Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<
|
|
- Eeva-Kaarina Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen ja verotuloihin
2 Lähtökoh<a taloudellisille vaikutuksille Tero Saarinen Company edistää ja kehifää korkeatasoisen nykytanssin harrastusta. Sen taiteellisena strategiana on luoda elämyksellisiä ja aikaa kestäviä kokonaistaideteoksia. Tanssiryhmän työ on myös taloudellista toimintaa, joka saa aikaan välifömiä ja välillisiä vaikutuksia Helsingin ja laajemman alueen talouteen. Taloudelliset vaikutukset Tanssiryhmä Työllistää taiteellista, teknistä ja hallinnollista henkilöstöä Maksetut palkat välifyvät kulutukseen ja niistä maksetaan veroja Tavaroiden ja palveluiden ostot muilta yrityksiltä välifyvät laajas< talouteen, lisäten työllisyyfä ja verotuloja Tanssiesitysten katsojat Ryhmän esitykset vetävät ulkomailta ja muualta Suomesta tanssitaiteen harrastajia, jotka majoifuvat ja kulufavat Helsingissä Seudun asukkaat sekä Helsingissä vierailevat matkailijat käyvät esityksissä ja kulufavat silloin myös muita palveluita Tanssiesitysten aikaansaama lisäkulutus välifyy laajal< talouteen, lisäten työllisyyfä ja verotuloja Ryhmän järjestämä kurssitoiminta Helsingissä Muualta Suomesta ja ulkomailta tulevat kurssilaiset asuvat ja kulufavat Helsingissä
3 Laskelmat Tero Saarinen Companyn taloudellisista vaikutuksista Indikaa9orit Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Palkkasumma Verotulot Helsingille, muille kunnille ja val<olle Aluetasot Helsinki Muut kunnat Koko maa Taloudellisia vaikutuksia aikaansaavat toiminnot Tanssiryhmän toiminta (Suomeen kohdistuvat vaikutukset) Vuodet keskimäärin Vuosi 2015 Vuoden 2025 vision mukaisella toiminnan volyymillä, katsojamäärillä ja kurssitoiminnalla Tanssiesitysten kävijöiden lisäkulutus Vuoden 2015 katsojamäärällä Helsingissä (noin ) Vaihtoehtoisilla tulevaisuuden katsojamäärillä (20 000, , , ) Kurssitoiminta Viime vuosien keskimääräinen osallistujamäärä (noin 50) Vaihtoehtoisilla tulevaisuuden osallistujamäärille (100, 150, 200)
4 Menetelmät, <etolähteet ja tulokset Panos-tuotos-malli Mallilla voidaan selvifää <etyn toiminnan taloudellisia vaikutuksia kokonaisuutena Kokonaistuotos syntyy toiminnan aikaisista suorista vaikutuksista sekä kerrannaisvaikutuksista Suorat vaikutukset, kuten oman henkilöstön aikaansaama tuotos tai matkailijoiden lisäkulutus Kerrannaisvaikutukset yritysten hankintaketjusta, kuten alihankinnasta ja tavaroiden tuotantoketjuista Kerrannaisvaikutukset työllistyvien palkkasumman välifymisestä kulutukseen Arvonlisäys saadaan kun kokonaistuotoksesta vähennetään välituotekäyfö Arvonlisäyksen käyfö Palkansaajakorvaukset, joka synnyfää kulutuksen kaufa kerrannaisvaikutuksia ja joista maksetaan veroja Yritysten toimintaylijäämä (voifo), josta maksetaan mm. yhteisöverot Poistot ym. suhteellisen pieniä eriä Työllisyysvaikutus Suorat ja kerrannaisvaikutukset lisäävät työllisyyfä ketjun eri vaiheissa Kokonaisvaikutus on useimmilla toimialoilla henkilötyövuofa milj. kokonaistuotosta koh< EsiFävän taiteen aloilla mm. tanssi työllisyysvaikutukset ovat keskimääräistä suuremmat, koska toiminta on työvoimavaltaista ja palkkataso on melko alhainen Tietolähteet TSC:n talous- ja toiminta<edot: vuosikertomukset TSC & Tanssin talo,yleisötutkimus. Mustonen, 2015 Tilastokeskus: Panos-tuotos-tutkimus 2012 Helsingin osuus valtakunnallisista tuloksista arvioitu eri tutkimusten perusteella
5 Yhteenveto Tero Saarinen Companyn toiminnasta Indikaa9ori v v Toiminnan kokonaisvolyymi, Katsojamäärä Helsingissä vuodessa Kursseille osallistujat vuodessa Palkkasumma, Henkilöstö, Htv 18 35
6 Yhteenveto vaikutuksista talouteen ja veroihin vuonna 2015 Tero Saarinen Companyn toiminnan volyymi: 1,24 milj. Helsingin kaupungin toiminta-avustus: Katsojamäärä Helsingissä: Kurssilaisia: 50 Indikaa9ori Yhteensä TSC:n toiminnan vaikutus (suora ja välillinen) Katsojien ja kurssilaisten lisäkulutuksen vaikutus Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji, 1000 Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Verotulot yhteensä Tulo- ja yhteisöverot Arvonlisävero
7 Yhteenveto vaikutuksista talouteen ja veroihin vuonna 2025 Tero Saarinen Companyn toiminnan volyymi: 2,3 milj. Katsojamäärä Helsingissä: Kurssilaisia: 200 Indikaa9ori Yhteensä TSC:n toiminnan vaikutus (suora ja välillinen) Arvonlisäys, Katsojien ja kurssilaisten lisäkulutuksen vaikutus Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji, 1000 Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Verotulot yhteensä Tulo- ja yhteisöverot Arvonlisävero
8 Tulosten avausta Tero Saarinen Companyn toiminta v TSC:n toiminnan volyymi, joka kohdistui Suomeen, oli noin 1,2 M vuonna 2015, jolloin se oli reaalises< suurin v alkaen Työllisyysvaikutus noin 24 Htv Josta 18 Htv on palkatun henkilöstön suoraa vaikutusta Välillinen työllisyysvaikutus (ostopalveluksista ja kulutuksesta) 6 Htv Noin 18 Htv (3/4) kohdistuu Helsinkiin Henkilöstöstä 2/3 asuu Helsingissä Palkkasumma noin Josta TSC:n henkilöstön palkkoja Lisäksi toiminta generoi palkkasumman muualla talouteen Palkkasumma välifyy pääosin kulutukseen (kerrannaisvaikutus) Verotulot Josta Helsinki , joka kertyy lähes kokonaan kunnallisverosta Val<on osuus , josta suurin osa kertyy arvonlisäverosta Kurssitoiminnan taloudellinen vaikutus vähäinen viime vuosien osallistujamäärillä (noin 50 / vuosi)
9 Tulosten avausta Tero Saarinen Companyn toiminta ssa v ( katsojaa, 200 mestarikursseille osallistujaa) ssa v TSC:n toiminnan volyymi 2,3 M /vuosi (1,2 M v. 2015) Työllisyysvaikutus noin 45 Htv (24 v. 2015) Palkkasumma ( v. 2015) Verotulot ( v. 2015) Josta Helsinki ( v. 2015) Kurssitoiminnan taloudellinen vaikutus 7-kertaistuu, jos osallistujamäärä kasvaa 50 à 200 /vuosi Palkkasumma (200 osallistujaa) v.s (50 osallistujaa) Sil< taloudellinen vaikutus on vähäinen varsinaiseen toimintaan verrafuna
10 Vaikutus katsojien lisäkulutukseen TSC:n Helsingin esitysten yhteenlaskefu katsojamäärä oli v Arvio katsojien asuinpaikan jakaumasta ja kulutuksesta v % pääkaupunkiseudulta Osa kulufaa enemmän esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 20 % muualta Suomesta 14 % päiväkävijöitä tai muusta syystä Helsingissä vierailevia, jotka tulevat esitykseen; lisäkulutus esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 7 % esityksen vuoksi yöpyviä tai vierailuaan vähintään yhdellä yöllä pidentäviä; kulutus Helsingissä (majoitus, ravintolat, liikkuminen, ostokset ym.) 10 % ulkomailta 8 % muusta syystä Helsingissä vierailevia, jotka tulevat esitykseen; lisäkulutus esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 2 % esityksen vuoksi yöpyviä tai vierailuaan vähintään yhdellä yöllä pidentäviä; kulutus PKseudulla (majoitus, ravintolat, liikkuminen, ostokset ym.) Erityises< tanssiesityksen vuoksi tulevat ja Helsingissä yöpyvät ulkomaiset ja ko<maiset asiakkaat saavat aikaan suuren lisäkulutusvaikutuksen Vaikutuslaskelmat tehty vaihtoehtoisille tulevaisuuden visioille katsojamääristä / / / katsojaa Oletus: mitä suurempi katsojamäärä, sitä suurempi osuus ulkomaalaisia kävijöitä
11 Tulosten avausta Katsojien lisäkulutuksen taloudelliset vaikutukset Katsojien vaikutus v. 2015: katsojia Helsingissä , joista noin 9 % ulkomailta Katsojien lisäkulutus Työllisyysvaikutus 9 henkilötyövuofa Palkkasumma Verotulot Helsinki Val<o , josta 2/3 arvonlisäverosta Katsojien vaikutus ssa katsojaa vuodessa, joista lähes puolet ulkomailta Lisäkulutus Työllisyysvaikutus 33 henkilötyövuofa Palkkasumma Verotulot Helsinki Val<o
12 TSC:n toiminnan ja sen aikaansaaman kulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset v Indikaa9ori Yhteensä TSC toiminta Kursseille osallistuvien kulutus Esitysten katsojien kulutus Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Tulovero, Kunnallisvero, Yhteisövero, Arvonlisävero, Verotulot yht.,
13 TSC:n toiminnan ja sen aikaansaaman kulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset ssa 2025 ( katsojaa, 200 kursseille osallistujaa vuodessa) Indikaa9ori Yhteensä TSC toiminta Kursseille osallistuvien kulutus Esitysten katsojien kulutus Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Tulovero, Kunnallisvero, Yhteisövero, Arvonlisävero, Verotulot yht.,
14 TSC:n toiminnan suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri vuosina sekä ssa 2025 Indikaa9ori TSC toiminta 2015 TSC toiminta 2025 TSC toiminta 2014 TSC toiminta keskim.** Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verot TSC toiminta 2015 TSC toiminta 2025 TSC toiminta 2014 TSC toiminta keskim.** Helsinki, Muut kunnat, Val<o, Yhteensä, *ilman katsojien ja mestarikurssien kulutusvaikutusta **v hintatasossa
15 Esitysten katsojien lisäkulutuksen* suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri katsojamäärillä** Indikaa9ori V toteutunut kats katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v. Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verot V toteutunut kats katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v. Helsinki, Muut kunnat, Val<o, Yhteensä, * Esityksiin osallistumisen generoima lisäkulutus arvioitu eri katsojaryhmille matkailijoiden kulutusta koskevien tutkimusten perusteella. **Oletus: suurempi katsojamäärä à suurempi osuus ulkomaisia katsojia, joilla suurempi kulutusvaikutus kuin ko<maisilla.
16 Kursseille osallistuvien lisäkulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri osallistujamäärillä* Indikaa9ori V toteutunut 50 osall. 100 osall./v. 150 osall./v. 200 osall./v. Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verot V toteutunut 50 osall. 100 osall./v. 150 osall./v. 200 osall./v. Helsinki, ,3 1,1 1,8 2,6 Muut kunnat, ,2 0,7 1,2 1,8 Val<o, ,4 4,2 7,0 10,3 Yhteensä, ,8 6,0 10,0 14,7 *Oletus: suurempi osallistujamäärä à suurempi osuus ulkomaisia kurssilaisia, joilla suurempi kulutusvaikutus kuin ko<maisilla.
17 TSC:n toiminta v ja ssa v V toiminta Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,6 Kokonaistuotos, ,0 Arvonlisäys, , ,9 Palkkasumma, ,2 504,9 Toimintaylijäämä, ,8 48,5 Työllisyys, työvuosia 24,0 18,0 Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,5 70,7 Yhteisövero-osuus, ,0 3,0 Verotulot yhteensä, ,5 73,7 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,1 Yhteisövero, ,6 Arvonlisävero, ,0 Verotulot yhteensä, ,8 v Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,6 Kokonaistuotos, ,5 Arvonlisäys, , ,6 Palkkasumma, ,2 959,1 Toimintaylijäämä, ,3 86,6 Työllisyys, työvuosia 45,4 34,2 Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,7 134,3 Yhteisövero-osuus, ,1 5,4 Verotulot yhteensä, ,8 139,6 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,9 Yhteisövero, ,0 Arvonlisävero, ,6 Verotulot yhteensä, ,4
18 TSC:n toiminta v ja v keskimäärin v hinnoin V toiminta Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,4 Kokonaistuotos, ,0 Arvonlisäys, , ,2 Palkkasumma, ,8 468,6 Toimintaylijäämä, ,0 35,4 Työllisyys, työvuosia Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,2 65,6 Yhteisövero-osuus, ,9 2,2 Verotulot yhteensä, ,1 67,8 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,2 Yhteisövero, ,8 Arvonlisävero, ,8 Verotulot yhteensä, ,7 V keskim./v. Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,1 Kokonaistuotos, ,6 Arvonlisäys, ,4 969,2 Palkkasumma, ,4 426,8 Toimintaylijäämä, ,9 37,7 Työllisyys, työvuosia Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,1 59,8 Yhteisövero-osuus, ,1 2,3 Verotulot yhteensä, ,2 62,1 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,6 Yhteisövero, ,3 Arvonlisävero, ,4 Verotulot yhteensä, ,2
Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
LisätiedotTampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi
LisätiedotRuokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)
LisätiedotKaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten
LisätiedotKAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä
KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007
Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen
LisätiedotMatkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotUudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016
Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
LisätiedotPaula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari
Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden
LisätiedotSelvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa
Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien
LisätiedotMuseoiden taloudellinen vaikuttavuus
Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,
LisätiedotFinnpulp-hankkeen aluetalousvaikutukset
Finnpulp-hankkeen aluetalousvaikutukset Finnpulp-biotuotetehdas käyttää puuraaka-ainetta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tehdas tuottaa havusellun lisäksi biosähköä valtakunnan verkkoon vuodessa yhden
LisätiedotKaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA
Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,
LisätiedotLEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!
Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPaula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari
Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
LisätiedotYLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1
YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30.4.2018 Page 1 Lähtökohdat Kaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty niihin vaikutuksiin, joita kaavassa osoitetulla uudella rakentamisella on aluetalouteen
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotPanimoteollisuuden verotus Suomessa
verotus Suomessa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry 21.5.2013 1 1 Tutkimuksen taustat, tavoitteet ja toteuttaminen Suomen veroratkaisut ovat vaikuttaneet viime vuosina voimakkaasti panimo- ja
LisätiedotPäijät-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotPohjanmaan metsäbiotalous
n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
LisätiedotSelvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella
Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen
LisätiedotKymenlaakson metsäbiotalous
Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.
LisätiedotAnniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin
Anniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin Alennettu arvonlisävero siirtäisi kulutusta ravintoloihin, lisäisi työllisyyttä 2 400 työpaikalla ja kansantalouden tuotosta 300 miljoonalla eurolla.
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017
Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2,8 MILJOONAA LOMAMATKAA (+ 43 %) 363
LisätiedotKainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
LisätiedotKokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.
TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien
LisätiedotMatkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin
Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotSuomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus
Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus Työllistävä vaikutus, verokertymä ja arvonmuodostus Maaliskuu 2015 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto ja johtopäätökset... 2 1.1 Työllistävä vaikutus...
LisätiedotMARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015
pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
Lisätiedot- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
LisätiedotArvokas juusto Anja Pölönen
Arvokas juusto 20.3.2018 Anja Pölönen 1 ARVOKAS JUUSTO ESITYKSEN SISÄLTÖ Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Haasteellinen valmistus Henkilökohtainen vastuu 2 MAITO JA JUUSTO TUOVAT TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA
LisätiedotKilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
LisätiedotEtelä-Karjalan metsäbiotalous
Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen
LisätiedotKUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj.
KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj. ANSIOTULOT 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** 2023** Palkkatulot yhteensä 85 763 89 200 92 300 95 600 98 500 101 200 103 700 Muutos % 2,4 4,0 3,5 3,6 3,0 2,7
LisätiedotKUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj.
KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj. ANSIOTULOT 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** 2023** Palkkatulot yhteensä 85 763 89 500 92 900 96 200 99 300 102 000 104 600 Muutos % 2,4 4,3 3,8 3,6 3,2 2,7
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotMatkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi
Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut
LisätiedotTERRAFAME GROUP OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN JA METALLIEN JALOSTUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Terrafame Group. Raportti 1.11.
Vastaanottaja Terrafame Group Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1.11.2016 TERRAFAME GROUP OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN JA METALLIEN JALOSTUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tarkastus 1.11.2016 Päivämäärä
LisätiedotPirkanmaan metsäbiotalous
Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on
LisätiedotSuojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset
Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen
LisätiedotVeroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline
Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.
LisätiedotMarkkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotVarsinais-Suomen metsäbiotalous
Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta
Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pirkanmaan maakunta Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri
LisätiedotSatakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
LisätiedotMaalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu
Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset
LisätiedotMATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli
MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen
LisätiedotJatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset
Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset 11.12.2012 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Anniskelu työllisyyttä, verotuloja ja valvottua alkoholin
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä
LisätiedotVientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa
Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 28.11.2018 1 Sisältö Sivu Yhteenveto 3 Metodologia Työn kuvaus 6 Termit ja keskeiset käsitteet 7 Vientiteollisuuden vaikutus liikevaihtoon ja arvonlisäykseen
LisätiedotTalvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus
Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus 11.6.2008 Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Lähtökohdat jatkaa 2007 aloitettua
LisätiedotTAK Rajatutkimus 2015
Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...
LisätiedotMatkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla
Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotLähiruoan aluetaloudellinen merkitys
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten
LisätiedotVUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.
LisätiedotHelsinki tapahtumakaupunkina Juhlii ja hurmaa
Helsinki tapahtumakaupunkina Juhlii ja hurmaa 24.5.2012 Helsinki the Venue Osaava Osaavia ja innostavia ammattilaisia. Vankka kokemuksemme ja tiivis yhteistyöverkostomme takaavat ripeän ja luotettavan
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous
Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotKinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014
Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014
LisätiedotMatkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010
1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,
LisätiedotCoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely
CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*
LisätiedotVähähiilisten toimenpiteiden aluetaloudelliset vaikutukset
Vähähiilisten toimenpiteiden aluetaloudelliset vaikutukset Tuloksia VÄHÄHIKU-hankkeesta Hannu Savolainen Hannu.savolainen@ymparisto.fi 7.11.2018 Esityksen sisältö Vaikutusarvion tausta ja tavoite Uusiutuvan
LisätiedotEDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN
EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus
LisätiedotLaskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen
LisätiedotRuokaketjun vaikutus aluetalouteen
Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:
LisätiedotPAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset
PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Työseminaari
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY
Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotKollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi
Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara
LisätiedotRuokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa 2013 2015 Marja Knuuttila ja Eero Vatanen Kesäkuu 2017 Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa 2013 2015 Selvitys tehtiin Luonnonvarakeskuksessa.
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotNurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA
Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1
Lisätiedot