002 2004 2006 2008 2010 Vuosi Ohra Kaura K-vehnä Syysvehnä Ruis Rypsi Herne Peruna Sokerijuurikas Säilörehu Kesanto 16.4.2013 10
Pellon käytön jakauma Satakunnassa 2010 Säilörehu 9 % Sokerijuurikas 4 % Peruna 3 % Kesanto 11 % Ohra 31 % Herne 0 % Rypsi 7 % Ruis 1 % Syysvehnä 1 % K-vehnä 10 % Kaura 23 % 16.4.2013 11
Viljojen, rypsin ja herneen satojen kehitys 2000-luvulla Satakunnassa kg/ha 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Vuosi Ohra Kaura K-vehnä Syysvehnä Ruis Rypsi Herne 16.4.2013 12
Perunan, sokerijuurikkaan ja säilörehunurmen satojen kehitys 2000-luvulla Satakunnassa kg/ha 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Vuosi Peruna Sokerijuurikas Säilörehu 16.4.2013 13
Satakunnan keskisadot verrattuna kokomaan keskisatoihin 2002-2010 kg/ha 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Satakunta 2002-2010 Koko maa 2002-2010 16.4.2013 14
Viljelykasvien pää- ja sivusatojen lämpöarvoja Satakunnassa 250 200 100 GJ GJ/ha 150 100 HUOM! 50 100 GJ vastaa 2780 l öljyä! 0 Sivusadon lämpöarvo GJ/ha Pääsadon lämpöarvo GJ/ha 16.4.2013 15
Viljelykasvien energiapotentiaaleja Satakunnassa 1000 TJ HUOM! 1000 TJ vastaa noin 570 rekkakuormaa öljyä! TJ 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Sivusadon lämpöarvo TJ Pääsadon lämpöarvo TJ 16.4.2013 16
Yhteenveto Valtakunnallisesti oljen peltoenergiapotentiaali on tällä hetkellä suurin. Viljelemällä paljon biomassaa tuottavaa energiakasvia elintarviketuotannosta yli jäävällä peltoalalla voitaisiin tuottaa enimmillään12 TWh energiaa. Se olisi 3 % Suomen energiankulutuksesta. Olki on Satakunnassa potentiaalisin peltobioenergian lähde. Kesannoilta, viherlannoitusnurmilta ja luonnonhoitopelloilta voitaisiin kerätä seuraavaksi suurin energiasato. 16.4.2013 17
Peltokasvien energiasuhteet ja nettoenergia Energiasuhde Output Input Nettoenergia Output Input Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/hannu Mikkola/ 16.4.2013 18
Ohran energiasuhde ja nettoenergia Energiasuhde 6 5 4 3 2 1 0 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 0 50 100 150 200 250 Typpeä kg/ha Nettoenergia kwh/ha Energiasuhde Nettoenergia, kwh/ha Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/hannu Mikkola/ 16.4.2013 19
Peltoenergiakasvien ja pellolla kasvavien puiden nettoenergia suhteutettuna energiasuhteeseen Nettoenergia MWh/ha 35 30 25 20 15 10 5 Peruna Rypsi Sokerijuurikas Säilörehu Kevätvehnä Ohra Ruokohelpi Omakotitalon vuotuinen lämpöenergian tarve Hybridihaapa Kuusi Mänty Rauduskoivu 0 0 10 20 30 40 50 60 Energiasuhde Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/hannu Mikkola/ 16.4.2013 20