KUOPION KAUPUNGIN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

1 KUOPION KAUPUNGIN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Päivitys vuodelle 2015 kohtiin: 1.1. Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 1.2. Kuopion kaupungin strategia 2.2. Opiskeluterveydenhuollon perustehtävät 2.3.1. Vuoden 2015 painopistealueet 3.1. Asiakkaat 3.2.2. Henkilöstö 3.3. Toimitilat 4.2. Kuopion kaupungin tarkastusohjelma ja tarveharkintaiset käynnit 4.3. Käytettävissä olevat mittarit ja muut arviointimenetelmät 4.4. Rokotukset 4.6. Sairaanhoito 7. Opiskeluterveydenhuolto muutoksissa ja haasteissa 8.4. Koulutus Terveydenhoidon palvelujen henkilöstötiimi 24.10.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 5.11.2014 Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta

2 SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1. OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINNAN PERUSTA 3 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 3 1.2 Kuopion kaupungin strategia 6 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 7 2.1 Opiskeluterveydenhuollon tavoitteet 7 2.2 Opiskeluterveydenhuollon perustehtävät 8 2.3 Kuopion opiskeluterveydenhuollon tavoitteet ja painopistealueet vuosille 2013 2016 8 2.3.1 Vuoden 2015 painopistealueet 9 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 10 3.1 Asiakkaat 10 3.2 Hallinto ja henkilöstö 10 3.2.1 Terveydenhoitoyksikön hallinto 10 3.2.2 Henkilöstö 11 3.3 Toimitilat 12 4. OPISKELIJAN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUOPION OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA 12 4.1 Valtakunnallinen asetus 12 4.2 Kuopion kaupungin tarkastusohjelma ja tarveharkintaiset käynnit 13 4.3 Käytettävissä olevat mittarit ja muut arviointimenetelmät 14 4.4 Rokotukset 14 4.5 Suun terveydenhuolto 15 4.6 Sairaanhoito 15 5. OPPILAITOKSEN TYÖOLOJEN JA YMPÄRISTÖN TERVELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA JA ENSIAPUVALMIUS 15 5.1 Työolojen ja työympäristön terveellisyyden sekä turvallisuuden valvonta 15 5.2 Ensiapuvalmius 16 6. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 16 7. OPISKELUTERVEYDENHUOLTO MUUTOKSISSA JA HAASTEISSA 16 8. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 17 8.1 Perehdytys 17 8.2 Kokoukset ja kehittämispäivät 17 8.3 Kehityskeskustelut 18 8.4 Koulutus 18 8.5 Työnohjaus 19 9. TOIMINNAN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 19 10. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET 20 11. LÄHTEET 20

1. OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINNAN PERUSTA 3 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 velvoittaa kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan mm. kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Lain tultua voimaan kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki kumoutuivat. Lain pykälässä 17 todetaan, että kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kunnan suostumuksella järjestää myös muulla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymällä tavalla. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työharjoittelun aikainen terveydenhuolto. Terveydenhuoltolain myötä valtioneuvoston antamaa lakia täsmentävää asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta päivitettiin (338/2011). Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on STM julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet 20/2009. Kunnan perusterveydenhuollon on opiskeluterveydenhuollon palveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, muun opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on osa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 37 a :n ja lukiolain (629/1998) 29 a :n mukaista opiskelijahuoltoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2006 opiskeluterveydenhuollon tueksi runsaasti suosituksia sisältävän oppaan Opiskeluterveydenhuollon opas, joka on toimintojen osalta pohjana asetukselle. Valtakunnallinen ennaltaehkäisevän työn seurantajärjestelmä AvoHILMO (avohoidon ilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen) otettiin käyttöön vuonna 2011, minkä avulla tilastoidaan ja seurataan terveydenhuoltopalvelujen toteutumista, etenkin asetuksen mukaisen opiskeluterveydenhoidon toteutumista kunnissa.

Sora- lainsäädäntö (soveltumattomuuden ratkaisuja) on tullut voimaan 1.1.2012. Lakimuutos aiheuttaa muutoksia erityisesti seuraaviin asioihin: 4 Opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä tarkennetaan Mahdollistetaan opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se olisi turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua Säädetään oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön myös korkeakoulusektorilla Huumausainetestauksesta säädetään ko. koskevissa laiessa yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia vastaavasti Kurinpitosäännöksiä täsmennetään Koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen ja viranomaisten tietojensaanti varmistetaan Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset ja määräykset koskevat kaikkien alojen opiskelijoita sekä toisella asteella että korkeakoulussa. Opiskelijoiden huumausainetestauksella pyritään estämään huumausaineiden käytöstä aiheutuvat vaaratilanteet. Päihtyneeksi epäilty opiskelija on testattava viivytyksettä. Vain koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan testaukseen. Virkaajan ulkopuolinen viivytyksetön testaus vaatii koulutuksen järjestäjältä tai korkeakoululta etukäteen laaditun huolellisen suunnitelman. Lisäksi on tärkeää huomioida, että näytteenottajien on oltava perehtyneitä huumausainetestaukseen, minkä vuoksi näytteitä ei voida ottaa kaikissa päivystävissä terveydenhuollon yksiköissä. Opiskeluun liittyvässä huumausainetestauksessa opiskeluterveydenhuolto on luonteva taho koordinoimaan testiin lähettämistä, testitulosten tulkintaa ja testituloksista ilmoittamista. Kun opiskelija velvoitetaan huumausainetestaukseen, tulee hänelle testituloksesta riippumatta tehdä opiskeluterveydenhuollossa aina erityisen tarpeen arviointi. Terveydenhuollon keskeinen tehtävä on varmistaa, että opiskelija saa tarvitsemansa hoidon. Terveydenhuollossa lääkäri tai huumausainetestaukseen perehtynyt terveydenhoitaja haastattelee ja tutkii opiskelijan ennen huumausainelähetteen tekoa. Huumausainetestaukseen perehtyneeksi terveydenhoitajaksi katsotaan terveydenhoitaja, joka on osallistunut sosiaali- ja terveysministeriön. Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdessä järjestämään koulutukseen tai muuhun vastaavaan koulutukseen, jossa käsitellään huumausainetesteihin liittyvää lainsäädäntöä, testien tekemisen hyviä käytäntöjä sekä todistusten laatimista. Varmistetun positiivisen testituloksen voi vastaavasti tulkita vain huumausainetestaukseen edellä mainitun koulutuksen kautta perehtynyt lääkäri. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) vahvistettiin 30.12.2013. Se tuli voimaan 1.8.2014. Perusopetuslaissa olevat oppilashuollon järjestämistä koskevat 31 a 2-4 momentit kumottiin. Laki koskee esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Lain tarkoituksena on Edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä.

5 Edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä turvata varhainen tuki sitä tarvitseville turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Tavoitteena on siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan. Turvaamalla varhainen tuki oppilaille ja opiskelijoille koulussa voidaan tarjota matalan kynnyksen palvelua ja välttää raskaampia toimenpiteitä. Laissa on kiinnitetty erityistä huomiota yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, jota pidetään ensisijaisena, mutta opiskelijoilla on oikeus myös yksilökohtaiseen opiskelijahuoltoon. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa laissa säädetyssä määräajassa. Laissa säädetään myös terveydenhoitajan ja lääkärin saavutettavuudesta sekä kuraattoreiden kelpoisuudesta. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen tulee tiedottaa opiskeluhuollosta. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada yhteys opiskeluterveydenhuoltoon virka-aikana. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 :n mukaisesti. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: 1. oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein 2. opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti 3. terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto mukaan lukien 4. opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen.

6 Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveydenhuoltolain 17 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat 2 ja 3 luvussa säädettyjen terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi: 1) mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus 2) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut, jotka sisältävät seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskevan neuvonnan, hedelmättömyyden ehkäisyn, seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen tukemisen, sukupuolitautien torjunnan ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyn sekä seksuaaliterveyteen liittyvän muun neuvonnan ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen 3) suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun- ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman 4) muut perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä jatkohoitoon ohjaus. Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jonka on edistettävä opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. 1.2 Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.6.2010 kaupunkitason strategian, jonka visiona on vuoteen 2020 Kuopio on 150000 asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Kaupungin toimintaa ohjaavat seuraavat arvot ja periaatteet: rohkeus ennakkoluulottomuus ja asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen yhdessä tekeminen, sitoutuminen, luottamus yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta ja sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisestä vuorovaikutuksessa luovuus uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista kehittämiselle otollisessa ilmapiirissä asiakaslähtöisyys kuntalaisten mukaan ottaminen toiminnan ja palvelun kehittämiseen, asiakaslähtöinen palveluasenne, asiakaspalautteiden kerääminen ja palveluiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita Yksi Kuopion neljästä strategisesta päämäärästä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Terveydenhoitotyön suunnittelulle merkittäviä kriittisiä menestystekijöitä ovat asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä riittävä taloudellinen liikkumavara. Terveyspalveluiden alueella aiemmin tehdyn strategian mukaisesti opiskeluterveydenhuollon toteutuksessa huomioidaan seuraavat linjaukset: - laatusuositusten ja asetuksen mukainen toiminta henkilöstöresurssien täyttyessä

7 - tiivis yhteistyö oppilaitosten henkilöstön ja opiskelijahuollon kanssa (resurssien sallimissa rajoissa vrt. työajan tehokas käyttö) - riittävien, toimivien ja työturvallisten tilaratkaisujen toteuttaminen - toimintasuunnitelman laadinta valtuustokausittain neljän vuoden välein ja toimintasuunnitelman arviointi ja päivittäminen vuosittain - toimintakertomusten laadinta vuosittain - palveluketjujen ja hoitopolkujen sekä varhaisen puuttumisen mallien kehittämiseen osallistuminen muiden asiantuntijatahojen kanssa keskeisten kansanterveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi (esim. lihavuus, syömishäiriöt, masennus, päihteidenkäyttö, perheväkivalta, erityisen tuen tarpeessa olevien huomioon ottaminen) - päihdekyselyn ja varhaisen puuttumisen mallin toteuttaminen - nuorten mielenterveyden tukeminen ja masennuksen tunnistaminen - yhteistyö korkea-asteen oppilaitosten kanssa terveyden edistämiseksi Terveydenhoitoyksikkö järjestää ja tuottaa kaikenikäisille asiakkailleen lähetteettömiä, terveyttä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä peruspalveluja. Varhainen mukaantulo ja varhainen tuki ovat keskeinen tavoite nuorten kanssa työskennellessä. Terveydenhoitoyksikön yleisenä periaatteena on ohjata ja tukea asiakkaidensa valintoja sekä kannustaa heitä ottamaan vastuu oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämisessä ja ylläpitämisessä. Toiminnan periaatteisiin kuuluu keskeisenä myös tiivis ja joustava yhteistyö eri palvelualueiden, palveluprosesseissa toimivien ammattilaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Palveluissa on keskeistä ennaltaehkäisevien palvelujen tehostaminen asiakaslähtöisemmiksi ja kustannusvaikuttaviksi. Lisäksi palveluissa on tavoitteena henkilöstövoimavarojen suunnitelmallinen ja tuottava käyttö. (Perusturvan ja terveydenhuollon käyttösuunnitelma vuodelle 2014). Opiskeluterveydenhuolto pyrkii tarjoamaan Kuopiossa opiskeleville kuopiolaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille opiskelijoille yksilöllisiä, laadukkaita ja kustannustehokkaita opiskeluterveydenhuollon palveluja. 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Opiskeluterveydenhuollon tavoitteet Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä, järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluita ja edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Lisäksi opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen.

8 2.2 Opiskeluterveydenhuollon perustehtävät osallistua oppilaitosten terveydellisten olojen tarkastuksiin ja tarvittaessa oppilaitosten sisäilmatyöryhmiin toimia tarvittaessa asiantuntijana oppilaitosten ensiapuvalmiuden järjestämisessä. seurata, arvioida ja edistää opiskelijan hyvinvointia, opiskelukykyä ja terveyttä. osallistua oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen muun opiskeluhuoltohenkilöstön, opetushenkilöstön, yhteistyötahojen ja erikoisyksiköiden kanssa. toteuttaa terveystarkastuksia ja seulontatutkimuksia opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. järjestää äkillisesti sairastuneiden opiskelijoiden ja opiskelupäivän aikana sattuneiden tapaturmien hoito tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja tarvittaessa osallistua yhdessä opettajien, opiskeluhuollon, omalääkäreiden, sosiaalitoimen ja muiden erikoisyksiköiden kanssa hoitosuunnitelman laatimiseen tunnistaa ja puuttua opiskelijan riskikäyttäytymiseen huolehtia suosituksen mukaisten rokotusten antamisesta/ tiedottamisesta perehdyttää omalta osaltaan uudet työntekijät. toimia tarvittaessa asiantuntijana terveyskasvatusoppituntien suunnittelussa ja toteutuksessa toteuttaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen palveluita raskaudenehkäisypalvelut mukaan lukien suorittaa kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastukset edistämiseen toteuttaa tarttuvien tautien seulontaa, ennaltaehkäisyä ja hoitoonohjausta antaa neuvontaa ja ohjausta eri koulutusammattien terveydellisiin vaatimuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn sekä työsuojeluun liittyvissä asioissa osallistua yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ja tarvittaessa yksilölliseen opiskeluhuoltoon sekä AMK:n opiskelijoiden hyvinvointityöryhmiin 2.3 Kuopion opiskeluterveydenhuollon tavoitteet ja painopistealueet vuosille 2013 2016 Kuopion opiskeluterveydenhuollon tavoitteeksi ja painopistealueeksi asetetaan vuosille 2013 2016 opiskelijan hyvän terveyden, opiskelukyvyn ja elämähallinnan taitojen edistäminen. Painopistealueissa on otettu huomioon Kuopion hyvinvointisuunnitelman 2013-2016 sekä mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2013-2020 tavoitteita ja painopistealueita. Opiskeluterveydenhuollon asiakastapaamisissa kiinnitetään tehostetusti huomiota hyvän arkirytmin hallintaan (riittävä uni, lepo, liikunta, terveelliset ja säännölliset ateriat), riskikäyttäytymiseen (päihteiden liikakäyttö, seksuaaliterveyteen liittyvät riskit) ja painonhallintaan (syömishäiriöt ja ylipaino). Lisäksi jatketaan tehostetusti opiskelijoiden mielenterveyden tukemista ja ongelmien varhaista tunnistamista.

9 Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) toteuttaa kahden vuoden välein kouluterveyskyselyn, jolloin saadaan ajantasaista, paikallista ja valtakunnallista tietoa myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden terveydentilasta ja terveystottumuksista, hyvinvoinnista sekä koulu- ja elinoloista. Lisäksi vuonna 2012 toteutetaan valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Kyselyjen tuloksia hyödynnetään Kuopion kaupungin opiskeluterveydenhuollon tavoitteiden ja painopistealueiden päivittämisessä. 2.3.1 Vuoden 2015 painopistealueet Lukuvuonna 2015-2016 opiskeluterveydenhuollossa opiskelijaa autetaan löytämään niitä asioita, jotka tukevat hänen omaa hyvää arjen hallintaa ja opiskelukykyään. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa 2014 2020 nostetaan painopisteeksi lapset ja nuoret sekä miehet. Nuorten seksuaali- ja lisääntymispalvelujen tulee olla esteettömiä, helposti saavutettavissa sekä fyysisesti, taloudelliseesti että psykososiaalisesti ja niissä tulee huomioida sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat melko yleisiä nuorten arjessa. Kouluterveyskyselyn vuonna 2013 mukaan n. 20 % on kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti. Yhtenä toimenpide-ehdotuksena toimintaohjelma nostaa opiskeluterveydenhuollon roolin eli opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee tehostaa seksuaaliohjausta ja tarvittaessa ohjata nuorta seksuaali- ja parisuhdeneuvontaan. Lisäksi toimintaohjelmassa korostetaan, että seksuaalisuuden puheeksi ottaminen tulee vakiintua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintaohjelma ja kouluterveyskyselyn tulokset huomioiden opiskeluterveydenhuollon painopisteeksi nostetaan seksuaalisuuden puheeksi ottaminen sekä mahdollisen seksuaalisen häirinnän ja väkivallan tunnistaminen. Opiskeluterveydenhuollossa tuetaan opiskelijan seksuaalisuutta ja seksuaaliterveyttä tarjoamalla mahdollisuutta keskustella aiheeseen liittyvistä asioista vastaanottokäynneillä ja terveystarkastuksissa. Erityisesti huomioidaan poikien ja nuorten miesten neuvontatarpeet. Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksissa kysytään kaikilta opiskelijoilta mahdollisista seksuaalisen häirinnän kokemuksista. Asian puheeksi ottamisella ja tietoisuuden lisäämisellä pyritään vähentämään seksuaalista häirintää. Lisäksi opiskeluterveydenhuollossa on tarjolla seksuaalineuvojan vastaanottopalveluja. Terve Kuopio kioski mallin mukaista matalan kynnyksen palvelua jatketaan tarjoamalla opiskelijoille vastaanottoa ilman ajanvarausta kaikissa opiskeluterveydenhoidon toimipisteissä. Lisäksi opiskelijat voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan päivittäisillä puhelintunneilla, Wilman ja sähköisen asioinnin kautta. Verkkopuntari ryhmätoimintaa jatketaan. Etsivän työn ja lisätukea tarvitsevien tilastotiedon keräämiseen kehitetään pegasos-ohjelmaan selkeämpi malli.

10 Pegasoksen sähköistä asiointia kehitetään vastaamaan opiskeluterveydenhuollon tarpeita mm. tekstiviestimuistutus, sähköinen viestintä, ajanvaraus ja terveyskysely. 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat Kuopion kaupungin opiskeluterveydenhuollon asiakkaina on suunnitteluvuoden alkaessa (30.9.2014) yhteensä 11300 opiskelijaa, joista lukiolaisia 2118, 2. asteen ammattiopiskelijoita 4603 ja ammattikorkeakouluopiskelijoita 4579. 3.2 Hallinto ja henkilöstö 3.2.1 Terveydenhoitoyksikön hallinto Kuopion palvelualueilla opiskeluterveydenhuolto sijoittuu Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueelle sekä 2. asteen osalta Kasvun ja Oppimisen palvelualueen kasvun ja oppimisen tuen avainprosessiin, jolle kuuluu toiminnan järjestämisvastuu. Hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Kasvun ja oppimisen tuen johtajana toimii Juha Parkkisenniemi. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä vastaa Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue. Terveydenhuollon palvelujen avohoidon palvelujen asiakkuusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari Saarinen. Koko terveydenhoidon palvelujen toiminnasta vastaavana palvelupäällikkönä toimii Kristiina Mäki ja opiskeluterveydenhoidosta vastaavana terveydenhoitajana Anne Röppänen. Toiminnallisesta johtamisesta vastaa Terveydenhoidon johtoryhmä (TH-jory), johon kuuluvat yksikön päällikkö, apulaisylilääkärit, palveluesimiehet ja vastaava terveydenhoitaja. Opiskeluhuollon koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä vastaa vastaava terveydenhoitaja Anne Röppänen ja opiskeluterveydenhuollosta vastaava lääkäri ayl, avopediatri Kaj Korhonen, joka toimii terveydenhoitoyksikön lääkäreiden esimiehenä. Opiskeluterveydenhuollon lääkäreiden tiimivetäjänä toimii lääkäri Tiia Rissanen. Koordinointi- ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Kasvun ja oppimisen tuen johtajan kanssa. Sektorityötä tekevien omalääkäreiden esimiehinä toimivat vs.ayl Erja Koistinen toistaiseksi (koillinen, keskinen alue, Riistavesi ja Vehmersalmi) ja vs. yl Pertti Lipponen (läntinen, eteläinen ja Pyörön aluesekä Maaninka ja Karttula) sekä vastaava tkl Heikki Väänänen (Nilsiä). Henkilöstön edustajista ja esimiehistä koostuva terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi toimii toimintoja suunnittelevana ja kehittävänä yhteistyöelimenä. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda

ryhmän käsiteltäväksi ideoita ja kehittämistarpeita henkilöstön edustajien kautta. Henkilöstötiimi toimii kaksisuuntaisena tiedotuskanavana. 11 3.2.2 Henkilöstö Opiskeluterveydenhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitajat ja lääkärit. He vastaavat yhdessä opiskeluterveydenhuollon kehittämisestä ja toteuttamisesta tätä toimintasuunnitelmaa soveltaen asiantuntijalääkäreiden ja terveydenhoidon esimiesten kanssa. Opiskeluterveydenhuollossa työskentelee 16 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 14.2 henkilötyövuotta. Kullakin terveydenhoitajalla on lukuvuoden aikana hoidettavanaan keskimäärin 640 opiskelijaa 2. asteen oppilaitoksissa ja 706 opiskelijaa lukioissa sekä 1123 opiskelijaa ammattikorkeakouluissa. Koulujen loma-aikoina opiskeluterveydenhoitajien työpanos ohjataan osittain äitiys- sekä lastenneuvolan sijaistuksiin ja pääosin papa- joukkotarkastusnäytteidenottoon, jotka tehdään keskitetysti kesän aikana. (Suositus 600-800 keskiasteen opiskelijaa tai lukiolaista/terveydenhoitaja ja 800 1000 AMK opiskelijaa/terveydenhoitaja). Henkilöstöresurssia kohdennetaan asetuksen mukaisten ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveystarkastusten määrän mukaan. Lääkärityötä opiskeluterveydenhuolto saa keskimäärin neljän lääkärin verran niinä viikkoina, jolloin oppilaitokset toimivat. Oppilaitosten loma-aikoina, niiltä osin kun lääkärit eivät ole vuosilomilla, heidän työpanoksensa ohjataan äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloiden/sihti-nuorten vastaanoton/päivystyksen/kotisairaanhoidon/omalääkärivastaanoton sisäiseen sijaistukseen. Lääkärityö on hyvin sirpaleista, koska 4 henkilötyövuotta on jaettu omalääkärijärjestelmän sektorityöstä johtuen 35 eri lääkärin kesken. Lisäksi Tuusniemen lukiota hoitaa yksi lääkäri. Määrä on teoriassa valtakunnallisten, asetuksen pohjana olevien suositusten mukainen (päätoimisella lääkärillä 2 100 nuorta ja sektorilääkärillä 2 500-3 000 nuorta). Käytännössä opiskeluterveydenhuollon lääkärityö kuitenkin kärsii jatkuvista vajeista johtuen lääkäreiden varahenkilöjärjestelmän puuttumisesta, minkä vuoksi erinäisiä virkavapauksia ei yleensä voida sijaistaa vaan aikoja joudutaan perumaan. Terveydenhoitajalla on mahdollisuus konsultoida ei-kiireellisissä asioissa puhelimitse tai sähköisesti opiskeluterveydenhuollon lääkäreitä, opiskelijan oman alueen lääkäriä tai erityistyöntekijöitä (esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluista, kuntoutuksesta). Kiireellisissä asioissa on mahdollisuus konsultoida päivystävää terveyskeskuslääkäriä tai erityistapauksissa KYSin nuorisopsykiatria.

12 3.3 Toimitilat Opiskeluterveydenhuolto järjestään lukioissa oppilaitoksen yhteydessä olevissa tiloissa 1.5.2015 saakka, minkä jälkeen Kuopion lyseon ja musiikkilukion sekä Kallaveden lukion toiminnot keskitetään pääterveysaseman 4. kerroksen tiloihin. Samaan tilaan keskitetään myös ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltopalvelut, jotka toimivat 1.5.2014 asti Suokatu 40 B, 3. krs. tiloissa. 2. asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto järjestetään osin oppilaitoksilla ja osin keskitettynä erilliseen toimipisteeseen. Opiskeluterveydenhuollon toimitiloissa on osin puutteita muun muassa työturvallisuuteen liittyen. Opiskeluterveydenhuollon lääkäripalveluita annetaan osin oppilaitoksilla ja osin terveysasemilla. 4. OPISKELIJAN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUOPION OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA 4.1 Valtakunnallinen asetus Valtioneuvoston antaman asetuksen (338/2011) tarkoituksena on varmistaa, että opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus määrittää palveluiden minimitason. Tavoitteena on vahvistaa terveydenedistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä. Uusia toimintaperiaatteita, jotka on otettava huomioon työnmitoituksessa ovat varhainen puuttuminen, etsivä työ sekä vertaisryhmien ohjaaminen. Asetuksen 3 :n 1 momentin 1-4 kohdissa tarkoitetaan ammatillista ja lukiokoulutusta. Opiskelijalle, joka opiskelee lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa (aikuiskoulutuksessa, kansanopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa; pelastusopistoissa ja pelastusalan oppilaitoksissa muussa kuin ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa), tulee järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä; lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Lääkärintarkastus tulee myös tehdä ensimmäisenä opiskeluvuotena erityisopiskelijoille sekä opiskelijoille, joilla on opiskelualaan tai tulevaan ammattiin vaikuttava pitkäaikaissairaus tai vamma. Asetuksen 3 :n 1 momentin kohdissa 5-9 ja 10 tarkoitetaan ammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa opiskelevia opiskelijoita. Opiskelijalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa tulee tehdä ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, jonka perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus.

13 Asetuksen mukaan tulee määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarve pyrkiä selvittämään. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista terveystarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla ja heidän tuen ja asioiden jatkoselvittelyn terve voi olla keskimääräistä suurempi. 4.2 Kuopion kaupungin tarkastusohjelma ja tarveharkintaiset käynnit Lukiolaisten terveystarkastukset Kaikki lukion aloittaneet opiskelijat kutsutaan terveydenhoitajan tarkastukseen, jossa käydään läpi opiskelijan ennalta täyttämä terveyskyselylomake. Lisäksi tytöille järjestetään ensimmäisenä opintovuonna lääkärintarkastus (tai viimeistään toisena opintovuonna). Poikien lääkärin tarkastukset järjestetään kutsuntojen ennakkoterveystarkastusten yhteydessä keväällä pääsääntöisesti toisena opiskeluvuotena. Toisella asteella opiskelevien terveystarkastukset Kaikki toisen asteen aloittaneet opiskelijat kutsutaan ensimmäisenä opintovuonna terveydenhoitajan tarkastukseen, jossa käydään läpi opiskelijan ennalta täyttämä terveyskyselylomake. Terveystarkastukset aloitetaan ryhmistä, joiden ammattiin/koulutukseen liittyy terveydellisiä riskejä (esim. melu, pöly, tapaturmat, tartuntatautiriskit, biologiset ym. altisteet). Naisille ja armeijaiän ohittaneille miehille järjestetään lisäksi lääkärintarkastus ensimmäisen opintovuoden aikana, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Jos tarkastusta ei pystytä järjestämään ensimmäisenä opintovuonna, järjestetään se toisena. Kutsuntaikäisten nuorten miesten lääkärintarkastukset järjestetään kutsuntojen ennakkoterveystarkastusten yhteydessä pääsääntöisesti toisena opiskeluvuotena keväällä. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien terveystarkastukset Kaikille ammattikorkeakoulussa aloittaville tutkinto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus terveyskyselyn täyttöön. Terveydenhoitaja käy läpi lomakkeet, joiden perusteella terveystarkastukseen kutsutaan opiskelijat, jotka: ovat terveyskyselyssä vastanneet haluavansa osallistua opiskeluterveydenhuollossa tehtävään terveystarkastukseen terveyskyselyn perusteella tarvitsevat terveydenhuollon ammattihenkilön apua tai ohjausta terveysongelmiensa selvittämiseksi tai hoitamiseksi terveyskyselyn perusteella arvioiden hyötyisivät terveydenhuollon interventiosta riskikäyttäytymisen, epäterveellisten terveystottumusten tai muiden terveysriskien vuoksi.

14 Ammattikorkeakoulussa opiskeleville kaikille röntgenhoitajaopiskelijoille tehdään opintojen alussa terveydenhoitajan ja lääkärin tekemä terveystarkastus (Stuk:n ohje, Säteilyluokkaan B kuuluvan työntekijän terveystarkkailu). Korkean tuberkuloosiriskin- ja muun infektioriskimaista tulevat vaihtoja tutkinto-opiskelijat sekä kaikki terveysalan opiskelualavaihtoon tulevat kutsutaan terveystarkastukseen. Ammattikorkeakouluopiskelijoita ohjataan hakeutumaan opiskeluterveydenhuollon vastaanotolle opiskelijoiden kokemansa omien tarpeiden mukaan missä tahansa opintojen vaiheessa. Tarveharkintaiset käynnit Tarveharkintaisia käyntejä tehdään opiskelijan tai opiskeluterveydenhuollon aloitteesta. Tarveharkintaiset käynnit järjestetään lisäkäynteinä terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotoilla tai kotikäynteinä erityisen tuen tarpeen ja hoidon arvioimiseksi, seuraamiseksi ja toteuttamiseksi. Osa lisäkäynneistä pystytään toteuttamaan opiskeluterveydenhuollossa ja osa ohjataan omalääkärille. Edelleen kehitetään käytössä olevaa etsivää työtä, mikä tarkoittaa yhteydenottoa opiskelijaan, jonka terveystarkastus jäänyt toteutumatta. Jos varattu terveystarkastus aika jää käyttämättä, ottaa terveydenhoitaja välittömästi yhteyttä opiskelijaan. Lukioiden ja 2. asteen oppilaitosten terveydenhoitaja seuraa opiskelijalistoista ja oppilaitosten tietojärjestelmän (Wilma) kautta lukukausittain tarkastusten toteutumista ja ottaa yhteyttä opiskelijoihin, jotka eivät ole tarkastuksessa käyneet. 4.3 Käytettävissä olevat mittarit ja muut arviointimenetelmät Nuorten mielialakyselyn avulla ohjataan nuori tarvittaessa masentuneen mielialaan laaditun hoitopolun mukaisiin avunsaantimahdollisuuksiin. Painopolun mukaan toteutetaan sekä varhaista interventiota että jatkohoitoon ohjausta kasvavien paino-ongelmien ehkäisynä Väestöliiton seksimittaria käytetään nuorten seksuaalisen riskikäyttäytymisen tunnistamiseen. SCOFF-syömishäiriöseulaa käytetään tarvittaessa syömishäiriötä tunnistaessa. Adsume, Audit C, Audit 10 kyselyjen ja mini-intervention avulla otetaan puheeksi päihteiden käyttö ja ohjataan tarvittaessa opiskeluterveydenhuollon lääkärille tai päihdepalvelusäätiöön. BDI21, vaihtoehtoisesti MARSD -mielialakyselyn avulla ohjataan nuori tarvittaessa masentuneen mielialaan laaditun hoitopolun mukaisiin avunsaantimahdollisuuksiin. 4.4 Rokotukset Opiskeluterveydenhuollossa annetaan valtakunnallisen yleisen rokotusohjelman mukaisia rokotuksia, kansainväliseen vaihtoon ja opintomatkoihin liittyviä rokotuksia sekä eri ammattialoille suositeltavia/vaadittavia rokotuksia. Opiskeluterveydenhoitajat huolehtivat myös opiskelijoiden influenssarokotuksista. Lisäksi annetaan ohjausta ja neuvontaa rokotuksiin liittyvissä asioissa ja

15 annetaan vapaavalintaisia, omakustanteisia rokotteita. Myös osa matkailijarokotuksista voidaan antaa opiskeluterveydenhoitajan vastaanotolla. Rokotussuunnitelmaa vaativat matkailijarokotukset (esim. keltakuume-rokotus) tarjotaan keskitetysti rokotusvastaanotolla (Suokatu 40 B) tai terveysasemilla. Vuonna 2015 tullaan aloittamaan Hepatiitti B-rokotukset kaikille tartuntariskissä oleville opiskelijoille mm. hoitoala, mikäli lakiesitys menee läpi. 4.5 Suun terveydenhuolto Hammashuollosta vastaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti terveydenhuollon palvelualueen suun terveydenhuollon yksikkö. Opiskelijoille tiedotetaan hammashuollon palveluista. 4.6 Sairaanhoito Opiskelija voi tulla opiskeluterveydenhoitajalle avovastaanotolle sairauden vuoksi. Lääkärin vastaanotolla hoidetaan ensisijaisesti opiskelukykyyn vaikuttavia sairaudenhoidollisia käyntejä. Lisäksi hoidetaan opiskelijoiden sairaanhoidolliset käynnit resurssien mukaan joko opiskeluterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla tai ohjataan oman alueen lääkärin vastaanotolle. 5. OPPILAITOKSEN TYÖOLOJEN JA YMPÄRISTÖN TERVEYDELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA JA ENSISPUVALMIUS 5.1 Työolojen ja työympäristön terveellisyyden sekä turvallisuuden valvonta Oppilaitosten työ- ja opiskeluoloja tulee arvioida samanaikaisesti sekä henkilökunnan että opiskelijoiden näkökulmasta vähintään joka kolmas vuosi. Oppilaitosten työolojen selvittämisessä voidaan soveltaa työterveyshuollossa vakiintuneita työpaikkaselvityksen menetelmiä. Työterveyshoitaja informoi tarkastusajankohdasta rehtoria, joka informoi edelleen opiskeluterveydenhoitajaa. Mukana tarkastuskierroksella ovat myös ympäristöterveystarkastaja, työsuojeluvaltuutettu ja kiinteistönhoitaja sekä muuta henkilökuntaa tarpeen mukaan. Yleensä ympäristöterveystarkastaja tekee käynnistä yhteenvedon, joka lähetetään oppilaitoksille ja tilakeskukselle. Lisäksi opiskeluterveydenhoitaja osallistuu tarvittaessa oppilaitosten sisäilmatyöryhmiin. 5.2 Ensiapuvalmius Koulutuksen järjestäjä on vastuussa opiskelijoiden ja oppilaitoksen henkilöstön turvallisuudesta ja kriisitilanteiden hallinnasta. Toiminnasta vastaa kunkin oppilaitoksen rehtori. Oppilaitoksilla tulee olla tapaturma- ja hätätilanteisiin selkeät toimintaohjeet. Oppilaitos vastaa ensiapukaapeista. Terveydenhoitaja antaa tarvittaessa asiantuntija-apua.

16 6. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI Keskeisinä yhteistyötahoina ovat mm. opiskelijat, opiskelijatutorit, oppilaskunnan edustajat, vanhemmat, moniammatilliset asiantuntijaryhmät, opiskeluhuoltoryhmät, opettajat, erityisopettajat, oppilaitosten ja opiskeluhuollon muu henkilöstö, sosiaalityö, suun terveydenhuolto, terveystoimen erikoisyksiköt, seurakunnan opiskelijatyö, päihdepalvelusäätiö, kriisikeskus ja poliisi. Opiskeluterveydenhuollon henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Ammatillisesta koulutuksesta annettu laki 42. pykälässä ja lukiolaissa 32. pykälässä säädetään, jotta opiskeluterveydenhuollosta ja opetuksen järjestämisestä vastaavat henkilöt saavat salassapitosäännösten estämättä antaa toisilleen ja koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijasta. Uuden nuorisolain (7 c ) mukaan viranomaisilla on lisäksi ilmoitusvelvollisuus alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa tai vapautetaan varusmies- tai siviilipalvelusta tai keskeyttää palveluksen. 7. OPISKELUTERVEYDENHUOLTO MUUTOKSISSA JA HAASTEISSA Opiskeluterveydenhuollon toiminnan ohjaus ja resurssointi (järjestysvastuu) on lukioiden ja ammatillisen 2. asteen osalta kasvun ja oppimisen palvelualueella ja tuottamisvastuu terveydenhuollon palvelualueella. Vuosittainen palvelusopimus laaditaan yhdessä näiden palvelualueiden kanssa. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuu on terveydenhuollon palvelualueella. Tiukan budjetoinnin aikana opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottaminen asetuksen mukaan on haasteellista. Asetuksen myötä terveydenhoitajan työnkuva muuttui paljon, ja terveydenhoitajat voivat huolehtia aiempaa kokonaisvaltaisemmin opiskelijoiden fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Vuoden 2013 aikana aloitetaan systemaattinen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaseulonta ja otetaan käyttöön moniammatillisesti kehitetty hoitopolku väkivaltaa kokeneille. Uusien toimintatapojen käyttöönotto on vaati henkilöstön koulutusta. Oman ammattitaidon ylläpitäminen sekä työn sisällön jatkuva kehittäminen edellyttää aikaa perehtymiseen ja kouluttautumiseen. Työn sisällön haasteiden nopeat muutokset, esimerkiksi terveydelliset ympäristötekijät, tietoteknologinen kehittyminen ja yhteiskunnalliset kysymykset edellyttävät terveydenhoitajalta asioihin perehtymistä ja nopeaa reagointia. Kansallinen terveysarkisto KanTa otettiin Kuopiossa käyttöön toukokuussa 2014. Kansallinen terveysarkisto on tarkoitettu palvelemaan sekä terveydenhuollon ammattilaisia että kaikkia terveyspalvelujen käyttäjiä. KanTa-palveluihin kuuluvat sähköinen lääkemääräys, potilastiedon arkisto

ja mahdollisuus katsoa omia terveystietojaan netin kautta (Omakanta). Tämä tuo haastetta opiskeluterveydenhoidon rakenteisen kirjaamisen osaamiseen ja koulutukseen. 17 Lastensuojelun tarve ja sitä myötä lastensuojelumenot ovat kasvaneet Kuopiossa nopeasti. Lisäksi erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on paljon. Jotta huolestuttava kehitystrendi saataisiin käännetyksi myönteisemmäksi, tarvitaan kaupungin strategian edellyttämää moniammatillista yhteistyötä, varhaista puuttumista opiskeluterveydenhuollon ja oppilaitosten yhteistyönä sekä erityisesti tiivistyvää yhteistoimintaa muiden yhteistyötahojen kanssa. Erityistuen järjestäminen viiveettä tulee jatkossakin olemaan haasteellista erityistyöntekijöiden (mm. psykologit, kuraattorit psykiatrinen sairaanhoitaja) vajaan resurssoinnin vuoksi. 8. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 8.1 Perehdytys Esimiehet vastaavat uuden työntekijän perehdyttämisestä. Uusille terveydenhoitajille on päivitetty henkilökohtainen perehdytyskansio ja jokaiselle laaditaan perehdytysohjelma (3-5 päivää) sekä nimetään tutor-terveydenhoitaja työtehtävien mukaan. Opiskeluterveydenhoidon tiimivetäjälääkäri Tiia Rissanen perehdyttää opiskeluterveydenhuollon lääkärit. Terveydenhoitajat voivat osallistua halutessaan työkiertoon. 8.2 Kokoukset ja kehittämispäivät Terveydenhoitajilla on kerran kuukaudessa yhteinen kokous. Terveydenhoidon palvelujen koko yksikön kehittämispäivä järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Opiskeluterveydenhuollon omia kehittämispäiviä työn sisältöjen ja toimintatapojen kehittämiseksi järjestetään tarpeen mukaan. 8.3 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Työntekijän ammatillisista kehittymistoiveista ja erityismielenkiinnon kohteista keskustellaan ja luodaan työntekijälle oma henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Kehityskeskusteluun valmistautumista varten työntekijät saavat ennakkoon täytettäväksi keskustelua ohjaavan lomakkeen. Vuonna 2015 otetaan käyttöön kaupungin KuntaHr-järjestelmään tehty oman osaamisen arviointijärjestelmä ja sen sisällä toteutuvat kehityskeskustelut. Työn sisältöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi järjestetään tarpeen mukaan ryhmäkehityskeskusteluja.

18 8.4 Koulutus Täydennyskoulutuksessa noudatetaan STM:n täydennyskoulutussuositusta ja sosiaali- ja terveyskeskuksen ohjeistusta. Sisäistä täydennyskoulutusta järjestetään tarvittaessa. Yksityiskohtaiset koulutusaiheet sovitaan puolivuosittain yksikön johtoryhmässä strategiset painopistealueet sekä kaupungin muiden toimintayksiköiden toimintasuunnitelmat ja henkilöstön toiveet huomioon ottaen. Hoitohenkilöstö päivittää kolmen vuoden välein LOP- lääkehoitokoulutukset verkkoympäristössä yhteistyössä KYS:n kanssa. Tietoturvan ja tietosuojakoulutusverkkoympäristössä (Navisec) suoritetaan kerran vuodessa. Käytössä olevien eri tietojärjestelmien ( Pegasos potilastietojärjestelmä jne.) päivityskoulutukset järjestetään tarpeenmukaisesti oman yksikön sisällä. KYS:n nuorisopsykiatrian kanssa järjestetään 1-3 vuoden välein yhteistyö-koulutuspäiviä ja lisäksi tehdään kehittämisyhteistyötä nuorten mielenterveysyksikön kanssa. Valtakunnallisia täydennyskoulutuspäiviä (mm. valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät, opiskeluterveydenhoidon päivät) järjestävät useat tahot. Koulutuksiin osallistutaan määrärahojen asettamissa rajoissa. Koulutuspalautteita pyritään käsittelemään yhteisissä kokouksissa tai työyksikön keskuudessa. Koulutuksista nostetaan esiin työn sisältöä kehittäviä asioita. Opiskeluterveydenhuollon haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa erilaisten työ- ja toimintamenetelmien kehittämistä, päivittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhoitajista koottu opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmä toimii esimiehen apuna uusien käytäntöjen luomisessa ja käyttöönottamisessa tuoden suunnitteluun työntekijän näkökulmaa. Vuonna 2015 osallistutaan THL:n ja Työterveyslaitoksen yhteisesti järjestämään Sora-lain säädöksen mukaiseen huumausainekoulutukseen. 8.5. Työnohjaus Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- ja ryhmätyönohjaukseen ei ole pystytty edelleenkään varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjauksen puute nousee jatkuvasti esille. Työnohjausta on annettu mahdollisuuksien mukaan mm. ryhmätyönohjauksena. Työnohjaajakoulutuksessa olevien henkilöiden opiskeluun liittyviä maksuttomia työnohjausryhmiä otetaan tarjottaessa vastaan. Työntekijät voivat keskenään kokoontua tarvittaessa pohtimaan työhönsä ja työn kehittämiseen liittyviä ongelmallisia tai haasteellisia asioita.

19 9. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Opiskeluterveydenhoidon toiminnasta tehdään neljän vuoden välein toimintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain yhteistyössä kasvun ja oppimisen palvelualueen ja sosiaalityön kanssa. Toimintasuunnitelma on lautakunnan hyväksynnän jälkeen nähtävissä kaupungin www- sivuilla. Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. Vuoden 2012 talousarviossa mitataan kaupunkitasoisesti lasten ja nuorten pärjäämistä. Mittaroinnin pohjalta on annettu seuraavat kaupunkitasoiset hyvinvointilupaukset: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17 vuotiaiden lasten osuus laskee (v. 2009: 2.0 %) Koulutuspaikan saa yhä useampi nuori 17 24 vuotiaista (v. 2009: 91.6 %) Opiskeluterveydenhuolto pyrkii osaltaan täyttämään näitä hyvinvointilupauksia, mm. laatimalla tavoitteita tukevia palvelulupauksia ja seuraamalla niiden toteutumista. Asiakas- ja henkilökunnan tyytyväisyyskyselyt toteutetaan palvelualueiden suunnitelmien mukaisesti. Tulokset käsitellään henkilökuntakokouksissa. Asiakkaiden henkilökunnalle suullisesti antama palaute ja mahdolliset valitukset välitetään yksikön johtoryhmän käsiteltäviksi jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Yksittäistä työntekijää koskevat valitukset käsittelee esimies yhdessä työntekijän kanssa. Valtakunnallisen tilastoinnin ja raportoinnin ajantasaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi AvoHILMO- tilastointijärjestelmä on ollut käytössä 8.11.2011 lähtien. Ohjelmalla seurataan myös asetuksen 338/2011 mukaisten toimintojen toteutumista SPAT- koodeilla (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus). Asiakkailla on mahdollisuus täyttää joka toimipisteessä nimetön asiakaspalautelomake palautelaatikkoon. Palautteet käsitellään henkilöstötiimin kokouksissa. Valtakunnallisessa joka toinen vuosi toteutettavassa Kouluterveyskyselystä saadaan tietoa mm. kysymyksiä oppilashuollon tuen riittävyydestä sekä opiskeluterveydenhuollosta sekä tietoa, joka auttaa suuntaamaan opiskeluterveydenhuollon painotuksia vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin. Oma sisäinen laadunvalvonta seuraa toiminnan tuloksellisuutta. Jatkossa selvitetään vuosittain eriteltynä terveydenhoitajien ja lääkärien asiakas- ja käyntimäärät. Seurataan sekä terveystarkastusten määriä että ylimääräisiä käyntejä (varhainen puuttuminen, erityinen tuki ja etsivä työ). 10. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET Uusien kehittämis- ja tutkimushankkeiden tulee tukea kaupungin strategiaa ja opiskeluterveydenhuollon toiminnan kehittämistä. Hoitotyötä koskevat tutkimusluvat myöntää palvelupäällikkö ja lääkärityötä koskevat terveysjohtaja.

20 LÄHTEET Opiskeluterveydenhuollon opas STM julkaisuja 2006:12 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=28707&name=dlfe-3574.pdf Opiskeluterveys 2011 Duodecim Kuopion Hyvinvointisuunnitelma 2013-2016. Kuopion kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2013-2020. http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=168028cb-7169-4e7e-a7df- 4388e4ff7f43&groupId=12159 Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d =lastensuojelulaki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. 17.8.1992/785 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuoltoä Asetuksen (338/2011) perustelut ja soveltamisohjeet STM julkaisuja 2009:20 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1488784 Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013, Finlex) Sora-lainsäädäntö 2012 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110951 Laki perusopetuslain muuttamisesta (1288/2013, Finlex) Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (1290/2013, Finlex) Laki lukiolain muuttamisesta (1289/2013, Finlex) Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116162/thl_opas33_verkko.pdf?sequence=1