PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS LOMAKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS LOMAKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee korttelia 8, puistoaluetta ja loma-asuntoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Pälkäneen kunnan korttelit 8, 454, 455 ja 456, korttelin 7 tontti 1, loma-asuntojen korttelialuetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta, lähivirkistysaluetta ja katualuetta. KAAVASELOSTUS, 18.7.2011 Kaavoituksen vireilletulo: Kunnanvaltuusto 27.4.2009 Kaavaehdotus: Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Pälkäneen Lomakodin alueen luontoselvitys 2010 Liite 2 Liite 3 Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja vastine siihen Liite 4 Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset ja vastineet niihin Liite 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 6 Asemakaavan seurantalomake Liite 7 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia, gsm 040 5576086 1

1. TIIVISTELMÄ 1.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnanhallituksen aloitteesta. Pälkäneen kunnanvaltuusto on 27.4.2009 päättänyt, että Lomakodin alue kaavoitetaan pientaloalueeksi. Kaavoitus käynnistyi lokakuussa 2009. Kokouksessaan 13.9.2010 kunnanhallitus päätti alueen laajentamisesta viereiselle puistoalueelle. Kaavaluonnos oli nähtävänä 18.11.-17.12.2010 ja kaavaehdotus 3.2.-10.3.2011. 1.2. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Lomakodin alueen ja sen itäpuolisen puistoalueen muuttaminen pientaloalueeksi. 1.3. Suunnittelualueen laajuus ja sijainti Suunnittelualueen laajuus on 3,9 ha. Suunnittelualue sijaitsee Pälkäneen kuntakeskuksessa Mallasveden rannalla noin 1 km Pälkäneen kirkolta etelään. 1.4. Rakennusoikeus Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 4584 kem². 1.5. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Rakentaminen edellyttää olemassa olevien rakennusten purkamista lukuun ottamatta rantasaunaa. 2

2. LÄHTÖKOHDAT 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä Ranta-alue. Näkymä rannan mäntymetsään. 3

Näkymä rannasta olemassa olevaa hiekkatietä itään. Näkymä rannasta tulevalta hiekkatieltä piha-alueelle. Piha-alue nähtynä kaakkoiskulmasta. Piha-alue nähtynä koilliskulmasta Lomatien suunnasta. 4

Suunnittelualue jakautuu puistomaiseen piha-alueeseen, rannan ja kaakkoiskulman metsäalueisiin sekä itäosan puistoalueeseen. Alue rajautuu etelässä, idässä ja pohjoisessa pientaloalueisiin, lännessä Mallasveteen. Ranta-alue on hiekkarantaa. Lähistöllä sijaitsee Pakanrannan uimaranta, veneranta ja Kostianvirta. Alueen historiaa Lomakodin alueella on aiemmin toiminut Tampereen kaupungin lasten kesäsiirtola. Tampereen kaupunki osti tilan joulukuussa 1948 ja kesäsiirtolan toiminta alkoi 1952. Toiminta muuttui 1970-luvulla lomakotitoiminnaksi ja päättyi 1990-luvulla, jolloin Tampereen kaupunki vuokrasi lomakodin alueen Tampereen seudun työttömien yhdistykselle noin vuonna 1996. Yhdistys käytti aluetta kesäisin työttömien virkistäytymiseen nimikkeellä Pälkäneen leiri- ja kurssikeskus. Vuonna 2006 Lomakodin palvelu- ja varustelutaso ei vastannut enää kysyntää ja sopimus irtisanottiin. Alue oli tyhjillään yhden kesän, kunnes Pälkäneen kunta osti alueen Tampereen kaupungilta kesällä 2008. Rakennettu ympäristö Alueella on Tampereen kaupungin 1950-luvun alussa rakennuttamia kesäsiirtolarakennuksia. Avoimella puistomaisella kentällä sijaitsee kaksi pitkänomaista yksikerroksista majoitusrakennusta, pohjoisempi luoteis-kaakkoissuuntainen ja eteläisempi lähes pohjoiseteläsuuntainen. Alueen sisääntulopihaa rajaavat lomarakennusten koillispuolella ulkorakennus ja itäpuolella ruokalarakennus. Rannalla sijaitsevat saunarakennus, ulkokäymälä ja kaksi kevytrakenteista siirrettyä rakennusta, leikkimökkiä, sekä grillikatos. Maijoitusrakennukset. Rantasauna. Rakennetusta ympäristöstä on laadittu kaavoitusta varten selvitys, jossa kerrotaan mm. seuraavaa: Alueen rakennukset edustavat tyypillistä 1950-luvun puurakentamista ja jälleenrakentamiskauden arkkitehtuuria. Rakennuksissa näkyviä 1950-luvun tyylipiirteitä ovat mm. julkisivujen vaakaponttilaudoitus, korostetut räystäät, puupilareiden vinotuennat, liuskekivilaatoituksen käyttäminen tehosteena esim. tulisijojen piipuissa rappaukseen upotettuna. Majoitusrakennukset edustavat aikansa modernia suunnittelua ja tila-ajattelua, mutta ovat tavallaan jatkumoa puurakentamisperinteelle. Rakennusten käyttö painottui kesäaikaan, eikä niitä suunniteltu talviasuttaviksi. Lämpöeristys on kesämökkiluokkaa. Rakennusten varustelutasoa on parannettu ja ajanmukaistettu 1970- luvulta lähtien, mutta sei ei vastaa enää majoitusrakennuksille asetettuja vaatimuksia. 5

Rantasauna sijaitsee alueen länsireunalla Mallasveden rannalla. Saunan kokonaisala on 71,5 m². Saunarakennus on satulakattoinen hirsirakennus, jossa avokuisti on osin sisäänvedetty saman vesikaton alle. Kuistin kattoa kannattelevat pyöreät kaksoispuupilarit, joissa ulommaiset kallistuvat räystästä kohti viistossa asennossa. Vuonna 1986 rantasauna peruskorjattiin, tällöin pyykkitupa muutettiin sauna-, pesuhuone- ja pukuhuonekäyttöön ja lisäksi vanhaan pukuhuoneeseen lisättiin kevytrakenteinen elementtitakka. Saunarakennus edustaa tyylillisesti 1950-luvun puurakentamista ja jälleenrakentamiskauden arkkitehtuuria. Rakennuksessa näkyviä 1950-luvun tyylipiirteitä ovat mm. korostetut pitkät räystäät, kuistin kattoa kannattelevat viistossa asennossa olevat puupilarit ja aidot materiaalit. Hirsiseinät ovat kunnianosoitus saunakulttuurille ja puurakentamisperinteelle. Suunnittelualueella olevat rakennukset lukuun ottamatta rantasaunaa on tarkoitus purkaa kaavan toteuttamisen myötä. Vanhoja majoitusrakennuksia ja ruokalarakennusta ei ole ollut mahdollista säilyttää, koska niille ei ole löytynyt soveltuvaa käyttötarkoitusta. Rakennusten toiminnallisuus, rakenteet ja varustelutaso eivät vastaa enää majoitusrakennuksille asetettuja vaatimuksia. Rakennusten käytön mahdollistaminen edellyttäisi lämmöneristyksen huomattavaa parantamista, sisätilojen uudelleenjärjestelyjä, wc- ja pesuhuonetilojen rakentamista sekä muun varustelutason huomattavaa parantamista siten, että rakennusten säilyttäminen niiden arkkitehtoninen arvo säilyttäen olisi erittäin vaikeaa. Suunnittelualue rajautuu pientaloalueisiin. Luonnonympäristö Alueen maasto viettää loivasti länteen, järven rantaan, ja jakautuu puistomaiseen pihaalueeseen ja rantaan rajautuvaan mäntyä kasvavaan kangasmetsään. Luontoselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Selvityksessä kerrotaan alueen luonnonympäristöstä mm. seuraavaa: Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita tai lajeja jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa. Kohteen rantaan rajoittuva metsä on tavanomaista, melko tasaikäistä mäntykangasmetsää ja lomakodin pihapiiri laajalta alueelta ihmisen muokkaamaa. Alueen kasvillisuudeltaan monimuotoisin ja arvokkain alue on kaakkoiskulmassa sijaitseva kalliokumpare rehevine ympäristöineen. Sielläkin ihmisen vaikutus näkyy kasvilajiston lisäksi maaston kulumisena. Rantaan rajoittuva osa alueesta on mustikkatyypin tuoretta, mäntyä kasvavaa, kangasmetsää. Ranta on karun hietikkoinen, varsinaista rantakasvillisuusvyöhykettä ei ole. Myös vesikasvillisuus on selvitysalueen rannan tuntumassa vähäistä. Rantaviivalla on myös muutama vanha kilpikaarnainen mänty. Alueen itäosassa on lehtomaista kangasmetsää. Alueen käyttötarkoituksesta johtuen kasvillisuus on puistomaisen harvaa ja aluskasvillisuus vastaa niittykasvillisuutta. Selvitysalueen kaakkoiskulmalla on kulttuurivaikutteista lehtokasvillisuutta. Puusto on viidakkomaisen tiheätä, pääosin lehtipuita kuten harmaaleppää, raitaa, koivua, pihlajaa ja haapaa. Alueen kaakkoisimmassa kulmassa sijaitsee pieni avokallioinen mäki. Laella kasvaa vanha mänty, muutama pihlajapensas sekä katajaa. Kallio on sammaleiden peitossa. Kalliolla on nähtävissä käytöstä johtuvaa kasvillisuuden kulumista johtuen sen läheisyydestä asuinalueeseen. Lomakodin varsinainen piha-alue koostuu muutaman vuoden hoitamattomana olleesta nurmialueesta puineen sekä parkkialueista. 6

Kohdealueen itäosassa on liito-oravalle hyvin soveltuvaa elinympäristöä; vanhaa puustoa sekä kolo- ja ravintopuita. Luontoselvityksen yhteydessä alue kuljettiin läpi tutkien kaikkien kuusten ja haapojen juurilta merkkejä liito-oravan papanoista. Mitään liito-oravan oleskeluun tai lisääntymis-/ levähtämispaikkaan viittaavaa ei kuitenkaan löytynyt. Palvelut ja virkistys Pälkäneen kuntakeskuksen palvelut ovat korkeintaan noin 1 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen pohjoispuolella Mallasveden rannassa sijaitsee Pakanrannan uimaranta ja Kostianvirta, jonka rannassa sijaitsevat venevalkama ja vierasvenesatama. Liikenne Alue sijaitsee Lomatien ja Uutanantien välissä. Molemmat ovat asuinalueiden kokooja- ja osin tonttikatuja, jotka liittyvät yhdystietasoiseen Onkkaalantiehen. Maanomistus Kaavamuutosalue on Pälkäneen kunnan omistuksessa lukuun ottamatta loma-asunnon rakennuspaikkaa. 2.2. Suunnittelutilanne Asemakaava Lomakodin alueella on voimassa vuonna 1982 vahvistettu asemakaava. Siinä alue on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Kaava-alueessa mukana olevaa loma-asuntoa koskee vuonna 1967 vahvistettu asemakaava, jossa rakennuspaikka on osoitettu loma-asuntoalueeksi. Puistoalue, joka on otettu mukaan kaavamuutosalueeseen, kuuluu vuonna 1967 vahvistettuun asemakaavaan. Alue on osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi. Yleiskaava Pälkäneen kuntakeskuksessa ei ole ajantasaista yleiskaavaa. Koska alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on kaavoituksessa soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 7

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Lomakodin alueen asemakaavan muutoksen laadinnan yhteydessä yleiskaavan sisältövaatimusten huomioiminen tarkoittaa, että kaavaratkaisuja tarkastellaan suunnittelualuetta laajemmin, yleiskaavatasoisesti. Tarkasteltaviksi tulevat mm.: Kaavan rakenne, tehokkuus ja sisältö suhteessa ympäröivään alueeseen. Rakentamisen tehokkuus suhteessa ympäröiviin alueisiin. Olemassa olevan liikenneverkon ja kunnallistekniikan hyödyntäminen. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; kohteiden ja arvojen merkitys laajemmassa mittakaavassa. Viheralueiden laajuus ja sijainti suhteessa ympäröiviin alueisiin. Ulkoilureittien ja kevyen liikenteen reittien määrä ja sijainti suhteessa alueeseen liittyviin reitteihin. Maakuntakaava Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotus on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä 29.3.2007. Siinä Lomakodin alue on osoitettu kuuluvaksi Pälkäneen kuntakeskuksen taajamatoimintojen alueeseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Lomakodin asemakaavan muutosta laadittaessa huomioitavaksi tulevat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. 8

Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Pohjakartta Kaavamuutosalueen pohjakartta on hyväksytty maanmittaushallituksessa 30.12.1985. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1. Aloite ja suunnittelun tarve Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnanvaltuuston aloitteesta. Pälkäneen kunta on ostanut alueen Tampereen kaupungilta vuonna 2008 ja päättänyt alueen kaavoittamisesta pientaloalueeksi. Suunnittelualueen eteläosan loma-asuntopaikan maanomistaja on esittänyt kaavamuutosta Pälkäneen kunnanhallitukselle ja on kiinnostunut ostamaan kyseisen alueen lomaasuntonttinsa lisämaaksi. Kunnanhallitus on kokouksessaan 13.9.2010 päättänyt viereisen puistoalueen ottamisesta mukaan kaavamuutosalueeseen. 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan ELY-keskus Pälkäneen rakennuslautakunta Pälkäneen tekninen lautakunta Pälkäneen ympäristölautakunta Korttelin 8 eteläpuolella olevan loma-asuntoalueen maanomistaja. Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kunnanvaltuuston kokouksessa 27.4.2009. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos on ollut nähtävänä 18.11.- 17.12.2010 välisenä aikana. Nähtävilläoloaikana luonnoksesta oli mahdollisuutta kertoa mielipiteensä ja siitä pyydettiin viranomaisten mielipiteitä. Palautetta saatiin Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pälkäneen rakennuslautakunnalta ja alueen eteläpuolella olevan loma-asuntoalueen maanomistajalta. Palaute ja vastine siihen ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaehdotus on ollut nähtävänä 3.2.-10.3.2011 välisenä aikana. Nähtävilläoloaikana ehdotuksesta oli mahdollista jättää kirjallinen muistutus ja viranomaisilta pyydettiin lausuntoja. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pälkäneen kunnan ympäristölautakunnalta ja rakennuslautakunnalta. Muistutus saatiin yhdeltä yksityiseltä kuntalaiselta. Kooste saaduista lausunnoista ja muistutuksesta sekä vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä. 9

Kaavaprosessin vaiheista ja kaava-asiakirjojen nähtävillä olosta on tiedotettu ilmoittamalla Sydän-Hämeen lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. 3.3. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Lomakodin alueen muuttaminen pientaloalueeksi. Kunnan viimeaikaisiin kaavahankkeisiin on liittynyt pyrkimys luoda Mallasveden rantaan jatkuva ulkoilureitti. Tämän mukaisesti myös Lomakodin alueen rantakaista varataan yleiseen käyttöön. Tavoitteena on osoittaa viereinen puistoalue pientaloalueeksi. Lisäksi tavoitteena on liittää pieni maa-ala Lomakodin alueesta korttelin 8 eteläpuolella sijaitsevaan loma-asuntoalueeseen (RH) maanomistajan esittämän toiveen mukaisesti. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1. Kaavan rakenne ja perustelut Rakentaminen sijoittuu erillispientalojen kortteleihin (AO) loivaan länteen päin laskeutuvaan rinteeseen. Kaavassa on osoitettu yhteensä 11 omakotitonttia ja yksi asuinpientalojen tontti. Kortteleissa 454, 455 ja osassa korttelia 8 sallitaan 1-kerroksinen rakentaminen ja korttelissa 456 ja osassa korttelia 8 1 3/4-kerroksinen. Omakotitonttien koot vaihtelevat 1113-1305 m² välillä. Rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuusluvulla e, joka on 1-kerroksisten rakennusten 10

kortteleissa 0,20 ja 1 ¾-kerroksisten rakennusten kortteleissa 0,25. Rakennusoikeutta erillispientalojen korttelialueella on yhteensä 2842 kerrosalaneliömetriä ja kullakin omakotitontilla noin 220-300 kem². Asuinpientalojen korttelialueella rakennusoikeutta on 1241 kerrosalaneliömetriä. Tonteille on sitovana osoitettu rakennusalat ja harjansuunnat sekä ohjeellisena asuinrakennuksen ja talousrakennuksen sijainnit. 1-kerroksisen rakentamisen ja rakennusalojen rajausten tarkoituksena on mahdollistaa rantamaiseman näkyminen mahdollisimman usealle tontille. Alueelle on osoitettu kulku Lomatien suunnasta uusia, muodostettuja Lomakodintie- ja Lomakodinkuja-nimisiä katualueita pitkin. Lomakodin alueen itäpuolelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialue. Kortteliin on mahdollista rakentaa erillispientaloja, paritaloja tai rivitaloja. Rakennusala on osoitettu siten, että alueella oleva kallioalue on suljettu rakentamisen ulkopuolelle. Tontilla sallitaan IIkerroksinen rakentaminen. Rakennusoikeutta on yhteensä 1241 kem². Tontille on ohjeellisena osoitettu kahden neliasuntoisen rivitalon sekä autokatoksen sijainti. Rantaan, kaakkoisosan kallioalueelle, alueen pohjoisosaan ja sähkölinjan ja kevyen liikenteen reitin väliin on osoitettu lähivirkistysalueet. Rantaan on yhteys Lomakodintien ja Lomakodinkujan kautta sekä alueen pohjoispuolelta rantaa pitkin ja etelästä Uutanantieltä. Kaavamuutosalueen pohjoisosaan on osoitettu rantaan johtava ja itäosaan Lomatieltä Uutanantielle johtava kevyen liikenteen reitti. Ranta-alueelle on osoitettu ohjeelliset kevyen liikenteen reitit. Rantaan on osoitettu rantasaunan rakennusala. Rakennusalalle on sallittua rakentaa käyttötarkoitukseltaan saunatoimintoja ja matkailua palvelevia rakennuksia. Lomakodintien päähän on osoitettu pysäköintialue 8 henkilöautolle. Alueella olemassa olevat viemäri- ja sähkölinja sijaitsevat tonttien reunoissa, katualueella ja puistossa. Alueen kaakkoiskulmaan on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Alueelle voi sijoittua sähkömuuntamo. Kaavaan on otettu mukaan myös loma-asuntoalueen rakennuspaikka alueen eteläosassa. Kaavamuutoksella rakennuspaikkaa on laajennettu 715 m². Rakennusoikeus on määritetty olemassa olevien rakennusten mukaan. Kulttuuriympäristö Nykyinen maisemallinen kokonaisuus, jonka keskeisiä elementtejä ovat rakennusten muodostama ryhmä, kookkaat vanhat puut sekä alueen niveltyminen osaksi rannan metsäisempää, luonnonmukaista vyöhykettä, ovat suunnitelman keskeisiä teemoja. Omakotitontit on sijoitettu rannan maisemaa ja maastoa myötäillen, jotta uuden rakentamisen ja luonnonmaiseman rajasta ei tulisi jyrkkä ja suoraviivainen. Rannimmaisille tonteille on osoitettu sitovat rakennusalat tonttien mantereen puolelle, jolloin pihapiirit on mahdollista kasvillisuuden avulla sopeuttaa luontevasti rannan metsäisempään alueeseen. Tonttien rannan puoleiset osat on osoitettu istutettaviksi alueen osiksi. Alueelle suositellaan istutettavaksi puita ja pensaita, jotka muodostavat luonnollisen rajan rannan luonnonmaiseman ja rakennetun ympäristön välille. Olemassa oleva saunarakennus on osoitettu suojeltavaksi. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet; verhoilemattomat hirsiseinät, pitkät räystäät, kuistin viistossa asennossa ole- 11

vat pilarit ja rakennuksen ulkoväritys, tulee säilyttää. Laajennettaessa rakennusta tulee huomioida uudisrakentamisen sopivuus vanhaan osaan sopivaksi. Rakennusoikeutta on annettu 100 kerrosalaneliömetriä. Rantasaunan nykyinen pinta-ala on 72 m². 4.2. Kaavan vaikutukset Yleistä Asemakaavan muutos mahdollistaa 11 uuden omakotitontin ja yhden asuinpientalojen tontin toteuttamisen alueelle. Alueelle on mahdollista muuttaa noin 60 uutta asukasta. Toteutuessaan alue tulee aktiivikäyttöön ja ilkivalta sekä muu häiriökäyttäytyminen alueella todennäköisesti vähenee huomattavasti. Rakennettu ympäristö Kaava mahdollistaa 11 omakotitalon ja ulkorakennusten rakentamisen alueelle. Tonteille on määritetty rakennusoikeutta siten, että ne on mahdollista rakentaa tehokkaasti. Kulttuuriympäristö Kaavan toteutuminen edellyttää olemassa olevien rakennusten purkamista lukuun ottamatta rantasaunaa. Purkaminen aiheuttaa alueen ainutlaatuisen arkkitehtonisen kokonaisuuden tuhoutumisen. Kulttuurihistorialliselta arvoltaan kohde on paikallisesti ja osin myös maakunnallisesti arvokas. Kaava mahdollistaa rantasaunan säilymisen ja ohjaa sen ulkoasun säilyttämisedellytyksiä sekä antaa ohjeita rakennuksen laajentamista varten. Kaavassa on huomioitu maisemarakenteen säilyminen. Uudet omakotitontit ja rakentaminen niillä on osoitettu siten, että ympäristössä olisi mahdollista säilyttää rakentamisen ja rannan luonnonympäristön luonnollinen nivoutuminen. Luonnonympäristö ja virkistys Rakentaminen sijoittuu pääosin alueen avoimiin alueisiin, joilla on nykyisin rakennuksia ja hoitamattomia nurmikkoalueita. Olemassa olevat metsäalueet ja kaakkoiskulman kalliot säilyvät pääosin. Alueen itäpuolella oleva puistoalue muuttuu asuintontiksi ja kallioalue pihaalueeksi. Lähivirkistysalueita on 36,5 % suunnittelualueesta. Ranta-alue tarjoaa alueen asukkaille erinomaiset mahdollisuus virkistykseen ja rantaa pitkin johtaa ulkoilureittejä etelään Peltoniemen suuntaan ja pohjoiseen Pakanrannan uimarannalle ja Kostianvirran alueelle, jossa sijaitsee venevalkama ja vierasvenesatama. Liikenne Alueen toteutuminen aiheuttaa lisäliikennettä Lomatielle, jonka kautta alueelle on osoitettu kulkuyhteys. Lomatieltä on yhteys Onkkaalantielle. Lomatie on mitoitukseltaan riittävä kokoojakaduksi tonttiteiden kannalta. Onkkaalantie on Pälkäneen yhdystie. Alueen läpi ei johdeta ajoneuvoliikennettä, jolloin alueen liikenne säilyy pienimuotoisena. Saunalle kohdistuva liikenne ja pysäköintialueen käyttö ovat ajoittaisia, eikä niistä koidu jatkuvaa haittaa asukkaille. Pysäköintialue on niin pienimuotoinen, että se ei muodosta maisemaan haittaa eikä houkuttele asiaan kuulumatonta liikennettä ja pysäköintiä. Kevyen liikenteen reitit yhdistävät laajemmin asuinalueen osia toisiinsa ja luovat kevyen liikenteen yhteyksiä alueen halki ja rantaan. Ranta-alueen kevyen liikenteen reittien toteutuminen edesauttaa kunnan tavoitetta luoda Mallasveden rantaan jatkuva ulkoilureitti. 12

4.3. Kaavamerkinnät ja -määräykset 13

5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Rakentaminen edellyttää olemassa olevien rakennusten purkamista lukuun ottamatta rantasaunaa. Nokialla 18.7.2011 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 14

Lomakodin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin alue sijaitsee Pälkäneen keskustaajaman länsiosassa, Kostianvirran eteläpuolella, Mallasveden Pakanlahden rannalla. Alue on kooltaan noin 3,3 hehtaaria ja sitä ympäröi pohjois-, itä- ja eteläpuolelta omakotialue, ja lännessä Mallasvesi. Alueen pohjoispuolella on myös yleinen uimaranta. Alueella sijaitsee kaksi katetulla käytävällä yhdistettyä majoitusrakennusta, toimistorakennus sekä rantasauna. Alue jakautuu puistomaiseen piha-alueeseen ja rantaan rajautuvaan mäntyä kasvavaan kangasmetsään. Työn tarkoituksena on asemakaavan muutosta varten selvittää alueella mahdollisesti sijaitsevat luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaiset arvokkaat luontokohteet tai lajit, sekä muut luontoarvot jotka pitäisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Raportti sisältää kasvillisuuteen perustuvan luontoarvioinnin sekä liito-oravaselvityksen. Maastotyöt liito-oravien osalta tehtiin 3.5.2010 ja kasvillisuuden osalta 7.8. Maastotyöt ja raportoinnin on tehnyt ympäristöinsinööri/luontokartoittaja Mira Ranta. Työn toimeksiantajana oli Pälkäneen kunta. Alueesta ei ollut käytettävissä aiempia luontoon liittyviä selvityksiä. MML/90/54/2007 Kuva 1. Selvitysalueen sijainti suhteessa Pälkäneen keskustaan 1:40 000.

KASVILLISUUSTYYPIT Kasvillisuustyyppien numerointi vastaa liitteenä olevan kartan numerointia. 1. Mustikkatyypin tuore kangasmetsä Rantaan rajoittuva osa alueesta on mustikkatyypin tuoretta, mäntyä kasvavaa, kangasmetsää. Varvusto on tiheätä ja runsasta; mustikkaa, suopursua, juolukkaa ja puolukkaa. Pensaana kasvaa pihlajaa ja harmaaleppää. Ranta on karun hietikkoinen, varsinaista rantakasvillisuusvyöhykettä ei ole. Myös vesikasvillisuus on selvitysalueen rannan tuntumassa vähäistä. Rantaviivalla on myös muutama vanha kilpikaarnainen mänty. Kuva 2. Ryhdikästä männikköä läheltä rantaa. Taustalla häämöttää majoitusrakennus. 2. Lehtomainen kangasmetsä Alueen itäosassa on lehtomaista kangasmetsää. Alueen käyttötarkoituksesta johtuen kasvillisuus on puistomaisen harvaa ja aluskasvillisuus vastaa niittykasvillisuutta. Puina koivuja ja nuorta haapaa. Kenttäkerroksessa timotei, puntarpää, siankärsämö, puna-apila, valkoapila, sananjalka, voikukka, särmäkuisma, mäkitervakko ja vuodenputki. Kuva 3. Puistomaista metsää Lomatieltä kuvattuna.

3. Lehto Selvitysalueen kaakkoiskulmalla on kulttuurivaikutteista lehtokasvillisuutta. Puusto on viidakkomaisen tiheätä, pääosin lehtipuita kuten harmaaleppää, raitaa, koivua, pihlajaa ja haapaa. Tuomi ja nuori pihlaja muodostavat tontin kulmassa sijaitsevan kallion ympärille tiheän pensaskasvillisuuden puiden alle. Joukossa kasvaa myös taikinamarjaa, punaherukkaa ja seljaa. Aluskasvillisuudesta löytyy käenkaali, sinivuokko, ahomansikka, mustakonnanmarja, haisukurjenpolvi, hiirenporras, kielo, koiranputki, metsäalvejuuri, sananjalka ja keltamo. Kuva 4. Tiheätä lehtokasvillisuutta pienen kallion juurella. Erityisen runsaana kasvaa keltamoa jota näkyy etualalla kuvassa. 4. Kallio Alueen kaakkoisimmassa kulmassa sijaitsee pieni avokallioinen mäki. Laella kasvaa vanha mänty, muutama pihlajapensas sekä katajaa. Painanteissa kasvaa mm. mäkitervakkoa, lampaannataa, metsälauhaa, puolukkaa, kallioimarretta, ahosuolaheinää ja ahomansikkaa. Muilta osin kallio on sammaleiden, kuten kalliotierasammal ja kalliokarhunsammal, peitossa. Kalliolla on nähtävissä käytöstä johtuvaa kasvillisuuden kulumista johtuen sen läheisyydestä asuinalueeseen. Kuva 5. Näkymää kallion laelta.

5. Piha-alue Lomakodin varsinainen piha-alue koostuu muutaman vuoden hoitamattomana olleesta nurmialueesta puineen sekä parkkialueista. Kuva 6. Pihapiiriä. LIITO-ORAVASELVITYS. Ensimmäinen maastokäynti tehtiin toukokuussa jolloin pystyttiin tutkimaan onko alueella merkkejä liito-oravista. Kohdealue on kooltaan pieni, mutta sen itäosassa on liito-oravalle hyvin soveltuvaa elinympäristöä; vanhaa puustoa sekä kolo- ja ravintopuita. Alue kuljettiin läpi tutkien kaikkien kuusten ja haapojen juurilta merkkejä liito-oravan papanoista. Mitään liito-oravan oleskeluun tai lisääntymis-/ levähtämispaikkaan viittaavaa ei kuitenkaan löytynyt. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita tai lajeja jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa. Kohteen rantaan rajoittuva metsä on tavanomaista, melko tasaikäistä mäntykangasmetsää ja lomakodin pihapiiri laajalta alueelta ihmisen muokkaamaa. Alueen kasvillisuudeltaan monimuotoisin ja arvokkain alue on kaakkoiskulmassa sijaitseva kalliokumpare rehevine ympäristöineen. Sielläkin ihmisen vaikutus näkyy kasvilajiston lisäksi maaston kulumisena.

Pälkäneen Lomakodin asemakaavamuutosalueen rakennetun ympäristön selvitys

Lomakodin asemakaavamuutosalueen rakennetun ympäristön selvitys Tilaaja Laatija Pälkäneen kunta Kristiina Kokko, Arkkitehti SAFA, Osuuskunta Työjuhdat Orivesi Vaiheet Yhteys Aluearkkitehti Marja-Liisa Mytkäniemeen marraskuu 2009. Tarjous 1.12.2009. Tarjouksen hyväksyminen 7.12.2009 20 viranhaltijapäätös, Kehitysjohtaja. Selvityksen laatiminen helmikuu 2010. Selvityksessä olevat kuvat: Jollei kuvalähdettä ole mainittu kuvatekstissä, niin kuvaaja on Kristiina Kokko, kuvattu 19.-22.2.2010.

Pälkäneen Lomakodin asemakaavamuutosalueen rakennetun ympäristön selvitys SISÄLLYS Lomakodin alue, ote rekisterikartasta, alueen kuvaus s. 2 Lomakodin alue ja sen lähiympäristö s. 4 Lomakodin alueen ja rakennusten historiaa... s. 7 Pälkäneen kesäsiirtolan perustaminen s. 7 Kesäsiirtolan rakentaminen ja toiminnan alku s. 8 Kesäsiirtolan maa-alue kasvaa s. 10 Kesäsiirtolan toiminta 1952-1968 s. 10 Kesäsiirtolasta lomakodiksi s. 12 Lomakodin alueen myöhempi käyttö s. 14 Rakennusten yleisesittely... s. 15 Majoitusrakennukset A ja B s. 15 Yhdyskatos s. 16 Majoitusrakennus B s. 18 Majoitusrakennus A s. 22 Majoitusrakennusten yksityiskohtia s. 28 Ruokalarakennus s. 34 Talousrakennus s. 37 Ulkokäymälä s. 38 Rantasauna s. 40 Leikkimökit s. 42 Grillikatos s. 44 Huomioita Lomakodin alueen rakennuksista s. 46 Liite 1 Pälkäneen Lomakodin piirustuksia s. 47 Liite 2 Tietoja Lomakodin alueen rakennusten suunnittelijasta s. 50

1 Pälkäneen lomakodin tienviitta Onkkaalantien ja Lomatien (eteläisempi risteys) risteyksessä. Lomakodin portti ja alueelle johtanut tie Lomatien kohdalta, näkymä lounaaseen. Näkymä lomakodin alueelle Lomatien suunnasta koillisesta.

2 kiinteistön nimi kiinteistötunnus osoite Pälkäneen lomakoti 635-436-4-14 Lomatie 23, 36600 Pälkäne omistaja/ omistajat Pälkäneen kunta 1 4 3 5 9 2 7 8 6 Ote rekisterikartasta, mihin asemakaavamuutosalue on merkitty punaisella rajaviivalla. Rakennus rakennusajankohta muutokset, laajennukset 1 Majoitusrakennus B 1953 1974?, 1988 (pohj) 2 Majoitusrakennus A (etel) 1952 1974, 1988 3 Ruokala - 1949 1952-1953 4 Talousrakennus, käymälä- 1952 1964 ja varastorakennus 5 Rantasauna 1952 1986 6 Leikkimökki -1953 siirretty 1990-l? 7 Leikkimökki -1953 siirretty 1990-l? 8 Ulkokäymälä -1953 9 Grillikatos 1980-1990-l Alueen kuvaus Pälkäneen lomakodin kaavamuutosalue sijaitsee Pälkäneen keskustaajaman eteläpuolella, Tommolan kylässä, Mallasveden rannalla. Alueella on Tampereen kaupungin 1950-luvun alussa rakennuttamia kesäsiirtolarakennuksia. Alueen maasto viettää loivasti länteen, järven rantaan. Avoimella puistomaisella kentällä sijaitsee kaksi pitkänomaista yksikerroksista majoitusrakennusta, pohjoisempi luoteis-kaakkoissuuntainen ja eteläisempi lähes pohjois-eteläsuuntainen. Alueen sisääntulopihaa rajaavat lomarakennusten koillispuolella ulkorakennus ja itäpuolella ruokalarakennus. Rannalla sijaitsevat saunarakennus, ulkokäymälä ja kaksi kevytrakenteista siirrettyä rakennusta, leikkimökkiä, sekä grillikatos. [Huom. tässä selvityksessä majoitusrakennukset on nimetty suunnitelmapiirustusten mukaan. Paikan päällä A-rakennuksessa lukee B Peippola ja B-rakennuksessa A Pääskylä.]