TUTKIMUSSELOSTUS KOTKAN KESKUSKOULU, PÄÄRAKENNUS SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS
TUTKIMUSSELOSTUS 2 (37) Tiivistelmä Yksi merkittävä sisäilmanlaadun epäpuhtauslähde on tutkimuksen perusteella kellarin varastotilat, lämmönjakohuone sekä ryömintätiloihin yhteydessä oleva putkitunneli. Lisäksi sisäilmahaitan aiheuttajana voidaan pitää alalaattapalkiston liittymien heikkoa ilmatiiveyttä sekä kellarin rakenteisiin kohdistuvaa maaperän kosteutta. Kellarin käytöstä poistetut varastotilat, lämmönjakohuone, putkitunneli ja ryömintätilat ovat kaikki ilmayhteydessä toisiinsa. Ne on osastoitu muista tiloista mutta alipaineistus ei toimi vaan tilat ovat voimakkaasti ylipaineiset. Rakennuksen alla kulkevista putkikanaaleista havaittiin ilmavirtaus huonetiloihin päin. Kellaritilojen ja ensimmäisen kerroksen välipohjan välillä on tiivistämättömiä läpivientejä, joiden kautta kellarin ja maaperän epäpuhtaudet kulkeutuvat muihin kerroksiin. Kellaritiloissa massiivinen seinärakenne on hyvin kostea. Kosteusrasituksen ja seinien pinnoitevauriot johtuvat maaperästä nousevasta kosteudesta ja kosteuden mukana nousevista suoloista. Tilojen lattiasta mitattiin kohonneita kosteuslukemia. Vanhan lattiarakenteen kohdalla kosteus on peräisin maaperästä mutta vuonna 2011 uusitun betonilaatan kohdalla pintamateriaali on asennettu liian aikaisin eikä betonilaatta ole ollut riittävän kuiva. Välipohjan alalaattapalkiston läpiviennit ja liittymät ulkoseinärakenteisiin on epätiiviit. Epätiiviiden liittymien kautta eristetilassa olevat epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Eristetilassa on yksittäisiä vanhoja kosteusvauriopaikkoja mutta eristetilasta ei mitattu kohonneita kosteuspitoisuuksia. Välipohjassa on paikoin käytetty asbestipitoista tasoitetta, mistä ei ole haittaa sisäilmalaadulle. Vesikaton läpivienneissä havaittiin aktiivisia vesivuotopaikkoja, jotka kastelevat palopermantoa ja sen eristeitä. Lisäksi havaittiin, että vanhojen käytöstä poistettujen hormien päällä ei ole piipun hattua vaan sadevesi kastelee hormin seinämät ja kosteus jää rakenteisiin. Väliseinistä ei havaittu kohonneita kosteuksia ja ne olivat hyvässä kunnossa. Suositellut toimenpiteet on listattu kappaleessa 12.
TUTKIMUSSELOSTUS 3 (37) Sisällys 1 Yleistiedot... 4 1.1 Kohde... 4 1.2 Tilaaja ja yhteyshenkilö... 4 1.3 Tutkimuksen tekijä... 4 1.4 Tutkimuksen ajankohta... 4 1.5 Tutkimuksen tavoite... 4 2 Tutkimuskohteen kuvaus... 4 3 Lähtötiedot... 5 4 Tutkimusvälineet ja menetelmät... 5 5 Piha-alueet... 6 5.1 Havainnot... 6 5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 9 6 Alapohjat... 10 6.1 Rakenne... 10 6.2 Havainnot... 10 6.3 Kosteusmittaukset... 14 6.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 15 7 Ulkoseinät, väliseinät sekä julkisivut... 15 7.1 Rakenteet... 15 7.2 Havainnot... 16 7.3 Kosteusmittaukset... 19 7.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 19 8 Välipohjat... 20 8.1 Rakenteet... 20 8.2 Havainnot... 21 8.3 Kosteusmittaukset... 23 8.4 Mikrobinäytteet... 24 8.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 25 9 Yläpohja- ja vesikattorakenteet... 26 9.1 Rakenteet... 26 9.2 Havainnot... 26 9.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 28 10 Sisäilma... 29 10.1 Havainnot... 29 10.2 Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus... 29 10.3 Rakennuksen painesuhteet... 29 10.4 Olosuhdemittaus... 33 10.5 Pölyn koostumus... 34 10.6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 35 11 Siivoustyöt... 35 12 Suositeltavat toimenpiteet... 36
TUTKIMUSSELOSTUS 4 (37) 1 Yleistiedot 1.1 Kohde Kotkan keskuskoulu Keskuskatu 28 48100 Kotka 1.2 Tilaaja ja yhteyshenkilö Kotkan kaupunki, Tilapalvelu Kaupunginarkkitehti Leila Hietala, leila.hietala@kotka.fi, p. 040 5304254 1.3 Tutkimuksen tekijä Vahanen Oy Linnoitustie 5 02600 Espoo Vahanen Lappeenranta Luukkaantori 7 53300 Lappeenranta Yhteyshenkilöt Katariina Laine, katariina.laine@vahanen.com, p. 044 7688326 Laura Hongisto, laura.hongisto@vahanen.com, p. 044 7688304 Kaisa Rossi, kaisa.rossi@vahanen.com, p. 050 4430123 Projektinumero 1.4 Tutkimuksen ajankohta PLAN1254 Kohteen sisäpuoliset tutkimukset tehtiin 29.10 30.10.2013. Jatkuvatoimiset paineeron, suhteellisen kosteuden ja lämpötilan seurantamittaukset tehtiin 29.10 20.11.2013 välisenä aikana. Tutkimuksessa ei tarkasteltu LVIS-järjestelmiä. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa selvitettiin samaan aikaan Vahanen Oy:n toimesta ja tulokset on esitetty erillisessä raportissa. 1.5 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää Kotkan keskuskoulun päärakennuksessa havaittujen sisäilmahaittojen aiheuttajat. Tutkimusten perusteella esitetään korjaustoimenpidesuositukset kohteen korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. 2 Tutkimuskohteen kuvaus Kotkan keskuskoulu on valmistunut vuonna 1929. Rakennuksessa on kellarikerroksen lisäksi viisi maanpäällistä kerrosta. kerrosala on 5922 m 2 ja bruttotilavuus 25400 m 3. Rakennuksen alapohja on kellarikerroksessa maanvastainen betonirakenne. Ensim-
TUTKIMUSSELOSTUS 5 (37) 3 Lähtötiedot mäisen kerroksen alapohja on ryömintätilallinen kaksois- tai alalaattapalkisto. Rakennuksen kantavat seinärakenteet ovat massiivitiiltä. Ulkoseinärakenteena on sisä- ja ulkopinnaltaan rapattu, poltetuista tiilistä muurattu massiivinen seinärakenne. Maantasossa julkisivu on massiivista luonnonkiveä. Välipohjat ovat pääasiassa alalaattarakenteisia, joissa kantavan betonirakenteen päällä on orgaanista täyttöainesta ja lattioiden pintarakenteet ovat levyrakenteiset. Lattianpäällysteenä on pääasiassa muovimattoja ja käytävillä mosaiikkibetonia. Vesikattona on harjakattoinen peltikatto. Rakennuksessa on tehty perusparannus vuonna 1995, jonka yhteydessä on uusittu myös ilmanvaihtojärjestelmää ja muita taloteknisiä järjestelmiä. Kohteessa on ollut joitakin paikallisia kosteusvaurioita, jotka on korjattu. Kohteen käyttäjillä on ollut viime vuosina lisääntyvästi sisäilman huonoon laatuun yhdistettyä oireilua. Mahdollisen sisäilmaongelman aiheuttajaa on selvitetty VOCtutkimuksilla, kosteusmittauksilla ja ilmanvaihdon säätötyöllä. Tutkimusten aikana käytössä olivat seuraavat lähtötietoaineistot: Neuvottelumuistio 6.9.2013 Kosteuskartoituspöytäkirja, Domitrix Oy 23.7.2013 Tutkimusraportti VOC-mittauksista, Oy Insinööri Studio, 17.5.2013 Pohjapiirustuksia, 31.3.2010 Toimenpide-ehdotus, Keskuskoulun 6:.n luokan luokkahuoneiden sisäilmanlaatu, Vahanen Oy, 4.2.2011 Kuntoarvio Kotkansaaren keskuskoulu Kotka, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy, 18.6.2007 Tietoja koulun historiasta. Isännöitsijä Risto Oksaselta ja tilaaja Leila Hietalalta saatujen tietojen mukaan kohteessa on käynnissä ilmanvaihdon säätötyö. 4 Tutkimusvälineet ja menetelmät Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä pintakosteusilmaisinta Gann Hydromette B50 -mittapää ja LG1-lukulaiteyhdistelmää. Käytetyn laitteiston asteikko oli 0-176. Pintakosteudenilmaisin kohdistettiin suoraan rakenteen pintaan ja laitteistolla havaitut arvot luettiin mittapäähän kytketyn lukulaitteen näytöstä. Pintakosteustutkimukset ovat ainetta rikkomattomia vertailututkimuksia, missä samasta rakenteesta eri kohdista havaittuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mahdollisesti muusta alueesta poikkeavia lukemia. Pintakosteudenilmaisimen toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat tekijät, mm. suolakerrostumat, teräkset, eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden pintaosien vaihtelut.
TUTKIMUSSELOSTUS 6 (37) 5 Piha-alueet 5.1 Havainnot Lattioiden muovipäällysteiden alapuolinen suhteellinen kosteus ja lämpötila mitattiin Vaisala Oy:n HMP42 mittapäällä. Mittaus tehtiin asentamalla mittapää lattiapinnoitteen alle pinnoitteeseen tehdyn viillon kautta. Viilto tiivistetään ja mittapään annetaan tasaantua noin 15 min ajan, minkä jälkeen tulokset luettiin HMI41 lukulaitteella. Mittapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ± 2 %. Käytetyt anturit kalibroidaan Vahanen Oy:ssä kahden kuukauden välein. HMP42-mittapäillä mitattiin myös välipohjaeristeiden olosuhteita. Mittapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ± 2 %. Käytetyt mittapäät kalibroidaan Vahanen Oy:ssä kahden kuukauden välein. Rakennekosteusmittaukset tehtiin porareikämittausmenetelmällä. Porauksen jälkeen mittausreiät puhdistettiin, putkitettiin, putket imuroitiin ja tiivistettiin. Mittapäät asennettiin mittausreikiin ja niiden annettiin tasaantua mittausputkissa vähintään yhden tunnin ajan. Lukemat otettiin HMI41- lukulaitteella ja kirjattiin ylös. Porareikä- ja viiltomittaus ovat tarkimmillaan noin +20 C lämpötilassa. Huonetiloissa mitattiin noin +19 +21 C lämpötila, joten mittaustuloksissa on hyvin vähän mittausten tekotavasta johtuvaa epätarkkuuttaa. Rakenteiden ilmavirtausten suuntia tarkasteltiin Regin-merkkisavun avulla. Merkkisavu on valkoista paksua savua, jonka kulkeutuminen ilmavirtausten mukana on helppo havaita. Rakenneosien välistä ilmatiiviyttä tutkittiin pistokoeluontoisesti Sensistor 9012 WRS merkkiaineanalysaattorilla. Merkkiainekokeessa laskettiin kaasua (5 % H 2 + 95 % N 2 ) rakenteeseen. Analysaattorilla paikallistettiin rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetilaan. Merkkiainekokeen yhteydessä hetkelliset paine-erot tarkastettiin Testo 512 paine-eromittarilla. Painesuhteiden seurantamittaus toteutettiin jatkuvatoimisilla paine-eromittauksilla Dwyer Magnasense ja Tinytag Plus mittalaite tiedonkerääjäyhdistelmillä. Suhteellista kosteutta ja lämpötilaa seurattiin jatkuvatoimisilla Testo-tiedonkerääjillä. Rakenteiden kuntoa ja rakennetyyppejä tarkastettiin rakenneavauksista. Rakenneavauksista otettiin tarvittaessa materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Mikrobianalyysit toimitettiin Mikrobioni Oy:n laboratorioon analysoitavaksi. Rakennuksen sisätilojen pölyn koostumuksia arvioitiin tilojen yläpölyistä kerätyillä pyyhintäpölynäytteillä, joista analysoitiin huonepölyn koostumus elektronimikroskooppisesti Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Kotkan keskuskoulun päärakennus on L-muotoinen, joka rajoittuu Koulukatuun ja Keskuskatuun ja sisäpiha on koulun piha-alueetta. Keskuskadun puoleisella pihaalueella kasvillisuus ja multakerros ovat kiinni rakennuksen sokkelipinnassa. Kasvillisuutta on poistettu maanrajassa olevien kellarikerroksen ikkunoiden edestä.
TUTKIMUSSELOSTUS 7 (37) Koulukadun puolella seinän viereen on tehty noin 500 mm leveä, asfaltoitu syvennys estämään katualueen valumavesien kulkeutumisen seinän vierelle. Lisäksi syvennyksessä on kaivoja katto- ja sadevesien pois johtamiseen. Sisäpiha on asfaltoitu ja kallistettu hyvin rakennuksesta poispäin. Käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan Opistokadun puoleisessa päädyssä olevan sadevesikaivon ollessa tukkeessa vesi valuu rakennuksen kellarikerrokseen. Tällä alueella asfaltti viettää loivasti rakennuksesta poispäin mutta katualueen suunnasta paljon kuitenkin jyrkemmin ja pidemmän matkan. Sisäpihan puoleisen sisäänkäynnin kohdalla on ensimmäisen kerroksen tasoon korotettu terassi, jonka alla on käytöstä poistettuja kellarin varastotiloja. Terassi viettää loivasti rakennuksesta poispäin ja kellarikerroksen ikkunat ovat paikoin kiinni terassitasossa. Terassin ja ulkoseinän liittymissä on tiiveyspuutteita ja kellarin varaston katon betonipinnoissa on runsaasti valumajälkiä. Kuva 1. Koulukadun puolella ulkoseinän vierelle on tehty syvennys sade- ja sulamisvesien hallitsemiseksi. Syvennyksen ja katualueen välissä, korkeammalla oleva maanpinta estää kadun valumavesien kulkeutumisen seinän vierelle. Kuva 2. Keskuskadun puoleisessa päädyssä kasvillisuus ulottuu sokkelin graniittipintaan asti.
TUTKIMUSSELOSTUS 8 (37) Kuva 3. Pihan puoleisen sisäänkäynnin kohdalla on korotettu terassirakenne, jonka alapuolella on kellarin varastotiloja. Terassi viettää loivasti rakennuksesta poispäin. Kuva 4. Terassi liittyy julkisivun sokkelipintaan missä on ikkunoita. Ikkunoiden alareuna on samassa tasossa terassin pinnan kanssa. Kuva 5. Terassin vedeneristeenä toimiva bitumikermi on nostettu ylös ikkunan karmia vasten. Bitumikermi on irronnut alustastaan ja vesi pääsee valumaan liitoksesta ulkoseinärakenteeseen. Kuva 6. Terassin liittymiä on tiivistetty elastisella massalla ylösnostojen kohdalla. Elastinen massa on irronnut ja halkeillut. Kuva 7. Terassin nurkassa on syöksytorvi mikä purkaa katon sade- ja sulamisvedet terassikannelle. Vedet valuvat terassin Kuva 8. Terassin ritiläkaivon vedet purkautuvat seinärakenteiden väliin ja sieltä piha-alueelle.
TUTKIMUSSELOSTUS 9 (37) ritiläkaivoon. Kuva 9. Rakennuksen luoteen puolella olevan syöksytorvi on johdettu betoniseen loiskekouruun. Valokuvasta nähdään, että valumisvedet lammikoituvat loiskekourun viereen. Kuva 10. Luoteen puoleisella piha-alueella asfalttipinta on tehty sokkeliin asti. Pinta viettää rakennuksesta poispäin. Katolta tuleva syöksytorvi purkaa sade ja sulamisvedet seinustalle. Kuva 11. Maanpinta kallistaa jyrkästi Opistokadulta rakennukseen päin. 5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Päärakennuksen piha-alueet kallistavat pääosin rakennuksesta poispäin ja sadevedet pääsevät kulkeutumaan hallitusti pois rakennuksen seinustoilta. Syöksytorvia ei ole suoraan liitetty sadevesijärjestelmää vaan sadevedet valuvat paikoitellen rakennuksen viereen, mikä lisää paikallisesti rakennuspohjan ja perustusrakenteiden kosteusrasitusta. Rakennuksen syöksytorvilta tulevat vedet on johdettava hallitusti rakennuksen viereltä pois. Syöksytorvien kautta purkautuvat sadevedet on suositeltavaa viemäröidä suoraan sadevesiviemäriverkostoon tai vaihtoehtoisesti syöksytorvien alle asennettaviin uusiin ritiläkansikaivoihin tai loiskekouruihin. Kasvillisuus suositellaan poistettavaksi alueilta, joissa se on kiinni sokkelissa. Sokkeleiden viereen asennetaan kiveys siten, että seinän viereen ei muodostu kivillä täytettyä
TUTKIMUSSELOSTUS 10 (37) 6 Alapohjat 6.1 Rakenne 6.2 Havainnot kuoppaa, vaan sadevedet johdetaan kiveykseltä kallistusten avulla pois seinänvierustoilta. Terassirakenteen vedeneristeen epätiiviiden liittymien kautta sade- ja sulamisvedet kastelevat ulkoseinärakennetta ja kellarin betonirakenteita. Suosittelemme terassin vedeneristeen ja liittymien korjaamista. Korjauksen yhteydessä ikkunoiden liittymiin ja niiden korkeustasoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kotkan keskuskoulun kellarikerroksen alapohjarakenne on maanvarainen betonilaatta. Ensimmäisen kerroksen ruokalan ja keittiön kohdalla alapohja on ryömintätilainen kaksois- tai alalaattapalkisto. Kellarikerroksen vuonna 2011 uusittu alapohjarakenne on lähtötietojen ja havaintojen mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - lattiapäällysteenä kumi- tai muovimatto - teräsbetonilaatta 80 mm - lämmöneriste 170 mm (finnfoam) - kevytsora - hiekkatäyttö. Kellarikerroksen puurakenteinen alapohjarakenne on lähtötietojen mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - lattiapäällysteenä muovimatto - vaneri - eriste, kutterilastu / mineraalivilla + sahatavara koolaus - betonirakenne noin 80 mm - maapohja. Kellarikerroksen luokkahuonetilojen ja sosiaalitilojen lattian pintamateriaalina on käytetty muovi- ja kumimattoa sekä kvartsivinyylilaattaa. Lattiapinnat ovat hyväkuntoiset. Uusitun osan lattiapinnoilta havaittiin paikallisia, kohonneita pintakosteuslukemia. Tarkempien kosteusmittauksien yhteydessä maton alta aistittiin mikrobiperäinen tuoksu ja mattojen kiinnittämiseen käytetty liima oli joustavaa. Vanhan maanvaraisen lattian kohdalla havaittiin normaaleja pintakosteuden lukemia. Kvartsivinyylilaatat ovat hyvässä kunnossa mutta paikoin irti alustastaan. Lattiapinnan alapuolella on putkikanaali, mistä on tarkastusluukkuja huonetiloihin. Putkikanaali on betonirakenteinen ja sen pohjalla oli rakennusjätettä sekä kerääntynyttä likaa. Kanaalissa oli mikrobiperäinen haju. Tarkastusluukkujen liittymistä havaittiin voimakas ilmavirtaus sisätiloihin päin.
TUTKIMUSSELOSTUS 11 (37) Rakennuksen lounaispäädyn luokkatilojen vuonna 2009 vesivahingon jälkeen uusittujen lattioiden ja seinien väliset liittymät on tiivistetty elastisella massalla. Lisäksi jalkalistana käytetty kuminen jalkalista oli hyvin kiinni alustoissaan. Kellarin varastotilat on poistettu käytöstä, lukuun ottamatta lämmönjakohuonetta ja putkitunnelia missä on rakennuksen LVI-tekniikkaa. Tilojen lattiat ovat pääosin maali- tai betonipinnalla. Maalipinnat ovat kuluneet ja hilseilevät. Myös betonipinnoilla oli kosteuden jättämiä jälkiä. Varastotilan lattiaan ei tehty rakenneavausta mutta käynnissä olleiden purkutöiden yhteydessä havaittiin, että varaston betonilaatan alla on hiekkamaa. Paikoitellen kalliopinta on lattian tasossa. Keittiön ja ruokalan alapohjan kohdalla on kaksi erillistä ryömintätilaa. Ryömintätilojen välissä kulkee kaksikerroksinen tekniikka- ja putkitunneli, mistä on aukkoja ryömintätilaan. Keskuskadun puoleisen ryömintätilan maanpinta on kaivettu syvemmälle rakennuksen ulko- ja väliseinien ympäriltä. Keskialueella maanpinta on noin 500 mm ja reuna-alueilla 2000 mm alapohjan alapinnan alapuolella. Pihan puoleiseen ryömintätilaan ei päästy kulkemaan mutta sen kuntoa tarkasteltiin aukoista. Tilan maanpinta on noin 500 mm alapohjan alapinnan alapuolella. Molempien ryömintätilojen maaaines on hienoa hiekkaa, lisäksi tiloissa oli isoja kivilohkareita. Maanpinnan päällä oli rakennusjätettä. Ryömintätilaan on asennettu keittiön viemärit ja vesijohdot. Vaurioituneesta putkieristeestä oli valunut valkoista, hienojakoista jauhetta maapinnalle. Jauhe on asbestipitoista. Ryömintätilat ja putkitunneli ovat yhteydessä kellarin varastotiloihin. Tilojen olosuhdemittaukset on esitetty kappaleessa 10.4. Rakennuksen molemmissa päädyissä on alakellarit, joiden lattiat ovat maalatut betonilattiat. Pintakosteuskartoituksessa lattiapinnat havaittiin pääosin kosteiksi. Maalipinnat olivat tyydyttävässä kunnossa. Osaan kellaritiloihin on tehty puulattiarakenne betonilaatan päälle. Kuva 12. Kellarin käytävän lattian pintamateriaalit ovat pääosin hyvässä kunnossa. Kuva 13. Putkikanaalissa on rakennusjätettä ja likaa. Kanaalin epätiiviistä tarkastusluukuista on ilmavirtaus sisätilaan päin.
TUTKIMUSSELOSTUS 12 (37) Kuva 14. Kellarin varastotilat on tyhjennetty ja poistettu käytöstä. Kuva 15. Keittiön ja ruokalan alla on putkitunneli. Tunnelista on kulku molemmilla puolilla oleviin ryömintätiloihin. Putkitunnelissa on pinnoittamattomia mineraalivillapintaisia putkieristeitä. Kuva 16. Keskuskadun puoleisen ryömintätilan maanpintaa on seinälinjoilla kaivettu syvemmälle. Kuva 17. Ryömintätilan putkieristeistä osa on alkuperäisiä. Rikkoontuneesta eristekerroksesta on valunut valkoista, asbestipitoista jauhetta maapinnalle.
TUTKIMUSSELOSTUS 13 (37) Kuva 18. Ryömintätilasta on läpivientejä yläpuoliseen keittiö- ja ruokalatilaan. Osa läpivienneistä on tiivistämättä. Kuva 19. Ryömintätilan maanpinnalla on rakennusjätettä Kuva 20. Lautavaraston 002 lattiassa olevasta luukusta on voimakas ilmavirtaus huonetilaan päin. Putkitunnelissa on rei itetty viemäriputki, mistä valuu vettä alustilaan. Alapohjan ja ulkoseinien ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekoemenetelmällä huoneissa 017 ja 013. Merkkiainekaasu laskettiin maanvaraisen betonilaatan alla olevaan maatäyttöön, jonka jälkeen merkkiaineanalysaattorilla tutkittiin mahdollisia ilmavuotopaikkoja lattian ja seinien liittymien ja kynnyksien kohdilta. Liittymistä ei havaittu ilmavuotoja huonetilaan päin.
TUTKIMUSSELOSTUS 14 (37) Kuva 21. Lattian ja ulkoseinän sekä väliseinän välisten liittymien ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeen avulla. Liittymistä ei havaittu ilmavuotoa. 6.3 Kosteusmittaukset Maanvastaisten alapohjien lattianpäällysteen alta, mattoliimasta mitattiin kosteuspitoisuutta viiltomittausmenetelmällä. Kosteusmittaukset tehtiin kohtiin, joissa havaittiin korkeampia pintakosteudenilmaisimen lukemia, sekä vertailun vuoksi kohtiin joissa havaittiin normaaleja pintakosteuden lukemia. Viiltomittausten tulokset on esitetty taulukossa 1 ja mittauspaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin. Taulukko 1. Alapohjarakenteiden viiltomittausten tulokset. Mittaukset tehtiin 30.10.2013. Taulukossa on esitetty myös lämpötilan (t) ja suhteellisen kosteuden (RH) mittaustulosten perusteella lasketut ilman kosteussisällöt (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Mittapiste Materiaali mittapää (nro) t (ºC) RH (%) abs (g/m³) VK1, 017 sisäilma H17 20,2 47,4 8,1 kirjasto kumimatto H18 20,2 82,0 14,4 VK2, 017 sisäilma H17 20,2 47,4 8,1 kirjasto kumimatto H20 19,7 64,1 10,9 VK3, 017 sisäilma H17 20,2 47,4 8,1 kirjasto kumimatto H19 19,5 75,9 12,6 VK4, OT2 sisäilma H23 19,2 49,3 8,2 opetustila muovimatto H0 18,4 84,6 13,3 VK5, OT2 sisäilma H23 19,2 49,3 8,2 opetustila muovimatto H21 18,9 95,0 15,4 VK6, 005 sisäilma H18 19,8 48,1 8,2 oppilaskunnantila muovimatto H19 16,5 94,1 15,8 VK7, 011 sisäilma H0 20,2 46,5 8,1 opetustila kumimatto H17 20,3 83,2 14,6 VK8, 004 sisäilma H23 20,6 44,7 8,0 opetustila muovimatto H21 20,6 88,9 15,9 VK9, 104 sisäilma H20 21,1 32,2 5,9 ruokasali muovimatto H21 21,5 41,7 7,8
TUTKIMUSSELOSTUS 15 (37) 6.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alapohjan muovimattojen alapuolinen betonilaatta on muovimaton kiinnitysliimojen kannalta paikoin liian kostea. Useimpien mattoliimojen alustan päällystettävyyden kriittisenä suhteellisen kosteuden arvona pidetään noin 85 % RH, mikä tarkoittaa, että suhteellinen kosteus lattianpäällysteen alla liimatilassa ei saa nousta yli tämän arvon. Maanvastaisten alapohjarakenteiden lattianpäällysteiden alta mitattiin jopa 95 % RH kosteuspitoisuuksia ja viilloista aistittiin poikkeavan pistävää mattoliiman hajua, mikä viittaa mattoliiman vaurioitumiseen. Kosteusvaurioituneesta muovi- tai kumimatosta ja mattoliimasta haihtuu haitallisia emissioita huoneilmaan, mitkä saattavat aiheuttaa ärsytysoireita tilojen käyttäjille. Suosittelemme kosteiden lattiapintojen pintamateriaalin uusimista vesihöyryä läpäiseviin materiaaleihin, kuten keraamiseen laattaan. Tehdyn merkkiainekokeen perusteella vuonna 2011 uusitun alapohjan ja seinän väliset liittymät ovat tiiviit. Vanhentuessaan elastinen massa kutistuu ja kovettuu. Saumamassan tiiveys on suositeltavaa varmistaa muutaman vuoden välein. Putkikanaalin epätiiviiden tarkastusluukkujen kautta tulevan ilmavirtauksen mukana epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Luukut suositellaan tiivistettäväksi tai uusittavaksi kaasutiiviillä luukuilla. Rakentamisajankohta huomioiden alkuperäisten maanvastaisten betonilattioiden alla ei ole lämmöneristettä, jolloin maaperän kosteus pääsee nousemaan laattaan ja tiivistymään pintamateriaalin tai yläpuoleisen eristekerroksen alle. Suosittelemme purkamaan betonilaatan päälle tehdyt eriste- ja levyrakenteet. Maaperässä olevat epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan ilmavirtausten mukana ryömintätilan epätiiviistä liittymistä ja läpivieneistä sisätiloihin. Suosittelemme alipaineistamaan ryömintätilat rakennuksen muista tiloista ja tiivistettävä huolellisesti elastisella massalla ja vedeneristemassalla erillisen suunnitelman mukaan. 7 Ulkoseinät, väliseinät sekä julkisivut 7.1 Rakenteet Rakennuksen ulkoseinä on rakentamisajankohdalle tyypillinen massiivitiiliseinä. Julkisivut ovat rapattuja ja sisäpinnat tasoitettuja ja maalattuja. Ulkoseinään tehtiin rakenneavauksia poraamalla patterisyvennyksiin ja päätyseiniin, että saatiin selvitettyä mahdollisen eristeen käyttö seinärakenteessa. Ulkoseinärakenne yleensä on havaintojen mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: - maalipinta - tasoite 5 10 mm - massiivitiiliseinä 600 mm - julkisivurappaus Kellarikerroksen ulkoseinien alaosan rakenne on havaintojen mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava:
TUTKIMUSSELOSTUS 16 (37) 7.2 Havainnot - maalipinta - tasoite 5 10 mm - massiivitiiliseinä 400 mm - bitumisively - graniittisokkeli Patterisyvennyksien kohdalla ulkoseinärakenne yleisesti on havaintojen mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: - maalipinta - tasoite 5 10 mm - tiilimuuraus noin 80 mm - ilmarako noin 10 mm - tiilimuuraus - julkisivurappaus Rehtorin huoneen päätyseinän rakenne on havaintojen mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: - maalipinta - kipsilevy 13 mm - ilmasulkupaperi - puukoolaus 100 mm ja mineraalivilla 100 mm - maalipinta - tasoite 5 10 mm - massiivitiiliseinä - julkisivurappaus Rakennuksen kantavat väliseinät ja luokkahuoneiden väliseinät ovat tiilirakenteisia. Aiempien peruskorjausten tilamuutoksiin liittyvät väliseinät ovat pääosin levyrakenteisia. Ulkoseinien sisäpinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Kellarikerroksen massiivitiiliulkoseinien alaosista mitattiin korkeita kosteuslukemia. Seinien tasoitekerroksessa ja maalipinnassa oli havaittavissa kosteuden aiheuttamaa kupruilua ja maalipinta ja tasoitekerros olivat paikoin irti alustastaan. Myös ylempien kerroksien seinätasoitteissa oli kopoalueita. Kellaritiloissa kosteisiin ulkoseinärakenteisiin tehdyistä porauksista tuli voimakas, mikrobiperäinen tuoksu. Ikkunoiden kohdalla oleviin patterisyvennyksiin tehdyissä porauksissa havaittiin ilmarako muurauksen välissä, mutta seinässä ei ole eristettä. Ulkoseinärakenteiden patteriputkien seinäläpivientejä ei ole tiivistetty ja niistä oli ilmavirtaus huonetilaan päin. Huoneessa 320 patterisyvennykset on muurattu umpeen, samaan linjaan ulkoseinän sisäpinnan kanssa. Huoneessa 505 havaittiin seinän sisään rakennettu kuilu vanhoja patteriputkia varten. Kuilu oli likainen ja merkkisavulla havaittiin voimakas ilmavirtaus huoneesta kuiluun päin.
TUTKIMUSSELOSTUS 17 (37) Kolmannessa kerroksessa olevan rehtorin huoneen 321 päätyulkoseinään on lisätty puukoolaus ja lämmöneristys. Levyyn tehdystä rakenneavauksesta oli voimakas ilmavirtaus eristetilasta huonetilaan päin. Kolmannen kerroksen opinto-ohjaajan huoneen 316 nurkassa havaittiin maalipinnan kupruilua. Samalla kohdalla on julkisivuun upotettu syöksytorvi, jonka ympärillä olevassa julkisivupinnassa on kosteusvaurioita. Osassa huoneita, seinäpintojen yläosissa oli tummentumia mutta alueella ei havaittu kosteutta, halkeamia tai kopoalueita. Väliseinät havaittiin hyväkuntoisiksi eikä niissä havaittu suuria halkeamia eikä kohonneita kosteuslukemia. Ikkunat ovat alkuperäisiä ja kunnostettuja kaksilasisia puuikkunoita. Ikkunoiden sijainti ulkoseinään nähden vaihtelee kerroksittain. Ikkunapenkeissä ja pielissä havaittiin hilseilevää ja lohkeilevaa maalipintaa. Sisäpuolen ikkunapuitteet ovat tyydyttävässä kunnossa, joskin paikoin maalipinta irtoilee. Muutamien säärasitukselle erityisen alttiina olevien ikkunoiden puuosissa havaittiin lahoa. Ulkopuitteen kunto vaihtelee tyydyttävästä huonoon, riippuen julkisivun ilman suunnasta. Julkisivut on rapattuja. Katutasolta arvioituna rappaus on pääosin hyvässä kunnossa, yksittäisiä vaurioita lukuun ottamatta. Vaurioituneet alueet sijoittuvat pääosin julkisivuun upotetun syöksytorven läheisyyteen. Kuva 22. Kellarikerroksen ulkoseinien pintamateriaaleissa on kosteuden aiheuttamaa kupruilua. Kuva 23. Patteriputkien läpiviennit on tiivistämättä ja niistä on voimakas ilmavirtaus sisäänpäin.
TUTKIMUSSELOSTUS 18 (37) Kuva 24. Ulkoseinärakenteessa on kuilu vanhoille, käytöstä poistetuille patteriputkille. Kuiluun oli voimakas ilmavirtaus. Kuva 25. Ikkunoiden sijainti vaihtelee kerroksittain. Ikkunan ollessa lähellä ulkoseinän ulkopintaa ikkunapielien maalipinta hilseilee. Kuva 26. Ikkunoiden ulkopuitteet ovat huonossa kunnossa. Kuva 27. Ikkunapellin liitos julkisivurappaukseen on paikoin vaurioitunut ja epätiivis. Kuva 28. Ikkunapellin liitos graniittisokkeliin on epätiivis. Kuva 29. Julkisivun rappauspinnat ovat pääosin hyvässä kunnossa
TUTKIMUSSELOSTUS 19 (37) 7.3 Kosteusmittaukset Ulkoseinien kosteuspitoisuutta mitattiin porareikämenetelmällä. Kosteusmittaukset tehtiin kohtiin, joissa havaittiin korkeampia pintakosteudenilmaisimen lukemia, sekä vertailun vuoksi kohtaan jossa havaittiin normaaleja pintakosteuden lukemia. Porareikämittausten tulokset on esitetty taulukossa 2 ja mittauspaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin. Kaikki kellarikerroksen seinästä mitatut kosteudet ovat korkeita. Vertailuarvona käytettiin kolmannen kerroksen huoneen 301ulkoseinän kosteusmittaustulosta. Taulukko 2. Ulkoseinärakenteen porareikämittaustulokset. Mittaukset tehtiin 29.10.2013 1.11.2013. Taulukossa on esitetty myös lämpötilan (t) ja suhteellisen kosteuden (RH) mittaustulosten perusteella lasketut ilman kosteussisällöt (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Mittapiste Materiaali mittapää (nro) t (ºC) RH (%) abs (g/m³) MP1 sisäilma H17 20,2 53,6 9,3 Kirjasto 017 50 mm 180 - - - n. 15 cm lattiapinnasta 100 mm 32 15,7 98,5 12,9 200 mm 30 14,7 96,3 12,2 MP2 sisäilma H17 20,2 53,6 9,3 Kirjasto 017 50 mm 179 17,1 95,8 14,0 n. 100 cm lattiapinnasta 100 mm 4 16,7 98,8 14,4 200 mm 46 15,2 100 14,2 MP3 sisäilma H17 20,2 53,6 9,3 Kirjasto 017 50 mm 33 19,0 96,5 16,7 n. 150 cm lattiapinnasta 100 mm 1 18,0 98,2 16,0 200 mm 150 16,5 98,7 15,2 MP4 200 mm 30 15,6 42,5 6,0 luokkahuone 301 7.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kosteusmittaustuloksista havaitaan, että kellaritiloissa massiivinen seinärakenne on hyvin kostea sekä lähellä pintaa että syvällä rakenteessa. Kosteusrasituksen ja seinien pinnoitevauriot johtuvat maaperästä nousevasta kosteudesta ja kosteuden mukana nousevista suoloista. Kellaritiloissa ulkoseinärakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus on vaurioittanut pintamateriaaleja sekä tiilimuurausta. Jatkuvasti märkänä ja lämpimänä pysyvässä tiiliseinässä on hyvät olosuhteet mikrobikasvulle. Seinärakenteen kosteuden vähentämiseksi suosittelemme toteuttamaan seinän alaosaan kapillaarikatkon injektoimalla sekä pintamateriaalien poistamista noin 1500 mm korkeudelle. Uudeksi pintamateriaaliksi suosittelemme suolankeräysrappausta ja hyvän vesihöyrynläpäisevyyden omaavaa silikaattimaalia. Ennen uusien pintamateriaalien asentamista varmistetaan, että seinärakenne täyttää pintamateriaaleille asetetut kosteusraja-arvot.
TUTKIMUSSELOSTUS 20 (37) 8 Välipohjat 8.1 Rakenteet Rehtorin huoneen sisäpuoliseen lämmöneristyksen ja tiilimuurauksen rajapintaan tiivistyy kosteutta, joka saattaa aiheuttaa mikrobivaurioita. Suosittelemme sisäpuoleisen lämmöneristekerroksen poistamista. Ulkoseinien tehokas sisäpuolinen lisälämmöneristäminen ei ole kyseessä olevan kohteen kaltaisten massiivitiliseinien tapauksessa kuitenkaan suositeltavaa, koska se heikentää oleellisesti rakenteen kuivumiskykyä ja samalla myös nopeuttaa julkisivupintojen rapautumista. Mikäli ulkoseinien lämmöneristystä halutaan parantaa, on suositeltava käyttää kiviaineista kalsiumsilikaattilevyä. Ennen eristyslevyn asennusta seinäpinnoilta on suositeltavaa poistaa vanhat maalipinnoitteet ja kaikki kosteutta kestämättömät tasoitekerrokset. Ulkoseinien sisäpintojen yläosissa havaitut säännölliset tummentumat ovat todennäköisesti huoneessa käytettyjen verhojen ja niiden taitosten läpi tapahtuvien ilmavirtausten aiheuttamia. Yleisesti ikkunoiden sisä- ja ulkopuitteiden sekä karmien maalaukset ovat tyydyttävässä kunnossa. Suosittelemme ikkunoiden kunnostamista ja tarvittaessa huonokuntoisten ikkunoiden uusimista. Uusimisen yhteydessä suosittelemme ikkunakarmien ja ulkoseinien välisten liittymien tiivistämistä. Julkisivun rappaus on vaurioitunut alueilla missä ulkopuolinen kosteusrasitus on voimakkainta. Suositellemme korjaamaan julkisivussa olevat vauriot sen jälkeen kun kosteusrasitus on poistettu. Väliseinärakenteisiin ei kohdistu korjaustoimenpiteitä. Luokkahuoneiden lattiarakenne on levyrakenteella ja mahdollisilla tasoitekerroksilla päällystetty alalaattapalkisto. Käytävien kohdalla välipohja on kaksoislaattarakenne, missä ylälaatta on pinnoitettu mosaiikkibetonilla. Välipohjarakenne luokkatiloissa on yleisesti ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - muovimatto - lastulevy 22 mm - ponttilaudoitus 36 mm (mahdollisesti tervattu) - koolaus 50 mm - purutäyte ja alalaatta palkisto. Alalaatan paksuutta ei tarkastettu
TUTKIMUSSELOSTUS 21 (37) 8.2 Havainnot Välipohjarakenne on uusittu luokkahuoneessa OT3 ja se on havaintojen mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - kumimatto - tasoite 2 3 mm - 2 kpl kovalevy 9 mm - ponttilaudoitus 25 mm - koolaus 50 mm - purutäyte ja alalaatta palkisto. Alalaatan paksuutta ei tarkastettu Luokkahuoneiden 408 ja 505 välipohjarakenne on havaintojen mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - muovimatto - tasoite 2 3 mm - vaalean harmaa tasoite (sisältää asbestia) - tummempi tasoitekerros 1 mm - valkoinen tasoite (sisältää asbestia) - ponttilaudoitus 36 mm (mahdollisesti tervattu) - koolaus 50 mm - purutäyte ja alalaatta palkisto. Alalaatan paksuutta ei tarkastettu. Lattioiden pintamateriaalit ovat hyvässä kunnossa. Käytävien mosaiikkibetonilattiat ovat hyväkuntoiset. Muovimatot on uusittu edellisen peruskorjauksen yhteydessä ja niissä on vain yksittäisiä kulumia tai vauriopaikkoja. Pukuhuoneen 215 ja pesuhuoneen 214 välisen oven liittymän muovimatto on epätiivis. Pesuvedet ovat päässeet valumaan epätiiviistä liittymästä välipohjaan. Liitoksen läheisyyteen tehdyssä rakenneavauksessa havaittiin, että välipohjan puurakenteet olivat kuivia mutta pahoin lahovaurioituneita. Pintakosteuskartoituksessa välipohjat havaittiin kuiviksi. Välipohjaan tehdyistä rakenneavauksista tarkasteltiin eristeiden kuntoa. Rakenneavauksista ei havaittu normaalista poikkeavaa hajua. Huoneeseen 405 tehdystä rakenneavauksesta havaittiin, että välipohjapalkkien muottilaudat oli poistettu, mutta ulkoseinälinjalla kulkevan reunapalkin muottilaudat oli jätetty rakenteeseen. Välipohjan purueristeet on uusittu vanhojen vuotopaikkojen ympäriltä selluvillalla. Uuden eristeen alla on ohut kerros vanhoja puru- ja kutterilastueristeitä. Merkkisavulla havaittiin, että välipohjan ja ulkoseinän liittymistä kulkeutui jalkalistan takaa paikoitellen ilmavirtaus huonetilaan päin. Välipohjan levyrakenteen läpi tehdyistä porarei istä mitattiin eristetilan ilman suhteellista kosteutta. Tarkemmat kosteusmittaustulokset on esitetty alla olevassa kappaleessa 8.3. Osassa huoneita vanhan ponttilaudan päälle on tehty kaksi erillistä tasoitekerrosta. Molemmat tasoitekerrokset sisältävät asbestia. Asbestipitoista tasoitetta on ainakin huoneissa 405 ja 505. Materiaalinäytteen analyysitulos on esitetty liitteessä 3.
TUTKIMUSSELOSTUS 22 (37) Kellarin lämmönjakohuoneesta on useita läpivientejä ensimmäisen kerroksen tekniikkakuiluun. Läpiviennit on tiivistämättä ja niistä havaittiin voimakas ilmavirtaus kellarikerroksesta ensimmäiseen kerrokseen päin. Tekniikkakuilu jatkuu yhtenäisenä kaikkien kerrosten osalla ja lähes kaikki läpiviennit olivat tiivistämättä. Myös ylemmissä kerroksissa havaittiin voimakas ilmavirtaus läpivientien kautta huonetilaan päin, joka kuljetti mukanaan tunkkaista tai lievästi maakellarinhajuista ilmaa. Kellarikerroksen ja viidennen kerroksen alakattotilaan tehtiin yksittäisiä tarkastuksia irrottamalla alakattolevy. Vanhan välipohjaholvin pinnassa havaittiin maali- ja tasoitepinnoitteen halkeilua. Kuva 30. Käytävien mosaiikkibetonipinnat ovat hyvässä kunnossa. Kuva 31. Huoneen 404 ulkoseinälinjalla olevan välipohjan reunapalkin muottilaudat on jätetty rakenteeseen. Kuva 32. Pukuhuoneen 215 lattian muovimaton liitos on epätiivis. Liittymästä on valunut vettä välipohjan eristetilaan. Kuva 33. Vuotokohdalla välipohja puurakenteet ovat lahonneet ja eristeet vaurioituneet pukuhuoneessa 215.
TUTKIMUSSELOSTUS 23 (37) Kuva 34. 1. ja kellarikerroksen välipohjan läpiviennit ovat paikoin tiivistämättä. Liittymistä havaittiin voimakas ilmavirtaus 1. kerrokseen päin. Kuva 35. Korkean osan kellarissa on tiivistämätön läpivienti putkitunneliin. Tilassa on aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Kuva 36. Luokkahuoneen 008 alaslasketun katon välitilassa havaittiin pinnoitevaurioita vanhan välipohjalaatan alapinnassa. 8.3 Kosteusmittaukset Välipohjien täyttökerroksen kosteuspitoisuutta mitattiin lyhytkestoisilla kosteusmittauksilla käyttäen HMP42- mittapäätä. Mittaus tehtiin poraamalla pieni reikä lattiarakenteen läpi ja mittapää tiivistettiin porareikään. Mittapään annettiin tasaantua noin 15 20 minuutin ajan ennen lukeman ottamista. Mittauspaikat valittiin satunnaisesti, kuitenkin niin, että ne sijoittuvat erityyppisten rakenteiden läheisyyteen. Lyhytkestoisten kosteusmittausten tulokset on esitetty taulukossa 4 ja mittauspaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin. Kaikki mitatut kosteuspitoisuudet olivat kyseiselle välipohjarakenteelle normaaleja.
TUTKIMUSSELOSTUS 24 (37) Taulukko 3. Välipohjarakenteiden hetkellisten kosteusmittausten tulokset. Mittaukset tehtiin 1.11.2013. Taulukossa on esitetty myös lämpötilan (t) ja suhteellisen kosteuden (RH) mittaustulosten perusteella lasketut ilman kosteussisällöt (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta. 8.4 Mikrobinäytteet Mittapiste Materiaali mittapää (nro) t (ºC) RH (%) abs (g/m³) MP1 sisäilma H34 22,0 36,1 7,0 OT3, nurkkahuone H17 19,7 41,8 7,1 MP2 sisäilma H34 22,0 36,1 7,0 OT3, nurkkahuone H0 20,8 36,9 6,7 MP3 sisäilma H34 22,0 36,1 7,0 OT3, nurkkahuone H23 21,7 37,4 7,1 MP4 sisäilma H18 21,8 35,3 6,8 luokkahuone 201 H21 19,2 36,3 6,0 MP5 sisäilma H18 21,8 35,3 6,8 luokkahuone 201 H20 21,7 31,8 6,0 MP6 sisäilma H18 21,8 35,3 6,8 luokkahuone 201 H19 20,9 35,3 6,4 MP7 sisäilma H34 21,0 39,6 7,2 rehtori 321 H23 16,5 47,8 6,7 MP8 sisäilma H34 21,0 39,6 7,2 rehtori 321 H17 18,2 42,3 6,6 MP9 sisäilma H34 21,0 39,6 7,2 rehtori 321 H0 22,0 36,5 6,4 MP10 sisäilma H18 21,0 35,1 6,8 kielistudio 404 H21 19,0 37,7 6,2 MP11 sisäilma H18 21,0 35,1 6,8 kielistudio 404 H20 21,0 30,5 5,6 MP12 sisäilma H18 21,0 35,1 6,8 kielistudio 404 H19 21,1 33,0 6,1 Kotkan keskuskoulun päärakennuksesta otettiin yhteensä kahdeksan mikrobinäytettä ja ne lähettiin tutkittavaksi Mikrobioni Oy:n laboratorioon. Näytteet otettiin seitsemästä välipohjan lämmöneristeestä ja yhdestä välipohjan reunapalkin muottilaudasta. Näytteenottopaikat ja analyysitulokset on esitetty taulukossa 4 ja liitteissä 1 ja 2.
TUTKIMUSSELOSTUS 25 (37) Taulukko 4. Taulukossa on esitetty mikrobinäytteenottopaikat ja analyysivastaus. Näytenro. Näytteenottopaikka Materiaali mikrobinäyte materiaalista N4 Huone 128 puru- ja kutterieriste selvä mikrobikasvu materiaalissa välipohjan eriste N5 Huone 120 kutterieriste ja ei mikrobikasvua materiaalissa välipohjan eriste laasto N6 Huone 215 puru- ja kutterieriste selvä mikrobikasvu materiaalissa välipohjan eriste N7 Huone 201 puru- ja kutterieriste selvä mikrobikasvu materiaalissa välipohjan eriste N8 Huone 405 välipohjan eriste puru- ja kutterieriste epäily mikrobikasvu materiaalissa N9 Huone 405 muottilauta, selvä mikrobikasvu materiaalissa välipohjan muottilauta puurakenne N10 Huone 505 selluvilla ja kutterilastu ei mikrobikasvua materiaalissa välipohjan eriste N11 Huone 505 puru- ja epäily mikrobikasvusta materivälipohjan eriste kutterieriste aalissa 8.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Välipohjan tiivistämättömistä läpivienneistä kulkeutuu epäpuhtauksia erityisesti kellarin varasto- ja lämmönjakohuoneesta muihin huonetiloihin. Koko rakennuksen kerrosten läpi kulkeva tekniikkakuilu toimii ikään kuin hormina. Epätiiviiden läpivientien kautta kulkeutuu kellarin epäpuhtauksia rakennuksen joka kerrokseen. Suosittelemme läpivientien tiivistämistä välipohjan molemmilta puolilta esimerkiksi vedeneristemassalla. Läpivientien tiivistäminen on perusteltua myös palo-osastoinnin takia. Tiivistys on tehtävä erillisen suunnitelman mukaisesti. Lähes kaikissa välipohjasta otetuissa materiaalinäytteissä on mikrobikasvua. Mikrobilajisto koostuu kosteusvaurioindikaattoreista ja sädesienistä. Eristetilan vauriot ovat todennäköisesti syntyneet rakennusaikana sekä sen jälkeen tapahtuneista, paikallisista kosteusvaurioista. Osa kosteusvaurioituneista välipohjan orgaanisista eristeistä on korvattu puhallusvillaeristeellä mutta korjauslaajuus ei ole ollut riittävä vaan rakenteeseen on jäänyt vaurioitunutta eristettä. Välipohjan levyrakenteen ja ulkoseinän sekä väliseinien liitoskohta ei ole tiivis joten eristetilassa olevat epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan ilmavirtausten mukana sisäilmaan huonontaen sisäilman laatua. Suosittelemme välipohjaeristeiden ja puurakenteiden uusimista ja betonipintojen huolellista puhdistamista mekaanisesti ja hiekkapuhallusta apuna käyttäen lahovaurioiden ja vanhojen kosteusvaurioiden kohdalta. Lahovaurioituneet puurakenteet saattavat vaikuttaa rakenteen kantavuuteen. Muiden välipohjarakenteiden osalta suosittelemme välipohjan liittymien järjestelmällistä tiivistämistä vedeneristemassajärjestelmällä. Kaikki korjaus- ja tiivistyssuunnitelmat on tehtävä erillisen suunnitelman mukaisesti.
TUTKIMUSSELOSTUS 26 (37) Osassa rakenneavauksia havaittiin tasoitekerroksia jotka sisältävät asbestia. Asbestipitoisesta tasoitteesta ei ole vaaraa rakennuksen sisäilmalle, mutta purku- ja korjaustöiden yhteydessä alueen osastoinnista ja henkilökohtaisista suojaimista on huolehdittava määräysten mukaisesti. Suosittelemme kohteeseen tehtäväksi haitta-ainetutkimuksen ennen korjaustöiden aloittamista. 9 Yläpohja- ja vesikattorakenteet 9.1 Rakenteet 9.2 Havainnot Rakennuksen vesikate on konesaumattu, pinnoitettu rivipeltikate. Pellin alla ei ole aluskatetta. Molemmissa siivissä on tuulettuva käyttöullakko missä on IVkonehuoneet. Yläpohja on betoninen kaksoislaattarakenne, jonka onkalotilat on täytetty puru- ja turve-eristeellä. Vesikaton kantavat puurakenteet on tuettu palopermannon päältä. Rakennuksen vesikatoilla ei käyty huonon sääolosuhteiden takia. Vesikatetta tarkasteltiin aistinvaraisesti ylempien kerrosten ikkunoiden kautta. Vesikate havaittiin hyväkuntoiseksi. Rakennuksen molemmissa siivissä on korkea käyttöullakko. Ullakkotilojen tuuletus on järjestetty räystäältä sekä harjalla kulkevan tuuletusaukon kautta. Molempien ullakkotilojen ilma on raikas ja hyvin tuulettuva. Katteen läpi on useita läpivientejä, joista osa on alkuperäisiä tuuletus- / savuhormeja ja osa uusia nykyaikaiseen ilmanvaihtojärjestelmään liittyviä läpivientejä. Ulkoseinälinjalle on porattu reikiä, joihin on asennettu sähköputki. Putki on johdettu ullakkotilassa oleviin ämpäreihin. Putkien ja ämpärin ympärillä on kosteuden jättämiä jälkiä ja osassa ämpäreitä on kalkkipitoisen veden jäänteitä. Vesikaton ruoteissa oli havaittavissa kuivia kosteusjälkiä. Muutaman läpiviennin ympärillä olevat rakenteet ja palopermanto olivat märkiä. Vuotojen kohdalla vesikatteessa havaittiin epätiiviitä liitoksia. Isojen läpivientien kohdalla ei ollut vastakallistusta.. Koulukadun suuntaisen ullakkotilan palopermanto on sortunut pihan puolelta ja puurakenteet ovat painuneet. Katolta valuvat sadevedet on alun perin johdettu jalkarännien kautta julkisivuun upotettuihin syöksytorviin. Osa syöksytorvista on korvattu uusilla sisätiloihin asennetuilla ja koteloiduilla syöksytorvilla. Ullakkotiloissa havaittiin useita korjattuja kosteusvauriokohtia syöksytorvien kohdilla. Lisäksi viidennen kerroksen luokkahuoneen katosta irrotetun levyn alla oli runsaasti vanhoja valumajälkiä. Koulukadun puoleisen vesikaton kunto tarkasteltiin korkeamman osan ikkunoista. Vesikatteen maali vaikuttaa hyväkuntoiselta. Useiden läpivientien kohdalla havaittiin
TUTKIMUSSELOSTUS 27 (37) sammaloitumista ja vedenseisomista. Lisäksi jalkarännissä oleva vesi seisoi lähes paikallaan. Vanhat hormit on poistettu käytöstä. Hormien päällä ei ollut piipunhattuja. Kuva 37. Julkisivuun porattuun reikään on asennettu sähköputki mikä on johdettu alapuolelle asennettuun ämpäriin. Kuva 38. Sähköputki- ja ämpäriviritelmän ympärillä on kosteuden jättämiä jälkiä. Kuva 39. IV-kanavien läpivienneissä havaittiin muutamia aktiivisia vuotokohtia. Kuva 40. Vuotavan läpiviennin liitos vesikatolla. Pelti liitoksessa on sammalkasvustoa ja lapepelti on irronnut alustastaan.
TUTKIMUSSELOSTUS 28 (37) Kuva 41. Koulukadun puoleisen ullakon palopermanto on haljennut. Kuva 42. Viidennen kerroksen luokkahuoneen 505 katossa on vanhoja vuotojälkiä. Kuva 43. Yleiskuva Koulukadun suuntaisesta vesikatosta. Harjalla olevien vanhojen hormien päältä puuttuu piippuhattu. Kuva 44. Harjalla olevien vanhojen hormien päältä puuttuu piippuhattu. 9.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ullakkotiloista ja ikkunoista tehtyjen havaintojen mukaan konesaumatut peltikatteet ovat pääosin hyväkuntoisia. Käyttöullakot tuulettuvat riittävästi räystäiden tuuletusaukkojen kautta. Koulukadun puoleisella osalla muutaman läpiviennin ympärillä oli aktiivinen vesivuotopaikka. Epätiiviistä läpiviennistä sade- ja sulamisvedet pääsevät valumaan palopermannolle ja sitä kautta yläpohjan eristetilaan. Suosittelemme korjaamaan epätiiviit läpiviennit mahdollisimman pian. Yläpohjan vesikattovuotoalueilla olevat orgaaniset lämmöneristeet on suositeltavaa poistaa ullakkotilasta. Sisätilojen vesikattovuodoissa kastuneet ja vaurioituneet pintamateriaalit tulee poistaa riittävän laajalta alueelta ja uusia. Julkisivuun upotetut syöksytorvet jäätyvät helposti ja vaurioittavat jäätyessään ulkoseinärakenteita sekä syöksytorven liitoksia. Katon sadevedet valuvat epätiiviistä liittymistä ulkoseinälle ja sitä kautta välipohjarakenteeseen. Vesikaton valumavesien poiston varmistukseksi tehdyt sähköputkiviritelmät ovat epävarmat ja lisäävät yläpohjan vesivahinkoriskiä. Kattovesien poisto on suunniteltava siten, että vedenpoisto hoide-
TUTKIMUSSELOSTUS 29 (37) 10 Sisäilma 10.1 Havainnot taan ulkopuolisilla vesi- tai jalkaränneillä joiden kautta vedet johdetaan sadevesijärjestelmään liitettyihin syöksytorviin. Vesikaton avoimista hormeista sade- ja sulamisvedet pääsevät kulkeutumaan hormiin. Käytöstä poistettuihin hormeihin kertyvä kosteus ei pääse haihtumaan ilmavirtausten mukana vaan kertyy rakenteisiin. Suosittelemme piipun hattujen asentamista vanhojen hormien päälle tai niiden umpeen pellittämistä. Ullakkotilassa oleviin eristämättömiin viemärintuuletusputkiin kondensoituu kosteutta. Suosittelemme viemärintuuletusputkien eristämistä ullakkotiloissa. Keskuskoulun päärakennuksen sisäilma havaittiin pääosin raikkaaksi ja normaaliksi koulurakennuksen sisäilmaksi. Rakennus oli tyhjillään tutkimusten aikana. Hajupoikkeamia havaittiin yksittäisissä huoneissa. Kellarikerroksen varastotiloissa oli maakellarimainen haju. Lisäksi ensimmäisen kerroksen ruokailu- ja pienkotitilassa 128 havaittiin poikkeava, hieman navettamainen haju. Kellarissa käynnissä olleiden purkutöiden yhteydessä havaittiin, että kellarin varastotilaan asennettu erillinen poistoilmapuhallin ei ole riittävän tehokas vaan tila on edelleen ylipaineinen kellarin käyttötiloihin nähden. 10.2 Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Kohteessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokonehuoneet sijaitsevat molempien siipien ullakkotiloissa. Tutkimus ei sisältänyt IV-järjestelmän tutkimuksia. Kohteessa on käynnissä erillinen ilmanvaihtojärjestelmän tutkimus. 10.3 Rakennuksen painesuhteet Rakennuksen painesuhteilla tarkoitetaan rakennuksen sisä- ja ulkoilman tai rakennuksen eri osien välisiä ilmanpaine-eroja. Ilma pyrkii virtaamaan painesuhteiden vuoksi korkeammasta paineesta alhaisempaan. Rakennukseen muodostuviin painesuhteisiin vaikuttavat ulko- ja sisäilman välisistä tiheyseroista syntyvä savupiippuvaikutus, tuuli sekä rakennukseen johdettavan tulo- ja poistoilman määrä eli ilmanvaihto. Käytännössä rakennuksessa vallitseva alipaineisuus mahdollistaa ilman virtaamisen rakenteiden läpi rakenteissa esiintyvien epätiiveyskohtien kautta. Sisäilmaan virtaavan ilman määrä vaihtelee rakenteiden epätiiveyskohtien määrän ja toisaalta myös alipaineen suuruuden mukaan. Mitä epätiiviimmät rakenteet ovat ja mitä suurempi alipaine vallitsee, sitä enemmän ilmaa virtaa rakenteiden läpi sisäilmaan. Rakenteiden läpi virtaavan ilman mukana sisäilmaan voi kulkeutua rakenteista ja toisaalta myös ulkoilmasta erilaisia epäpuhtauksia. Näitä epäpuhtauksia ovat mm. tavanomaisen pölyn lisäksi erilaiset rakenteissa olevat kemialliset epäpuhtaudet. Näillä epäpuhtauksilla on merkittävä vaikutus rakennuksessa koettuun sisäilman laatuun ja tästä
TUTKIMUSSELOSTUS 30 (37) syystä rakenteiden tiiveydellä ja mahdollisimman pienellä alipaineisuudella onkin merkittävä vaikutus sisäilman laatuun kaikissa rakennuksissa. Sisä- ja ulkoilman painesuhde-eroa mitattiin seurantamittauksella kahdeksassa eri mittauspisteessä 28.10.2013 20.11.2013 välisenä aikana. Mittarit sijoitettiin luokkahuoneisiin 011, 115, 201, 205, 301, 317, 501 ja 505. Paine-eron seurantamittauksen tulokset on esitetty kuvaajissa 1...5. Seurantamittauspisteiden paikat on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksissa. Huoneiden 301, 205 ja 505 paine-erologgerit olivat irronneet, joten niiden tuloksia ei pysty vertailemaan muiden mittausten kanssa. Kuvaajissa sininen käyrä kuvaa huoneen ja ulkoilman välistä paine-eroa. Punaisella viivalla on merkitty nollataso, jolloin paine-eroa ei synny. Rakennuksen ollessa ylipaineinen ilma virtaa rakennuksen sisältä ulospäin ja kun rakennus on alipaineinen ilma virtaa ulkoa rakennuksen sisäänpäin. Paine-ero ei ole koskaan tasainen, vaan siihen vaikuttavat ilmanvaihto, tuulensuunta sekä ovien ja ikkunoiden avaaminen ja sulkeminen. Nämä näkyvät käyrän epätasaisuutena. Koneellisella tulo- ja poistoilmavaihdolla varustetun rakennuksen tulisi olla lievästi (0-5 Pa) alipaineinen tai tasapaineinen. Kuvaaja 1. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa21) luokkahuoneessa 011ajanjaksolla 29.10-20.11.2013. Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huone 011 on reilusti alipaineinen koko mittausjakson ajan vaihedelleen -10-25 välillä.
TUTKIMUSSELOSTUS 31 (37) Kuvaaja 2. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa36) luokkahuoneessa 115 ajanjaksolla 29.10-20.11.2013. Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huoneen 115 paine-ero vaihtelee 0-15 Pa 11.11.2013 asti, jonka jälkeen painesuhde tasoittuu 0-5 Pa välille. Tarkastelujakson loppuosalla paine-ero muuttuu alipaineisemmaksi -5-10 Pa välille. Kuvaaja 3. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa35) luokkahuoneessa 201 ajanjaksolla 29.10-20.11.2013. Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huone 201 on tarkastelujakson alkupuolella pääosin ylipaineinen lukuun ottamatta yksittäisiä alipainepiikkejä. 11.11.-18.11.2013 välisen ajan paine-ero on lievästi alipaineinen vaihdellen 0-5 Pa välillä, jonka jälkeen paineero muuttuu alipaineisemmaksi -10-15 Pa välille.
TUTKIMUSSELOSTUS 32 (37) Kuvaaja 4. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa37) luokkahuoneessa 317 ajanjaksolla 29.10-20.11.2013. Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huoneen 317 paine-ero vaihtelee pääosin 0-5 Pa välillä, lukuun ottamatta yksittäisiä, hetkellisiä paine-eron muutoksia. Kuvaaja 5. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa10) luokkahuoneessa 501 ajanjaksolla 29.10-20.11.2013. Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huoneen 501 paine-ero on tasapainossa, hyvin lähellä nollaa.
TUTKIMUSSELOSTUS 33 (37) 10.4 Olosuhdemittaus Sisäilmanlaatua havainnoitiin aistinvaraisesti tutkimusten aikana. Sisäilman olosuhdemittaus (lämpötila ja suhteellinen kosteuspitoisuus) tehtiin 28.10 20.11.2013. Olosuhdemittarit sijoitettiin huoneisiin 011, 201, 205 ja 505 sekä ryömintä- ja putkitunnelilaan ja ulkoilmaan. Mittareiden paikat on esitetty liitteessä 1. Kuvaajissa 6 ja 7 on esitetty olosuhdeseurannan tulokset. Kuvaaja 6. Sisäilman lämpötilan seurantamittauksen tulokset. Sisätilojen lämpötilat olivat seurantajakson ajan normaalit, pysytellen +20 asteen tuntumassa. Kaikkien luokkahuoneiden lämpötilavaihtelut noudattivat samaa suuntaa koko mittausjakson ajan. Putkitunnelin lämpötila on muutaman asteen alhaisempi kuin ryömintätilan lämpötila. Kuvaajasta nähdään, että ulkoilman lämpötila ei vaikuta ryömintätilan olosuhteisiin.
TUTKIMUSSELOSTUS 34 (37) Kuvaaja 7. Sisäilman suhteellisen kosteuden seurantamittauksen tulokset. Ilmankosteus oli mittausjaksolla ulkoilmaolosuhteisiin nähden tavanomaisella tasolla. Huoneen 501 RH+T-loggerin vaihtelu johtuvat loggerin toimimattomuudesta. 10.5 Pölyn koostumus Rakennuksen sisätiloista otettiin pyyhintänäytteet pölynkoostumuksen analysoimista varten. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa ja tulokset on esitetty liitteessä 4. Kaikki pyyhintänäytteet sisältävät tavanomaista, pääasiassa paperi- ja tekstiilikuiduista sekä hilsehiukkasista koostuvaa huonepölyä. Alla olevassa taulukossa 4 on esitetty eri pyyhintänäytteiden pölynkoostumus. Taulukko 5. Pyyhintänäytteiden pölynkoostumus, näytteenottopaikat ja analyysivastaukset Näyte Näytteenottopaikka pölynkoostumus P1 Huone 319 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja lisäksi kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Vähäinen määrä vuori- ja lasivillakuituja P2 Huone 308 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja lisäksi kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. P3 Huone 201 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. P4 Huone 405 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja lisäksi kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. P5 Huone 505 karkeaa kiviainespölyä ja vähäisiä määriä kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Vähäinen määrä vuorivillakuituja
TUTKIMUSSELOSTUS 35 (37) P6 Huone 215 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Lisäksi lasivillakuituja P7 Huone 128 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja aerosolihiukkasia P8 Huone 017 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Lisäksi lasi- ja vuorivillakuituja P9 Huone 007 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Lisäksi lasivillakuituja 10.6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Painesuhteet 11 Siivoustyöt Paine-erojen mittaustulosten perusteella havaitaan että huonetilojen paine-erot vaihtelivat runsaasti. Viidennen kerroksen luokkahuoneen paine-ero on tasapainossa mutta kellarin tilat ovat voimakkaasti alipaineiset ulkoilmaan nähden. Muut kerrokset ovat lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden. Kun rakennus on alipaineinen, epäpuhtaudet puolestaan kulkeutuvat rakenteista sisäilmaan. Haitallisten, rakenteiden läpi tapahtuvien ilmavirtausten hallitsemiseksi ilmanvaihto suositellaan säädettävän hieman alipaineiseksi, mutta mahdollisimman lähelle nollaa. Korkeassa rakennuksessa painesuhteet toimivat savupiippumaisesti riippuen ilmanvaihtojärjestelmästä. Kellarin osastoidun tilan alipaineistus ei toimi tai ei ole riittävän suuri kumoamaan rakennuksen muiden tilojen alipainetta. Lämpötila ja ilmankosteus Sisäilman olosuhdemittauksista havaitaan, että tilojen lämpötila pysyy pääsääntöisesti tasaisena 20 24 C välillä. Ulkoilman olosuhteiden muutokset eivät lyhyellä aikavälillä vaikuta ryömintätilan olosuhteisiin. Mittauskohdissa sisäilman suhteellinen kosteuspitoisuus oli vuodenaikaan ja ulkona vallinneeseen säähän nähden tavanomainen. Pölynkoostumus Pölyn pyyhintänäytteissä havaittiin vuori- ja/tai lasivillaa. Pyyhintänäytteiden villakuidut saattavat olla lähtöisin reunoistaan pinnoittamattomista akustiikkalevyistä. Tiloissa olevat mineraalivillakuidut aiheuttavat ärsytysoireita ja huonontavat näin sisäilman laatua. Näytteistä ei havaittu homeitiöitä eikä asbestikuituja. Suosittelemme kaikkien IV-kanavistossa ja niiden pääte-elimissä olevien pinnoittamattomien mineraalivillaeristeiden uusimista. Pölynäytetuloksissa olevasta rakennuspölystä voidaan päätellä, että viimeksi tehdyn remontin jälkeinen siivous on ollut puutteellinen. Suosittelemme korjausten valmistumisen jälkeen kaikkien tilojen kattavaa suursiivousta ja kaikkien pintojen nihkeäpyyhintää homepölysiivouksen periaatteita noudattaen. Suursiivous tulee tehdä kaikkien korjauksen yhteydessä tehtävien korjaustoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen tavanomaisten loppusiivoustöiden lisäksi. Siivouksen
TUTKIMUSSELOSTUS 36 (37) yhteydessä poistetaan mm. kaikki yläpölyt, kuten valaisinten ja ilmanvaihtokanavien yms. päälle kerääntyneen pölyn. On suositeltavaa, että tarkemman nihkeäpyyhinnän suorittaja on eri henkilö kuin rakennussiivouksen suorittanut henkilö. Homepölysiivouksessa pölyn imuroinnissa tulee käyttää HEPA-suodattimella varustettua imuria. Siivoustyönlaatua on suositeltavaa valvoa katselmuksella, jossa on mukana tilojen käyttäjien edustaja. Vanhojen tekstiilien tuominen korjattuihin tiloihin ei ole suositeltavaa. 12 Suositeltavat toimenpiteet Sisäilman laadun varmistamiseksi suositellaan ensisijaisesti seuraavia kiireellisempiä toimenpiteitä: Kellarin varastotilojen ja lämmönjakohuoneen osastointi ja alipaineistaminen Kellarin putkitunnelin tarkastusluukkujen tiivistäminen Kaikkien välipohjarakenteiden läpivientien tiivistäminen kellaritiloista kulkeutuvien epäpuhtauksien huonetiloihin kulkeutumisen estämiseksi, myös patteriläpivientien tiivistäminen Vesikaton vuotopaikkojen korjaaminen. Yläpohjan orgaanisen eristeen uusiminen kastuneilta alueilta ja rakenteiden kuivattaminen. Sisätilojen vesikattovuodoissa vaurioituneiden materiaalien poistaminen ja uusiminen. Maanvastaisen alapohjien kvartsivinyylilaatoituksen, muovimattojen ja kumimattojen poistaminen ja lattianpäällysteen vaihtaminen esim. keraamiseksi laatoitukseksi. Kellarin tiiliseinien alaosien injektointi ja pinnoitteiden uusiminen kosteutta kestäviksi Välipohjarakenteen täyttömateriaalien ja pintarakenteiden uusiminen kokonaan tai kapseloiminen. Alaslaskettujen kattolevytysten aukaiseminen ja vaurioituneiden pinnoitteiden poistaminen Korjaustöiden jälkeen kattavat siivoustyöt, myös yläpölyt siivotaan Ennen korjaustöihin ryhtymistä suositellaan haitta-ainekartoituksen tekoa. Sisäilman laadun varmistamiseksi suositellaan korjaamaan seuraavat asiat viimeistään seuraavassa laajemmassa korjauksessa: Vesikaton vedenpoiston suunnittelu ja johtaminen sadevesijärjestelmään Syöksytorvien liittämien sadevesijärjestelmään. Korjausten aikana tehtävässä laadunvarmistuksessa huomioitavia asioita: Tarvittavien mallikorjausten tekeminen mm. tiivistyskorjauksista eri tyyppisiin rakenteisiin ja liittymiin. Tiivistyskorjausten laatu varmistettava merkkiainekokeilla korjaustöiden edetessä.
TUTKIMUSSELOSTUS 37 (37) Avattujen rakenteiden mm. ikkunaliittymien tarkastukset ennen ummistamista. Loppusiivoustöiden laadun varmistus. Lisäksi korjaustöissä on huomioitava, että tiivistystyöt tulee toteuttaa erillisen tiivistyssuunnitelman mukaisesti ja tiivistystyön laatu tulee varmistaa esim. merkkiainekokeella korjaustöiden yhteydessä. Sisäilmakorjausten yhteyteen kuuluu aina oleellisesti tilojen ilmanvaihdon toiminta ja järjestelmän tasapainotus. Ilmanvaihtotekniset tutkimukset eivät sisältyneet tähän tutkimukseen. Lappeerannassa Planekar Oy, Vahanen Lappeenranta Tarkastanut: Laura Hongisto, RI AMK Katariina Laine, DI Rakennusfysikaaliset asiantuntijapalvelut Liitteet 1. Havainnot ja tutkimuspaikat (6 sivua) 2. Mikrobien analyysitulokset RM2013-320, Mikrobioni Oy (7 sivua) 3. Pyyhintänäytteen analyysivastaus 240869, Työterveyslaitos (3 sivua) 4. Asbesti analyysivastaus 243609 (2 sivua) Jakelu Leila Hietala, Kotkan kaupunki
kumimatto muovimatto kvartsivinyylilaatta maalattu betonipinta mosaiikkibetoni RAK1 = rakenneavauspaikka V1 = viiltomittauspaikka ja RH MP1 = porareikämittauspaikka ja RH MK1 = merkkiainekoe PYYHINTÄ 1 = pyyhintänäytteenottopaikka N1 = mikrobinäytteenottopaikka A1 = asbestinäytteenottopaikka PA1 = paine-eromittauspaikka ja mittarin numero TP1 = lämpötilan- ja suhteellisen kosteuden mittauspaikka ja mittarin numero L70-75 = lattian pintakosteuslukema S70-75 = seinän pintakosteudenlukema SA70-75 = seinän alaosan pintakosteuslukema PA70-75 = pilarin alaosan pintakosteuslukema (musta / vihreä = tavanomainen, punainen = poikkeava) ryömintätila PYYHINTÄ 9: lasivillakuit uja katossa kosteusvaurio ummehtunut, maakellarimainen haju ikkunaliittym ät epätiiviit V7: RH 83,2 % MK1: ei ilmavuotoa V6: RH 94,1 % V8: RH 88,9 % 50-60 epätasainen lattia L80 V4: RH 84,6 % V5: RH 95,0 % V3: RH 75,9 % V1: RH 82,0 % PYYHINTÄ 8: vuori- ja lasivillakuit uja V2: RH 64,1 % MK2: ei ilmavuotoa RAK1: 80mm betoni 170mm eriste kevytsora katossa vanhoja kosteusvaurio jälkiä Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus Ulkoseinien alaosissa tasoitteet irti alustaan ja kupruilee MP1: 100mm RH 98,5 % 200 mm RH 96,3 % MP2: 50 mm RH 95,8 % 100mm RH 98,8 % 200 mm RH 100,0 % MP2: 50 mm RH 96,5 % 100mm RH 98,2 % 200 mm RH 98,7 % 55-70 TP2 putkitunneli Luukku putkikanaaliin, ilmavirtaus sisätilaan kellarin osastointi ylipaineinen L70-80 ryömintätila SA110 läpiviennit tiivistämättä, yhteys ryömintätilaan luukku lattiassa, ilmavirtaus huoneeseen päin, alustilassa rei'itetty viemäriputki ja kosteutta TP26 Luukku putkikanaaliin, ilmavirtaus sisätilaan epäläpivienni t 1. kerrokseen
Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus K37-50 L37-45 L40-43 alla betonilaatta L26-30 L30-26 RAK3: N5 "navettamainen" haju ikkunapielien maali hilseilee L28-30 PYYHINTÄ 7 RAK4: N4 epätiiviit läpiviennit putkitunneliin V9: RH 41,7 % epätiiviitä läpivientejä, ilmavirtaus huonetilaan päin L26-30 epätiiviistä läpivienneist ä voimakas ilmavirtaus 1. kerrokseen päin L45-50 akryylimassalattia L55-60 L24-25 L30-35 MP3: 37,4%RH SA30-35 RH+T, TP27 ulkovarasto, oikean puoleinen ovi, ovea vastapäätä kiinni laudoituksessa patterin seinäläpiviennistä ilmavirtaus huoneeseen päin RAK2 MP1: 41,8 %RH MP2: 36,9%RH
Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus maalissa pinnoitevaurio lattian tuuletusaukko ihin ilmavirtaus huoneesta poispäin PYYHINTÄ 6 tuulettuva lattiaraken ne L35-50 RAK5: N6 lahovaurio katossa kosteusjälkiä seinälaatoituksen alarivi kopona RAK6: N7 MP4: 36,3%RH MP6: 35,3%RH WC-tilojen lattiat korotettu, alla mosaiikkibetoni viemäriläpivien nistä ilmavirtaus huoneeseen päin 2. krs -akustiikkalevyjen reunat pinnoittamatta -patteriläpiviennit tiivistämättä, voimakas ilmavirtaus huoneeseen päin -ikkunapielien maalipinta hilseilee L40-45 L40-45 L40-45 SA30-35 PA35 RH+T 19 MP5: 31,8%RH PYYHINTÄ 3 patterin seinäläpivienneistä ilmavirtaus sisäänpäin PA32 RH+T TP21
MP8: 42,3 %RH ulkoseinässä lisäeristys Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus MP7:47,8 %RH MP9: 36,5 %RH PYYHINTÄ 1 PA37 MP4: seinä 42,5%RH maalissa pinnoitevauri o Läpivienneistä ilmavirtaus kerrokseen päin L35-40 PA40 PYYHINTÄ 2
Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus räystäällä "sähköputkiviritelmä" sortunut palopermanto viemärin tuuletusputki ullakkotilass a vesivuoto läpiviennissä räystäällä tuuletusaukot vesivuoto läpiviennissä L35-40 MP10: 37,7 %RH MP11: 30,5 %RH MP12: 33,0 %RH seinän yläreunassa tummentumia PYYHINTÄ 4 RAK7: N8 RAK8: N9
Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus PYYHINTÄ 5 PA10 RH+T, TP17 RAK9: N10 katossa vanha kosteusvaurio PA 22 RH+T, TP25 RAK10: N11 seinässä patteriputkie n kotelointi, ilavirtaus huoneeseen päin
raportti RM2013-320 Laura Hongisto Vahanen Lappeenranta Luukkaantori 7 53300 Lappeenranta TULOSRAPORTTI KOHDE: Kotkan keskuskoulu NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Laura Hongisto, Vahanen Oy, 31.10.2013. Näytteet on vastaanotettu laboratorioon 1.11.2013 ja viljelty 1.11.2013. ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Asumisterveysohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli 10 000 pesäkkeen muodostavaa yksikköä (pmy)/g viittaa sienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli 100 000 pmy/g ja sädesienipitoisuus yli 500 pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohella tulkinnassa otetaan huomioon myös ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai lajien esiintyminen. MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 45 pmy/g. Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 1/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2013-320 YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: 1, ulkoseinän mineraalivilla, puutyöluokka homepitoisuus alle määritysrajan, selvä mikrobikasvu materiaalissa 1001 bakteereissa suuri sädesienipitoisuus 2, ulkoseinän mineraalivilla, home- ja bakteeripitoisuudet alle musiikkiluokka 1031 määritysrajan 3, ulkoseinän mineraalivilla, varasto 1035 suuri homepitoisuus, myös indikaattorimikrobeita. Bakteereissa suuri sädesienipitoisuus 4, välipohjan puru ja kuterieriste, Luokka pieni homepitoisuus, bakteereissa suuri 128 sädesienipiitoisuus 5, välipohjan kutterilastu ja laasti, luokka pienet home- ja bakteeripitoisuudet 120 6, Välipohjan purueriste, pukuhuone 215 suuri homepitoisuus, myös indikaattorimikrobeita. Bakteereissa suuri sädesienipitoisuus 7, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös 201 indikaattorimikrobeita 8, Välipohjan purueriste, luokka 405 pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta indikaattorimikrobeita 9, ulkoseinän muottilauta, luokka 405 suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös indikaattorimikrobeita 10, välipohjan selluvilla ja kutterilastu, luokka 505 homepitoisuus alle määritysrajan, pieni bakteeripitoisuus 11, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta 505 indikaattorimikrobeita ei mikrobikasvua materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa Lisätietoja: Näytteestä 2 otettiin myös teippinäyte suoraan mikroskooppiseen tarkasteluun. Tarkastelussa ei todettu yhtenäisiä mikrobikasvuun viittaavia rakenteita, rihmastoa ja itiöitä. Yksittäisten itiöiden ja rihmastopätkien havaitseminen valomikroskooppisesti voi olla vaikeaa. Alapohjan ja ulkoseinän materiaaleissa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja, mikä ei aina ole seurausta materiaalien kastumisesta ja sitä seuranneesta mikrobikasvusta, vaan esimerkiksi ilmavirtojen mukana kertyneistä ulkoilman mikrobeista tai materiaalin maaperäkontaktista aiheutuneesta kontaminaatiosta. Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaan tiedot myös teknisistä havainnoista. Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 2/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2013-320 Kuopiossa, 15.11.2013 Teija Meklin Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 3/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2013-320 ANALYYSITULOKSET: pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköä YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen home, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut homeet helposti alleen < mr = alle määritysrajan Jos tulos on yli tai alle pesäkkeiden luotettavan laskentarajan (lineaarisen mittausalueen ulkopuolella), se on arvio ja asia todetaan alaviitteellä kyseisten tulosten osalta. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna ja kosteusvaurioindikaattorit tähdellä. Näyte: 1, ulkoseinän mineraalivilla, puutyöluokka 1001 (tutkimustunnus: RM131359) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 8200 muut bakteerit <mr *sädesienet 8200 Näyte: 2, ulkoseinän mineraalivilla, musiikkiluokka 1031 (tutkimustunnus: RM131360) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Näyte: 3, ulkoseinän mineraalivilla, varasto 1035 (tutkimustunnus: RM131361) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 140000 130000 Kokonaispitoisuus 18000 *Aspergillus versicolor 120000 120000 muut bakteerit 1400 *Acremonium sp. 14000 *sädesienet 17000 *Tritirachium sp. 5400 + *Engyodontiun sp. 4500 *Scopulariopsis sp. 3600 Penicillium sp. 460 + DG18-alustalla todettiin lisäksi Penicilliumia ja Tritirachiumia näytteen pienemmissä laimennoksisssa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 4/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2013-320 Näyte: 4, välipohjan puru ja kuterieriste, Luokka 128 (tutkimustunnus: RM131362) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 3400 6300 Kokonaispitoisuus 2700 hiivat 1800 3600 muut bakteerit 2100 Penicillium sp. 1500 2700 *sädesienet 600 *Ulocladium sp. 45 Aspergillus sp. + steriilit + DG18-alustalla esiintyi lisäksi Aspergillusta ja steriilejä näytteen pienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Näyte: 5, välipohjan kutterilastu ja laasti, luokka 120 (tutkimustunnus: RM131363) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 230 230 Kokonaispitoisuus 600 Penicillium sp. 230 230 muut bakteerit 150 *sädesienet 450 Näyte: 6, Välipohjan purueriste, pukuhuone 215 (tutkimustunnus: RM131364) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 36000 36000 Kokonaispitoisuus 4500 Penicillium sp. 27000 10000 muut bakteerit 3200 steriilit 22000 *sädesienet 1300 *Chaetomium sp. 4500 Aspergillus sp. 4500 *Eurotium sp. 4000 hiivat + M2-alustalla todettiin lisäksi hiivoja näytteenpienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 5/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2013-320 Näyte: 7, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka 201 (tutkimustunnus: RM131365) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 18000 14000 Kokonaispitoisuus 270000 *Aspergillus sydowii 11000 4500 muut bakteerit 270000 Penicillium sp. 5000 6800 *sädesienet 140 *Aspergillus versicolor 1400 *Paecilomyces sp. 1400 1400 steriilit 460 tunnistamaton 460 *Ulocladium sp. + hiivat + M2-alustalla esiintyi lisäksi Ulocladiumia ja hiivoja näytteen pienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Tunnistamattomia pesäkkeitä ei voitu tunnistaa niiden kasvaessa toisten pesäkkeiden alla. Näyte: 8, Välipohjan purueriste, luokka 405 (tutkimustunnus: RM131366) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 5000 5600 Kokonaispitoisuus 640 Penicillium sp. 3000 3700 muut bakteerit 230 *Aspergillus sydowii 1800 1400 *sädesienet 410 *Paecilomyces sp. 90 320 Aspergillus sp. 91 steriilit 45 Näyte: 9, ulkoseinän muottilauta, luokka 405 (tutkimustunnus: RM131367) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 370000 190000 Kokonaispitoisuus 840000 Penicillium sp. 130000 160000 muut bakteerit 840000 Aureobasidium sp. 160000 *sädesienet 2900 Aspergillus sp. 50000 9100 *Paecilomyces sp. 23000 14000 *Aspergillus sydowii 14000 4500 Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 6/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2013-320 Näyte: 10, välipohjan selluvilla ja kutterilastu, luokka 505 (tutkimustunnus: RM131368) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 1800 muut bakteerit 1400 *sädesienet 460 Näyte: 11, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka 505 (tutkimustunnus: RM131369) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus 1100 1100 Kokonaispitoisuus 320 Penicillium sp. 820 630 muut bakteerit 45 *Paecilomyces sp. 140 230 *sädesienet 270 Aspergillus sp. 180 140 *Ulocladium sp. 45 Aspergillus niger 45 VIITTEET: Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Asumisterveysopas. Asumisterveysohjeen soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti 2009. Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 7/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.