Tyypin 1 diabeetikon ruokavaliohoito käytännössä Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Arja Ojalammi Hyks
Viimeisin suomalainen diabeetikon ravitsemussuositus on vuodelta 2008, Diabetesliitto suositus pohjautuu eurooppalaiseen diabeetikon ruokavaliosuositukseen Pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 2013 Suomalaiset ravitsemussuositukset vuonna 2014, VRN korostetaan kokonaisuutta
Ruokavaliosuosituksia muualta Yhdysvaltain diabetesliiton (American Diabetes Association) ADA:n voimassaoleva ruokavaliosuositus julkaistiin Diabetes Care -lehden liitteessä tammikuussa 2014. Ruotsalainen ruokasuositus Kost vid diabetes vuodelta 2011(Socialstyrelsen 2011) Brittiläinen NICE (National Institute of Health and Care Excellance) on päivittänyt T1 diabeteksen hoitosuosituksen 8/2015 Käytössä DAFNE (dose adjustment for normal eating) ohjelma, jossa diabeetikko saa ohjausta aterian hh-määrien ja ateriainsuliinin arviontiin Opetus tapahtuu ryhmissä ja kestää 5 peräkkäistä päivää Ryhmiä vetää DAFNE-koulutuksen saanut diabeteshoitaja tai ravitsemusterapeutti Toimii yli 70 diabeteskeskuksessa DAFNE- ohjelmaan osallistumista tarjotaan 6-12 kk sairastumisesta
Diabeetikon ravitsemushoidon tavoitteet Ohjata diabeetikkoa tasapainoisiin ruokatottumuksiin ja nauttimaan ruuasta Edistää diabeetikon joustavaa omahoitoa Hoitosuositusten mukaiset veren rasva-ja verenglukoosipitoisuudet sekä verenpainearvot Sopivan painon saavuttaminen ja ylläpito Lisäsairauksien ja niiden etenemisen ehkäisy Hyvä elämänlaatu Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008
Ruokavalio-ohjaus diabeetikon näkökulmasta tutkimus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2013 tutkittiin, paljonko T1 diabeetikot ovat saaneet ravitsemusohjausta, ovatko he mielestään hyötyneet siitä ja millaista ohjausta toivotaan tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla (yht. 353kpl, palautui 135kpl) ruokavalio-ohjaus koettiin erittäin tai melko tarpeelliseksi (84%) eniten hyödyttäneeksi koettiin hiilihydraattiarvioinnin opettaminen ohjausta olisi kaivattu liittyen painonnousuun, laihdutukseen ja raskauteen Diabetes ja lääkäri huhtikuu 2015
...jatkoa Kyselyyn vastanneiden mukaan ruokavalio-ohjauksen peruselementit ovat: toistuvuus käytännönläheisyys yksilöllisyys tietojen päivitys
Mielestäni pitäisi testata esimerkkilautasmallien avulla, osaako diabeetikko todellisuudessa laskea hiilihydraattimäärät. Diabeetikko helposti vastaa kysyttäessä, ettei ruokavalion suhteen ole ongelmia. Todellisuudessa hän ei vain ehkä tiedosta niitä. Ravitsemusterapeutin ohjausta pitäisi olla jo vuosia diabetesta sairastaneille, sillä asiat unohtuvat ja monella hoito vaatisi lisähuomiota. Ymmärtävä, mutta napakka ote ohjaukseen. Virheet pitäisi kaivaa esiin. Diabetes ja lääkäri huhtikuu 2015
Tyypin 1diabeetikon ruokavalio Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin koko väestölle Erityisiä diabetestuotteita ei tarvita Korostuu ruoan, liikunnan ja insuliinin yhteen sovittaminen Lähtökohtana diabeetikon ateria- ja päivärytmi Pääpaino hiilihydraattien arvioinnissa Diabeteksen Käypä hoito suositus 2007
Suositeltavat ruokavaliomuutokset energiatasapainon ja terveyden edistämiseksi SUOMALAISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET 2014
Diabeetikon ruokavaliosuositus vs. suomalaiset ravitsemussuositukset Diabeetikolle suositellaan runsaampaa kuidun saantia kuin terveelle väestölle 20 g/1000 kcal tai 40 g/vrk Diabeetikolle suositellaan kohtuullisesti rasvaa sisältävää ruokavaliota (25-35 E%) VRNK 2014: rasvan osuus 25-40 E% Vähäsuolainen ruokavalio on suositeltava, suolaa alle 6g/vrk VRNK 2014: suolaa alle 5 g/vrk
Päivän kuituannoksen voi koota syömällä esimerkiksi päivän mittaan nämä ruoat: 3-4 dl kaurahiutalepuuroa (4 gramma kuitua) kuusi palaa täysjyväruisleipää (18 gramma kuitua) 2-3 dl lämmintä juures-papulisäkettä pääaterialla (6 grammaa kuitua) kaksi desilitraa tuoretta kasvissalaattia, jossa kaksi tomaattia, kurkkua ja salaattia (3 grammaa kuitua) kaksi omenaa, appelsiinia tai päärynää (6 gramma kuitua) 2-3 dl marjoja (3 grammaa kuitua) Diabetesliitto
Säännöllinen ruokarytmi auttaa diabeetikkoa aterian jälkeisen verensokerin hallinnassa ruuan ja insuliinin yhteensovittamisessa ruokamäärän hallinnassa ja siten painonhallinnassa Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008
Lautasmalli toimii edelleen Syö hyvää.fi
Itämeren ruokakolmio on yksi hyvä tapa koostaa terveellinen syöminen
Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008
Hiilihydraatit diabeetikon ruokavaliossa Hiilihydraattien osuus ruokavaliossa tulisi olla noin puolet kokonaisenergian saannista, 45-60E% Suositaan runsaskuituisia hiilihydraatteja Minimimääränä aikuiselle pidetään 130g/vrk Jaetaan eri aterioille Hiilihydraattipitoisia ruokia ovat esim. viljatuotteet, peruna, pasta, riisi, hedelmät, marjat ja nestemäiset maitotuotteet Diabetes 2015, Duodecim, Käypä hoito -suositus 2013, Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008
Hiilihydraattien arviointi Tyypin 1 diabeetikon on aina arvioitava aterian hiilihydraattimäärä Huomioidaan yksilöllinen syömisrytmi; runkona arkipäivän syöminen Itselle tavallisimpien ruokien hh-määrät ensin hallintaan Ruokamääriä ja laatua voi kartoittaa pitämällä ruokapäiväkirjaa muutaman päivän ajan Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008, Diabetes, Duodecim 2015
Hiilihydraattien arviointi ja pikainsuliinin annostelu Pikainsuliini annostellaan aterian kokonaishiilihydraattimäärän mukaan Tarve on yksilöllinen, yleensä 0,5-2 yksikköä/10ghh Aamulla ja aamupäivällä tarve on useimmilla suurempi kuin iltapäivällä ja illalla Hiilihydraattien arviointi riittää noin 10 gramman tarkkuudella ja niiden määrän voi pyöristää lähimpään kymmenlukuun Arvioinnin apuna voi alkuun käyttää esim. desilitran mittaa tai vaakaa (1dl keitettyä riisiä/15ghh, puolet sämpylän painosta on hh) Pakkausmerkinnät
Pikainsuliiniannoksen säätäminen Vaatii verensokerin mittausta ennen ateriaa ja kaksi tuntia sen jälkeen Tavoitteena on, ettei verensokeri nousisi yli 2-3mmol/l ateriaa edeltävään mittaukseen nähden Pikainsuliiniannosta arvioitaessa otetaan huomioon myös mahdollinen liikunta lähitunteina Pikainsuliini voidaan ottaa kahdessa osassa mikäli ruoka sisältää sekä rasvaa että hiilihydraattia, esim. pitsa (pumpussa jatkettu tai yhdistelmä bolus)
Fineli.fi
Kuva 3: Kalakeitto
10 g 20 g Yhteensä 30g hh 3 yks ateriains.
Diabetesliitto
n.40ghh n.15ghh n.25ghh n.60ghh n. 40ghh n.90ghh n.170ghh n.30ghh n.160ghh n.70ghh Diabetesliitto
Tyypin 1 ruokavaliohoidon haasteita Runsas napostelu, ei selkeitä aterioita Ateriainsuliinia käytetään jäykästi; sama annos riippumatta aterian laadusta tai määrästä Hiilihydraatteja ei arvioida Vähäinen verensokerin seuranta Suuria hiilihydraattimääriä aterialla ( yli 100ghh) Vältetään hiilihydraatteja Maahanmuuttajataustaiset diabeetikot erilainen ruokakulttuuri kieliongelmat
DIABETES JA VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN RUOKAVAL IO Diabeetikko voi vähentää ruokavalionsa hiilihydraattimäärää, kunhan tekee sen viisaasti Ensin höttöhiilihydraattien karsiminen: sokeri, valkoinen vilja, herkut, pikaruoka, sokeripitoiset juomat Päivittäinen HH-määrä ei alle 130 g. Hiilihydraattilähteiksi täysjyväviljaa, hedelmiä, marjoja, vähärasvaisia maitotuotteita, juureksia. Rasvan laatu kuntoon: pääsääntöisesti kasvi- ja kalarasvaa Proteiinilähteiksi pääasiassa kalaa, siipikarjan lihaa, maitotuotteita; punaisen lihan tai kananmunan (keltuaisen) käyttöä ei tulisi lisätä. Verensokerin huolellinen omaseuranta Ravisemusterapeutti Anne Pohju
Laurea AMK 2011, Kadir Asengil
Kiitos