PTT työpapereita 148

Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research PTT työpapereita 148 YRITYSTEN EDUSTUSKULUT JA MATKAILU- JA RUOKAILUPALVELUT ERITYISESTI LAPISSA Pasi Holm Anneli Hopponen

PTT työpapereita 148 PTT Working Papers 148 ISBN 978-952-224-124-5 (pdf) ISSN 1796-4784 (pdf) Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo Economic Research PTT Helsinki 2013 2

Pasi Holm Anneli Hopponen. 2013. YRITYSTEN EDUSTUSKULUT JA MATKAI- LU- JA RAVINTOLAPALVELUT ERITYISESTI LAPISSA. PTT työpapereita 148. 28 s. ISBN 978-952-224-124-5 (pdf), ISSN 1796-4784 (pdf). Tiivistelmä: Kataisen hallitus päätti kehysriihessään keväällä 2013 poistaa yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen verovähennysoikeuden. Yrityksille tehdyn edustuskyselyn perusteella arvioidaan verovähennysoikeuden poistamisen taloudellisia vaikutuksia. Laskennallisesti edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi yhteisöveron tuottoa 38 miljoonaa euroa 20 prosentin yhteisöverokannalla arvioituna. Koska edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentää yritysten ja yhteisöjen edustuskuluja, julkisen talouden todellinen hyöty tulee jäämään 9-16 miljoonaan euroon. Matkailualan työllisyys vähenisi Lapissa 270-340 henkilötyövuoden verran. Asiasanat: Edustuskulujen verovähennys, verotuotot Pasi Holm Anneli Hopponen. 2013. COMPANIES TAX REPRESENTATION EXPENCES: IMPACT ON TOURISM AND RESTAURANT SERVICES PARTICULARLY IN LAPLAND. PTT Working Papers 148. pp. 28. ISBN 978-952- 224-124-5 (pdf), ISSN 1796-4784 (pdf). Abstract: In spring 2013, when negotiating the spending limits Prime Minister Katainen's government decided to remove the tax deductibility of representation expenses. This will have economic impacts on actions of companies and associations. In this report firm level economic impact is estimated on the basis of a firm inquiry. Computationally, applying 20 per cent corporate tax level the removal of representation expenses tax deduction would increase corporate tax revenue by 38 million euros. However the removal of tax deduction will reduce the expenses that companies and associations use in representation and entertainment. Thus the real benefit for public finance will be 9-16 million euros. In Lapland tourism employment would decrease by 270-340 person-years. Key words: Tax deductibility of representation expenses, tax revenue. 3

4

Esipuhe Kataisen hallituksen kevään 2013 kehysriihen linjauksen mukaan yritysten edustuskulujen nykyinen 50 prosentin verovähennysoikeus poistetaan. Vuonna 2011 yritysten ja yhteisöjen vähennettyjä edustuskuluja oli noin 192 miljoonaa euroa. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto lisää yrityksen veroja 38 miljoonalla eurolla yhteisöveroasteen ollessa 20 prosenttia, jos edustuskulujen määrä pysyy 384 miljoonassa eurossa. Tutkimuksessa arvioidaan, kuinka veronvähennysoikeuden mahdollinen poistuminen vaikuttaa yritysten käyttämiin edustuskuluihin. Erityisesti tarkastellaan vaikutuksia Lapin matkailuun. Matkailuelinkeino tuo vuosittain noin 600 miljoonan euron tulot Lappiin. Matkailuala on merkittävä työllistäjä ja se tuottaa merkittävät kunnallisverotulot Lapin kuntiin. Pellervon taloustutkimus PTT teki tämän tutkimuksen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen kyselyaineisto on kerätty Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yhteystiedoista. Tekijöiden ja PTT:n puolesta haluan kiittää MaRaa ja EK:ta. Helsingissä, 20. kesäkuuta 2013 Pasi Holm toimitusjohtaja Pellervon taloustutkimus 5

6

YHTEENVETO Kataisen hallitus päätti kehysriihessään keväällä 2013 poistaa yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen verovähennysoikeuden. Nykyisin puolet edustuskuluista voidaan vähentää yhteisöverotuksessa. Vuonna 2011 yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen määrä oli 384 miljoonaa euroa. Laskennallisesti edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi yhteisöveron tuottoa 38 miljoonaa euroa 20 prosentin yhteisöverokannalla arvioituna. Koska edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentää yritysten ja yhteisöjen edustuskuluja 25 40 prosenttia, julkisin talouden todellinen hyöty tulee jäämään 9-16 miljoonaan euroon. Tämän tutkimuksen yrityksille suunnatun edustuskulukyselyn perusteella yritysten ja yhteisöjen arvioidaan vähentävän edustuskulujensa määrään 96 154 miljoonaa euroa. Tämä pienentää yhteisöveron tuottoa 9-15 miljoonaa euroa. Eniten yritykset ja yhteisöt vähentävät kotimaisten ruoka- ja ravintolapalveluiden käyttöä, 37-57 miljoonaa euroa, ja Lapin seminaarimatkoja, 23-28 miljoonaa euroa. Koska ruoka- ja ravintolapalveluiden verosisältö johtuen alan työvoimavaltaisuudesta ja alkoholiverosta on korkeampi muihin toimialoihin verrattuna, edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen vähentää julkisen talouden tuloja 5,6 8,5 miljoonaa euroa. Matkailualan merkitys on keskeinen Lapin taloudessa ja työllisyydessä. Yritysten ja yhteisöjen Lapin seminaarimatkojen väheneminen heikentää Lapin työllisyyttä 270-340 henkilötyövuoden verran. Työllisyyden lasku lisää julkisen talouden menoja ja vähentää tuloja yhteensä 5,4 6,7 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan kotimaisten matkailu- ja ravintolapalveluiden työllisyyden arvioidaan heikkenevän 600 970 henkilötyövuotta ilman välillisiä kerrannaisvaikutuksia. Tutkimuksen tulokset perustuvat yrityksille touko-kesäkuussa yrityksille suunnattuun edustuskulukyselyyn. Kyselyn perusjoukkona oli 303 yritystä, joilla on edustaja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajiston varsinaisena jäsenenä tai varajäsenenä sekä yrittäjävaltuuskunnan jäsenenä. Kyselyn vastausprosentti oli hyvä; 35 prosenttia. Edustuskyselyn mukaan 35 prosenttia edustuskuluista käytetään ruoka- ja ravintolapalveluihin, 16 prosenttia urheilu- ja kulttuuritapahtumiin ja 13 prosenttia Lapin seminaarimatkoihin. Jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi, yritysten ja yhteisöjen arvioidaan vähentävän edustuskulujen määrää 25-40 prosentilla. 7

Ruoka- ja ravintolapalveluihin käytetyt edustuskulut vähenisivät 28-43 prosenttia, edustuskulut urheilu- ja kulttuuritapahtumiin vähenisivät 14-31 prosenttia ja edustuskulut Lapin seminaarimatkoihin 45-56 prosenttia. Yrityksistä lähes 30 prosenttia harkitsee lopettavansa seminaarimatkat Lappiin, jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistettaisiin. 8

SISÄLLYSLUETTELO YRITYSTEN EDUSTUSKULUT JA... 1 MATKAILU- JA... 1 RUOKAPALVELUT ERITYISESTI LAPISSA... 1 ESIPUHE... 5 YHTEENVETO... 7 1. JOHDANTO... 11 2. EDUSTUSKULUKYSELY EDUSTUSKULUJEN VÄHENNYSOIKEUDEN MAHDOLLISEN POISTUMISEN VAIKUTUKSISTA... 12 3. EDUSTUSKULUKYSELYN TULOSTEN YLEISTETTÄVYYS... 18 4. VAIKUTUKSET LAPIN KUNTIIN... 21 5. VAIKUTUKSIA JULKISEEN TALOUTEEN... 24 6. LOPUKSI... 26 LÄHTEET:... 26 LIITE:... 27 9

10

1. Johdanto Kataisen hallituksen kevään 2013 kehysriihen linjauksen mukaan yritysten edustuskulujen nykyinen 50 prosentin verovähennysoikeus poistetaan. Vuonna 2011 yritysten ja yhteisöjen vähennettyjä edustuskuluja oli noin 200 miljoonaa euroa. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto lisää yrityksen veroja 38 miljoonalla eurolla yhteisöveroasteen ollessa 20 prosenttia, jos edustuskulujen määrä pysyy 384 miljoonassa eurossa. Tutkimuksessa arvioidaan, kuinka veronvähennysoikeuden mahdollinen poistuminen vaikuttaa yritysten käyttämiin edustuskuluihin. Erityisesti tarkastellaan vaikutuksia Lapin matkailuun. Matkailuelinkeino tuo vuosittain noin 600 miljoonan euron tulot Lappiin. Matkailuala on merkittävä työllistäjä ja se tuottaa merkittävät kunnallisverotulot Lapin kuntiin. Tutkimuksessa tehdään kyselytutkimus suomalaisille yrityksille. Yrityksiltä kysytään viimeisen tilikauden liikevaihto- ja edustuskulutiedot. Eduskulujen käyttötarkoitus on jaoteltu kuuteen luokkaan: urheilu- ja kulttuuritapahtumiin Suomessa, Lapin seminaarimatkakuluihin kokonaisuudessaan, seminaarimatkoihin muihin matkakohteisiin Suomessa, ruoka- ja ravintolapalveluihin Suomessa, muihin edustuskuluihin Suomessa ja edustuskuluihin ulkomailla. Yrityksiltä kysytään arviota, kuinka edustuskulujen määrä ja kohdentuminen muuttuisivat, jos edustuskulujen verovähennysoikeus lakkaisi (katso liite). Yrityskyselyn tulokset yleistetään koskemaan kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä vuoden 2011 elinkeinoverotilaston avulla. Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa on valmistumassa tutkimus Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011. Tämän tutkimuksen tuloksia hyödynnetään arvioitaessa edustuskulujen verovähennysoikeuden mahdollisen poistumisen vaikutuksia Lapin kuntiin. 11

2. Edustuskulukysely edustuskulujen vähennysoikeuden mahdollisen poistumisen vaikutuksista Edustuskulukysely osoitettiin yrityksille, joiden edustajat ovat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajiston varsinaisia jäseniä ja varajäseniä sekä yrittäjävaltuuskunnan jäseniä. Kysely lähetettiin kaksi kertaa (20.5.2013 ja 4.6.2013) 303 yritykselle. Vastauksia saatiin 106 kappaletta, eli vastausprosentti oli 35. Edustuskulukysely aliarvio edustuskulujen määrän Elinkeinoverotilaston mukaan yritysten ja yhteisöjen liikevaihto oli 442 miljardia euroa ja verovähennyskelpoisia edustuskuluja oli 392 miljoonaa euroa vuonna 2011. Edustuskulujen osuus liikevaihdosta oli 0,089 prosenttia. Edustuskulukyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto oli 33,4 miljardia euroa. Näiden yritysten edustuskulujen määrä oli 14,1 miljoonaa euroa. Vastanneissa yrityksissä edustuskulujen osuus liikevaihdosta oli 0,042 prosenttia. Yritysten lukumäärä liikevaihdon mukaan, % (pl. tuntemattomat, yrityksiä 363 804 kpl, liikevaihto 423 mrd. ) Yritysten lukumäärä liikevaihdon mukaan % (yrityksiä 104 kpl, liikevaihto 33 mrd. ) 3,3 0,8 0,2 7,7 95,6 Lähde: Elinkeinoverotilastot Liikevaihto milj. Alle 2 2-9,999 10-49,999 Yli 50 Kuvio 1. Edustuskulukyselyyn vastanneiden ja kaikkien yritysten ja yhteisöjen jakauma liikevaihdon mukaan 34,6 Lähde: PTT 32,7 25,0 Liikevaihto milj. Alle 2 2-9,999 10-49,999 Yli 50 Edustuskulukyselyyn vastasivat isot yritykset (kuvio 1). Tämä on luonnollista, koska kyselyn perusjoukkona olivat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n eri valiokunnissa toimivat yritykset. Elinkeinoverotilaston mukaan 95,6 prosentilla kaikista yrityksistä liike- 12

vaihto vuodessa on korkeintaan kaksi miljoonaa euroa. Edustuskulukyselyyn vastanneissa tämän luokan yritysten osuus on 7,7 prosenttia. Liikevaihdoltaan yli kahden miljoonan euron yritykset jakautuvat melko tasaisesti edustuskulukyselyssä. Kahdesta kymmeneen miljoonan euron liikevaihtoluokan osuus on neljännes. Sekä kymmenestä viiteenkymmeneen miljoonan euron liikevaihtoluokan että yli 50 miljoonan euron liikevaihtoluokan osuus on kolmannes. Yritysten edustuskulujen jakauma liikevaihdon mukaan, % (yrityksiä 114 037 kpl, edustuskulut 383 milj. ) 36,4 20,5 26,1 17,0 Liikevaihto milj. Alle 2 2-9,999 10-49,999 Yli 50 Yritysten edustuskulujen jakauma liikevaihdon mukaan, % (yrityksiä 104 81,4 kpl, edustuskulut 14 milj. ) 4,1 3,0 11,5 Liikevaihto milj. Alle 2 2-9,999 10-49,999 Yli 50 Lähde: Elinkeinoverotilastot Lähde: PTT Kuvio 2. Edustuskulukyselyyn vastanneiden ja kaikkien yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen jakauma liikevaihdon mukaan Elinkeinoverotilaston mukaan yritysten edustuskulut jakautujat varsin tasaisesti eri liikevaihtoluokkiin (kuvio 2). Edustuskulukyselyssä yli 50 miljoonan euron liikevaihtoluokkaan kuuluvat yritykset kuluttivat 81 prosenttia kaikista edustuskuluista. Yritykset käyttävät 13 prosenttia edustuskuluistaan Lapin seminaarimatkoihin Ravintola- ja ruokapalvelut ovat pääasiallinen edustuskulujen käyttökohde (kuvio 3). Kaikista edustuskuluista 35 prosenttia kohdistui näihin palveluihin. Muut edustuskuluerät olivat lähes yhtä suuria. Osuudet vaihtelevat 10 ja 16 prosentin välillä. 13

Edustuskulujen jakautuminen, % Edustuskulut ulkomaat; 10,5 Urheilu ja kulttuuri Suomi; 15,6 Muut edustuskulut Suomi; 13,7 Seminaari Lappi; 13,3 Ruokapalvelu ja ravintola Suomi; 34,8 Seminaari muu Suomi; 12,2 Kuvio 3. Yritysten 13,4 miljoonan euron edustuskulujen jakautuminen vuonna 2012 Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentäisi edustuskuluja 40 prosenttia Edustuskulukyselyyn vastanneista yrityksistä 43 prosenttia arvioi edustuskulumenojensa säilyvän ennallaan, vaikka edustuskulumenojen verovähennysoikeus poistuisi (kuvio 4). Vastanneista yrityksistä 32 prosenttia arvioi edustuskulujensa määrän puolittuvan, jos verovähennysoikeus poistuisi. Liikevaihdoltaan alle 10 miljoonan euron yrityksistä kaksi kolmannesta arvioi edustuskulujensa vähenevän ja yli 50 miljoonan euron yrityksistä puolet (kuvio 5). Edustuskulukyselyyn vastanneet yritykset arvioivat edustuskulumenojen vähenevän 40,2 prosenttia, jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi. 14

Edustuskulujen muuttuminen, jos verovähennysoikeus poistuu 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % kaikista vastaajista (106 yritystä) 4,7 Vähentää enintään 10 % 20,8 Vähentää 10-49 % 32,1 Vähentää yli 50 % 42,5 Pysyy ennallaan Kuvio 4. Yritysten lukumäärän jakauma (%) edustuskulujen muutoksen mukaan. Edustuskulujen muutos, jos verovähennysoikeus poistuu Liikevaihto: Alle 10 milj. 33 yritystä 10-49,9 milj. 34 yritystä Yli 50 milj. 36 yritystä Yhteensä 103 yritystä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % -osuus Vähenee Ennallaan Kuvio 5. Edustuskulumenojaan vähentävien yritysten osuus (%) liikevaihdon koon mukaan. 15

Yritysten Lapin seminaarimatkoihin käyttämät edustuskulut vähenisivät 56 prosenttia Yritysten Lapin seminaareihin kohdistuvat edustuskulut vähenevät kahta kautta. Yhtäältä edustuskulumenojen kokonaismäärä vähenee ja toisaalta edustuskulumenojen käyttötarkoitus muuttuu. Jos edustuskulumenojen verovähennysoikeus poistuisi, yritykset käyttäisivät 40 prosentilla vähentyneistä edustuskuluistaan 9,8 prosenttia Lapin seminaarimatkoihin (kuvio 6). Vuonna 2012 yritykset arvioivat kohdistaneessa edustuskuluistaan 13,3 prosenttia Lapin seminaarimatkoihin. Edustuskulujen jakautuminen uudistuksen jälkeen, % Edustuskulut ulkomaat; 11,8 Urheilu ja kulttuuri Suomi; 17,9 Muut edustuskulut Suomi; 14,9 Seminaari Lappi; 9,8 Ruokapalvelu ja ravintola Suomi; 33,4 Seminaari muu Suomi; 12,2 Kuvio 6. Yritysten 10,1 miljoonan euron edustuskulujen jakautuminen, jos verovähennysoikeus lakkautettaisiin Yrityksistä 28,6 prosenttia harkitsee lopettavansa seminaarimatkat Lappiin, jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistettaisiin Niistä edustusmenokyselyyn vastanneista yrityksistä, jotka ovat tehneet seminaarimatkoja Lappiin, 28,6 prosenttia harkitsee lopettavansa Lapin seminaarimatkat (kuvio 7). Yrityksistä saman verran, eli 28,6 prosenttia aikoo jatkaa Lapin seminaarimatkoja, vaikka edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi. 43 prosenttia yrityksistä ei osannut tai halunnut antaa arvioita. 16

Osuus yrityksistä (%) 28,6 Harkitsee lopettavansa 42,9 Ei harkitse lopettavansa Ei osaa arvioida 28,6 Kuvio 7. Lapin seminaarimatkoja lopettamista harkitsevien yritysten osuus 17

3. Edustuskulukyselyn tulosten yleistettävyys Edustuskulukyselyn tuloksia yleistettäessä täytyy ottaa huomioon kolme eri tekijää. Ensiksi edustuskulukyselyn vastaajajoukko painottuu selvästi enemmän suuriin yrityksiin verrattuna kaikkien yritysten ja yhteisöjen kokoon liikevaihdolla arvioituna (kuvio 1). Toiseksi edustuskulukyselyyn vastanneissa yrityksissä edustuskulut painottuvat selvästi enemmän suuriin yrityksiin kuin kaikkien yritysten ja yhteisöjen edustuskulut (kuvio 2). Kolmanneksi, ja hieman yllättäen, edustuskulujen määrä suhteutettuna liikevaihtoon on edustuskulukyselyssä yli kaksi kertaa pienempi kuin elinkeinoverotilastossa kaikkien yritysten ja yhteisöjen osalta. Elinkeinoverotilaston mukaan edustuskulujen osuus liikevaihdosta on 0,089 prosenttia. Edustuskulukyselyn mukaan edustuskulujen liikevaihtoosuus on 0,042 prosenttia. Edustuskyselyn tuloksia yleistettäessä on päätettävä kolme tekijää. Mitä arvoa käytetään edustuskulumenojen liikevaihto-osuudesta kaikkien yritysten ja yhteisöjen osalta? Miten jaetaan edustuskulumenot eri osatekijöihin kaikissa yrityksissä ja yhteisöissä? Miten arvioidaan edustuskulujen verovähennysoikeuden poistamisen vaikuttavat edustuskulujen määrään kaikissa yrityksissä ja yhteisöissä? Tutkimuksessa edustuskulujen liikevaihto-osuus arvioidaan olevan 0,089 prosenttia. Edustuskulukyselyyn vastanneet ovat saattaneet mainita vastauksissaan vain ne edustuskulut, jotka voidaan vähentää verotuksessa (katso liite) Koska yritykset saavat vähentää edustuskuluistaan puolet, voitaisiin kertoa edustuskulukyselyn vastauksista laskettu 0,042 prosenttia kahdella. Tällöin päädyttäisiin 0,084 prosenttiin. Edustuskulut jaetaan eri osatekijöihin edustuskyselyn vastausten perusteella (kuviot 3 ja 6). Edustuskulukyselyn mukaan yritykset arvioivat vähentävänsä edustuskuluja 40,2 prosenttia, mikäli edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi. Edustuskulumenojen verovähennysoikeuden poistuminen nostaisi edustuskulujen hintaa yrityksen näkökulmasta kymmenen prosenttia (edustuskuluista puolet verovähennyskelpoisia 20 prosentin verokannalla). Kaikkien yritysten ja yhteisöjen osalta 384 miljoonasta 422 miljoonaan. Edustusmenojen kustannusvaikutuksen 38 miljoonan nousu johtaisi edustuskulujen pienenemiseen 154 miljoonaa euroa (=0,402*384 meu). Se, että kymmenen prosentin hinnan nousu aiheuttaisi 40 prosentin kulutuksen laskun, tuntuu suurelta. Kyselyyn vastanneiden arvioihin saattaa olla vaikuttanut kesäkuun 2013 heikko ja heikkenevä taloustilanne. Saattaa hyvin olla mahdollista, että edus- 18

tuskulut vuonna 2014 vähenisivät 40 prosenttia. Pidemmän aikavälin verrokkivaihtoehtona tilanteessa, jossa taloustilanne on normalisoitunut, arvioidaan edustuskulujen verovähennysoikeuden poistumisen vähentävän edustuskuluja 25 prosenttia, eli 96 miljoonaa euroa. Yritysten ja yhteisöjen Lapin seminaarimatkoihin kokonaisuudessaan käyttämä arvo laskisi 22-28 miljoonaa euroa, mikäli edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi Yhteisöt ja yritykset käyttivät Lapin seminaarimatkakuluihin 49 miljoonaa euroa vuonna 2011. Jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi, yritysten ja yhteisöjen Lapin seminaarimatkakulut lähes puolittuisivat 22,6-28,4 miljoonaan euroon, eli 45 56 prosenttia (taulukot 1a ja 1b). Yritysten ja yhteisöjen kotimaiset seminaarikulut muualla kuin Lapissa vähenisivät 11,5 18,6 miljoonaa euroa, eli 25 40 prosenttia. Taulukko 1a. Edustuskulujen määrä (miljoonaa euroa) jaoteltuna osatekijöihin ennen ja jälkeen verovähennysoikeuden poistamista, jos edustuskulut vähenisivät 40 prosenttia. Ennen verovähennysoikeuden poistumista Verovähennysoikeuden poistumisen jälkeen Muutos, meu Muutos, % Urh. ja kult. tapahtumat Suomi 59,8 41,0-18,8-31,4 Seminaarimatkat Lappiin 50,9 22,5-28,4-55,8 Seminaarit muualla Suomessa 46,7 28,0-18,6-39,9 Ruokapalvelut ja ravintolat, Suomi 133,6 76,7-56,8-42,6 Muut edustuskulut, Suomi 52,5 34,1-18,4-35,0 Edustuskulut, Ulkomaat 40,2 27,0-13,2-32,8 Yhteensä 383,7 229,5-154,3-40,2 19

Taulukko 1b. Edustuskulujen määrä (miljoonaa euroa) jaoteltuna osatekijöihin ennen ja jälkeen verovähennysoikeuden poistamista, jos edustuskulut vähenisivät 25 prosenttia. Ennen verovähennysoikeuden poistumista Verovähennysoikeuden poistumisen jälkeen Muutos, meu Muutos, % Urh. ja kult. tapahtumat Suomi 59,8 51,5-8,4-14,0 Seminaarimatkat Lappiin 50,9 28,2-22,6-44,5 Seminaarit muualla Suomessa 46,7 35,1-11,5-24,7 Ruokapalvelut ja ravintolat, Suomi 133,6 96,2-37,3-28,0 Muut edustuskulut, Suomi 52,5 42,8-9,7-18,5 Edustuskulut, Ulkomaat 40,2 33,9-6,3-15,7 Yhteensä 383,7 287,8-95,9-25,0 Yritysten ja yhteisöjen ravintola- ja ruokapalveluihin (pl. Lapin matkojen ruokailu) käyttämä edustuskulujen arvo laskisi 37-57 miljoonalla eurolla, mikäli edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi Ruoka- ja ravintolapalveluihin yritykset ja yhteisöt käyttivät edustuskuluja 133,6 miljoonaa euroa vuonna 2011. Jos edustuskulujen verovähennysoikeus poistuisi, ruoka- ja ravintolapalveluihin käytetyt edustuskulut vähenisivät 37,3 56,8 miljoonaa euroa eli 28-43 prosenttia (taulukot 1a ja 1b). Yritysten ja yhteisöjen ulkomaiset edustuskulut laskisivat 15,7 32,8 prosenttia ja kotimaisiin urheilu- ja kulttuuritapahtumiin käyttämät edustuskulut 14,0 31,4 prosenttia. 20

4. Vaikutukset Lapin kuntiin Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin tutkimuksessa Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011 (Pasi Satokangas, 2013) on arvioitu matkailualan taloudellista merkitystä Lapissa. Satokankaan tutkimukseen on valittu ne kunnat, joissa matkailulla on kaikkein suurin merkitys. Valittujen 12 kunnan välitön matkailutulo kattaa arviolta 90 prosenttia koko Lapin matkailutuloista. Matkailualan tuottama välitön matkailutulo Lapin 12 kuntaan oli 544 miljoonaa euroa. Matkailualan välitön työllisyysvaikutus oli 3858 henkilötyövuotta ja palkkaverotulovaikutukset 14 miljoonaa euroa. Taulukko 2. Matkailualan taloudellinen merkitys Lapissa vuonna 2011. Lähde: Satokangas, 2013. Välitön Välitön Matkailun Palkkamatkailutulo matkailu osuus, %, verotulo Alue työllisyys toimialoista vaikutukset euroa Henkilötyövuosia Liikevaihto osuus euroa Vuosi 2011 Enontekiö 21 620 277 155,2 46,9 488 105 Inari 75 961 398 511,1 41,5 1 703 032 Kemijärvi 15 826 607 98,2 9,3 394 331 Kittilä 116 029 421 869 27,3 2 778 479 Kolari 52 734 331 373 48 1 244 539 Muonio 27 129 874 200,3 32,5 669 261 Pelkosenniemi 10 405 220 76,5 45,7 260 256 Ranua 7 089 527 43,6 8,5 150 538 Rovaniemi 174 866 965 1224,8 7,8 5 186 283 Salla 8 084 630 59,7 15,1 212 634 Sodankylä 27 797 819 203,8 10,9 790 168 Utsjoki 6 841 682 42,7 18 178 414 Yhteensä 544 387 751 3858 14 056 040 Satokankaan tutkimusta voidaan hyödyntää arvioitaessa edustuskulujen verovähennysoikeuden poistamisen merkitystä Lapin kuntiin. 21

Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentäisi Lapin matkailutuloa 23-28 miljoonaa euroa, vähentäisi työpaikkoja 270-340 henkilötyövuoden verran ja laskisi kuntien palkkaverotuloja 1,1 1,3 miljoonaa euroa Yritysten ja yhteisöjen edustuskulut Lapin seminaarimatkoihin laskisivat 22,6 28,4 miljoonaa, kuten edellisessä luvussa perusteltiin. Tutkimuksessa tehdään oletus, että kaikki yritysten ja yhteisöjen Lapin seminaarimatkojen kulut tuovat Lappiin välittömiä matkailutuloja, vaikka edustuskulukyselyn mukaan Lapin seminaarimatkoihin piti sisällyttää kaikki matkan kustannukset myös matkakustannukset. Perusteluja on elinkeinoelämän nykykäytäntö, jonka mukaan valtaosa edustusmatkoihin osallistuvista henkilöistä tai heidän työnantajistaan kustantavat itse omat matkakustannuksensa. Taulukko 3a. Edustuskulujen verovähennysoikeuden mahdollisen poistumisen vaikutus Lapin 12 keskeiseen matkailukuntaan, jos edustuskulut vähenisivät 40 prosenttia. Ennen verovähennysoikeuden poistumista Verovähennysoikeuden poistumisen jälkeen Muutos Muutos, % Välitön matkailutulo, miljoonaa euroa 544,4 516,0-28,4-5,2 Välitön työllisyysvaikutus, henkilötyövuosia 3585 3398-187 -5,2 Välitön kunnallisverokertymä, miljoonaa euroa 14,1 13,3-0,7-5,2 Kokonaistyöllisyysvaikutus, henkilötyövuosia 6453 6117-336 -5,2 Kokonaiskunnallisverokertymä, miljoonaa euroa 25,3 24,0-1,3-5,2 22

Taulukko 3b. Edustuskulujen verovähennysoikeuden mahdollisen poistumisen vaikutus Lapin 12 keskeiseen matkailukuntaan, jos edustuskulut vähenisivät 25 prosenttia. Ennen verovähennysoikeuden poistumista Verovähennysoikeuden poistumisen jälkeen Muutos Muutos, % Välitön matkailutulo, miljoonaa euroa 544,4 521,7-22,6-4,2 Välitön työllisyysvaikutus, henkilötyövuosia 3585 3436-149 -4,2 Välitön kunnallisverokertymä, miljoonaa euroa 14,1 13,5-0,6-4,2 Kokonaistyöllisyysvaikutus, henkilötyövuosia 6453 6185-268 -4,2 Kokonaiskunnallisverokertymä, miljoonaa euroa 25,3 24,3-1,1-4,2 Taulukoiden 3a ja 3b laskelmissa oletetaan, että henkilötyövuotta kohden laskettu liikevaihto pysyy samana ennen ja jälkeen edustuskulujen verovähennysoikeuden poistumista. Henkilötyövuosien vähennys tapahtuu keskipalkkaisten työntekijöiden osalta, jotka maksavat keskimääräistä kunnallisveroa. Kunnallisverovaikutusta arvioitaessa on käytetty nimellisen kunnallisveron sijasta efektiivistä kunnallisveroa, jossa on otettu huomioon vuosiansion mukaan määräytyvä kunnallisveron ansiotulovähennys. Satokankaan tutkimuksen välitöntä työllisyysvaikutusta on täydennetty välillisellä vaikutuksella, jotta voitaisiin arvioida kokonaisvaikutus. Kokonaisvaikutusarvio perustuu Tilastokeskuksen pano-tuotos-tauluihin. Kokonaisvaikutus 1,8 kertaa välitön vaikutus. 23

5. Vaikutuksia julkiseen talouteen Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentäisi 270 340 henkilötyövuotta Lapissa. Näillä henkilöillä saattaisi olla vaikeaa työllistyä toisille toimialoille matkailualan ulkopuolelle. Vaihtoehtona saattaisi olla työttömyys. Työllisyyden heikkeneminen ja työttömyyden kasvu aiheuttaisi yhteiskunnalle myös muita taloudellisia vaikutuksia kuin kunnallisverotulojen pieneneminen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan yhden keskipalkkaisen työntekijän joutuminen työttömäksi aiheuttaa 20 000 euron yhteiskunnallisen kustannuksen. Puolet johtuu työttömyysturvamenojen ja muiden tulonsiirtojen lisääntymisestä ja toinen puoli verotulojen (arvonlisävero, valtion ansiotulovero ja kunnallisvero) ja sosiaalivakuutusmaksujen tuottojen vähentymisestä. VATT:n arviossa ei ole otettu huomioon työttömyyden inhimillisiä kustannuksia. Kokonaisuudessaan kotimaisten matkailu- ja ravintolapalveluiden työllisyyden arvioidaan heikkenevän 600 970 henkilötyövuotta ilman välillisiä kerrannaisvaikutuksia. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistumisesta aiheutuva Lapin matkailutulojen vähentyminen lisäisi yhteiskunnan menoja ja vähentäisi tuloja yhteensä 5,4-6,7 miljoonaa euroa. Ruoka- ja ravintolapalvelut työllistävät toimialan arvonlisäykseen suhteutettuna selvästi enemmän kuin muut toimialat keskimäärin. Ruoka- ja ravintolapalveluiden verosisältö on keskimääräistä korkeampi johtuen myös alkoholiverotuksesta. Varovaisen arvion mukaan ruoka- ja ravintolapalveluiden verosisältö on arvonlisäykseen suhteutettuna 15 prosenttiyksikköä johtuen alkoholiverosta ja työvoimavaltaisuudesta korkeampi kuin muiden toimialojen verosisältö. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentäisi yritysten ja yhteisöjen ruoka- ja ravintolapalveluihin käytettäviä edustuskuluja 37,3 56,8 miljoonaa euroa (taulukot 1a ja 1b). Tästä aiheutuisi yhteiskunnalle ylimääräinen 5,6 8,5 miljoonan euron verotulojen menetys. Tämä on nettoarvio, jossa on otettu huomioon yritysten ja yhteisöjen menot toisiin käyttökohteisiin. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentäisi ruoka- ja ravintolapalveluiden käytön vähenemisen myötä yhteiskunnan verotuloja 5,6 8,5 miljoonaa euroa. 24

Jos edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen ei vaikuttaisi mitenkään yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen määrään (384 miljoonaa euroa), verovähennysoikeuden poisto lisäisi yhteisöveron tuottoa 38 miljoonaa euroa. Edustuskulukysely osoittaa kuitenkin kiistatta, että edustuskulut vähenevät. Jos edustuskulut vähenisivät 40 prosenttia, yhteisöveron tuotto kasvaisi ainoastaan 23 miljoonaa euroa. Jos edustuskulut vähenisivät 25 prosenttia, yhteisöveron tuotto kasvaisi 29 miljoonaa euroa. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen vähentää yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen määrään ja näin yhteisöveron tuotto jää 9-15 miljoonaan euroa arvioitua pienemmäksi. 25

6. Lopuksi Tutkimuksessa on tarkasteltu, kuinka veronvähennysoikeuden mahdollinen poistuminen vaikuttaa yritysten käyttämiin edustuskuluihin. Erityisesti tarkastellaan vaikutuksia Lapin matkailuun. Matkailuelinkeino tuo vuosittain noin 600 miljoonan euron tulot Lappiin. Matkailuala on merkittävä työllistäjä ja se tuottaa merkittävät kunnallisverotulot Lapin kuntiin. Tutkimusta varten toteutettiin yrityksille suunnattu edustuskulukysely, jossa kartoitettiin yritysten edustuskulujen määrää jaoteltuna eri käyttötarkoituksiin. Yrityksiltä kysyttiin arviota myös edustuskulujen verovähennysoikeuden mahdollisen poistamisen vaikutuksia edustuskuluihin ja niiden jakaumaan. Edustuskulukyselyn tulosten perusteella arvioitiin edustuskulujen verovähennysoikeuden mahdollisen poistumisen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Lähteet: Elinkeinoverotilasto 2011. Satokangas, P., Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011, luonnos, 2013. 26

Liite: Miten yritysten edustusmenojen verovähennysoikeuden poisto vaikuttaa matkailu- ja ravintolapalveluihin? Kataisen hallituksen kehysriihen linjauksen mukaan yritysten edustuskulujen nykyinen 50 prosentin verovähennysoikeus poistetaan. Vuonna 2011 yritysten ja yhteisöjen vähennettyjä edustuskuluja oli noin 200 miljoonaa euroa. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto lisää yritysten veroja 40 miljoonalla eurolla yhteisöveroasteen ollessa 20 prosenttia, jos edustuskulujen määrä pysyisi 400 miljoonassa eurossa. 1. Mikä on yrityksenne päätoimipaikan maakunta? 2. Mikä oli yrityksenne liikevaihto vuonna 2012? euroa 3. Kuinka paljon arvioitte yrityksenne käyttäneen rahaa verovähennyskelpoisiin edustuskuluihin vuonna 2012? euroa 4. Minkä osuuden arvioitte edustuskuluistanne kohdistuneen seuraaviin kohteisiin (summa 100 %): Urheilu- ja kulttuuritapahtumiin Suomessa? prosenttia Seminaarimatkoihin Lappiin (matkan kokonaishinta)? prosenttia Seminaarimatkoihin muihin matkakohteisiin Suomessa? prosenttia Ruokapalveluihin ja ravintolapalveluihin Suomessa? prosenttia Muihin edustuskuluihin Suomessa? prosenttia Edustuskuluihin ulkomaille? prosenttia 5. Jos verovähennysoikeus poistuu, kuinka arvioitte edustuskulujenne määrän muuttuvan? Vähenevän %, säilyvän ennallaan (rasti) vai kasvavan % 6. Jos verovähennysoikeus poistuu, minkä osuuden arvioitte edustuskuluistanne kohdistuvan seuraaviin kohteisiin (summa 100 %): Urheilu- ja kulttuuritapahtumiin Suomessa? % Seminaarimatkoihin Lappiin (matkan kokonaishinta)? % Seminaarimatkoihin muihin matkakohteisiin Suomessa? % Ruokapalveluihin ja ravintolapalveluihin Suomessa? % Muihin edustuskuluihin Suomessa? % Edustuskuluihin ulkomaille? % 7. Jos yrityksenne on tehnyt edustusmatkoja Lappiin, harkitsetteko lopettavanne ne kokonaan? (rasti) Kyllä Ei 27

PTT julkaisuja, PTT publikationer, PTT publications 22. Hanna Karikallio. 2010. Dynamic Dividend Behaviour of Finnish Firms and Dividend Decision under Dual Income Taxation. 21. Satu Nivalainen. 2010. Essays on family migration and geographical mobility in Finland. 20. Terhi Latvala. 2009. Information, risk and trust in the food chain: Ex-ante valuation of consumer willingness to pay for beef quality information using the contingent valuation method. 19. Perttu Pyykkönen. 2006. Factors affecting farmland prices in Finland. 18. Vesa Silaskivi. 2004. Tutkimus kilpailuoikeuden ja maatalouden sääntelyn yhteensovittamisesta. PTT raportteja, PTT forskningsrapporter, PTT reports 241. Anna-Kaisa Rämö Paula Horne Eeva Primmer. 2013. Yksityismetsänomistajien näkemykset metsistä saatavista hyödyistä. 240. Leena Kerkelä. 2012. Suhdanteiden ja rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset. 239. Lauri Esala Jyri Hietala Janne Huovari. 2012. Puurakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset. 238. Perttu Pyykkönen Janne Huovari. 2012. Turkisalan tuottamat verot. 237. Anna-Kaisa Rämö Paula Horne Jussi Leppänen. 2012. Yksityismetsänomistajien suhtautuminen metsälakiin. 236. Matleena Kniivilä Leena Kerkelä Kalle Laaksonen. 2012. Vaihtoehtoja Suomen perushyödykkeisiin liittyvälle kehityspolitiikalle. 235. Janne Huovari. 2012. Globalisaatio ja tuotannon sijoittuminen. 234. Anna-Kaisa Rämö Valtteri Härmälä Jyri Hietala Paula Horne. 2012. Nuoret ja puupohjaisten tuotteiden kuluttaminen. PTT työpapereita, PTT diskussionsunderlag, PTT Working Papers 146. Pasi Holm. 2013. Suomalaisomisteiset yritykset Virossa 145. Pasi Holm Janne Huovari Sami Pakarinen. 2013. Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne. 144. Eeva Alho Lauri Esala Veera Holappa Markus Lahtinen Sami Pakarinen. 2013. Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen 2015. 143. Perttu Pyykkönen Stefan Bäckman Erik Puttaa. 2013. Rakennemuutos Suomen kotieläintaloudessa. 142. Jyri Hietala. 2013. Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskuri. Käsitteet ja ohjeet. 141. Jyri Hietala. 2012. Metsätilijärjestelmän taloudelliset vaikutukset. 140. Anna-Kaisa Rämö Paula Horne Eeva Primmer. 2012. Ekosysteemipalveluiden tuotanto yhteistoimintaverkostoissa. Asiantuntijahaastatteluiden tuloksia. 139. Perttu Pyykkönen Tapani Yrjölä Erik Puttaa. 2012. Tuottaja- ja toimialaorganisaatiot Suomessa. 138. Emmi Haltia Pasi Holm Kaisa Hämäläinen. 2012. Kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen ja ympäristö- ja hyvinvointivaikutusten arvottaminen. 28