Onnistuneita case-kohteita lähes nollaenergiakorjauksessa



Samankaltaiset tiedostot
Onnistuneita esimerkkejä. lähes nollaenergiakorjauksesta

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Riikka Holopainen, VTT

EU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable Energy. Ilari Rautanen- Tampereen kaupunki

Iltapäivän teeman rajaus

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu Lappeenranta

Tilaisuuden järjestävät:

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Sähkölämmityksen toteutus jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Energiatehokas koti - seminaari

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Matalaenergiarakentaminen

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästötoimenpiteet

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous Stina Linne

JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET ASTA Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Energiaremontti-ilta

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

Ihminen on Energiaholisti

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Sähkölämmityksen toteutus jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Korjausrakentamiselle määräykset

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b Joensuu Erilliset pientalot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

Teknologiapolut Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY (

ENERGIATODISTUS. Pentintie Kauhava T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Nollaenergiakorjauksen tiekartta

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Vuosi takana nettonollaenergitalossa. Rakennusten energiaseminaari Jussi Jokinen, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Älykäs sähkönmittaus - mahdollisuudet ja kuluttajien tarpeet. Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

Energiatehokas korjausrakentaminen

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

Innova kerrostalon passiivisaneeraus. Projektin taustaa Tuula Nordberg, Paroc Oy Ab

ENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Transkriptio:

Onnistuneita case-kohteita lähes nollaenergiakorjauksessa Contract N : IEE/13/763/ SI2.674877 March 2014 - February 2017 The sole responsibility for the content of this presentation lies with the authors. It does not necessarily reflect the opinion of the European Union. Neither the EACI nor the European Commission are responsible for any use that may be made of the information contained therein.

Sisällysluettelo Johdanto... 3 Itävalta... 4 Bulgaria... 17 Suomi... 32 Ranska... 51 Saksa... 58 Italia... 71 Alankomaat... 76 Norja... 97 Portugali...111 Romania...115 Espanja...130 Ruotsi...145 February 2015 copyright 2

Johdanto NeZeR (2014-2017) edistää lähes nollaenergiatasoisten korjaustoimenpiteiden käyttöönottoa ja älykästä integrointia (lähes nollaenergiakorjaus) sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä eurooppalaisilla korjausmarkkinoilla. NeZeR tavoitteet ja tärkeimmät askeleet Olemassaolevan energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvän tiedon hyödyntäminen konkreettisten suuntaviivojen luomiseksi lähes nollaenergiakorjauksille. Lähes nollaenergiakorjausten potentiaalisiin hyötyihin liittyvän tiedon lisääminen kaikissa sidosryhmissä (päätöksentekijät, rakennusteollisuus, laajempi yleisö) Tuloksista tiedottaminen sidosryhmille ja yhteistyön tekeminen näiden tahojen kanssa tehokkaan käyttöönoton mahdollistamiseksi. Nollaenergiakorjausten lisääminen yhteistyökaupungeissa sekä laajemmin räätälöityjen tiekarttojen, kaupunkien toimintasuunnitelmien sekä suunnittelukilpailujen avulla. 3

Itävalta 4

Eberlgasse 3 Wien, Itävalta 5

Yleiskuvaus Raennusvuosi: 1850-1873 Asuntojen lukumäärä: 8 Omistustapa: kaupallinen omistaja vuokraa Lähes nollaenergiakorjausprojekti: Korjausvuosi: 2014 Kesto: n. 6 kk Ennen ja jälkeen Kustannus: 1.6M Rahoitus: Wienin kaupungin avustus, 143,000 ; valtion laina, 292,000 ; omistajan oma rahoitus Energiatehokkuuden parannus: Nousu A-luokkaan 6

Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinenrakennus NZEBR:n jälkeen Seinät Tiili- ja kiviseinät, ilman eristystä* Koko julkisivu korjattiin ja eristettiin. Lattiat Ei eristystä Kellarin yläpohjaan lisättiin lämpöeristys. Katot - - Ikkunat Kaksikerroksinen lasi* Passiivitasoiset ikkunat asennettiin. LVI Painovoimainen ilmanvaihto Keskuslämmitys (öljy, kaasu)* Säädelty ilmanvaihto, keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla (talteenottoaste 82%). Maalämpöpumppu lämpimään veteen ja lämmitykseen. Uusiutuva energia - Aurinkopaneelit katolla. Energiankulutus 151.27 kwh / m 2, a (93,5 MWh/a) 11.11 kwh / m 2, a (9,2 MWh/a) Energiantuotanto - - *Perustuu rakennustyypin yleisiin piirteisiin. 7

Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset Vuokralaiset pystyivät asumaan kodeissaan melkein koko remontin ajan, lukuun ottamatta kaikkein intensiivisintä työjaksoa (2-3 viikkoa). Vapaa asunto oli heidän käytettävissään. Tekniset Taloudelliset Remontoitava rakennus on aikakautensa (1850-1873) historiallinen rakennus (Gründerzeithause). - Kadunpuoleinen julkisivu oli tuhoutunut pommituksessa. Tämä mahdollisti rakennuksen vaipan eristämisen passiivitasoisten kriteerien mukaisesti. Remonttia varten saatiin 15 vuoden laina. Muut - - Vaikutukset asukkaisiin: Vuokra nousee n.1 /m 2 Asumismukavuudessa saavutettu huomattava parannus.

Mukana olevat tahot: Wienin kaupunki Järjestäminen & prosessi Wienin kaupungilla on suuri kiinnostus saada tällaisia korjauksia tehtyä esimerkeiksi historiallisten rakennusten korjaamisesta (Gründerzeithause). Menestystekijöitä Menestys- ja haittatekijöitä Hyvä esimerkki historiallisen rakennuksen korjaamisesta. Merkittävä lasku energiankulutuksessa. Haittatekijöitä Kallis remontti, jonka takia julkista rahoitusta tarvittiin. Lähteet https://www.wien.gv.at/rk/msg/2014/11/07008.html 9

Volksschule und Kindergarten Windigsteig (Koulu ja lastentarha) Windigsteig, Itävalta 1 0

Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1914 Asuntojen ja rakennusten lukumäärä: koulu ja lastentarha, 1284 m 2, kaksi kerrosta Omistustapa: Julkinen rakennus Lähes nollaenergiakorjausprojekti : Korjausvuosi: 2014 Kesto: 1.5-2 vuotta Energiatehokkuuden parannus: laskenut lähes 14% Ennen Jälkeen 11

Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinenrakennus NZEBR:n jälkeen Seinät 50-70 cm:n tiiliseinä, ei eristystä 0.16-0.17 W/(m²K), 20 cm EPS, jonk lambda: 0.04 W/mK. Lattiat - 0.18 W/m 2 K, 10 cm EPS Katot - Ikkunat LVI Kaksikerroksinen lasi, joskus vain yksi, puiset kehykset, 2.2 W/m 2 K Öljylämmitys 0.10 W/m 2 K, 10 cm EPS. Kellarin lämmittämättömissä osissa lisättiin 12 cm:n sellueristys. 0.72 W/m 2 K, puu-alumiini-ikkunat kolmikerroksisella lasilla. Pellettilämmitys ja lämpöpatterit. Lämmöntalteenottoaste 84% Uusiutuva energia - Aurinkopaneelijärjestelmä, 15 kwp, sähköntuotto n. 13,600 kwh/vuosi. Energiankulutus 34.83 kwh/(m³a) Lämmitys 4.93 kwh/m 3 Primäärienergian kulutus 135.8 kwh/m 2 Energiantuotanto - Aurinkopaneelijärjestelmä (99m 2 ), 15 kwp, sähköntuotto n. 13,600 kwh/vuosi. 12

Vaikutus asukkaisiin Asukkaiden palaute: Pääasiassa positiivinen vaikutelma. Erityisesti visuaalisia parannuksia ja sisäympäristö kohentunut. Menestystekijöitä Suunnittelu- ja rakentamisvaiheet pysyivät aikatauluissa. Kesän 2014 sadekausi oli erityisen hankala raketamisvaiheessa. Miellyttävä sisäympäristö, koska otettiin käyttöön uusi ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla. Ulkoinen aurinkosuoja estää ylikuumenemista kesällä sekä siirtymäkausina. Kaakkooon ja lounaaseen suuntaaviin ikkunoihin asennettiin sähköllä toimivat sälekaihtimet. Lähteet http://www.klimaaktiv-gebaut.at/onoff.php?id=1103&source=1 13

Rankweil - Übersaxenerstraße Sanierung Rankweil, Itävalta 14

Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1977 Asuntojen lukumäärä: 16. 1,315 m 2, 4 kerrosta. Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2007 Kustannus: 1 M, 810 /m 2 Rahoitus: oma rahoitus ja tukea Vorarlbergin osavaltiolta. Ennen ja jälkeen 15

Ennen ja jälkeen (tekniikka) Seinät Reikätiiliseinä Alkuperäinenrakennus NZEBR:n jälkeen 0.12 W/m 2 K 26 cm EPS 0.04 eriste Lattiat Katot Vahvistettua betonia ilman eristystä Vahvistettua betonia 6 cm:n PU-eristeellä Ikkunat - 16 cm paksu EPS-eriste kellarin katossa (U= 0.18 W/m²K). Eriste katossa 5 cm kellarin seinissä n. 50 cm leveä ja 26 cm XPS:eristettä. 26cm:n paksuinen lisäeristys (18 cm EPS +8 cm PU) parantamaan U-arvoa 0.10W/m²K 0.80 W/m 2 K Asuntojen ikkunoiden, porraskäytävien ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen. Kolmikerroksinen lasi puukehyksillä, argontäytteellä ja alumiinilaudoituksella. LVI Öljypolttimo Kaasukondensaattiboileri Uusiutuva energia - 80 m²:n aurinkolämöjärjestelmä Energiankulutus 135.0 kwh/m 2 a 13.0 kwh/m 2 16

Vuokrannousu1.98 /m 2 Vaikutus asukkaisiin Menestystekijät Energiankulutus pieneni10% alkuperäisestä Lähteet http://www.klimaaktiv-gebaut.at/main.php?show=2 17

Bulgaria 18

Multi-family building - 10, Zaharna Fabrika street Sofia, Bulgaria 19

Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1947 Asuntojen lukumäärä: 13 (ennen korjausta) / 15 (korjauksen jälkeen) Omistustapa: yksityinen Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2004 Kesto: 2 vuotta Kustannus: 52,375 Rahoitus: 20-vuoden laina hollantilaisesta pankista (matalampi korkotaso). Energiatehokkuuden parannus: 46%:n energiansäästö. Ennen Jälkeen 20

Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinen rakennus Korjauksen jälkeen Seinät Eristämätön tiiliseinä. Ulkoseinät eristetty. Lattiat Eristämätön kellari Kellarin katon eristäminen. Katot Ei-eristetty Ullakon uudelleenrakentaminen; Vedenkestävyys ja lämpöeristys. Ikkunat Kaksikerroksiset puiset ikkunat Kaksikerroksiset ikkunat PVC-kehyksillä LVI Kaukolämpö Lämmitysjärjestelmän parantaminen (tasapaino, putkien eristäminen). Uusiutuva energia - - Energiankulutus 217,470 122,496 21

Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset Tekniset Taloudelliset Asunnonomistajien puutteellinen järjestäytyminen. Puutteellinen tietotaito energiatehokkaaseen asumiseen liittyen. Taloudellisten keinojen puute avustukset korjaamiseen olivat rajoitettuja ja hakumenettelyt epäselviä. Ensimmäinen omistajayhdistys Bulgariassa rekisteröitiin. Energia-auditointi suoritettiin ennen ja jälkeen korjauksen. Matalien avustusten takia projektissa tarvitaan pitkä takaisinmaksuaika (remontti pehmeällä lainalla täytyy maksaa 20 vuoden aikana. Vaikutus asukkaisiin: Projekti sisältää ullakon ja katon uudelleenrakentamisen ja muuntamisen pieniksi asunnoiksi. Uusien asuntojen vuokrat auttavat omistajia maksamaan lainansa. 22

Järjestäminen & prosessi Mukana olevat osapuolet: Projektin aloitteen teki Bulgarian Housing Association yhdessä Housing Association De Nieuwe Unie, Rotterdam ja Housing Association Woondrecht, Dordrecht:n kanssa Menestystekijöitä Arvio: GHG: 23.04 vuosi. Sosioekonomiset aspektit: Asukkaat ovat tyytyväisiä tuloksiin, rakennuksen elinkaarta pidennettiin 40 vuodella, ulkovaipan eristäminen paransi viihtyvyyttä ja energiansäästöjä; taloudelliset vaikutukset ovat n. 6,000 säästö/vuosi. Projektin voi helposti uusintaa naapurirakennuksissa, siillä ne ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia. Lähteet http://www.vmsw.be/portals/0/objects/vmsw/duurzaamwonen/toolkit/r1 2_EI_Education_Casestudies.pdf 23

Kerrostalorakennus- 11, Assen Zlatarov:n katu Sofia, Bulgaria 24

Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1932 Asuntojen lukumäärä: 13 Omistustapa: yksityinen Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2011 Kesto: 2 vuotta Kustannus: 101,650 Rahoitus: 60% suunnittelupiirrustuksien ja ulkovaipan eristämisen kustannuksista katettiin avustuksella, joka saatiin valtion budjetista, ja loput 40% kattoi asuntojen omistajat. 80% uusiutuvan energian kustannuksista katettiin EU FP6 Concertoohjelmalla ja loput 20% kattoi asuntojen omistajat. Energiatehokkuuden parannus: 47%:n energiansäästö. Ennen Jälkeen 25

Ennen ja jälkeen (tekniikka) Seinät Lattiat Alkuperäinen rakennus Keraamisia kovia tiiliä (paksuus, 25 cm) Lämmittämättömien tilojen yläpuolella sementtikerros. Korjauksen jälkeen Lämpöeristys ulkoseinille/ EPS 8 cm Kellarin eristäminen. Katot Koostui puukehyksistä, puupinnasta ja keraamisista tiilistä. Katto oli lämmittämättömän tilan yläpuolella. Uusi lämpöeristys. Ikkunat LVI Puiset tuplakehykset tavanomaisella lasilla. Kaukolämpö (lämmönjakokeskus sijaitsi kellarissa). Viiden onkalon PVC-profiili matalapäästöisellä lasilla. Lämmitysjärjestelmän parantaminen Uusiutuva energia - Aurinkolämpökeräimiä - 25.7 m 2. Energiankulutus (kwh/vuosi) 216,832 84,906 26

Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset Tekniset Omistajien osallistuminen (etenkin vuokralaisten) projektin valmistelun aikana. Tiedon puute energiatehokkaasta asumisesta. Laaja valmistelu ja erityinen avustuspaketti asunnon omistajille ja heidän yhdistyksille. Ammattitaitoisten suunnittelijoiden ottaminen mukaan teknisiin järjestelmiin etenkin uusiutuvaan energiaan liittyen. Taloudelliset Rahoitusmahdollisuuksien puute. Järjestelmä erillisille rahoitusmahdollisuuksille, myös avustuksille, kattamaan korjauskustannuksia. Vaikutus asukkaisiin: Asuntojen omistajat olivat järjestäytyneet taloyhtiöksi tämä oli edellytys rahoituksen saamiselle. Käyttöönoton jälkeen omistajat osoittivat tyytyväisyyttä projektiin, etenkin energiakustannusten laskun takia. 27

Järjestäytyminen & Prosessi Mukana olevat osapuolet: Projekti sai aloitteen ja toimeenpanon Bulgarian Housing Association:n yhteistyössä kodinomistajien yhdistyksen sekä Sofia District Heating Company:n taholta. Menestystekijöitä Kasvihuonekaasujen vähneneminen: 35.84 vuosi; Asukkaat ovat tyytyväisiä projektin tuloksiin (rakennuksen elinkaaren pidentäminen, sisäolosuhteiden paraneminen, energiankulutuksen pieneneminen energiansäästö n. 10,000 euro/vuosi. Projektin voi helposti uusintaa naapurirakennuksissa, siillä ne ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia. Lähteet http://www.shelterproject-iee.eu/public/pilots_from_bha_bulgaria 28

Kerrostalorakennus - 2, Aleko Konstantinov- katu Sofia, Bulgaria 29

Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1950 Asuntojen lukumäärä: 16 Omistusmuoto: yksityinen Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2011 Kesto: 2 vuotta Kustannus ( ): 84,592 Rahoitus: 60% suunnitelmapiirrustusten ja ulkovaipan eristämisen kustannuksista katettiin valtion avustuksella ja loput (40%) kattoivat asunnon omistajat. 80% uusiutuvan energian kustannuksista rahoitettiin EU FP6 Concertoohjelmalla ja loput (30%) kattoivat asunnon omistajat. Energiatehokkuuden parantuminen: 68 %:n energiansäästö. Ennen Jälkeen 30

Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinen rakennus Korjauksen jälkeen Seinät Keraamiset massiivitiilet (paksuus, 25 cm). Lämpöeristys ulkoseiniin, EPS 8 cm. Lattiat Katot Parketti lämmittämättömien tilojen yläpuolella. Koostui puukehyksistä, puupinnasta ja keraamisista tiilistä. Katto oli lämmittämättömän tilan yläpuolella. Ensimmäisen kerroksen lattian eristäminen 8 cm:n kovilla mineraalivillalevyillä Katon eristäminen 15 cm:n mineraalivillalla.. Ikkunat LVI Puiset tuplakehykset tavanomaisella lasilla. Kaukolämpö (lämmönjakokeskus sijaitsi kellarissa). Viiden onkalon PVC-profiili matalapäästöisellä lasilla. Lämmitysjärjestelmän parantaminen Uusiutuva energia - Aurinkolämpökeräimet - 41.12 m 2 Energiankulutus (kwh/ vuosi) 181,795 72,297 31

Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset Tekniset Taloudelliset Omistajien (etenkin vuokralaisten) osallistaminen projektivaiheessa. Tiedon puute energiatehokkaaseen asumiseen liittyen. Rahoituskeinojen puute. Laaja valmistelu ja erityinen avustuspaketti asunnon omistajille ja heidän yhdistyksille. Ammattitaitoisten suunnittelijoiden ottaminen mukaan teknisiin järjestelmiin etenkin uusiutuvaan energiaan liittyen Järjestelmä erillisille rahoitusmahdollisuuksille, myös avustuksille, kattamaan korjauskustannuksia. Vaikutukset asukkaisiin: Asuntojen omistajat olivat järjestäytyneet taloyhtiöksi tämä oli edellytys rahoituksen saamiselle. Käyttöönoton jälkeen omistajat osoittivat tyytyväisyyttä projektiin, etenkin energiakustannusten laskun takia. 32

Järjsetäminen & prosessi Mukana olevat osapuolet: Mukana olevat osapuolet: Projekti sai aloitteen ja toimeenpanon Bulgarian Housing Association:n yhteistyössä kodinomistajien yhdistyksen sekä Sofia District Heating Company:n taholta. Menestystekijöitä Kasvihuonekaasujen väheneminen: 29.75tCO2/vuosi. Asukkaat ovat tyytyväisiä projektin tuloksiin (rakennuksen elinkaaren pidentäminen, sisäolosuhteiden paraneminen, energiankulutuksen pieneneminen energiansäästöt n. 7,920 /vuosi). Projektin voi helposti uusintaa naapurirakennuksissa, siillä ne ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia. Lähteet http://www.shelterproject-iee.eu/public/pilots_from_bha_bulgaria 33

Suomi 34

Success case Innova Riihimäki, Suomi 35

Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1975 Asuntojen lukumäärä: 37 Omistusmuoto: Julkisesti omistettu asuinrakennus, jossa myös lastentarha. Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2011 Kesto: 11 kk Kustannus: 4.3 M (1,510 /m 2 ) Rahoitus: Oma rahoitus 4.2 %:n lainalla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Energiatehokkuuden muutos: Tavoite oli saavuttaa 70%:n vähennys. Energiankulutus ensimmäisenä vuotena oli 30% matalampi kuin ennen korjausta. Laitesäätöjen jälkeen jne. 50%:n energiansäästö mahdollinen. Ennen Jälkeen 36

Enenn ja jälkeen (tekniikka) Original building After NZEBR Seinät 0.25-0.27 W/(m 2 K). Ilmatiiveys 5-7 1/h Betonisia sandwich-paneeleja 0.088 W/(m 2 K). Ilmatiiveys 0.8 1/h Sandwich-elementtien uloin kerros poistettiin, ja vain sisempi kerros jäi. Uusi julkisivu korjattiin käyttäen puuelementtejä (TES Energy Façade). LVI-tekniikka integroitiin osittain elementteihin. Lattiat 0.46 W/(m 2 K) 0.46 W/(m 2 K) Katto 0.22 W/(m 2 K) 0.08 W/(m 2 K) Ikkunat 2.9 W/(m 2 K), kaksi lasia 0.66 W/(m 2 K), LVI Ei lämmöntalteenottoa Lämmöntalteenotto 0.75:n hyötysuhteella Uusiutuva energia - - Energiankulutus Energiantuotanto (MWh/vuosi) Kokonaiskulutus 594 MWh (157.5 kwh/m 2 ) Lämmitys 350 MWh (92.8 kwh/m 2 ) - - 37

Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset - - Tekniset Asennuksen kesto ja prosessi. Metodi elementtien nopeaan asennukseen.. Taloudelliset Korjauksen korkea hinta. Tämä oli pilottikohde. Hinta saattaisi alentua jos teknologia olisi laajemmalle levinnyt. Muut - - Vaikutukset asukkaisiin: Vuokra ei noussut, koska Riihimäen vuokrayhtiö jakoi korjauskustannukset usean omistamansa rakennuksen kesken. Asukkaat asuivat rakennuksessa korjauksen ajan. 38

Menestys- ja haittatekijöitä Tavoitteena oli saavuttaa passiivitasoinen energiankulutus, joka olisi tarkoittanut 70%:n vähennystä. Energiankulutus ensimmäisenä vuotena korjauksen älkeen oli 30% alhaisempi kuin ennen korjausta. Syynä voi olla, että asukkaat eivät tienneet, miten passiivitalossa tulisi asua. He käyttivät liian paljon lämmitystä ja sitten avasivat ikkunat lämmön takia. Myös vanhat lämpöpatterit olisi pitänyt vaihtaa ja säätää. Tekniikan säätämisen ja asukkaiden opastamisen jälkeen, 50%:n energiansäästö voi olla mahdollinen. Projektin suunnittelu ja rakentamisvaihe viivästyivät. Projekti oli pilottiprojekti, mikä oli tärkein syy viivästymisiin. Korjaus suunniteltiin niin, että siitä koituisi minimaalisesti haittaa vuokralaisille. Tämä tavoite ei toteutunut, koska asuntojen sisällä tapahtuvilla korjaustöillä oli suurempi vaikutus kuin oletettin. Myös rakennuksen ulkopuolella remontti aiheutti enemmän häiriötä kuin oletettiin. Remontin seurauksena, sisäympäristön viihtyvyys parani rakennuksessa. 39

Järjestäminen & prosessi Mukana olevat osapuolet: Omistaja, VTT, Tekes Sumen innovaatiorahoituskeskus, Sitra, Arkkitehtitoimisto Kimmo Lylynkangas, Recair, Lammin ikkuna, Paroc. Energiankulutus on mitattu korjauksen jälkeen Lähteet Tutkimusraportti Innova. Kerrostalosta passiivitaloksi http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/t193.pdf Innova www-sivut http://www.paroc.com/campaigns/innova-project 40

RenZERO Luumäki, Suomi 41

Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1948 Asunojen lukumäärä: Omakotitalo. Omistusmuoto: Yksityinen Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2013 Kustanus: >100,000 Rahoitus: Oma rahoitus. Ennen Jälkeen 42

Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinenrakennus NZEBR:n jälkeen Seinät 0.28 W/m 2 K, puurakenne, sahapurua käytetty eristeessä. 0.09 W/m 2 K, elementtieriste. Lattiat 0.22 W/m 2 K 0.2 W/m 2 K Katto Ikkunat LVI 0.3 W/m 2 K, terästä, sahapurua käytetty eristeessä. 0.085 W/m 2 K, eriste mineraalivillaa. 2.1 W/m 2 K, 2-kerroksinen ikkuna. 0.59 W/m 2 K, ikkuna kahdella lämpöelementillä. Painovoimainen ilmanvaihto, ilmanvaihtoluku 0.36 l/h. Öljypolttimo. Mekaaninen ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla (0.7:n hyötyaste). Maalämpöpumppu. Uusiutuva energia - Solar thermal energy and PV panels Energiankulutus Lämmitys: 0.32 MWh (178.9 kwh/m 2,a) Lämmitys: 0,05MWh (29.3 kwh/m 2,a). Energiantuotanto (MWh/vuosi) - Arvoja ei mitattu, mutta voidaan olettaa, että 50% vuotuisesta käyttöveden lämmityksestä tapahtuu aurinkoenergialla ja 900 kwh sähköstä aurinkopaneeleilla. 43

Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset - - Tekniset Taloudelliset Tehokkaan korjaamisprosessin löytäminen 1960-1970-luvuilla rakennettuun taloon. Korjaaminen tällä metodilla on kallista rakennuksen arvoon nähden. Uusi tekniikka kehitettiin remonttia varten. Tämä oli pilottikohde. Kustannukset saattaisivat laskea, jos tekniikka laajemmalle levinnyt. Muut - - Vaikutukset asukkaisiin: Rakennuksen arvo nousee 50% korjauksen jälkeen. 44

Menestys- ja haittatekijöitä Korjauksen jälkeen vaikuttaa siltä, että energiansäästötavoitteet voidaan saavuttaa. Energiankulutus on mitattu korjauksen jälkeen, mutta tuloksia ei vielä ole raportoitu. Korjausjärjestelmä on käytännöllinen ja korjatun rakennuksen ulkoasu koheni, vaikka rakennuksen ulottuvuus kasvoi. Paroc kehitti eristyksen seinille. Se perustuu mineraalivillaelementteihin, jotka liitettiin vanereihin ja siten se on helppo käsitellä ja liittää seinään. Suurin ongelma oli korjauksen hinta. Ei ole varmuutta siitä, kattaako energiansäästöt korjauskustannukset. 45

Järjestäminen & prosessi Mukana olevat osapuolet: omistaja, VTT, Paroc (eristys ja RenZERO-konseptin valmistus), Tekes (Suomen innovaatiorahoituskeskus), Arkkitehtitoimisto Kimmo Lylynkangas, Oilon, Ensto, MetsäWood, Skaala. Sidosryhmien kiinnostus oli suurta, koska pilottikohdetta varten kehitettiin uutta teknologiaa. Monella yhteistyötaholla on myös vahva asema markkinoilla. Prosessin kuvaus: Aloitteen teki Paroc, ja ideana oli kehittää konsepti nollaenergiakorjaukselle 1960-1970-luvun puurakennuksille. Useita korjauksia tehtiin eristykseen, ikkunoihin ja LVI-tekniikkaan jne. Lähteet http://renzero.fi/index.php http://renzero.fi/pdf/vtt-report-nearly-zero-energy-renovationconcept-and-performance-assessment-of-the-concept.pdf 46

ReBuilt, Oulu Oulu, Suomi 47

Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1985 Asuntojen lukumäärä: 8 Omistusmuoto: Kaupungin omistama asuntoyhtiö Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2012-2013 Kesto: 7 kk Kustannus: 1.4 M (2,483 /m 2 ). Rahoitus: Omistajan oma rahoitus, jota tuki EU FP7-projekti. Energiatehokkuuden parannus: 46%:n energiansäästö. Nousu C-luokasta A-luokkaan. Ennen Jälkeen 48

Ennen ja jälkeen (tekiikka) Alkuperäinenrakennus NZEBR:n jälkeen Seinät 0.28 W/m²K, betoninen sandwichelementti, ilmatiiveys 3,1 m 2 /h (q50) Lattiat 0.24 W/m²a 0.11 W/m²K Katto 0.22 W/m²a Ikkunat 2.1 W/m²K 0.8 W/m²K LVI Lämmönjakokeskukseen uusi ajantasainen automaattinen lämmitysvirran venttiilisäädin vuonna 2006. 0.11 W/m²K, Ilmatiiveys 1,2 m 2 /h (q50) Alkuperäinen ulommainen sandwichkerros poistettiin, ja vain sisempi kerros jäi. Uusi puinen elementtijulkisivu asennettiin.(tes Energy Façade). 0.08 W/m²a, uusi puinen katto asennettiin ja 550 mm:n puhallusmineraalivillaeristys asennettiin. Uusi kaukolämpöpiiri ja uudet käyttövesiputket. Uusi termostaattisäätö lämpöpattereihin. Uusiutuva energia - - Energiankulutus Energiantuotanto (MWh/vuosi) Kokonaiskulutus 115 MWh (198 kwh/m 2,a) Lämmitys 53 MWh (91 kwh/m 2,a) Kokonaiskulutus 48 MWh (83 kwh/m 2,a) Lämmitys 23 MWh (40 kwh/m 2,a) - - 49

Haasteet Rakennuksen kunto ennen korjausta. Ennen suunnittelutyötä, rakennuksen kunto analysoitiin. Vaipan kosteus mitattiin, Tests were made for moisture in the building envelope, VOC, asbesti, lyijy, sisäilman mikrobit ja pintajännitys. Pientä kosteusvauriota löydettiin kylpyhuoneessa ja lattiamateriaaleissa. Alkuperäiset lattialaatat koostuivat vahvistetusta betonista (70mm) ja 50mm:n polystyreenieristeestä. 50

Järjestäminen & prosessi Mukana olevat osapuolet: Omistaja, PSOAS Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, Aalto-yliopisto, NCC Rakennus Oy, Suomi (rakentaminen), M3-arkkitehdit, Oulun Sähkö-Aika Oy (sähkötyöt), Suomen Rakennustuote Oy (TES-elementit). Prosessin kuvaus: Pilottikohde Virkakatu 8:ssa, Oulussa, Suomessa, jonka omistaa PSOAS Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö. Rakennettu 1984, 8 asuntoa. Rakennus oli perusteellisen remontin tarpeessa ja opiskelijahuoneistot olivat vanhentuneet. NCC Rakennus Suomi (NCCFI) toimi avaimet käteen rakennuttaja, joka suunnitteli, korjasi, toimeenpani ja luovutti rakennuksen PSOAS:lle. Korjaus nosti rakennuksen kunnon nykyisten standardien yläpuolelle, vähentäen energiantarvetta ja ottaen käyttöön tehokkaan ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenotolla. Ratkaisu julkisivun sandwich-paneeleihin löydettiin teollisista valmistumenetelmistä ja standardoiduista korjaustoimenpiteistä, joilla on korkea uusintamispotentiaali. M3-arkkitehdit Oulussa olivat pääsuunnittelijoita sisätilojen laajoissa muutoksissa: uudet asunnot suuremmilla parvekkeilla, avokeittiö-olohuoneratkaisut, paremmat sisätilaolosuhteet ja ilmanvaihto, ja uudet aunat. Nykyaikainen arkitehtoninen ilme suunniteltiin yhteensopivaksi muiden ympäröivien rakennusten kanssa. 51

Menestys- ja haittatekijöitä Vuokralaiset suhtautuivat suunnitelmiin ja tuloksiin positiivisesti, mutta kärsivät häiriöistä remontin aikana. Tästä huolimatta saatiin positiivisia kommentteja. Kaiken kaikkiaan saavutettiin suuri parannus rakennuksen julkisten tilojen, parvekkeiden ja kylpyhuoneiden arkkitehtonisessa laadussa. Samanlaisten korjausstrategioiden vahvuuksia ja heikkouksia on tunnistettu. Ensimmäisen vuoden lämmitysenergiassa ei saavutettu tavoitteita. Tämä kertoo pohjoisen kylmän ilmaston suurista lämpötilavaihteluista talvella ja kustannusrajoitteista erinomaisen eristyksen aikaansaamiseksi. Silti Oulun rakennus oli rakennettu vuonna 1985 keski-eurooppalaisten standardien mukaisesti. Tulevaisuuden haaste liittyy sähkönkulutuksen pienentämiseen, sillä vaikka elintaso ja sisäympäristön laatu parani, sähköasennusten määrä lisääntyi. 52

Lähteet http://www.e2rebuild.eu/ http://www.e2rebuild.eu/en/links/deliverables/documents/e2rebuild_d2. 2_DemonstratorOulu_Final.pdf http://www.e2rebuild.eu/en/links/deliverables/documents/e2rebuild_d3. 3_EvaluationCaseStudiesDemonstrations.pdf http://www.e2rebuild.eu/en/links/deliverables/documents/e2rebuild_d2. 2_DemonstratorOulu_Final.pdf 53

Ranska 54

Success case Cotentin Falguière residence Pariisi, Ranska 55

Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1950 Asuntojen lukumäärä: 87 asuntoa Omistusmuoto: Omistaja ICF Novedis Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2009 Kesto: 2009-2013 Kustannus: 4 M (695 /m 2 ) Rahoitus: ICF Habitat suoritti korjauksen ICF Habitat Novedis:n avustukella. Energiatehokkuuden parannus: 75%:n vähennys energiankulutuksessa. Ennen Jälkeen 56

Seinät Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinen rakennus Kadunpuoleiset seinät: betonia + 2 cm:n sandwich-lämpöeriste. Takapihan seinät: betonia + 2 cm sandwich-lämpöeriste + 8 cm ETICS EPS NZEBR;n jälkeen 20 cm ETICS EPS polystyreenieristeen lisäys - =0.032 W/(m K). Lattiat Betoni 10 cm EPS katon alle, =0.032 W/(mK) Katto Ikkunat LVI Betoni + 5 cm:n lämpöeriste. PVC kaksikerroksinen lasi, 20 vuotta vanha. Lämmitys 2 keskitettyä kaasukäyttöistä lämmityskattilaa. Ilmanvaihtojärjestelmä: Painovoimainen ilmanvaihto keittiössä, kylpyhuoneessa ja vessassa (ei havaittu ongelmia ilmanvaihdossa). Uusi 10 cm:n polyuretaanieriste - =0.024 W/(m K) kattoon Uusi PVC tuplalasi, U=1.5 W/(m²K). Lämmitys: uusi kondensiokattila tilojen ja veden lämmitykseen. Ilmanvaihtojärjestelmä: Uusi kontrolloitu mekaaninen ilmanvaihto. Uusiutuva ene. Ei Lämmöntalteenotto jätevedestä. Energiankulutus 205 kwh/m²/vuosi Lämmitys: 13 kwh/m²/vuosi (kaasu) Lämmin vesi: 28 kwh/m²/vuosi (kaasu), Ilmanvaihtopuhaltimet (sähkö): 2.6 kwh/m²/vuosi Laitteet (sähkö): 0.5 kwh/m²/vuosi Valaistus (sähkö): 6 kwh/m²/vuosi Energiantuotanto - ERS-järjestelmä : 10 kwh/m²/vuosi 57

Haasteet ja vaikutukset asukkaisiin Haasteet: Haasteet Olemassa olevat haasteet Miten haasteet huomioitiin? Sosiaaliset Kaupungin asukkailla on perinteisesti vähän sosiaalista kanssakäymistä naapureiden ja talonsta kanssa. Motivaatio korjauksen takana oli poistaa valitukset rakennuksen kunnosta, modernisoida talo ja parantaa rakennuksen arvoa markinoille sopivaksi. Tekniset Monitorointivaihe: Vaikeuksia sensoreiden automatiikassa, joka on johtanut kommunikointiin sensoreiden ja reitittimien välillä. Ei tietoa. Taloudelliset - - Muut - - Vaikutukset asukkaisiin: Useimmat vuokralaiset eivät joutuneet muuttamaan pois asunnoistaan remontin aikana. 58

Mukanaolevat osapuolet: ICF Habitat suoritti korjauksen ICF Habitat Novedis:n avustuksella Viestintä: Järjestäminen & prosessi Ennen korjausta useita metodeja käytettiin hyväksynnän helpottamiseksi. Näistä esimerkkeinä uusien henkilöiden työllistäminen vuokralaisyhteistyöhön; haastatteluja asuntojen käytöstä, asuntojen arviointi, yhteisten tilojen käyttö sekä kiinnostus ympäristöä kohtaan (72 asuntoa 87:sta haastateltiin); Vuokralaisille lähetettiin kirjeitä, joissa ilmoitettiin tulevista korjaussuunnitelmista; kaksi tapaamista, missä jaettiin yleistä tietoa projektista; kysely rakennuksen teknisistä seikoista; kaksi työpajaa spesifeistä aiheista (energiankulutukseen sitoutuminen ja ulkotilojen korjaus). Työvaiheen aikana: esimerkkiasunnon näyttäminen vuokralaisille korjauksen alussa. Taloudenhoitajaa käytettiin kommunikointiväylänä; internet-sivusta antoi tietoa aikataulusta; yksi henkilö rakennusyrityksestä (BREZILLON) osoitettiin vuokralaisyhteistyöhön. 59

Järjsetäminen & prosessi Prosessin kuvaus: Aloite: Eurooppalainen tutkimusprojekti BEEM UP ICF Novedis päättii ottaa vuokralaiset mukaan koko prosessiin. Prosessi lähti käyntiin tammikuussa 2009. Korjauksen suunnasta päätettiin yhdessä suunnittelutiimin kanssa, joka palkattiin lokakuussa 2009. Tekninen diagnoosi oli nähtävissä kesäkuusta 2010; työt aloitettiin kesäkuussa 2013. Hallinta ja seuranta: Monitorointidataa kerättiin vuoden 2012 aikana (ennen korjausta). Asunnot voivat nähdä kulutuksensa videopuhelinten näytöllä päivittäin, viikottain, kuukausittain ja vuosittain, ja voivat verrata näitä edellisiin. 60

Menestys- ja haittatekijöitä Tapaustutkimus osoittaa, että ihmiset, jotka osallistuvat korjausprosessiin, ovat enemmän tietoisia ympäristöhaasteista ja myös myötävaikuttavat projektin onnistuneeseen toteuttamiseen. http://beem-up.eu/demostrators.php Lähteet http://beem-up.eu/documents/2014 Paris.pdf 61

Saksa 62

Success case Blaue Heimat Heidelberg, Saksa 63

Yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1951 Asuntojen lukumäärä: 56 (vanha määrä), 40 (uusi määrä) Omistusmuoto: vuokraus. Lähes nollaenergiakorjausprojekti Korjausvuosi: 2005 Kesto: ei tietoa. Kustannus: 1,260 /m 2 Rahoitus: Rakennuksen omistajat. Energiatehokkuuden parannus: lämmitysenergian tarve laski ca. 180 kwh/m 2 :sta19 kwh /m 2 :iin (90%:n vähennys.) Jälkeen 64

Ennen ja jälkeen (tekniikka) Alkuperäinen rakennus NZEBR;n jälkeen Seinät Ei eristystä 16-20 cm:n eristys, U=0.15 W/(m²K). Lattiat - Kellarikaton polystyreenieriste, U=0.17 W/(m²K). Katto Ylimmäisten kattolaattojen eristys. Täytetty mineraalivillalla, U=0.13 W/(m²K). Ikkunat LVI Uusiutuva energia Standardi kaksikerroksinen lasi. Yksittäiset boilerit, painovoimainen ilmanvaihto Energiankulutus - Ei Kolmikerroksinen lasi. U=1.20 W/(m²K). (sisältäen kehykset) Ilmatiiveys < 0.6 h -1 Lämmöntalteenotto (85%:n talteenotto). Keskitetty lämmitysjärjestelmä, käyttää kaasupohjaista CHP-yksikköä (80 kwth, 50 kwel), ja 2x 92kWth kaasukäyttöiset lämmityskattilat huippukuormitusta varten (5% vuoden kulutuksesta) Myös 4700 l:n kuuman veden varastointilaite. 11.6 kwp PV-asennus parvekkeiden katoille. Alunperin suunniteltu: tuulienergian osto (ei toteutettu tarjoajien puutteen takia). Lämmitys + lämin vesi: 30 kwh/m 2 a Sähkö: 30 kwh/m 2 /a Primäärienergian kulutus.: 188 kwh/m 2 a Energiantuotanto - PV tuotanto: 35 kwh/m 2 /a 65