SELVITYS KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA 9.2.2014 Siilinjärvi päätti 1990-luvun alussa ottaa vastaan noin 10 pakolaista vuoden 1992 aikana (kv 22.10.1990 68). Siilinjärvellä asuu edelleen yksi pakolaisperhe 1990-luvun alun vastaanottotoiminnan jäljiltä. Kunnalla on sopimus pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa (28.10.2003). Kunta päätti myös turvapaikkaa hakevien pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamisesta (kv 28.1.1991 8). Tuolloin turvapaikkaa hakevat tulivat lähinnä Somaliasta. Sittemmin vastaanottokeskus lakkautettiin turvapaikkaa hakevien määrän vähennyttyä. Kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen liittyy sopimuksen tekeminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa uuden v. 2011 voimaan tulleen kotoutumislain mukaisesti. Kotoutumislain mukaan valtio myöntää korvauksia kiintiöpakolaisista, turvapaikan saaneista tai myönteisen oleskeluluvan toissijaisen tai humanitäärisen suojelun perusteella saaneista henkilöistä. Korvauksien saamiseksi ELY-keskus edellyttää voimassa olevaa kotouttamisohjelmaa sekä sopimusta henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Siilinjärvellä kotouttamisohjelma on hyväksytty 24.9.2012 ja sopimus allekirjoitettu 28.10.2003. Uusi vastaanottopäätös edellyttäisi uuden sopimuksen tekemistä. Sopimuksessa sovitaan kunnan pakolaiskiintiöstä, johon voi kuulua sekä kuntaan osoitettuja kiintiöpakolaisia että myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Sopimukseen on määriteltävä, montako pakolaista kunta vastaanottaa vuosittainen tai säännöllisin väliajoin. Kunnan pakolaiskiintiö voi koostua joko henkilöistä, jotka ovat saaneet pakolaisaseman Maahanmuuttoviraston antaman myönteisen turvapaikkapäätöksen kautta tai henkilöistä, jotka ovat kiintiöpakolaisia ja odottavat Suomesta kuntapaikkaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n leireillä. Vaihtoehtoisesti kunta voi ottaa pakolaisia molemmista ryhmistä. Pakolaisasemassa olevat henkilöt tarvitsevat pitkälti samoja palveluja ja toimenpiteitä kuin kuntaan saapuvat maahanmuuttajat yleensä. Saavuttuaan kuntaan kiintiöpakolaiset kuuluvat neljä vuotta ns. kotoutumispalveluiden piiriin, Suomessa turvapaikan saaneet kolme vuotta. Lisäksi vastaanotettavien pakolaisten kuntaan asettuminen vaatii erityistoimenpiteitä, kuten asuntojen varaamista ja varustamista, kokonaisvaltaisia terveystarkastuksia jne. Lisäksi pakolaisten taustoista riippuen heille saatetaan tarvita kohdennettuja palveluja (esim. luku- ja kirjoitusopetusta, kriisiapua, Suomen kulttuuriin ja tapoihin opastamista, asumisen ja asioinnin ohjausta sekä jatkuvia tulkkipalveluja). Pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta säädetään kotoutumislaissa ja valtioneuvoston päätöksessä pakolaisten vastaanotosta. Niiden tarkoituksena on korvata palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä aiheutuneet kustannukset kunnalle. ELY-keskus maksaa kunnalle valtion varoista pakolaiskiintiön kautta tulleista henkilöistä aiheutuneisiin kustannuksiin sekä laskennallista että kustannusperusteista täysimääräistä korvausta. Laskennallista korvausta maksetaan pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin siten, että yli 7-vuotiaista maksetaan 2 300 euroa ja alle 7-vuotiaista 6 845 euroa vuodessa. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista ja neljältä vuodelta kiintiöpakolaisina tulleista. Lisäksi kaikista kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä maksetaan
kunnalle vuonna 2014 laskennallisen korvauksen lisäosa. Se on kuukaudessa alle 7-vuotiaasta 1 000 euroa ja yli 7-vuotiaasta 700 euroa. Tiedossa ei ole, jatkuuko lisäkorvaus vuonna 2015. Esimerkki laskennallisista kustannuksista Kunta vastaanottaa 25 henkilön ryhmän kiintiöpakolaisia. Tämä muodostuu 5 perheestä, joissa on yhteensä kymmenen aikuista, viisi yli 7-vuotiasta ja kymmenen alle 7-vuotiasta lasta. Vuoden 2013 korvaustason mukaan laskennalliset kustannukset ovat: 10 x 6 845 = 68 450 + 15 x 2 300 = 34 500 = yht. 102 950 /vuosi Seuraavassa on esitetty kustannusperusteiset korvaukset: 1. Alkukartoituskustannukset 700 euroa / henkilö kertaluonteisesti 2. Vuonna 2014 kunnan korotetusta kiintiöstä/ ensimmäisestä sopimuksesta 20 000 euroa kertaluonteisesti 3. Kotoutumistuki tai toimeentulotuki korvataan todellisten kulujen mukaan enintään 3 vuotta 4. Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen henkilön sijoittaminen perheryhmäkotiin sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset korvataan todellisten kulujen mukaan 21 ikävuoteen asti 5. Seuraavat erityisestä syystä kunnalle aiheutuneet kustannukset korvataan todellisten kulujen mukaan enintään 10 vuotta: Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveyshuollon järjestäminen Vanhustenhuollon erityiset toimenpiteet Erityispäivähoidon kustannukset peruspäivähoidon ylittävältä osin Pakolaiselle Suomessa syntyneen vammaisen tai sairaan lapsen huomattavat hoito-, sijoitus- ja erityispäivähoidon kustannukset Asuntojen varaamisajan vuokrat Lyhytaikaisen mutta kalliin sairaanhoidon kustannukset
6. Tulkkauskustannukset, jotka ovat syntyneet kotouttamispalveluissa ja sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa korvataan todellisten kulujen mukaan ilman määräaikaa 7. Paluumuuttoavustus korvataan todellisten kulujen mukaan kertaluonteisesti ilman määräaikaa Pakolaiset tulevat huomioiduiksi myös kunnille maksettavissa valtionosuuksissa, joita maksetaan väestömäärän mukaan. Näitä ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset ja opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus. Poikkeuksena valtionosuuksien määräytymisen pääsääntöön on, että opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta kunnille ja muille opetuksen järjestäjille myönnetään rahoitusta maahanmuuttajien perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavaan koulutukseen ja vieraskielisten lasten lisäopetukseen (korotuskerroin 0,2). Lisäksi Kansaneläkelaitos myöntää pakolaisille, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneille tai Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön perheenjäsenille asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa ilman määräaikaa. Lisäksi se myöntää yli 65-vuotiaille tai työkyvyttömille, Suomessa vähintään 5 vuotta asuneille henkilöille tarveharkintaisesti sosiaaliavustuksena enintään täyden kansaneläkkeen suuruista maahanmuuttajien erityistukea. Kustannusperusteisten korvausten laskennassa voidaan käyttää edellä olevaa 25 kiintiöpakolaisen ryhmää. Ryhmässä on viisi perhettä. Ryhmä vastaanotetaan kerralla ja heille vuokrattavia asuntoja vuokrataan kutakin keskimäärin 8 kk ennen kuntaan saapumista. Ryhmässä on yhteensä 10 aikuista ja 15 lasta. Lapsista 10 on alle 7-vuotiasta. Heistä 7 on päiväkodissa. Lapsista 5 on yli 7-vuotiasta. Heidät ohjataan ensimmäiseksi vuodeksi valmistavaan opetukseen ja tämän jälkeen peruskouluun. Koko ryhmästä 18 käyttää perusterveydenhuollon palveluja ja 7 kuuluu erityissosiaali- ja terveydenhoidon piiriin. Näillä lähtöoletuksilla näyttäisi vuosittainen kustannus- ja korvaustaso asettuvan samalle n. 100.000 euron tasolle. Tosiasia kuitenkin on, että kiintiöpakolaisten vastaanoton todellisia kustannuksia on mahdoton täsmällisesti arvioida, joten esimerkkilaskelma on ohjeellinen. Pakolaisten elämäntilanteet, perhekoot ja palvelutarpeet vaihtelevat todellisuudessa. Pakolaisten vastaanotto tulee suunnitella vastuullisesti ja sekä pakolaisten tarpeet että kunnan resurssit huomioiden. Seuraavat näkökulmat ovat keskeisiä pakolaisten vastaanoton suunnittelussa: Ainakin ensimmäisen vastaanotettavan ryhmän on hyvä tulla yhdestä etnisestä taustasta ja ryhmän koon tulee olla 20-30, jotta pakolaiset saavat yhteenkuuluvuudentunnetta ja vertaistukea. Samoin kotoutumispalvelujen, kuten kieli- ja kotoutumiskoulutuksen järjestämisen näkökulmasta on mielekästä, että ensimmäinen vastaanotettava ryhmä on kohtalaisen suuri.
Vastaanottoon täytyy olla riittävästi resursseja, kuten henkilökuntaa ja asuntoja. Asuntoja voidaan varata määrittelemätön aika sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ennen pakolaisten saapumista, minkä ELY-keskus korvaa täysmääräisesti. Perheenyhdistämisen kautta todellinen korvausten piiriin kuuluvien määrä todennäköisesti kasvaa vuosittain muutamalla henkilöllä. Jos kunta harkitsee pakolaisten vastaanottamista, on uuden sopimuksen tekemistä ELY-keskuksen kanssa ryhdyttävä valmistelemaan ja määrittelemään siihen vastaanotettavien kuntapaikkakiintiö. Aikataulullisesti ensimmäisen ryhmän vastaanotto voisi tapahtua aikaisintaan vuoden 2015 aikana, jolloin asia voidaan huomioida budjetissa, sopimus allekirjoittaa vastaanottopäätöksen lainvoimaisuuden jälkeen ja vastaanoton valmistelutyö aloittaa 2015 alkupuolella. Valmistelutyötä varten kunnan tulisi palkata maahanmuuttokoordinaattori, jonka tehtävänä on huolehtia kotouttamisohjelmassa suositeltujen toimenpiteiden ja pakolaisten vastaanoton valmistelujen käynnistämisestä. Osa-aikainen pakolaisohjaaja tulisi palkata vähintään kuukautta ennen pakolaisten vastaanottoa. Asuntojen varaaminen alkaisi heti sopimuksen valmistumisen jälkeen. Kunnallisten vuokrataloasuntojen vapautuminen on vähäistä ja jonot ovat pitkiä, joten asuntojen vuokraus tapahtuu yksityiseltä sektorilta. Kotipolku Oy:n käyttöaste on 100 %. Keskimäärin vuositasolla vaihtuvuus on n. 10 asuntoa/kk, mutta asunnot vaihtelevat 1-4 h + k välillä eli on epävarmaa vastaako tarjonta koon suhteen aina kuukausittain kysyntää, mitä pakolaiset tarvitsisivat. Lisäksi asuntojen kiintiöiminen pakolaisille veisi asuntoja samassa suhteessa muilta hakijoilta. Myös kunnan omia kiinteistöjä voitaisiin harkita muutettavaksi asumiskäyttöön, mutta tällä hetkellä ei ole tiedossa käyttämättömiä tai vapautuvia tarkoitukseen sopivia kiinteistöjä. Ihanteellista olisi, että asunnot sijaitsisivat lähellä sekä toisiaan että palveluja, mutta mikäli asuntotilanne on haastava, voidaan asumista hajauttaa. Tulossa olevat kuntaselvitykset ja palvelurakenneuudistukset vaikuttavat myös pakolaisten vastaanottotyöhön. Sopimus henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä voidaan tehdä laajemmalla kuntapohjalla. Asiassa olisi syytä seurata kuntayhteistyön ja -uudistusten kehittymistä ja mm. Siilinjärven sosiaali- ja terveydenhuollon perustason alueen muodostumista. ELY-keskuksen kanssa tehtävä sopimus voidaan purkaa 12 kuukauden irtisanomisajalla, mutta toivottavaa olisi, että solmittavat sopimukset olisivat pitkäjänteisiä ja kestävällä pohjalla. Jos laajempi kuntayhteistyö pakolaisten vastaanotossa olisi vähänkään todennäköistä, pitäisi asiaa lähteä valmistelemaan mieluiten jo lähtökohtaisesti kuntien yhteisen tahdonmuodostuksen pohjalta. Valmisteleva työryhmä: Reijo Ruostila, sosiaali- ja terveysjohtaja Minna Kaija-Kortelainen, sosiaali- ja vammaispalvelupäällikkö Sirkka-Liisa Elomaa, toiminnansuunnittelija
Kommentoinnit: Mikko Korhonen, johtava lääkäri Kari Mustonen, sivistystoimen johtaja Raija Pajunen, toimitusjohtaja, Siilinjärven Kotipolku Oy
Nelikenttäanalyysi pakolaisten vastaanottamisesta EDUT -parantaa väestökehitystä -kustannukset korvataan lähes täysimääräisesti -tuo määräaikaisia työmahdollisuuksia kuntaan MAHDOLLISUUDET -voi tuoda työvoimaa niihin työtehtäviin, joissa työvoimapulaa -monikulttuurisuus voi rikastaa henkistä ilmapiiriä HAITAT -aiheuttaa lisää työtä sivistyspalveluille, erityisesti varhaiskasvatukselle ja peruskoululle sekä sosiaalija terveydenhuollolle -varhaiskasvatuksen rajallinen kapasiteetti ottaa vastaan uusia päivähoitoikäisiä -tulkkipalvelujen huono saatavuus -erityispalvelujen puute -henkilöstöä ei ole koulutettu pakolaistyöhön - pieniä ja eri kielisiä ryhmiä kunnan eri osiin - kiristää asuntotilannetta UHKAT -osa asukkaista vastustaa jyrkästi -kattavatko valtiolta saadut korvaukset kaikki kustannukset -rahoituksen muuttuminen -kuntatalouden yleinen kiristyminen -kotoutuvatko ja työllistyvätkö tulijat, osa asiakkaista jää pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaiksi -pystyykö kunta ja sosiaali- ja terveystoimi tuottamaan kaikki tarvittavat tukipalvelut -ei perinnettä sitten 1990 luvun pakolaisten kotouttamisen jälkeen