ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) SIPOON SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTON TOIMIALALLA

Transkriptio

1 ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) SIPOON SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTON TOIMIALALLA Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen uusiminen Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Kunnanjohtaja Mikael Grannas, kunnanvaltuusto Valmistelija/t: Hyvinvointikoordinaattori Leena Pääkkönen-Tarvainen, Pakolaiskoordinaattori Saana Hansen Päivämäärä: Nykytila (O vaihtoehto) Nykyistä sopimusta ei uusita mennessä. Muutosesitys 1 Tehdään valtion kanssa uusi sopimus, jossa sitoudutaan vastaanottamaan pakolaista joka kolmas vuosi. Muutosesitys 2 Tehdään valtion kanssa uusi sopimus, jossa sitoudutaan vastaanottamaan pakolaista ensimmäisenä vuotena ja sen jälkeen 5 pakolaista joka vuosi. Vaikutukset väestöön Ei juurikaan vaikutusta Sipoon väestön määrään ja rakenteeseen. Maahanmuuttajataustaisen väestön tarpeet jäänevät vähälle huomiolle kunnan toiminnassa Omaehtoisesti ja itsenäisesti kuntaan muuttaneiden maahanmuuttajien määrä kunnassa tulee väestöennusteen mukaan kasvamaan ja maahanmuuttopalvelujen tarve sitä mukaan lisääntymään. Maahanmuuttajien näkökulmastaan uhkana on, että kunta ei tarjoa riittäviä kotoutumispalveluita ilman sopimuksen uusimista. Uhkana, ettei kunnan työntekijöiden osaaminen ja määrä eivät vastaa maahanmuuttoon liittyviä tarpeita. Ei juurikaan vaikutusta Sipoon väestön määrään ja rakenteeseen lyhyellä aikasäteellä. Pitkällä aikavälillä pakolaistaustaisten henkilöiden määrä nousee ja vaikuttaa väestö- ja kielirakenteeseen (10 vuodessa pakolaista + arviolta n. 30 perheenyhdistämisen kautta tullutta). Pakolaisväestö tulee isommissa ryhmissä, jolloin he saavat toisistaan vertaistukea ja kotoutuminen uuteen maahan on helpompaa. Eri kulttuureissa on erilaisia sukupuolikäsityksiä, joiden yhteensovittaminen suomalaisen käsityksen kanssa tarvitsee hyvää ja kulttuurisensitiivistä ohjausta ja sekä miesten että naisten erityistä Ei juurikaan vaikutusta Sipoon väestön määrään ja rakenteeseen lyhyellä aikasäteellä. Pitkällä aikavälillä pakolaistaustaisten henkilöiden määrä nousee ja vaikuttaa väestö- ja kielirakenteeseen (10 vuodessa pakolaista + arviolta n. 20 perheenyhdistämisen kautta tullutta). Pakolaisten yhteenkuuluvuuden tunteen ja palveluiden järjestämisen näkökulmasta vuosittainen 5 pakolaisen kiintiö on hyvin pieni. Näin pieni vuosikiintiö voi ajaa pakolaisia naapurikaupunkeihin palvelujen ja yhteenkuuluvuuden perässä. Eri kulttuureissa on erilaisia sukupuolikäsityksiä, joiden

2 huomioonottoa. Tartuntataudit tulee kartoittaa ja asiakkaat ohjata hoitoon tarvittaessa alkuvaiheen terveystarkastuksissa. Rokotukset päivitettävä. yhteensovittaminen suomalaisen käsityksen kanssa tarvitsee hyvää ja kulttuurisensitiivistä ohjausta ja sekä miesten että naisten erityistä huomioonottoa. Tartuntataudit tulee kartoittaa ja asiakkaat ohjata tarvittaessa hoitoon terveystarkastuksissa. Rokotukset päivitettävä. Vaikutukset asumiseen, liikkumiseen ja ympäristöön Ei juurikaan vaikutusta asumiseen, liikkumiseen ja ympäristöön. Jos asuminen järjestetään palvelujen lähelle ja kantaväestön joukkoon kulttuurien väliset kohtaamiset lisääntyvät ja konfliktit oletettavasti vähenevät. Negatiiviset kokemukset kuitenkin voivat vahvistaa jakoa meihin ja muihin. Jos asuminen järjestetään palvelujen lähelle ja kantaväestön joukkoon kulttuurien väliset kohtaamiset lisääntyvät ja konfliktit oletettavasti vähenevät. Negatiiviset kokemukset kuitenkin voivat vahvistaa jakoa meihin ja muihin. Asuntojen löytäminen on haastavaa isolle ryhmälle kerralla. Toisaalta asuntoja voidaan varata heti sopimuksen allekirjoitettua ja varausajan vuokrat saadaan täysimääräisesti ELY-keskukselta takautuvasti. Mikäli asuminen eriytetään kantaväestöstä erilleen riski vierauden pelkoon on suuri ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaikeampaa palvelujen ollessa kaukana ja suomalaiskontaktien ollessa vähäisiä. Asuntojen saaminen on helpompaa, kun ryhmäkoko on pieni. Aiheuttaa vähemmän ristiriitoja muiden sidosryhmien kanssa. Mikäli asuminen eriytetään kantaväestöstä erilleen riski vierauden pelkoon on suuri ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaikeampaa palvelujen ollessa kaukana ja suomalaiskontaktien ollessa vähäisiä.

3 Vaikutukset palveluihin Sipoon, kuten muidenkin kuntien on kotoutumislain mukaan huolehdittava kotoutumispalveluiden järjestämisestä myös ilman sopimusta. Uhkana on, ettei tähän osoiteta taloudellisia ja henkilöresursseja ilman pakolaisten vastaanotosta saatavia korvauksia ja maahanmuuttopalvelujen luomista. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus maahanmuuttajaväestön näkökulmasta haastavaa Pakolaisten vastaanottamisesta saatavilla valtion korvauksilla voidaan järjestää ja ylläpitää maahanmuuttajapalveluita, jotka palvelevat myös kuntaan itsenäisesti muuttaneita maahanmuuttajia. Pakolaisten vastaanotto edellyttää lisäksi paljon käytännön valmistelutyötä, mm. asuntojen järjestäminen etukäteen ja varustelu muuttokuntoon, ohjaustyö jne., jotka sitovat paljon henkilöstöresurssia. Pakolaisten vastaanottamisesta saatavilla valtion korvauksilla voidaan järjestää ja ylläpitää maahanmuuttajapalveluita, jotka palvelevat myös kuntaan itsenäisesti muuttaneita maahanmuuttajia. Pakolaisten vastaanotto edellyttää lisäksi paljon käytännön valmistelutyötä, mm. asuntojen järjestäminen etukäteen ja varustelu muuttokuntoon, ohjaustyö jne., jotka sitovat paljon henkilöstöresurssia. Erityispalveluja on taloudellisempaa ja suunnitelmallisempaa tuottaa kun otetaan isompia ryhmiä kerrallaan (esim. kansalaisopiston suomen/ruotsin kielen alkeiskurssit, perusopetuksen oman äidinkielen ja uskonnon opetusryhmät jne.) Ensimmäistä ryhmää lukuun ottamatta vuosittaiset ryhmäkoot ovat liian pieniä joidenkin erityispalvelujen järjestämiseksi (suomen/ruotsin kielen kurssit, perusopetuksen pienryhmäopetus jne.) Taloudelliset vaikutukset Kunnan on tuotettava kotoutumislain mukaiset erityispalvelut omakustanteisesti Kulttuurisensitiivisen koulutuksen tarve eri toimialojen työntekijöille Alussa kunnan on osoitettava taloudellisia resursseja kotouttamispalveluiden käynnistämiselle, jotka ELY-keskus maksaa takautuvasti takaisin. Kulttuurisensitiivisen koulutuksen tarve eri toimialojen työntekijöille Alussa kunnan on osoitettava taloudellisia resursseja kotouttamispalveluiden käynnistämiselle, jotka ELY-keskus maksaa takautuvasti takaisin. Pakolaisten vastaanottamista koskevan sopimuksen solmimisella turvataan pakolaiskorvausten Pakolaisten vastaanottamista koskevan sopimuksen solmimisella turvataan pakolaiskorvausten

4 saaminen Sipooseen vuosittain. Mikäli pakolaisia otetaan ensimmäisen kerran vuonna 2014 jää kustannusarvion mukaan kunnalle korvauksista muutamia kymmeniä tuhansia euroja ylimääräisiä resursseja, joilla palveluja voidaan edelleen kehittää (ks. selvitys pakolaisten vastaanotosta kpl 4.1.) Mikäli kunta vastaanottaa ensimmäisen pakolaisryhmän jo vuonna 2014 se saa ylimääräisen lisäkorvauksen ( euroa) sekä laskennallisten kustannusten korotukset (+700 euroa/yli 7-vuotias ja euroa/alle 7-vuotias). Pitkällä tähtäimellä kustannukset ja korvaukset ovat lähellä tilannetta. Pitkällä tähtäimellä pakolaisten kotoutumisen onnistuessa he voivat vastata osaltaan tulevaan työvoimapulaan. Kotoutunut pakolainen voi olla myös tukemassa uusien tulijoiden kotoutumista esimerkiksi kokemusasiantuntijana. Toisaalta pakolaisten mahdollinen työttömäksi jääminen lisää kunnan kustannuksia saaminen Sipooseen vuosittain. Mikäli pakolaisia otetaan ensimmäisen kerran vuonna 2014 jää kustannusarvion mukaan kunnalle korvauksista muutamia kymmeniä tuhansia euroja ylimääräisiä resursseja, joilla palveluja voidaan edelleen kehittää (ks. selvitys pakolaisten vastaanotosta kpl 4.1.) Mikäli kunta vastaanottaa ensimmäisen pakolaisryhmän jo vuonna 2014 se saa ylimääräisen lisäkorvauksen ( euroa) sekä laskennallisten kustannusten korotukset (+700 euroa/yli 7-vuotias ja euroa/alle 7-vuotias). Pitkällä tähtäimellä kustannukset ja korvaukset ovat lähellä tilannetta. Muutosesitykseen 1 verrattuna korvauksia saadaan 10 vuodessa muutamia satoja tuhansia euroja vähemmän (ks. selvitys pakolaisten vastaanotosta, liite 1). Pitkällä tähtäimellä pakolaisten kotoutumisen onnistuessa he voivat vastata osaltaan tulevaan työvoimapulaan. Kotoutunut pakolainen voi olla myös tukemassa

5 uusien tulijoiden kotoutumista esimerkiksi kokemusasiantuntijana. Toisaalta pakolaisten mahdollinen työttömäksi jääminen lisää kunnan kustannuksia. Vaikutukset yhteisöön ja alueeseen Ei juurikaan vaikutusta yhteisöön ja alueeseen. Sipoo kansainvälistyy ja monikulttuuristuu. Sipoosta kansainvälistyy ja monikulttuuristuu. Alueen julkisuuskuva saattaa kärsiä erityisesti ottaen huomioon Syyrian akuutin pakolaiskriisin. Kulttuurien väliset kohtaamiset lisääntyvät ja kaksisuuntainen ymmärrys lisääntyy. Toisaalta kulttuurien väliset yhteentörmäykset voivat lisääntyä erityisesti lyhyellä aikavälillä. Kulttuurien väliset kohtaamiset lisääntyvät ja kaksisuuntainen ymmärrys lisääntyy. Toisaalta kulttuurien väliset yhteentörmäykset voivat lisääntyä erityisesti lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset asenteisiin ja ristiriitoihin Pakolaisten vastaanottoa kannattavien tahojen tyytymättömyys: onko perusteita olla uusimatta sopimusta? Palveluiden alueelliseen jakautumiseen vaikuttaa pakolaisten asuntojen sijainti. Rasistiset teot voivat lisääntyä. Asuntotilanne on useiden intressiryhmien näkökulmasta haastava ja pakolaisten asumisjärjestelyt voivat aiheuttaa vastustusta muilta ryhmiltä. Palveluiden alueelliseen jakautumiseen vaikuttaa pakolaisten asuntojen sijainti. Rasistiset teot voivat lisääntyä. Asuntotilanne on useiden intressiryhmien näkökulmasta haastava ja pakolaisten asumisjärjestelyt voivat aiheuttaa vastustusta muilta ryhmiltä. Vaikutus osallisuuteen Maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten osallisuus, tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet uhkaavat jäädä vähäiseksi. Hyvä tiedotus lisää tietoa ja vähentää väärinymmärryksiä: erityisen tärkeää aloittaa jo ennen pakolaisten saapumista. Maahanmuuttopalveluiden luominen ja kotouttamistyön koordinointi lisää Sipoossa asuvien ja sinne muuttavien Hyvä tiedotus lisää tietoa ja vähentää väärinymmärryksiä: erityisen tärkeää aloittaa jo ennen pakolaisten saapumista. Maahanmuuttopalveluiden luominen ja kotouttamistyön koordinointi lisää Sipoossa asuvien ja sinne muuttavien

6 maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Tämä myös vähentäisi luukuttamista. maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Tämä myös vähentäisi luukuttamista. Organisaatioiden välinen yhteistyö lisääntyisi (erityisesti 3. sektori, kunta ja TE-toimisto) Organisaatioiden välinen yhteistyö lisääntyisi (erityisesti 3. sektori, kunta ja TE-toimisto) Kunnan strategiaan ja toimialakohtaisiin ohjeistuksiin tulisi lisätä kotoutumista koskeva osa. Kunnan strategiaan ja toimialakohtaisiin ohjeistuksiin tulisi lisätä kotoutumista koskeva osa. Johtopäätökset Sopimuksen uusimatta jättäminen tarkoittaa, ettei Sipoo osallistu valtion vuosittaisten pakolaiskiintiöiden täyttämiseen. Maahanmuuton lisääntyessä Sipooseen joutuu kunta kotoutumislain mukaisesti tuottamaan maahanmuuttajien palveluja, mikä tulee eteen erityisesti pitkällä tähtäimellä. Ellei Sipoolla ole voimassa olevaa sopimusta, se ei saa korvauksia kuntaan itsenäisesti muuttaneista turvapaikan tai oleskeluluvan saaneista henkilöistä, vaan joutuu tuottamaan palvelut omalla kustannuksellaan. Pakolaisten vastaanotolla Sipoo osallistuu kansainvälisen yhteisön vastuuseen tarjota humanitääristä apua ja kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Sipoo myös osallistuu kansallisen pakolaiskiintiön täyttämiseen. Pakolaisten säännöllinen vastaanotto takaa kunnalle resursseja tuottaa sekä pakolaisille että muista syistä kuntaan muuttaneille maahanmuuttajille kotoutumislain edellyttämiä palveluita. Taloudellisesti pakolaisten vastaanotto olisi järkevää aloittaa vuonna Pakolaisten vastaanotolla Sipoo osallistuu kansainvälisen yhteisön vastuuseen tarjota humanitääristä apua ja kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Sipoo myös osallistuu kansallisen pakolaiskiintiön täyttämiseen. Pakolaisten säännöllinen vastaanotto takaa kunnalle resursseja tuottaa sekä pakolaisille että muista syistä kuntaan muuttaneille maahanmuuttajille kotoutumislain edellyttämiä palveluita. Taloudellisesti pakolaisten vastaanotto olisi järkevää aloittaa vuonna Pakolaisten näkökulmasta ryhmän Asuntojen varaamisesta aiheutuu

7 isompi koko takaa yhteenkuuluvuuden tunteen säilymisen. Asuntojen seisottaminen tyhjillään varausajalla voi aiheuttaa ristiriitoja muiden intressiryhmien kanssa. Palvelujen tuottamisen näkökulmasta isompi ryhmäkoko on edellytys tiettyjen palvelujen (suomen/ruotsin kielen kurssit, oman uskonnon ja äidinkielen ryhmät jne.) järjestämiselle. oletettavasti vähemmän intressiryhmien välisiä ristiriitoja kun ryhmäkoko on pieni. Pakolaisten näkökulmasta liian pieni ryhmäkoko voi olla haaste yhteenkuuluvuuden tunteen luomiselle. Tiettyjä palveluja ei ole mielekästä järjestää ryhmäkoon ollessa pieni. Kokonaisuuden kannalta tämä vaihtoehto olisi suositeltavin Sipoon pakolaiskiintiöksi.