Tampereen kaupunki Tilaajaryhmä Ikäihmisten palvelut RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNGIN IKÄIHMISTEN OHJAUS- JA VALVONTATOIMINNASTA 2013 Jaana Lehtinen Riikka Piironen Katri Pellinen Kirsi Nurmio
Sisällys 1 Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä... 3 2 Vanhusasiamiestoiminta... 3 2.1 Yhteydenotot vanhusasiamiehelle... 4 2.2 Toimenpiteet yhteydenoton perusteella... 5 3 Vanhusneuvosto ja esittelijäsihteerin tehtävät... 6 4 Valvonta... 8 4.1 Valvontatoiminnassa havaitut kehittämistarpeet... 9 4.2 Hyvät käytännöt...10 5 Valvonnassa huomioitavat muutokset lainsäädännössä...10 6 Valvontasuunnitelma toimenpideosa 1.4.2014 31.3.2015...12 2
1 Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmään kuuluu kaksi vanhusasiamiestä, valvontakoordinaattori sekä vanhusneuvoston esittelijäsihteeri. Ohjaus- ja valvontaryhmän tehtävä on edistää, seurata ja selvittää ikäihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja perusoikeuksien toteutumista. Vanhusasiamiehet, valvontakoordinaattori ja vanhusneuvosto vastaavat yhdessä palvelujen laadun valvonnan toteutumisesta ja laatupoikkeamiin puuttumisesta sekä laatupoikkeamien asianmukaisesta raportoinnista. Lisäksi ohjaus- ja valvontaryhmän tehtävä on tiedolla ohjaamisen keinoin varmistaa ikäihmisten riittävä tiedonsaanti palveluista, etuuksista ja heidän oikeuksistaan. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää omavalvontasuunnitelmaa vuonna 2015 myös kunnan omassa tuotannossa. Ohjaus- ja valvontaryhmä on ollut mukana Koukkuniemen vanhainkotiosastoilla toteuttavan omavalvontasuunnitelma-pilotin suunnittelussa. Ohjaus- ja valvontaryhmän tehtävänä on myös selvittää ja koota tarvittavat dokumentit Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen prosessille osoitettuihin muistutuksiin ja kanteluihin sekä koordinoida vastaaminen annetuissa aikatauluissa. Tässä vuoden 2013 raportissa kuvataan valvontakäynnit eri palveluntuottajien yksiköihin sekä kotihoitoon ja perhehoitoon. Raportissa esitellään valvontaprosessin kulkua, valvonnan kohteita sekä tuloksia ja havaittujen epäkohtien korjaus- ja kehittämistoimenpiteitä. Raportti sisältää lisäksi vanhusasiamiesten selvityksen kuntalaisilta tulleiden yhteydenotoista ja palautteiden sisällöstä. 2 Vanhusasiamiestoiminta Vanhusasiamiesten yksittäisiä palvelukokonaisuuksia ovat muun muassa palautteiden käsittely ja yhteistyöneuvottelut asiakkaiden, omaisten ja palveluntuottajien erimielisyyksien selvittämiseksi. Myös moniammatilliset kotikäynnit, valvontakäynnit ja hyvien käytäntöjen esiin nostaminen kuuluvat vanhusasiamiesten tehtäviin. Vanhusasiamiestyöhön kuuluu lisäksi vierailut ja neuvottelut eri- 3
laisissa yhdistyksissä ja palveluntuottajien luona. Vanhusasiamiehistä toinen on mukana ikäihmisten perhehoidon järjestämisessä ja perhehoitajien kouluttamisessa ja toinen toimii ikäihmisten palveluiden osalta yhteyshenkilönä sotaveteraanien asioissa. 1.9.2013 toinen vanhusasiamiesten toimista muutettiin vanhusasiamiehen viraksi ja kelpoisuusvaatimukseksi tuli sosiaalityöntekijän pätevyys. Tämän muutoksen myötä virassa toimiva vanhusasiamies tekee asumispalvelujen hakemusten perusteella maksualennuspäätökset. 2.1 Yhteydenotot vanhusasiamiehelle Vanhusasiamiehen toimintaan kuuluvia yhteydenottoja tuli vuonna 2013 keskimäärin 66 kuukaudessa. Vanhusasiamiehiin otettiin yhteyttä pääasiassa puhelimitse. Sähköpostilla ottivat yhteyttä lähinnä omaiset. Henkilöstön yhteydenotot koskevat useimmiten hankalaksi koettua neuvottelutilannetta asiakkaan tai omaisten kanssa. Joitakin yhteydenottoja henkilöstöltä on tullut koskien hoitajien riittävyyttä. Taulukko 1: Yhteydenotot vanhusasiamiehille ja valvontakoordinaattorille 2013 Puhelin s-posti tapaaminen kirje henkilöstön Yhteensä yhteydenotto Kotihoito 36 18 2 2 58 Koukkuniemi 12 1 2 15 Sairaalat 11 11 Asumispalvelut 102 8 8 5 4 127 Muu ikin palvelu 100 31 131 Asiakasmaksut 164 16 4 184 Terveyspalvelut 28 4 32 Muu syy 180 48 12 240 Yhteensä 633 122 30 5 8 798 Kotihoitoa koskevat yhteydenottoja tuli mm. palvelun riittävyydestä ja saatavuudesta, hoitajien vaihtuvuudesta ja liian lyhyistä käynneistä. 4
Koukkuniemen aluetta koskevissa yhteydenotoissa annettiin palautetta henkilöstön määrästä ja käytöksestä. Myös tiedotusvälineissä kerrotut muutokset palvelurakenteessa aiheuttivat huolta yhteydenottajissa pelättiin, että omainen siirretään vanhainkodista kotihoitoon. Sairaaloita koskevat yhteydenotot käsittelivät useimmiten kotiuttamista koskevaa pelkoa tai jatkohoitomahdollisuuksia. Nämä yhteydenotot sisältävät Rauhaniemen, Kaupin ja Hatanpään puistosairaaloita koskevat palautteet. Asumispalveluista tulleet yhteydenotot sisälsivät tyytymättömyyttä hoidon ja palvelun laatuun, ruoan laatuun, vaatehuoltoon ja koneellisen lääkejakelun käyttöön. Erityisesti palveluasumisen asukkaiden koskien tuli palautetta myös lääkäripalveluiden saatavuudesta, mutta myös tehostetun palveluasumisen asukkaita koskien tuli joitakin palautteita, ettei lääkärin kanssa saatu keskustella riittävästi. Muu ikäihmisten palveluita koskeva palaute sisältää mm. palvelukeskuksia ja ruokailua, kuljetuspalveluita ja perhehoitoa. Asiakasmaksuja koskevat yhteydenotot sisälsivät yhteydenottoja asiakasmaksuista ja niiden määräytymisestä, ympärivuorokautisten asumispalvelujen lisäpalvelumaksuista ja maksualennusten myöntämisestä. Terveyspalveluista yhteydenottoja on tullut lääkärien ja hammaslääkärien saatavuudesta ja jonotusajoista ja kotiuttamiseen liittyvistä asioista. Muu syy ottaa yhteyttä vanhusasiamieheen voi koskea Tampereen kaupungin muita palveluita, kuten tiloja, ympäristöä tai katujen kunnossapitoa. Usein otetaan yhteyttä myös muita viranomaisia koskevissa asioissa, kuten Kela tai verotoimisto. Yhteydenottajat kaipasivat paljon neuvontaa ja palveluohjausta esim. maksuista ja hakemuksen teosta, mitä eivät kokeneet saaneensa riittävästi muualta. 2.2 Toimenpiteet yhteydenoton perusteella Palautteet pyritään käsittelemään yhdessä sen yksikön tai palveluntuottajan kanssa, jota asia koskee. 5
Myös ongelmallisissa ja selvittelyä vaativissa tilanteissa asia saadaan useimmiten ratkaistua yhteistyössä asiakkaan ja palveluntuottajan kanssa ilman jatkotoimenpiteitä. Vanhusasiamiehet eivät tee muistutuksia tai kanteluita, vaan ohjaavat asiakkaan tarvittaessa sosiaali- tai potilasasiamiehille, joille asia lakisääteisesti kuuluu. Vanhusasiamiehet järjestävät tarvittaessa yhteistyöneuvotteluja, joihin osallistuvat asiakas, omainen ja se taho, johon asiakkaan ja/tai omaisen antama palaute kohdistuu. Yhteistyöneuvotteluista laaditaan pääsääntöisesti kirjallinen raportti, johon kirjataan kaikkien osapuolten toivomukset. Ohjaus- ja valvontaryhmässä voidaan reagoida nopeasti palautteisiin ja tehdä tarvittaessa valvontakäyntejä. 3 Vanhusneuvosto ja esittelijäsihteerin tehtävät Tampereen vanhusneuvostossa on toiminut esittelijäsihteeri vanhuspalvelulain pilotoinnista, vuodesta 2013, lähtien. Syksyllä 2013 Ikäkaste II-hankkeen päätyttyä vanhusneuvoston esittelijäsihteeri liitettiin osaksi ohjaus- ja valvontaryhmää, koska vanhuspalvelulain 11 mukaan vanhusneuvoston on oltava mukana lain 6:n mukaisessa sosiaalipalveluiden arvioinnissa. Lain mukaan vanhusneuvosto osaltaan valvoo ikäihmisten palveluiden laatua, muihin sektoreihin liittyvien tehtäviensä lisäksi. Esittelijäsihteeri on tuonut ohjaus- ja valvontaryhmän kuukausipalavereissa ryhmän käsittelyyn vanhusneuvoston kysymyksiä. Ikäihmisten palveluiden valvontaan liittyviin kysymyksiin on saatu vastaukset joustavasti ja nopeasti. Lisäksi vanhusneuvoston ja vanhusasiamiesten yhteys on muutenkin läheinen: vanhusasiamiehellä on läsnäolo- ja puheoikeus vanhusneuvoston kokouksissa ja vanhusasiamies on ollutkin läsnä monissa kokouksissa. Ohjaus- ja valvontaryhmässä esittelijäsihteerin tehtäviin on lukeutunut muitakin ikäihmisten osallisuuteen liittyviä tehtäviä. Hän on mm. ollut mukana Requeste-palautejärjestelmän kehittämisessä ikäihmisten palveluihin ja suunnitellut asiakasraatitoimintaa ikäihmisten palveluissa. 6
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN OHJAUS JA VALVONTA IKÄIHMISTEN PALVELUJEN LAUTAKUNTA TILAAJAPÄÄLLIKKÖ SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ PALVELUNTUOTTAJAT - OMA TUOTANTO - OSTOPALVELUT - YKSITYISET SISÄINEN TARKASTUS MUUT YDINPROSESSIT KUNTADEMOKRATIA SOSIAALI- JA POTILAS- ASIAMIEHET LAINSÄÄDÄNTÖ SOPIMUSSEURANTA AVI VALVIRA IKÄIHMISET OMAISET LÄHEISET YHDISTYKSET ELÄKELÄISVALTU- USTO 7
4 Valvonta Valvontakäyntejä on tehty sekä valvontasuunnitelman että palautteiden perusteella. Valvontakäynneillä mahdollisesti esiin nousseisiin puutteisiin ja epäkohtiin on annettu korjaamismääräyksiä. Palveluntuottaja on antanut korjaamismääräykseen suullisen tai kirjallisen vastineen, jossa se on todennut, miten havaittu epäkohta tai puute on korjattu. Vakavissa sopimusrikkomuksissa on palveluntuottajan luokse tehty seurantakäynti. Ohjaus- ja valvontaryhmä raportoi toiminnastaan ikäihmisten palvelujen lautakunnalle vuosittain sekä toimittaa raportit suoritetuista valvontakäynneistä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Vuoden 2013 valvontasuunnitelmassa on yhteensä 48 suunnitelman mukaista käyntiä. Valvontasuunnitelmassa pääpaino oli vuonna 2013 kotihoidossa. Suunnitelman mukaisia käyntejä tehtiin vuonna 2013 yhteensä 47. Lisäksi kahdeksan valvontakäyntiä tehtiin reaktiivisesti eli palautteiden tai muun ilmenneen syyn perusteella. Valvontakäynneistä 14 kohdentui omaan tuotantoon, 8 perhehoitoon ja 33 ulkoisiin palveluntuottajiin. Omaishoitoon tehtiin 6 valvontakäyntiä, joita ei valvontasuunnitelmassa ole huomioitu. Osa käynneistä suoritettiin yhdessä Aluehallintoviranomaisten kanssa. Taulukko 2: Suunnitellut ja toteutuneet käynnit 2013 Tarkastuksen kohde Valvontasuunnitelma 2013 Valvontatoiminta 2013 Sairaalahoito 3 1 Vanhainkotihoito 5 4 Tehostettu palveluasuminen 10 23 Palveluasuminen 5 3 Kotihoito (sis.perhehoito) Päivätoiminta 4 3 Palvelukeskus 1 1 Lyhytaikainen hoito 2 2 Omaishoito - 6 Yhteensä 48 61 15 18 (8) Sairaalahoito ja vanhainkotihoito Sairaalahoitoon tehtiin yksi valvontakäynti ja Koukkuniemen vanhainkotiin valvontaa suoritettiin yhdessä Aluehallintoviranomaisten kanssa. Tampereella tilanne ikäihmisten palveluissa todettiin hyväksi laitoshoidon osalta. Valvonnan yhteydessä huomioitavaa oli, että Tampereella vanhainkotihoidossa on RUG-mittarin mukaan suhteellisen toimintakykyisiä asukkaita. Tehostettu palveluasuminen Tehostettuun palveluasumiseen tehdyistä käynneistä 8 oli reaktiivisia käyntejä. Käynneillä kiinnitettiin huomiota henkilöstömitoitukseen ja -rakenteeseen, kirjaamiseen, lääkehoitoon, toiminnan joh- 8
tamiseen, laadun hallintaan, virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksiin, toimintakyvyn arviointiin sekä yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman toteutumiseen. Palveluasuminen ja lyhytaikainen hoito Valvonnassa kiinnitettiin huomiota henkilöstömitoitukseen ja -rakenteeseen, kirjaamiseen, lääkehoitoon, toiminnan johtamiseen, laadun hallintaan, virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksiin, toimintakyvyn arviointiin sekä yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman toteutumiseen. Kotihoito Valvontakäynneillä kiinnitettiin huomiota palvelu- ja hoitosuunnitelmien sisältöön ja ajantasaisuuteen, toimintakyvyn arviointiin, lääkehoitoon, kotihoidon toteuttamiseen, johtamiseen sekä laadunhallintaan. Päiväkeskukset ja palvelukeskukset Valvontakäyntien aikana kiinnitettiin huomiota muun muassa toiminnan johtamiseen, laadunhallintaan, ruokapalveluihin, tiloihin ja toiminnan sisältöön. Perhehoito Perhehoitokodeissa suoritettiin alkutarkastuksia vuonna 2013 perhehoitovalmennuksen yhteydessä. Kaikki kodit todettiin soveltuviksi vanhusten perhehoitoon. Yksi perhehoitajista totesi itse, ettei perhetilanne ole sopiva perhehoitoon tällä hetkellä. Valvontakäynteihin osallistui myös palotarkastusinsinööri Tampereen Aluepelastuslaitokselta. Omaishoito Omaishoidon palveluja on valvottu osallistumalla omaishoidon tukea saavien asiakkaiden luona pidettäviin neuvotteluihin. Käynteihin osallistuttiin pääsääntöisesti etukäteen sovitusti, mutta myös reaktiivisia käyntejä tehtiin. Valvontakäynneillä kiinnitettiin huomiota siihen, koska asiakkaan luona on edellisen kerran käyty neuvottelussa. Lisäksi kiinnitettiin huomioita siihen, onko omaishoitaja pitänyt vapaita, joihin hän on oikeutettu ja koska hän on niitä viimeksi pitänyt sekä siihen, onko palvelu- ja hoitosuunnitelma tehty ja ajantasainen. Omaishoidon palveluohjaajien asiakasmäärä on suuri ja ongelmana on löytää aikaa henkilökohtaisiin tapaamisiin asiakkaiden kotona. 4.1 Valvontatoiminnassa havaitut kehittämistarpeet Palvelu- ja hoitosuunnitelma Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista todetaan: Kunta vastaa siitä, että iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä tarkoitettu suunnitelma (palvelusuunnitelma). Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään henkilön palveluntarve on selvitetty, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa on neuvoteltava vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi. Iäkkään henkilön näkemykset vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan. 9
Palvelusuunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu hänen palveluntarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia. Asumispalveluita tarjoavien palveluntuottajien tulee kiinnittää erityisesti huomiota palvelu- ja hoitosuunnitelmien laatimiseen viivytyksettä. Palvelu- ja hoitosuunnitelma tulee laatia mahdollisimman pian muuton jälkeen ja viimeistään kuukauden kuluessa. Tämä on asukkaille tärkeää myös asiakasmaksujen käynnistymisen vuoksi. Palvelu- ja hoitosuunnitelman viivästyminen aiheuttaa laskutuksen viivästymistä ja kohtuuttoman suuria kertamaksuja asiakkaille. Heille ei myöskään aina voida kertoa palvelun tarkkaa hintaa ennen palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimista. Palvelu- ja hoitosuunnitelma tulee laatia yhteistyössä asiakkaan tai hänen edustajansa kanssa ja myös heidän toiveensa tulee näkyä suunnitelmassa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmassa tulisi olla varattu tila asiakkaan näkemyksen kirjaamiseen. Asiakasta tai hänen edustajaansa tulee kuulla myös palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tarkistettaessa. Palvelu- ja hoitosuunnitelman tulee kuvata palvelun sisältöä ja laatua, ei ainoastaan palveluun käytettävää aikaa. Tähän tulee kiinnittää huomiota niin kotihoidossa kuin asumispalveluissakin. Palvelu- ja hoitosuunnitelma on yhteinen sopimus palveluista ja hoidosta, jonka allekirjoittavat kaikki osapuolet. Kaikille tulee myös jäädä sopimuksesta allekirjoitettu kappale. Erityisesti asumispalveluissa on kiinnitettävä huomiota suunnitelman yhteiseen laatimiseen ja allekirjoittamiseen. Lisäpalvelumaksut asumispalveluissa Asumispalveluissa on asukkaiden mahdollisuus ostaa erilaisia lisäpalveluita palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kuuluvien palveluiden lisäksi. Asukkaille tarjolla olevat tuotteet tulee olla hinnoiteltu todellisten kustannusten mukaisesti ja palveluista tulee periä kohtuullinen, markkinoita vastaava hinta. Lisäpalveluiden hinnoittelussa on esiintynyt epäkohtia. Valvontaa sekä palveluntuottajien ohjeistusta tulee kohdentaa lisäpalveluiden hinnoitteluun. 4.2 Hyvät käytännöt Valvonnalla pyritään edistämään palvelujen kehittämistä tilaajan ja palveluntuottajien yhteistyönä. Valvonnan tarkoitus on paitsi löytää mahdolliset laatupoikkeamat palveluista mutta myös nostaa esiin havaittuja hyviä käytäntöjä. Hyviä ja uudenlaisia tapoja toteuttaa laadukasta hoitoa ja hoivaa kehitetään jatkuvasti eri yksiköissä ja organisaatioissa. Hyvänä käytäntönä voidaan nostaa esiin Viola-kotiyhdistys ry:n yhteistyö English Playschoolin kanssa. Leikkikoulun lapset vierailevat säännöllisesti asumisyksikössä ja jokaisella lapsella on nimetty omavanhus. 5 Valvonnassa huomioitavat muutokset lainsäädännössä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuli voimaan 1.7.2013. Tässä laissa säädetään kunnan velvollisuudesta huolehtia ikääntyneen väes- 10
tönsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta kunnassa, iäkkään henkilön palveluntarpeiden selvittämisestä ja niihin vastaamisesta, sekä iäkkäille henkilöille järjestettävien palvelujen laadun varmistamisesta. Lain tarkoituksena on: 1) tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista 2) parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa 3) parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää 4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista. Palvelujen järjestämisessä ja myös valvontatoiminnassa tulee kiinnittää erityisesti huomiota seuraaviin lain kohtiin: 19 Palvelujen laatu Iäkkäälle henkilölle tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito. 20 Henkilöstö Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Jos toimintayksikön tiloissa hoidettavana olevan iäkkään henkilön toimintakyky on alentunut siten, että hän tarvitsee huolenpitoa vuorokaudenajasta riippumatta, toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina. 21 Johtaminen Toimintayksikössä on oltava johtaja, joka vastaa siitä, että asiakastyössä noudatetaan 13, 14 ja 19 :ssä säädettyjä periaatteita sekä että palvelut täyttävät muutkin niille asetetut vaatimukset. Toimintaa on johdettava siten, että se tukee laadukasta asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä, eri viranomaisten ja ammattiryhmien yhteistyötä sekä toimintatapojen kehittämistä. 22 Toimitilat Palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että iäkkäiden henkilöiden käytössä olevat palveluntuottajan toimitilat ovat riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat sekä muutenkin olosuhteiltaan sopivat heidän tarpeisiinsa nähden. 23 Omavalvonta Toimintayksikön johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka on pidettävä julkisesti nähtävänä. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja palveluja kehitettävä toimintayksikön palveluja saavilta iäkkäiltä henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. 11
6 Valvontasuunnitelma toimenpideosa 1.4.2014 31.3.2015 Vuonna 2014 painopiste alueena ohjaus- ja valvontaryhmän toiminnassa on edelleen kotihoito. Lisäksi tavoitteena on kehittää valvontatoimintaa Oriveden yhteistoiminta-alueella. Valvontasuunnitelman mukaisten ennakoivien valvontakäyntien lisäksi tehdään palautteiden perusteella tarvittaessa reaktiivisia valvontakäyntejä. Taulukko 3: Valvontasuunnitelma 1.4.2014 31.3.2015 Tarkastuksen kohde Valvontasuunnitelma 2014 Sairaalahoito 3 Vanhainkotihoito 4 Tehostettu palveluasuminen 15 Palveluasuminen 6 Kotihoito 17 (sis. perhehoito) Päivätoiminta 3 Palvelukeskus 2 Lyhytaikainen hoito 2 Omaishoito 5 Orivesi - Kotihoito - Asumispalvelut 1 3 Yhteensä 60 Tampereen kaupunki on mukana hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteuttavien kuntakokeiluissa vuosina 2015-2016. Tampereen kaupunki on käynyt neuvotteluja valvonnan ja asumispalvelujen kokeilujen kuntakohtaisesta kohdentumisesta. Kuntakokeilun toteutuessa valvontakoordinaattori ja ohjaus- ja valvontaryhmä tullee mukaan valvontamallin käytännön toteutukseen. 12