Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<"

Transkriptio

1 Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen ja verotuloihin

2 Lähtökoh<a taloudellisille vaikutuksille Tero Saarinen Company edistää ja kehifää korkeatasoisen nykytanssin harrastusta. Sen taiteellisena strategiana on luoda elämyksellisiä ja aikaa kestäviä kokonaistaideteoksia. Tanssiryhmän työ on myös taloudellista toimintaa, joka saa aikaan välifömiä ja välillisiä vaikutuksia Helsingin ja laajemman alueen talouteen. Taloudelliset vaikutukset Tanssiryhmä Työllistää taiteellista, teknistä ja hallinnollista henkilöstöä Maksetut palkat välifyvät kulutukseen ja niistä maksetaan veroja Tavaroiden ja palveluiden ostot muilta yrityksiltä välifyvät laajas< talouteen, lisäten työllisyyfä ja verotuloja Tanssiesitysten katsojat Ryhmän esitykset vetävät ulkomailta ja muualta Suomesta tanssitaiteen harrastajia, jotka majoifuvat ja kulufavat Helsingissä Seudun asukkaat sekä Helsingissä vierailevat matkailijat käyvät esityksissä ja kulufavat silloin myös muita palveluita Tanssiesitysten aikaansaama lisäkulutus välifyy laajal< talouteen, lisäten työllisyyfä ja verotuloja Ryhmän järjestämä kurssitoiminta Helsingissä Muualta Suomesta ja ulkomailta tulevat kurssilaiset asuvat ja kulufavat Helsingissä

3 Laskelmat Tero Saarinen Companyn taloudellisista vaikutuksista Indikaa9orit Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Palkkasumma Verotulot Helsingille, muille kunnille ja val<olle Aluetasot Helsinki Muut kunnat Koko maa Taloudellisia vaikutuksia aikaansaavat toiminnot Tanssiryhmän toiminta (Suomeen kohdistuvat vaikutukset) Vuodet keskimäärin Vuosi 2015 Vuoden 2025 vision mukaisella toiminnan volyymillä, katsojamäärillä ja kurssitoiminnalla Tanssiesitysten kävijöiden lisäkulutus Vuoden 2015 katsojamäärällä Helsingissä (noin ) Vaihtoehtoisilla tulevaisuuden katsojamäärillä (20 000, , , ) Kurssitoiminta Viime vuosien keskimääräinen osallistujamäärä (noin 50) Vaihtoehtoisilla tulevaisuuden osallistujamäärille (100, 150, 200)

4 Menetelmät, <etolähteet ja tulokset Panos-tuotos-malli Mallilla voidaan selvifää <etyn toiminnan taloudellisia vaikutuksia kokonaisuutena Kokonaistuotos syntyy toiminnan aikaisista suorista vaikutuksista sekä kerrannaisvaikutuksista Suorat vaikutukset, kuten oman henkilöstön aikaansaama tuotos tai matkailijoiden lisäkulutus Kerrannaisvaikutukset yritysten hankintaketjusta, kuten alihankinnasta ja tavaroiden tuotantoketjuista Kerrannaisvaikutukset työllistyvien palkkasumman välifymisestä kulutukseen Arvonlisäys saadaan kun kokonaistuotoksesta vähennetään välituotekäyfö Arvonlisäyksen käyfö Palkansaajakorvaukset, joka synnyfää kulutuksen kaufa kerrannaisvaikutuksia ja joista maksetaan veroja Yritysten toimintaylijäämä (voifo), josta maksetaan mm. yhteisöverot Poistot ym. suhteellisen pieniä eriä Työllisyysvaikutus Suorat ja kerrannaisvaikutukset lisäävät työllisyyfä ketjun eri vaiheissa Kokonaisvaikutus on useimmilla toimialoilla henkilötyövuofa milj. kokonaistuotosta koh< EsiFävän taiteen aloilla mm. tanssi työllisyysvaikutukset ovat keskimääräistä suuremmat, koska toiminta on työvoimavaltaista ja palkkataso on melko alhainen Tietolähteet TSC:n talous- ja toiminta<edot: vuosikertomukset TSC & Tanssin talo,yleisötutkimus. Mustonen, 2015 Tilastokeskus: Panos-tuotos-tutkimus 2012 Helsingin osuus valtakunnallisista tuloksista arvioitu eri tutkimusten perusteella

5 Yhteenveto Tero Saarinen Companyn toiminnasta Indikaa9ori v v Toiminnan kokonaisvolyymi, Katsojamäärä Helsingissä vuodessa Kursseille osallistujat vuodessa Palkkasumma, Henkilöstö, Htv 18 35

6 Yhteenveto vaikutuksista talouteen ja veroihin vuonna 2015 Tero Saarinen Companyn toiminnan volyymi: 1,24 milj. Helsingin kaupungin toiminta-avustus: Katsojamäärä Helsingissä: Kurssilaisia: 50 Indikaa9ori Yhteensä TSC:n toiminnan vaikutus (suora ja välillinen) Katsojien ja kurssilaisten lisäkulutuksen vaikutus Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji, 1000 Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Verotulot yhteensä Tulo- ja yhteisöverot Arvonlisävero

7 Yhteenveto vaikutuksista talouteen ja veroihin vuonna 2025 Tero Saarinen Companyn toiminnan volyymi: 2,3 milj. Katsojamäärä Helsingissä: Kurssilaisia: 200 Indikaa9ori Yhteensä TSC:n toiminnan vaikutus (suora ja välillinen) Arvonlisäys, Katsojien ja kurssilaisten lisäkulutuksen vaikutus Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji, 1000 Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Verotulot yhteensä Tulo- ja yhteisöverot Arvonlisävero

8 Tulosten avausta Tero Saarinen Companyn toiminta v TSC:n toiminnan volyymi, joka kohdistui Suomeen, oli noin 1,2 M vuonna 2015, jolloin se oli reaalises< suurin v alkaen Työllisyysvaikutus noin 24 Htv Josta 18 Htv on palkatun henkilöstön suoraa vaikutusta Välillinen työllisyysvaikutus (ostopalveluksista ja kulutuksesta) 6 Htv Noin 18 Htv (3/4) kohdistuu Helsinkiin Henkilöstöstä 2/3 asuu Helsingissä Palkkasumma noin Josta TSC:n henkilöstön palkkoja Lisäksi toiminta generoi palkkasumman muualla talouteen Palkkasumma välifyy pääosin kulutukseen (kerrannaisvaikutus) Verotulot Josta Helsinki , joka kertyy lähes kokonaan kunnallisverosta Val<on osuus , josta suurin osa kertyy arvonlisäverosta Kurssitoiminnan taloudellinen vaikutus vähäinen viime vuosien osallistujamäärillä (noin 50 / vuosi)

9 Tulosten avausta Tero Saarinen Companyn toiminta ssa v ( katsojaa, 200 mestarikursseille osallistujaa) ssa v TSC:n toiminnan volyymi 2,3 M /vuosi (1,2 M v. 2015) Työllisyysvaikutus noin 45 Htv (24 v. 2015) Palkkasumma ( v. 2015) Verotulot ( v. 2015) Josta Helsinki ( v. 2015) Kurssitoiminnan taloudellinen vaikutus 7-kertaistuu, jos osallistujamäärä kasvaa 50 à 200 /vuosi Palkkasumma (200 osallistujaa) v.s (50 osallistujaa) Sil< taloudellinen vaikutus on vähäinen varsinaiseen toimintaan verrafuna

10 Vaikutus katsojien lisäkulutukseen TSC:n Helsingin esitysten yhteenlaskefu katsojamäärä oli v Arvio katsojien asuinpaikan jakaumasta ja kulutuksesta v % pääkaupunkiseudulta Osa kulufaa enemmän esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 20 % muualta Suomesta 14 % päiväkävijöitä tai muusta syystä Helsingissä vierailevia, jotka tulevat esitykseen; lisäkulutus esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 7 % esityksen vuoksi yöpyviä tai vierailuaan vähintään yhdellä yöllä pidentäviä; kulutus Helsingissä (majoitus, ravintolat, liikkuminen, ostokset ym.) 10 % ulkomailta 8 % muusta syystä Helsingissä vierailevia, jotka tulevat esitykseen; lisäkulutus esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 2 % esityksen vuoksi yöpyviä tai vierailuaan vähintään yhdellä yöllä pidentäviä; kulutus PKseudulla (majoitus, ravintolat, liikkuminen, ostokset ym.) Erityises< tanssiesityksen vuoksi tulevat ja Helsingissä yöpyvät ulkomaiset ja ko<maiset asiakkaat saavat aikaan suuren lisäkulutusvaikutuksen Vaikutuslaskelmat tehty vaihtoehtoisille tulevaisuuden visioille katsojamääristä / / / katsojaa Oletus: mitä suurempi katsojamäärä, sitä suurempi osuus ulkomaalaisia kävijöitä

11 Tulosten avausta Katsojien lisäkulutuksen taloudelliset vaikutukset Katsojien vaikutus v. 2015: katsojia Helsingissä , joista noin 9 % ulkomailta Katsojien lisäkulutus Työllisyysvaikutus 9 henkilötyövuofa Palkkasumma Verotulot Helsinki Val<o , josta 2/3 arvonlisäverosta Katsojien vaikutus ssa katsojaa vuodessa, joista lähes puolet ulkomailta Lisäkulutus Työllisyysvaikutus 33 henkilötyövuofa Palkkasumma Verotulot Helsinki Val<o

12 TSC:n toiminnan ja sen aikaansaaman kulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset v Indikaa9ori Yhteensä TSC toiminta Kursseille osallistuvien kulutus Esitysten katsojien kulutus Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Tulovero, Kunnallisvero, Yhteisövero, Arvonlisävero, Verotulot yht.,

13 TSC:n toiminnan ja sen aikaansaaman kulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset ssa 2025 ( katsojaa, 200 kursseille osallistujaa vuodessa) Indikaa9ori Yhteensä TSC toiminta Kursseille osallistuvien kulutus Esitysten katsojien kulutus Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Tulovero, Kunnallisvero, Yhteisövero, Arvonlisävero, Verotulot yht.,

14 TSC:n toiminnan suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri vuosina sekä ssa 2025 Indikaa9ori TSC toiminta 2015 TSC toiminta 2025 TSC toiminta 2014 TSC toiminta keskim.** Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verot TSC toiminta 2015 TSC toiminta 2025 TSC toiminta 2014 TSC toiminta keskim.** Helsinki, Muut kunnat, Val<o, Yhteensä, *ilman katsojien ja mestarikurssien kulutusvaikutusta **v hintatasossa

15 Esitysten katsojien lisäkulutuksen* suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri katsojamäärillä** Indikaa9ori V toteutunut kats katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v. Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verot V toteutunut kats katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v. Helsinki, Muut kunnat, Val<o, Yhteensä, * Esityksiin osallistumisen generoima lisäkulutus arvioitu eri katsojaryhmille matkailijoiden kulutusta koskevien tutkimusten perusteella. **Oletus: suurempi katsojamäärä à suurempi osuus ulkomaisia katsojia, joilla suurempi kulutusvaikutus kuin ko<maisilla.

16 Kursseille osallistuvien lisäkulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri osallistujamäärillä* Indikaa9ori V toteutunut 50 osall. 100 osall./v. 150 osall./v. 200 osall./v. Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verot V toteutunut 50 osall. 100 osall./v. 150 osall./v. 200 osall./v. Helsinki, ,3 1,1 1,8 2,6 Muut kunnat, ,2 0,7 1,2 1,8 Val<o, ,4 4,2 7,0 10,3 Yhteensä, ,8 6,0 10,0 14,7 *Oletus: suurempi osallistujamäärä à suurempi osuus ulkomaisia kurssilaisia, joilla suurempi kulutusvaikutus kuin ko<maisilla.

17 TSC:n toiminta v ja ssa v V toiminta Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,6 Kokonaistuotos, ,0 Arvonlisäys, , ,9 Palkkasumma, ,2 504,9 Toimintaylijäämä, ,8 48,5 Työllisyys, työvuosia 24,0 18,0 Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,5 70,7 Yhteisövero-osuus, ,0 3,0 Verotulot yhteensä, ,5 73,7 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,1 Yhteisövero, ,6 Arvonlisävero, ,0 Verotulot yhteensä, ,8 v Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,6 Kokonaistuotos, ,5 Arvonlisäys, , ,6 Palkkasumma, ,2 959,1 Toimintaylijäämä, ,3 86,6 Työllisyys, työvuosia 45,4 34,2 Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,7 134,3 Yhteisövero-osuus, ,1 5,4 Verotulot yhteensä, ,8 139,6 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,9 Yhteisövero, ,0 Arvonlisävero, ,6 Verotulot yhteensä, ,4

18 TSC:n toiminta v ja v keskimäärin v hinnoin V toiminta Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,4 Kokonaistuotos, ,0 Arvonlisäys, , ,2 Palkkasumma, ,8 468,6 Toimintaylijäämä, ,0 35,4 Työllisyys, työvuosia Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,2 65,6 Yhteisövero-osuus, ,9 2,2 Verotulot yhteensä, ,1 67,8 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,2 Yhteisövero, ,8 Arvonlisävero, ,8 Verotulot yhteensä, ,7 V keskim./v. Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,1 Kokonaistuotos, ,6 Arvonlisäys, ,4 969,2 Palkkasumma, ,4 426,8 Toimintaylijäämä, ,9 37,7 Työllisyys, työvuosia Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,1 59,8 Yhteisövero-osuus, ,1 2,3 Verotulot yhteensä, ,2 62,1 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,6 Yhteisövero, ,3 Arvonlisävero, ,4 Verotulot yhteensä, ,2

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta

Lisätiedot

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan

Lisätiedot

Osta Suomalaista Luo työtä

Osta Suomalaista Luo työtä Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1

Lisätiedot

Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016 Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,

Lisätiedot

Finnpulp-hankkeen aluetalousvaikutukset

Finnpulp-hankkeen aluetalousvaikutukset Finnpulp-hankkeen aluetalousvaikutukset Finnpulp-biotuotetehdas käyttää puuraaka-ainetta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tehdas tuottaa havusellun lisäksi biosähköä valtakunnan verkkoon vuodessa yhden

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1

YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1 YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30.4.2018 Page 1 Lähtökohdat Kaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty niihin vaikutuksiin, joita kaavassa osoitetulla uudella rakentamisella on aluetalouteen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Panimoteollisuuden verotus Suomessa

Panimoteollisuuden verotus Suomessa verotus Suomessa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry 21.5.2013 1 1 Tutkimuksen taustat, tavoitteet ja toteuttaminen Suomen veroratkaisut ovat vaikuttaneet viime vuosina voimakkaasti panimo- ja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Anniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin

Anniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin Anniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin Alennettu arvonlisävero siirtäisi kulutusta ravintoloihin, lisäisi työllisyyttä 2 400 työpaikalla ja kansantalouden tuotosta 300 miljoonalla eurolla.

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017

Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017 Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2,8 MILJOONAA LOMAMATKAA (+ 43 %) 363

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus

Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus Työllistävä vaikutus, verokertymä ja arvonmuodostus Maaliskuu 2015 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto ja johtopäätökset... 2 1.1 Työllistävä vaikutus...

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Arvokas juusto Anja Pölönen

Arvokas juusto Anja Pölönen Arvokas juusto 20.3.2018 Anja Pölönen 1 ARVOKAS JUUSTO ESITYKSEN SISÄLTÖ Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Haasteellinen valmistus Henkilökohtainen vastuu 2 MAITO JA JUUSTO TUOVAT TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj.

KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj. KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj. ANSIOTULOT 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** 2023** Palkkatulot yhteensä 85 763 89 200 92 300 95 600 98 500 101 200 103 700 Muutos % 2,4 4,0 3,5 3,6 3,0 2,7

Lisätiedot

KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj.

KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj. KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj. ANSIOTULOT 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** 2023** Palkkatulot yhteensä 85 763 89 500 92 900 96 200 99 300 102 000 104 600 Muutos % 2,4 4,3 3,8 3,6 3,2 2,7

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

TERRAFAME GROUP OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN JA METALLIEN JALOSTUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Terrafame Group. Raportti 1.11.

TERRAFAME GROUP OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN JA METALLIEN JALOSTUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Terrafame Group. Raportti 1.11. Vastaanottaja Terrafame Group Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1.11.2016 TERRAFAME GROUP OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN JA METALLIEN JALOSTUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tarkastus 1.11.2016 Päivämäärä

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pirkanmaan maakunta Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset 11.12.2012 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Anniskelu työllisyyttä, verotuloja ja valvottua alkoholin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä

Lisätiedot

Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa

Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 28.11.2018 1 Sisältö Sivu Yhteenveto 3 Metodologia Työn kuvaus 6 Termit ja keskeiset käsitteet 7 Vientiteollisuuden vaikutus liikevaihtoon ja arvonlisäykseen

Lisätiedot

Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus

Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus 11.6.2008 Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Lähtökohdat jatkaa 2007 aloitettua

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Helsinki tapahtumakaupunkina Juhlii ja hurmaa

Helsinki tapahtumakaupunkina Juhlii ja hurmaa Helsinki tapahtumakaupunkina Juhlii ja hurmaa 24.5.2012 Helsinki the Venue Osaava Osaavia ja innostavia ammattilaisia. Vankka kokemuksemme ja tiivis yhteistyöverkostomme takaavat ripeän ja luotettavan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Vähähiilisten toimenpiteiden aluetaloudelliset vaikutukset

Vähähiilisten toimenpiteiden aluetaloudelliset vaikutukset Vähähiilisten toimenpiteiden aluetaloudelliset vaikutukset Tuloksia VÄHÄHIKU-hankkeesta Hannu Savolainen Hannu.savolainen@ymparisto.fi 7.11.2018 Esityksen sisältö Vaikutusarvion tausta ja tavoite Uusiutuvan

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:

Lisätiedot

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Työseminaari

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa 2013 2015 Marja Knuuttila ja Eero Vatanen Kesäkuu 2017 Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa 2013 2015 Selvitys tehtiin Luonnonvarakeskuksessa.

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot