Lisäksi hakemukseen sisältyy suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta.

Itä-Suomi Päätös Nro 41/2012/1 Dnro ISAVI/8/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2012 ASIA HAKIJA Kyyrönsuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen sekä kosteikon rakentamista ja käyttöön ottamista koskevan toiminnan aloittamislupa, Kontiolahti Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Itä-Suomen aluehallintovirastoon 1.2.2012 saapunut hakemus koskee Kontiolahden kunnassa sijaitsevan Kyyrönsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Lupaa haetaan 64,7 ha:n suuruiselle tuotannossa olevalle alueelle. 25.5.2012 toimittamallaan pyynnöllä Vapo Oy hakee toiminnanaloittamislupaa kosteikon rakentamiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi hakemukseen sisältyy suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kyyrönsuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä- Suomen ympäristölupaviraston 30.9.2003 antamaan päätökseen Nro 82/03/2. Päätöksessä on ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettu määräys, jonka mukaan luvan saajan oli 1.2.2012 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, mikäli turvetuotantoa aiotaan jatkaa vuoden 2012 jälkeen. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 30.9.2003 antamallaan päätöksellä Nro 82/03/2 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Kyyrönsuon turvetuotantoon noin 246 hehtaarin suuruiselle tuotannossa olevalle alueelle. Lisäksi samas- ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

Alueen sijainti Alueen kaavoitustilanne 2(31) sa päätöksessä on myönnetty vesilain mukainen lupa kuivatusvesien johtamiseen toisen maalla oleviin ojiin. Ympäristölupaviraston päätöksessä määrättiin tarkistushakemukseen liitettäväksi voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi selvitykset ja tarkkailutulokset, joista oli annettu edellisessä päätöksessä lupamääräykset. Lisäksi tuli esittää suunnitelma jälkikäyttövaiheeseen tulevien alueiden kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Kyyrönsuon turvetuotantoalue sijaitsee Kontiolahden kunnassa, noin 7 km Joensuun keskustasta pohjoiseen ja noin 13 km Kontiolahden keskustasta lounaaseen. Ympäristöministeriön 20.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaavassa ei hankealueella ole kaavamerkintää. Välittömästi tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsee Jaamankankaan pohjavesialue. Kyyrönsuon etäisyys muodostumisalueesta on noin sata metriä. Tuotantoalueen eteläpuolella on taajamatoimintojen aluetta (A) ja pohjoispuolella maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MU). Siilaisenpuro kulkee läpi maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen, jolle on kaavaan merkitty myös viheryhteystarve. Ympäristöministeriö on vahvistanut 10.6.2010 myös Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheen. Kaavalla sovitetaan yhteen maa-ainesten- ja turpeenoton sekä luonnonsuojelun tarpeita. Hankealue on 2. vaiheen maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi (EO/tu). Tuotantoalueen pohjoispuolelle on merkitty energiahuollon alue (EN) ja alueen itäpuolella on Ukonvaaran harjumuodostuma. Ukonvaaran yhteydessä on virkistysalue. Turvetuotantoalueita koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta huomioiden sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia suunniteltaessa tulee huomioida erityisesti suopohjan ominaisuudet. Alueella on myös voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 29.12.2009. Yleiskaavassa on Kyyrönsuon alueella merkintä EO/tu (seudullisesti merkittävä turpeenottoalue). Siilaisenpuron ranta-alueet ovat pääosin virkistysaluetta. Puro on Noljakantien alapuoliselta osaltaan sekä jonkin matkaa myös rautatien pohjoisosaltaan merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi pienvedeksi (luo). Kyyrönsuon alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Siilaisenpuron ranta-alue on asemassa virkistysaluetta. Lähellä jokisuuta on länsirannalla pientalon korttelialue.

3(31) Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Hakijalla on Kyyrönsuolla turvetuotantoon yms. hankittua aluetta omistuksessaan 138 ha ja vuokrattuna 140,7 ha. Kunnostustyöt turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 1969. Tuotanto alueella on alkanut vuonna 1973. Tuotantoa on enimmillään ollut noin 390 hehtaarin alalla ja vuonna 2002 lupahakemuksen piirissä oli 246 hehtaaria tuotantoalaa. Vuoden 2012 jälkeen tuotanto loppuu lohkoilla 1 4 ja 8. Jatkossa tuotantoa on lohkoilla 5 7 yhteensä 64,7 ha:n alalla. Lohkon 5 tuotannossa oleva alue vuonna 2013 on 8,9 ha ja auma-aluetta on 0,8 ha, yhteensä 9,7 ha. Lohkosta poistuu 18,5 ha, joka siirtyy toiseen maankäyttömuotoon ja luovutetaan maanomistajalle. Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaaseen 3, joka toimii pumppausaltaana ja edelleen kosteikon kautta laskuojaan 1. Lohkon 6 tuotannossa oleva alue vuonna 2013 on 29,4 ha ja auma-aluetta on 6,6 ha, yhteensä 36 ha. Lohkosta poistuu 8,8 ha, joka siirtyy toiseen maankäyttömuotoon. Lohkosta on jo luovutettu 27,9 ha (ruokohelpialueena vuodesta 2004 lähtien, luovutus vuonna 2011). Tuotanto-alueen vedet johdetaan laskeutusaltaaseen 3, joka toimii pumppausaltaana ja edelleen kosteikon kautta laskuojaan 1. Luovutetun alueen ja poistuvan alueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden 5 ja 6 kautta laskuojaan 3. Lohkon 7 tuotannossa oleva alue vuonna 2013 on 18,2 ha. Tuotantoalue ja 0,8 ha auma-aluetta (lohkon4 puolella) ovat yhteensä 19,0 ha. Lohkosta poistuu 6,8 ha, joka siirtyy toiseen maankäyttömuotoon. Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaaseen 3, joka toimii pumppausaltaana ja edelleen kosteikon kautta laskuojaan 1. Poistuvan alueen vedet johdetaan laskeutusaltaan 1 kautta laskuojaan 1. Turvetta voidaan nostaa jäljellä olevilta tuotantoalueilta arviolta vielä noin 10 15 vuotta. Poistuma-arvio vuoteen 2015 mennessä on 15 ha ja vuoteen 2020 mennessä 40 ha. Turvetuotanto päättyy alueella arviolta vuonna 2025. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon, mistä päättää alueen maanomistaja. Tuotanto on pääosin jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla keräiltynä. Vuosittain tuotantoa on noin 30 50 vuorokauden aikana tuotantokaudella, toukosyyskuussa. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 30 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Jyrsinpolttoturpeen kuljetusmäärät ovat noin 250 ajosuoritetta lämmityskaudella 1.11. 30.4. Jyrsinpolttoturve on suunniteltu toimitettavaksi pääasiallisesti Joensuussa ja Kuopiossa sijaitseville voimalaitoksille. Mahdollinen ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet

4(31) ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen viljely, metsittäminen tai kosteikko. Hakemukseen on liitetty tarkempi suunnitelma alueen jälkihoidosta ja -käytöstä. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Kuivatusvesien käsittely ja johtaminen Nykytilassa Kyyrönsuolla vesienkäsittely on hoidettu laskeutusaltain ja virtaamansäädöllä. Alueilla on yhteensä yhdeksän laskeutusallasta, joiden purkupäässä on padottava putkipato. Vesienkäsittely vastaa vanhalla tuotantoalueella ns. perustasoa. Tuotantoon jäävällä alueella vesiensuojelun tehostaminen käsittää kosteikon rakentamisen tuotannosta jo aiemmin poistuneelle alueelle pumppaamoineen. Perustettava alue on heinittynyttä ja metsittynyttä. Kosteikko on pinta-alaltaan 7,3 hehtaaria, mikä käsittää 11,2 % valuma-alueen pinta-alasta. Kosteikon jälkeen vedet johdetaan laskuojaan 1 ja siitä edelleen Siilaisenpuroon. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Laskuojat ovat käytössä olevia ojia, joita ei tarvitse syventää. Vesistökuormitus Vuoden 2009 tarkkailuraportissa esitetyn laskelman mukaan Kyyrönsuon fosforikuormitus 202 ha:n tuotantoalalta oli 70 kg/v ja typpikuormitus vajaa 1 800 kg/v. Kuormituksen arviointia vaikeuttaa se, että virtaaman mittaaminen ja arviointi on haasteellista. Ominaiskuormituslukujen avulla laskettuna Kyyrönsuon nykyiseksi nettokuormitukseksi saatiin vuositasolla reilut 11 000 kg kiintoainetta, 54 kg fosforia ja 2 000 kg typpeä. Tuotantoon jäävien lohkojen 5, 6 ja 7 osuus tästä on noin 3 300 kg kiintoainetta, fosforia 16 kg ja typpeä 600 kg. Tuotannosta poistuvien lohkojen arvellaan kuormittavan vesistöä vielä 2 5 vuotta tuotannon lopettamisen jälkeen kiintoaineen osalta noin 8 000 kg/v, fosforin osalta 38 kg/v ja typen osalta noin 1 400 kg/v. Lohkojen 5, 6 ja 7 tulevaksi nettokuormitukseksi on arvioitu noin 1 700 kg kiintoainetta/v, fosforia 17 kg/v ja typpeä 350 kg/v. Kosteikon käyttöönoton myötä lohkojen 5 7 kuormituksen arvioidaan pienenevän kiintoaineen osalta noin 49 % ja typen osalta noin 40 %. Fosforin osalta kuormitus kasvaa noin 6 %.

5(31) Lohkojen 1, 2, 3, 4 ja 8 siirryttyä kokonaan muuhun maankäyttöön kuormitus pienenee tuotantoaluekäytössä vain lohkojen 5, 6 ja 7 ollessa toiminnassa kiintoaineen osalta noin 85 %, typen osalta noin 82 % ja fosforin osalta noin 68 %. Purkuvesistöjen kuvaus ja veden laatu Kyyrönsuo kuuluu Vuoksen vesistön Oriveden-Pyhäselän alueen (4.3) Pyhäselän alueeseen (4.32) ja tarkemmin Siilaisenpuron (4.325) valuma-alueeseen. Siilaisenpuron valuma-alueen pinta-ala on 48,05 km 2 ja järvisyys 0,04 %. Siilaisenpuron valuma-alueesta on kangasmaita 64 %, turvemaita 15 %, peltoa 14 % ja rakennettua aluetta 6 %. Kyyrönsuon Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan 64,7 ha alalta Siilaisenpuroon ja siitä edelleen reitti kulkee Pyhäselän Siilaisenlahteen. Virtaamat alapuolisessa vesistössä ovat havaintopisteen 4813 Rauanjoki (04.831, valuma-alueen pinta-ala 223 km 2 ja järvisyysprosentti 3,6 %) keskimääräisten (1991 2005) virtaama- ja valumatietojen (keskivirtaama 3,31 m 3 /s, keskiylivirtaama 28,5 m 3 /s, keskialivirtaama 0,39 m 3 /s) perusteella ovat seuraavat: keskivaluma 14,8 l/s/km 2 ; keskiylivaluma 127,8 l/s/km 2 ja keskialivaluma 1,7 l/s/km 2. Siilaistenpuron laskussa Pyhäselkään tuotantoalueen osuus on valuma-alueesta 1,3 % ja virtaamat seuraavat: keskiylivirtaama 6,14, keskivirtaama 0,71 ja keskialivirtaama 0,08 l/s/km 2. Siilaisenpurosta ja Pyhäselän Siilinlahdesta on saatavilla vedenlaatutietoja Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden yhteistarkkailun tarkkailuraporteista vuosilta 1997 2009; viimeisimmät raportit ovat vuosilta 2006 ja 2009. Siilaisenpurossa on kaksi havaintopistettä (Siilaisenpuro 42 ja Siilaisenpuro 46) ja Pyhäselän Siilaisenlahdessa yksi havaintopiste (Siilinlahti 179). Etenkin Siilaisenpuron ylemmän tarkkailupisteen virtaamamittaukset ovat laskennallisiin virtaamalukuihin nähden olennaisesti pienemmät. Virtaamamittaukset näyttäisivät viittaavan siihen, että suuri osa valuma-alueen vedestä purkautuu muuta kautta kuin Siilaisenpuroon. Näytteenoton yhteydessä laskeutusaltailta lähtenyt vesimäärä oli hyvin alhainen (yleensä alle 1 l/s, usein virtaamaa ei ollut lainkaan). Tarkkailuraportissa tulokset perustuvat Siilaisenpuron mittauspisteen 42 osalta todellisiin virtaamatietoihin. Laskeutusaltaista 3 ja 8 lähtevä vesi on ollut ajoittain hyvin hapanta, esim. lokakuussa 2009 laskeutusaltaasta 3 lähtevän veden ph oli 4,2. Tarkkailupisteessä 42 Siilaisenpuron vesi on ollut lievästi hapanta, jopa neutraalia. Fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella Siilaisenpuro on rehevä-/runsasravinteinen. Tarkkailupisteellä 42 kokonaistyppipitoisuuden vaihteluväli vuonna 2009 oli 790 1 200 µg/l; vuosien 1997 2009 keskiarvo on 1 425 µg/l. Kokonaistypen pitoisuus on alemmalla mittauspisteellä ollut ylempää korkeammalla tasolla, suurin ero 300 µg/l todettiin kesäkuun näytteenottokerralla. Asemien välillä on joen rannalla runsaasti peltoa, josta kokonaistyppipitoisuuden nousu todennäköisesti johtuu. Laskeutusaltaista 3 ja 8 lähtevän veden fosforipitoisuudet ovat näytteenottoajankohdasta riippuen vaihdelleet merkittävästi; altaan 8 osalta pitoisuus oli elokuussa erittäin suuri (140 µg/l), ja lokakuussa taas huomattavasti pienempi (28 µg/l). Pitkän ajan mediaaniarvo Siilaisenpuron asemalla 42 on 61 µg/l. Kiintoainepitoisuus laskeutusaltaista lähtevässä vedessä on vaihdellut välillä

6(31) 4 15 µg/l ja se on ollut samalla tasolla myös Siilaisenpuron asemalla 42. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella Siilaisenpuron vesi on keskihumuksinen, ajoittain jopa runsashumuksinen. Siilaisenlahden veden happipitoisuus on ollut tarkkailujaksolla 1997 2009 hyvä, eikä happipitoisuudessa ole todettavissa mitään kehityssuuntaa. Vesi on sekä talvella että avovesiaikaan luokiteltavissa humusleimaiseksi. Humuspitoisuuden keskiarvo on ollut keskimäärin 1 O 2 mg/ (COD Mn ) suurempi kuin ulompana Pyhäselällä. Kokonaistyppipitoisuuden keskiarvot (lopputalvi 468 µg/l, avovesikausi 448 µg/l) ovat samalla tasolla kuin etäämmällä Pyhäselällä. Fosforipitoisuuden keskiarvo ajanjaksolla 1997 2009 oli talvella 12 µg/l ja kesällä 13 µg/l. Fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella Siilaisenlahden vesi on niukkaravinteinen/keskiravinteinen. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella vesi on keskihumuksista. Klorofyllipitoisuuden (keskiarvo 6,7 µg/l) ja suppean levämäärityksen perusteella Siilaisenlahden vesi on luokiteltavissa lieväsi reheväksi, mihin viittaa myös sinilevien pienehkö osuus biomassasta. Ekologiselta luokitukseltaan Siilaisenpuron vesi on laadultaan tyydyttävää. Luokituksen mukaan Pyhäselän vesi on hyvää. Turvetuotantoalueen vesien vaikutus vesistöjen veden laatuun Kyyrönsuon vedet laskevat reittiä Siilaisenpuro Pyhäselän Siilaisenlahti. Kyyrönsuo sijaitsee Siilaisenpuron valuma-alueella (04.325). Samalla valuma-alueella ei ole muita turvetuotantoalueita. Siilaisenpuron valuma-alueen kautta ei kulkeudu muiden valumaalueiden vesiä Pyhäselkään. Kyyrönsuota lähinnä sijaitseva turvetuotantoalue on Kyyrönsuosta itään n. 14 km:n etäisyydellä sijaitseva Linnunsuo. Kyyrönsuon aiheuttama kuormitus alapuoliseen vesistöön tulee pienenemään siirryttäessä käyttämään vesiensuojelumenetelmänä kosteikkoa. Lisäksi tuotantoala pienenee huomattavasti. Kyyrönsuon kuivatusvesien aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset Siilaisenpuron laskussa Pysäselkään ovat keskivirtaamatilanteessa seuraavat. Kiintoaine Fosfori Typpi Nykytilanne 0,5 mg/l 2,4 µg/l 89 µg/l Tuleva tilanne *) 0,07 mg/l 0,8 µg/l 15,7 µg/l *) lohkojen 5-7 ollessa tuotannossa Kalastovaikutukset Tuotantoalueen alapuolisten vesistöalueiden kalastusta selvitettiin kalastusalueille ja osakaskunnille lähetetyillä kyselyillä. Oriveden kalastusalueelta saadun vastauksen mukaan Siilaisenpuron yläosassa on aikaisemmin tavattu mm. haukea ja särkikaloja, mutta enää em. kaloja ei siellä tavata. Oriveden kalastusalueen vastauksen mukaan Siilaisenpuron veden laatuun vaikuttaa turvetuotanto sekä metsä- ja suo-ojitukset. Lehmon osakaskunnan vastauksen mukaan Siilaisenpurossa ei enää kalasteta, sillä kalaa sieltä ei enää nouse. Lehmon osakaskunnan vastauksen mukaan turvetuotannolla on ollut vaiku-

7(31) tusta Siilaisenpuron kalakantaan. Joensuun kalastuskunnan vastauksen mukaan Siilaisenpuron kalastuksellinen merkitys on pieni ja Pyhäselän suuri. Vastauksen mukaan Pyhäselässä on tavattu ahventa, haukea, kuhaa, kuoretta, lahnaa, madetta, siikaa, särkeä, taimenta ja järvilohta. Joensuun kalastuskunnan vastauksen mukaan maa- ja metsätaloudella on eniten vaikutusta alueen veden laatuun ja kalastoon. Pyhäselkään on istutettu harjusta, järvitaimenta, kuhaa, nieriää, kirjolohta ja planktonsiikaa Pyhäselällä on toiminnassa kalataloudellinen tarkkailu, Pielisjoen Pyhäselän yhteistarkkailu. Tarkkailussa osallisina ovat Enocell Oy (Uimaharjun sellutehdas) ja Joensuun Vesi (Kuhasalon jätevedenpuhdistamo). Vaikutus virkistyskäyttöön Siilaisenpurolla ja Siilaisenlahdella on virkistyskäyttöä. Siilaisenlahti ja edelleen koko Pyhäselkä on tärkeämpi virkistyskäytön kannalta ja sitä käytetään uimiseen, virkistyskalastukseen ja veneilyyn. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan virkistyskäyttöön lähinnä mahdollisella virkistyskalastusta haittaavalla pyydysten likaantumisella. Peruskarttatarkastelun perusteella Siilaisenpuron varrella on puolenkymmentä kiinteistöä, joilla on rakennuksia. Vaikutukset pohjaveteen ja sen käyttöön Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Jaamankankaan pohjavesialue. Kyyrönsuon etäisyys muodostumisalueesta on noin sata metriä. Jaamankankaan pohjavesilue on laaja 1. luokan pohjavesialue, jolla arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä on 25 500 m 3 /vrk. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 38,54 km 2, josta muodostumisaluetta on 35,39 km 2. Jaamankankaan pohjavesialueella on kunnan vesihuoltolaitoksen Lehmon vedenottamo. Turvetuotannon pohjavesivaikutukset voivat liittyä pohjaveden määrän ja laadun muutoksiin. Kyyrönsuo on kuitenkin vanha, pitkään toiminnassa ollut tuotantoalue, jonka valumavedet johdetaan pohjavesialueesta poispäin, joten vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään ei arvioida olevan. Pohjaveden laatu voi muuttua turvetuotannon seurauksena, mikäli tuotantoalueen vesiä suotautuu pohjaveden muodostumisalueelle. Tämä voi johtaa esimerkiksi kohonneisiin rauta-, mangaani- ja humuspitoisuuksiin pohjavedessä. Toimittaessa pohjavesialueen reunalla tulee välttää hienorakeisten (savi, siltti) kerrosten rikkomista turvealueen pohjalta. Tuotantoalueesta alle 500 metrin etäisyydellä on viisi käytössä olevaa talousvesikaivoa. Hakijan kyselyynsä saamien vastausten perusteella arvioidaan, että turvetuotannolla ei ole vaikutusta Tuotantoalueen läheisyydessä oleviin kaivoihin ja niiden veden laatuun. Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Tuotantoalueen itäpuolella noin 2,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Lehmon taajama-alue. Eteläpuolella noin 3 km:n etäisyydellä sijaitsee Raatekangas, jossa on paljon mm. kaupallisia rakennuksia ja pienteollisuutta. Pohjoispuolella on kangasmetsää ja itäpuolella metsäojitettua suota ja rämettä. Etelä- ja länsipuolella on peltoalueita. Suoalueen itäpuolella kulkee Höytiäisen kanava.

8(31) Tuotantoalueen ympäristössä alle 500 metrin etäisyydellä on 14 kiinteistöä, joissa on asuinrakennuksia. Rakennuksia käytetään yhtä lukuun ottamatta vakituiseen asumiseen. Tuotantoalueen eteläpuolella sijaitsevat asuinrakennukset jäävät tuotantoalueen pienentyessä kauemmaksi tuotantoalueesta. Tuotantoalueen ja asutuksen välillä on puustoa vaihtelevia määriä, vähimmillään 100 metrin leveydeltä. Välissä oleva alue ei ole hakijan hallussa. Kyyrönsuon turvetuotantoalueen ympäristössä pölyn määrää on mitattu viiden asuinrakennuksen läheisyydessä sekä yhdessä vertailupisteessä. Mittauksia on tehty vuosina 2005 ja 2010. Vuoden 2005 mittausten perusteella todettiin, että kokonaislaskeuma sekä orgaanisen aineksen määrät jäivät tarkkailupisteillä melko alhaisiksi. Laskeumamäärät jäivät selvästi alle suositusrajan, 10 g/m 2 /kk. Myös vuoden 2010 tulosten perusteella todettiin, että kokonaislaskeuman ja orgaanisen laskeuman määrät jäivät kaikilla keräyspisteillä melko alhaisiksi ja laskeumamäärä selvästi alle suositusrajan. Myös melua on mitattu vuosina 2005 ja 2010. Vuonna 2005 mittauksia tehtiin kahdessa tarkkailupisteessä; Särkänjuuri ja Helilä. Mittaustulosten perusteella todettiin, että ohjearvotasot eivät näyttäisi ylittyvän, mikäli toiminta on samanlaista kuin mittauspäivänä. Vuonna 2010 toimintojen aiheuttamia ympäristömelutasoja mitattiin neljän asuinkiinteistön läheisyydessä sekä yhdellä vertailupisteellä. Mittaustulosten perusteella todettiin, että keskiäänitasot alittivat suositusarvojen enimmäisarvot. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus (30 000 m 3 ) vastaa noin 250 rekan ajosuoritetta. Turve toimitetaan Joensuussa ja Kuopiossa oleville voimalaitoksille. Työmaateiden varrella on asutusta. Tuotannossa syntyvät jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 25 000 litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 10 000 litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 190 l sekä muita voiteluaineita noin 40 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Pumppaamo on sähkökäyttöinen. Tuotannossa syntyy noin 190 l jäteöljyä, noin 30 kg kiinteää öljyjätettä, 10 kg akkuja, noin. 1,0 m 3 sekajätettä, noin 1 600 kg aumamuovia ja noin 125 kg rautaromua. Jätteet varastoidaan asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.

9(31) Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Noin 5 km lounaaseen, Joensuun kaupunkiasutuksen kupeessa, sijaitsee Noljakanmäen Natura-alue (FI0700107). Noljakanmäen alue koostuu lehdoista, niitystä ja vanhoista hakamaametsistä. Hankealueesta 4,5 km luoteeseen sijaitsee Soikkelin metsä Natura-alue (FI0700116). Soikkelin aarniometsä on runsaspuustoista, tuoretta ja lehtomaista kangasta. Hankealueesta 10 km itään sijaitsee Pöllönvaara Kruununkangas Natura-alue (FI0700075), joka on monimuotoista harjualuetta. Hankealueesta 10,5 km kaakkoon sijaitsee Paiholan metsä Natura-alue (FI0700100), joka on harjumaastoon sijoittuvaa kuivan kankaan vanhaa männikköä. Tuotantoalueella ei karttatarkastelun perusteella ole vesilain tarkoittamia alle 1 ha:n lampia tai järviä, eikä luonnontilaisia uomia tai lähteitä. Alueesta luoteeseen, noin 700 metrin etäisyydellä on Paskolähde. Alueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia kulttuuriperintökohteita. Tuotantoalueesta etelään 1,2 km:n etäisyydellä on muinaisjäännös (kivikautinen asuinpaikka). Siilaisenpuron suualueen länsipuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Höytiäisenkanavan suiston luonnonsuojelualue. Hakemuksessa ei ole esitetty arvioita turvetuotannon vaikutuksesta em. suojelualueisiin. Ympäristöriskit Tulipalo on merkittävin turvetuotantoalueen onnettomuusriski. Kyyrönsuon turvetuotantoalueelle laaditaan pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnassa ja suunnitelman toimenpiteistä. Mahdolliset polttoaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa Linnunsuon alueella ei arvioida olevan. Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Tällaisten onnettomuuksien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Koska valumavesien käsittelyssä tullaan käyttämään pumppausta vesien johtamiseksi pintavalutuskentälle tai kosteikolle, padottuu vettä rankkasadeajankohtina laskeutusaltaisiin ja sarkaojiin, mikä pienentää alueelta tulvatilanteissa lähteviä vesi- ja ainemääriä. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle on otettu ympäristövahinkovastuuvakuutus. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus kosteikolla on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittami-

10(31) nen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Kyyrönsuon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT sekä parasta käytäntöä (BEP). Hakijan esitys tarkkailusta Kyyrönsuo on kuulunut Pohjois-Karjalan soiden yhteistarkkailuohjelmaan. Myös jatkossa käyttö-, kuormitus- ja päästötarkkailu sekä vesistötarkkailu tehdään yhteistarkkailuohjelman Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma 2011 mukaan. Tarkkailuohjelma on liitetty hakemukseen. Tarkkailuohjelmaa päivitetään vuosittain. Hakija on sittemmin lausuntojen ja muistutuksen johdosta antamassaan vastineessa laatinut erillisen Kyyrönsuota koskevan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman. Ohjelman mukaan Kyyrönsuon kuormitustarkkailun virtaamat määritetään kosteikon alapuoliselta pisteeltä, jonne sijoitetaan mittapato sekä jatkuvatoiminen pinnankorkeusmittari. Kosteikolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan näytteitä kolmena käyttöönottoa seuraavana vuonna seuraavasti: huhti-toukuussa 2 4 näytettä/kk, kesä-syyskuussa kaksi näytettä/kk ja loka-maaliskuussa näyte/kk sekä tulevasta että lähtevästä vedestä. Lisäksi otetaan rankkasadenäytteitä 2 4 kertaa vuodessa. Kaikista näytteistä analysoidaan kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli > 20 mg/l), COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Lisäksi kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näytekerran näytteistä analysoidaan nitraatti- ja nitriittityppi, fosfaattifosfori ja rauta. Kerran lupakaudessa (esim. vuonna 2015) määritetään kosteikolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä kadmium- ja elohopeapitoisuudet. Vesistönäytteet otetaan Siilaisenpurosta heti tuotantoalueen alapuolelta ja Noljakantien ylityskohdalta vuosittain neljänä havaintokertana kevättulvan aikaan sekä eri virtaamatilanteissa kesä-lokakuussa). Siilaisenlahdesta otetaan näyte lopputalvella ja heinäelokuussa. Joka kolmas vuosi (seuraavan kerran vuonna 2014) otetaan kuitenkin neljä näytettä (lopputalvella sekä kesä-, heinä- ja elokuussa). Näytteistä analysoidaan lämpötila, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, ph, väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, rauta, sähkönjohtokyky, alkaliteetti, fosfaattifosfori sekä nitraatti- ja nitriittityppi. Siilaisenlahdesta määritetään lisäksi näkösyvyys, sameus ja happipitoisuus. Siilaisenpurosta (mikäli mahdollista) ja Pyhäselän pohjoisosasta tehdään kertaluonteisesti kalojen (ahven 15 20 cm) elohopeapitoisuuden määritys. Lisäksi vesistön biologista tarkkailua voidaan toteuttaa Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen, tarkkailua tekevän konsultin ja Vapo Oy:n kesken tarkemmin sovitulla menetelmällä esim. piilevätarkkailuna. Mikäli Kyyrönsuolle ei korkeusolosuhteiden vuoksi ole mahdollista asentaa toimivaa mittapatoa, joiden avulla virtaamia voitaisiin mitata luotettavasti (pudotuskorkeus liian pieni)

11(31) lasketaan virtaamat pumppaamon käyttötietojen avulla tai ne arvioidaan lähialueelta saatavien muiden virtaamatietojen (esim. pienet lähivaluma-alueet) perusteella. Melu- ja pölyseurannan tarkkailuohjelma oli voimassa Kyyrönsuon osalta vuosille 2004 2012. Jatkossa selvitetään ohjelman ajanmukaisuus sekä tarkennetaan pölyn ja melun mittauspisteet nykyisen tuotantoalueen lähistölle, esimerkiksi kolmen asuinrakennuksen (Helilä, Kotimäki, Kulmala) piha-alueella. Melumittauksia tehdään pitkäaikaisen meluseurannan menetelmällä sekä lisäksi lyhyempiaikaisia mittauksia. Seuraavat mittaukset tehdään vuonna 2015. Kalatalousmaksu/-velvoitteet Purkuvesistön nykyinen tila, vesistön paikallinen kalataloudellinen arvo ja alueen muu kokonaisuus huomioiden hakija arvioi Kyyrönsuon kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Tuotantoalueen pieneneminen sekä vesienkäsittelyn parantaminen vähentävät vaikutuksia. Kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Turvetuotantoalueille määrätyn vuotuisen kalatalousmaksun suuruus on viime vuosien ympäristölupapäätöksissä ollut kohteesta ja vesistöstä riippuen hakijan mukaan yleisesti tasoa 2-3 /tuotantohehtaari. Kyyrönsuon kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida 3 /ha eli koko suota (64,7 ha) kohden laskettuna noin 200 vuodessa. Muut toimenpiteet Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu alapuoliseen vesistöön kunnostustoimenpiteitä perustavia vaikutuksia. Turpeennostolle ei ole tarpeen asettaa rajoitteita kohtuuttoman pöly- ja melu- tahi terveyshaitan estämiseksi. Tuotantoalueen kuivatus ja kuivatusvesien johtaminen ei vaikuta pohja- ja talousveden ottoon. Korvaukset Kyyrönsuon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Tuotannosta poistuvien lohkojen jälkihoito Kyyrönsuolla on ollut turvetuotantoa enimmillään noin 390 hehtaarin alueella. Tuotannosta jo poistunutta aluetta on mm. viljelykäytössä ja osa on luontaisesti metsittynyt. Lohkolta 6 noin 27 ha:n ala on kylvetty ruokohelpille vuonna 2004. Tuotannosta poistuvat alueet siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Suurin osa alueesta on viljelyyn soveltuvaa. Lohkot 2, 3 ja 8 ovat yhtiön omistamia. Ne on suunniteltu viljelyalueiksi. Lohkosta 7 poistuu vain pieni osa (6,8 ha) ja toiminnan kokonaisuus huomioon ottaen sen annetaan metsittyä luontaisesti.

12(31) Vuokra-alueilla tuotannosta poistuneiden alueiden seuraavasta maankäytöstä päättää maanomistaja. Lohkoilla 1 ja 4 ovat isoimmat tuotannosta poistuvat vuokra-alueet. Alueiden jälkikäyttömuodoista todennäköisimpiä ovat metsitys tai viljely. Tuotannosta vuoden 2012 jälkeen poistuvien alueiden vedet johdetaan turvetuotannossa nyt käytössä olevien perusvesienkäsittelyrakenteiden kautta eli lohkoilla olevien sarkaojapidättimien ja laskeutusaltaiden kautta. Turvetuotannosta johtuvan kuormituksen arvioidaan jatkuvan noin kaksi vuotta siihen saakka, kunnes alueet ovat saaneet kasvipeitteen. Vapo Oy huolehtii rakenteiden kunnosta tarkastamalla ja puhdistamalla ne tarvittaessa kahden vuoden ajan tuotannon päättymisestä. Kosteikon rakentamisen toiminnanaloittamislupa Hakija hakee toiminnanaloittamislupaa kosteikon rakentamiseen ja käyttöönottoon. Vakuudeksi hakija esittää 2 000 euroa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikassa, Kontiolahden kunnassa 7.3. 10.4.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Karjalainen -sanomalehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta sekä Kontiolahden kunnanhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaisilta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (myöh. ELY -keskuksen) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa kosteikkokäsittelyn yhdistettynä turvetuotannon vesiensuojelun perusratkaisuihin täyttävän periaatteiltaan tämänhetkiset vaatimukset turvetuotannon parhaasta käyttökelpoisesta vesiensuojelutekniikasta. Uuden kasvillisuuskentän puhdistustehoon liittyvistä epävarmuuksista huolimatta kasvillisuuskosteikon voitaneen odottaa vähentävän kuormitusta merkittävästi ainakin kiintoainekuormituksen osalta, kun kosteikon pinta-ala suhteessa valuma-alueeseen on huomattavan suuri. Hakemuksesta ei käy ilmi, pumpataanko kuivatusvedet kosteikolle vain sulanveden aikaan vai ympärivuotisesti. Lähtökohtaisesti kuivatusvedet tulisi käsitellä ympärivuotisesti. Kyyrönsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Siilaisenpuroon ja edelleen Pyhäselän Siilaisenlahteen. Puromatka turvetuotantoalueelta Pyhäselkään on noin 5 km. Puron yläosa on voimakkaasti perattu. Alaosa purosta kulkee voimakkaasti mutkitellen virkistyskäyttöalueena olevan puistoalueen läpi. Valuma-alueen päämaankäyttömuotoja ovat maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto. Alueella sijaitsee myös golfkenttä, joka rajautuu Siilaisenpuroon. Merkittävä osa valuma-alueesta sijaitsee yhdyskuntarakentamiseen kuuluvalla alueella.

13(31) Tuotannon supistumisen ja kosteikon käyttöönoton myötä odotusarvona voidaan pitää, että turvetuotannon kuormitusvaikutus Siilaisenpuron veden laatuun pienenee jo muutaman lähivuoden aikana. Vesienhoidon suunnittelussa Siilaisenpuro on tyypitelty pieneksi kangasmaiden joeksi. Fysikaalis-kemiallisten vedenlaatutekijöiden perusteella Siilaisenpuro on arvioitu luokkaan välttävä. Rakenteellisia muutoksia ovat aiheuttaneet perkaukset, joita on tehty vajaalla puolella uoman pituudesta. Kokonaisarviona ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Vesienhoitolain mukainen hyvän tilan tavoite on arvioitu mahdolliseksi saavuttaa vuoteen 2021 mennessä. Hakemuksen mukaisesti toteutettuna Kyyrönsuon turvetuotannon kuormitusvaikutuksen Siilaisenpuron veden laatuun voidaan odottaa vähenevän oleellisesti nykytasosta jo vuoteen 2021 mennessä, mistä johtuen turvetuotannosta johtuvan kuormituksen ei arvioida olevan esteenä hyvän tilan saavuttamiselle asetetulla aikajaksolla. Pyhäselkä on pintavesityypiltään suuri humusjärvi. Sen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi biologisten laatutekijöiden (kasviplankton, pohjaeläimet), veden laadun ja hydromorfologisen tiedon perusteella. Fysikaalis-kemiallisten vedenlaatutekijöiden mukaan luokka olisi erinomainen. Vesienhoidon tavoitteena on hyvän tilan pysyttäminen. Kyyrönsuon turvetuotannon kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta Pyhäselän tilatavoitteen toteutumiseen. Vuosina 2005 ja 2010 tehdyissä melumittauksissa keskiäänitasot alittivat mittausepävarmuus huomioituna ohjearvot. Lähimmillä asuinkiinteistöillä saattavat kuitenkin ohjearvot ylittyä hetkellisesti. ELY -keskukselle ei ole tullut valituksia Kyyrönsuon turvetuotannon pöly- tai meluhaitoista. Tuotannon supistumisen myötä odotettavissa on, että myös viihtyvyyteen vaikuttava rasite tuotantoalueen läheisyydessä olevilla asuinkiinteistöillä vähenee. Kyyrösuon turvetuotantoalueen läheisyydessä ei ole suojelualueita, joihin Kyyrönsuolla harjoitetulla turvetuotannolla voisi olla haitallinen vaikutus. Kyyrönsuon turvetuotantoalueen läheisyydessä sen pohjoispuolella sijaitsee Jaamankankaan laaja I-luokan pohjavesialue. Kyyrönsuon turvetuotanto on jo pitkään toiminnassa ollut turvetuotantoalue, jolta vedet valuvat pohjavesialueesta poispäin. ELY - keskus arvioi, että jäljellä olevalla Kyyrönsuon turvetuotannolla ei ole vaikutusta Jaamankankaan pohjavesialueen pohjaveden riittävyyteen tai laatuun. Kyyrönsuon turvetuotantoalueen läheisyydessä ei ole pienvesiä, joita muuttavasti turvetuotanto voisi vaikuttaa. Tuotannosta poistuneiden alueiden jälkikäytön ja -hoidon osalta on tärkeää, että tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyn kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvillisuuspeitteisiä tai ne on pysyvästi siirretty muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kaksi vuotta. Tästä syystä on myös tarpeen, että tuotannosta poistetut alueet ilmoitetaan vuosittain ELY -keskukselle. Ennen vesienkäsittelyn lopettamista toiminnan harjoittajan tulee tehdä ELY -keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta. ELY -keskuksen katsoessa tarpeelliseksi tulee vesien johtamista vesien käsittelyn kautta jatkaa ELY-keskuksen määräämän ajan.

14(31) Ympäristölupaan liittyvä tarkkailuohjelma tulee hakemuksen yhteydessä olla selkeästi esitettynä vain kyseistä tuotantoaluetta koskevilta osin. Se voitaisiin tällöin myös hyväksyä luparatkaisun yhteydessä, tarpeellisilta osin täydennettynä mm. ELY -keskuksen (ml. kalatalousviranomainen) esittämin muutoksin ja täydennyksin tai vaihtoehtoisesti määrätä tarkkailusuunnitelma täydennettäväksi ja valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Pienistä teknisiä muutoksia voitaisiin sopia ELY-keskuksen kanssa tarpeen mukaan ohjelmaesityksessä kuvatulla tavalla. Hakemuksen liitteenä esitetty tarkkailuohjelma on tekninen yhteenveto yhden toimijan velvoitetarkkailujen toteutuksesta laajalla toimialueella, josta esimerkiksi yksittäisen kansalaisen on vaikeaselkoista saada selville, mitä kaikkea lupahakemuksen tarkoittaman tuotantoalueen tarkkailu sisältää. Hakijan esittämään käyttötarkkailuun ELY -keskuksella ei ole huomautettavaa. Vesistöpäästöjen tarkkailun osalta ELY -keskus pitää riittämättömänä kasvillisuuskentän osalta joka kolmas vuosi neljänä havaintokertana tapahtuva tarkkailua. Vuoden 2012 jälkeen tuotantoon jäävien alueiden kuivatusvedet on tarkoitus johtaa kasvillisuuskentän kautta vesistöön. Jo tuotannosta poistuneelle ja ojitetulle alueelle perustettavan kosteikon puhdistusteho voi vaihdella suurestikin käyttöön otettavan alueen perusluonteesta johtuen ja olla varsinkin alkuvuosina selvästi ennakoitua heikompi. Kasvillisuuskentän toimivuus on tärkeää varmentaa ainakin kentän käytön alkuvuosina hakemuksessa esitettyä kuormitustarkkailua laajemmalla tarkkailulla seuraavasti: Kasvillisuuskentältä vesistöön johdettua kuormitusta ja kentän puhdistustehoa tarkkaillaan käyttöönotosta lukien kolmen ensimmäisen vuoden aikana ainakin maalis-marraskuussa joka toinen kuukausi (yhteensä viisi näytteenottokertaa) otettavilla kertanäytteillä ja näytteenottomahdollisuuksien salliessa kaksi kertaa talvikautena. Näytteet otetaan kentälle tulevasta (pumpattavasta) vedestä ja kentältä lähtevästä vedestä (mittapato). Näytteistä määritetään hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaiset analyysit. Kasvillisuuskentältä poistuva vesimäärä mitataan aina näytteenoton yhteydessä. Mikäli mittausolosuhteet sen mahdollistavat, virtaamamittaus toteutetaan jatkuvatoimisena. Tarkkailutulosten perusteella esitetään vuosittain arvio kasvillisuuskentän kautta vesistöön johdetusta kuormituksesta ja kentän puhdistustehosta. Mikäli kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden tulosten perusteella todetaan kasvillisuuskentän toimivuuden tasaantuneen ja kentän kautta vesistöön johdetun kuormituksen vastaavan ennakoitua kuormitustasoa, voidaan tarkkailua harventaa ELY -keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Päästötarkkailun ohella myös vesistötarkkailua tulee tehdä Siilaisenpurossa vuosittain kasvillisuuskentän käytön alkuvuosina, vuoden 2012 jälkeen vähintään kolme vuotta. Veden laadun tarkkailun lisäksi hakija tulee velvoittaa seuraamaan turvetuotannon vai-

15(31) kutuksia biologisissa parametreissa, esim. kasviplanktonissa (päällyslevästössä). Vesienhoitolain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan biologiset laatutekijät ovat pintavesien tilan määrittelyssä ensisijaisia. Biologiset selvitykset, näytteenotto ja näytteiden analysointi tulee toteuttaa sellaisilla menetelmillä, että tarkkailun tuloksia voidaan hyödyntää vesien tilan arvioinnissa vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen ja siihen liittyvän valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Ympäristöministeriö on valmistelemassa ohjeistusta vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltamisesta Suomessa. Turvetuotannon osalta ohjeluonnoksessa (YM ja SYKE 6.3.2102) todetaan, että pitkäaikaista vaikutusta vesistön kemialliseen tilaan on erityisesti elohopealla, joka kertyy kalastoon. ELY -keskus esittää, että lupaan sisällytettäisiin määräys kertaluonteisesta selvityksestä turvetuotantoalueelta vesistöön johdettavien vesien metallipitoisuuksista sekä määräys kertaluonteisesta kalojen (ahven, 15 20 cm) elohopeapitoisuusselvityksestä Siilaisenpurosta (mikäli mahdollista) ja Pyhäselän pohjoisosasta. Toiminnan supistumisen seurauksena Kyyrönsuon turvetuotannon ympäristörasite tulee vähenemään. Vesienkäsittelyn tehostamisen vaikutuksesta ympäristökuormitus pienenee merkittävimmin vesistökuormituksessa. Vesistökuormituksen pieneneminen edistää Siilaisenpuron nykytilan kohentumista ja vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisen hyvän tavoitetilan saavuttamista vuoteen 2021 mennessä. Hakemuksen mukaiselle turvetuotannolle ei ole yleisen edun asettamaa estettä, kun lupaa myönnettäessä otetaan riittävästi huomioon edellä tässä lausunnossa esitetyt hakemuksen mukaista toimintaa ja sen ympäristövaikutusten tarkkailua koskevat vaatimukset. Lisäksi ELY -keskus esittää tavanomaisten turvetuotannolle asetettavien lupamääräysten ohella lupaan sisällytettäväksi seuraavat velvoitteet: Luvan saajan tulee laatia luvan myöntämisen yhteydessä hyväksytystä käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailusta erillinen tuotantoaluekohtainen kooste, joka toimitetaan ELY keskuksen tarkistettavaksi kolmen kuukauden kuluessa luvan lainvoimiseksi tulosta. ELY -keskukselle tulee antaa oikeus tehdä tarkkailuohjelmaan tarkoituksenmukaisia muutoksia, jotka eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta. Toiminnanharjoittajan on tehostettava vesiensuojelua, mikäli kuormitustarkkailussa havaitaan vuoden 2012 jälkeen käyttöön otettavan kosteikon päästöjä vähentävän vaikutuksen olevan ennakoitua (hakemuksessa oletettua) oleellisesti huonompi. Toiminnanharjoittaja tulee hyvissä ajoin ennen toiminnan kokonaan lopettamista esittää ympäristölupaviranomaiselle hakemusasiana yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelutoimista, tuotantoalueen jälkihoidosta ja - käytöstä sekä toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta. 2) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö arvioi, että hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Kyyrönsuolta Siilaisenpuroon kohdistuva kuormitus heikentää puron veden laatua. Paikoin voimakkaasti peratun Siilaisenpuron kalataloudellinen arvo on kuitenkin vähäinen. Lisäksi puron veden laatuun vaikuttavat Kyyrönsuon ohella myös muut tekijät, minkä vuoksi turvetuotannon kuivatusvesillä ei ole mainittavaa merkitystä kyseisen virtaveden

16(31) kalastoon tai kalastukseen. Kyyrönsuon turvetuotannon vesistövaikutukset jäänevät myös Pyhäselässä vähäisiksi. Hakijan esittämää 200 euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua ELY -keskus pitää riittävänä turvetuotannosta Siilaisenpuron ja Pyhäselän pohjoisosan kalastolle sekä kalastukselle aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi. Maksun käytöstä kuullaan hankkeen vaikutusalueen kalaveden osakaskuntia ja kalastusaluetta. Maksua määritettäessä on otettu huomioon, että hakijan selvityksen mukaan sekä tuotannon supistumisen että kosteikkokäsittelyn käyttöönoton myötä päästöt tulevat pienenemään. Lisäksi turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia tulee tarkkailla purkuvesistössä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun ei tarvitse olla jatkuvaa, mutta siihen tulee kuulua kalojen elohopeapitoisuuksien määrittäminen. Tarkkailu on yhdistettävissä Pyhäselällä toiminnassa olevaan Pielisjoen Pyhäselän kalataloudelliseen tarkkailuun. 3) Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan kosteikon voidaan katsoa edustavan tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon käsiteltävät vesimäärät ja tuotantoalueen laajuus. Hakemuksessa on esitetty kosteikon rakentamisesta vain yksi karttakuva. Kosteikon rakentamiseksi tulee hakemusta täydentää yksityiskohtaisemmalla kosteikon rakentamissuunnitelmalla. Kosteikolle tulisi rakentaa monimuotoisia altaita ja monimuotoista kasvillisuussaarekkeita linnuston elinympäristöksi. Vanhojen käytöstä poistuvien alueiden osalta ei esitetä parannustoimenpiteitä, vaan ne jäisivät edelleen ns. perustason vesienkäsittelyn varaan. Käytöstä poistuvien alueiden metsittymistä ja/ tai heinäkasvillisuuden juurtumista tulee edistää aktiivisin toimin ja siten nopeuttaa päästöjen vähentymistä. Vesiensuojelurakenteiden kunnosta tulee huolehtia, kunnes alueet ovat kauttaaltaan kasvillisuuden peittämiä. Hakemuksen mukaisen toiminnan melu- ja pölyvaikutuksista ei ole huomautettavaa. Toiminnalle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka vastaa luvan velvoitteista ja yhteistyöstä viranomaisten suuntaan. Käytännön työskentelystä vastaavan urakoitsijan henkilöstöstä on myös nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa käytännön vesiensuojelutoimenpiteiden suorittamisesta ja rakenteiden ja laitteiden kunnossapidosta. Em. vastuuhenkilöiden nimet on ilmoitettava luvan valvontaviranomaisille. Turvetuotantoalueiden ympäristölupien valvontaviranomaisena toimii alueellinen ELY - keskus, mutta lupien tarkkailuista ja tuloksista tulee tiedottaa myös vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuntalaisia lähellä oleva ja käytännönläheistä valvontatyötä laajasti suorittava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edustaja tulisi pyytää mukaan alueiden valvontakäynneille, jotta paikallistason viesti tuotantoalueen toiminnan vaikutuksista kulkee joustavasti eri tahojen välillä. Käytännön vesiensuojelutoimenpiteistä, mm. laskeutusaltaiden tyhjennyksistä on informoitu kunnan viranomaista vuosittain, joskin ilmoitus on usein tullut perille niin myöhään, että toimintaan tutustuminen on ollut jo myöhäistä. Toiminnan vuosiraportoinnissa on ollut pahoja viiveitä ja raportit ovat olleet vaikeaselkoisia eikä kaikista tarkkailuista ja alueiden käytöstä ja hoidosta ole tullut tietoa lainkaan

17(31) kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suoritettu tarkkailu on saatujen tulosten valossa ollut lupamääräysten mukaista ja asiantuntevasti suoritettua, mutta viiveistä ja esitystavasta johtuen toiminnan vaikutuksista on ollut vaikea päästä selville. Lupahakemuksessa ehdotettu kaikkien ko. toimijan Pohjois-Karjalassa turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelma tulisi korvata tuotantoaluekohtaisella tarkkailuohjelmalla, jossa vaikutuksien havainnollistamiseksi tulee tuloksia esittää kuvaajina ja verrata saatuja tuloksia esim. luonnonvesiin ja / tai jätevedenpuhdistamojen puhdistustuloksiin tai muihin havainnollisiin esimerkkeihin. 4) Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen (rakennus- ja ympäristölautakunta) mukaan aluehallintoviraston olisi tullut pyytää lausunto ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ilman eri kyselyä. Toiminnan olennaisimmat ympäristövaikutukset Joensuun kaupungin alueella liittyvät tuotantoalueelta tulevien kuivatusvesien laatuun ja vaikutuksiin Siilaisenpurossa ja edelleen Pyhäselän Siilaisenlahdessa. Lisäksi Joensuun kaupunki omistaa valtaosan Siilaisenpuron ranta-alueista Joensuun kaupungin alueella. Turvetuotannon vaikutukset ovat näkyneet ja näkyvät edelleen vesitöissä. Kosteikon voidaan katsoa edustavan tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon käsiteltävät vesimäärät ja tuotantoalueen laajuus. Vanhojen käytöstä poistuvien alueiden osalta ei esitetä parannustoimenpiteitä, vaan ne jäisivät edelleen ns. perustason vesienkäsittelyn varaan. Näitä alueita on n. 154 ha eli enemmän kuin tuotantotoimintaan jääviä alueita. Hakijan mukaan näiden alueiden kuormitus pienenee fosforin osalta n. 68 %, kiintoaineen n. 85 % ja typen osalta n. 82 %, kun maankäyttö muuttuu. Hakemuksessa ei kuitenkaan kerrota, miten maankäyttö muuttuu ja millaisen ajan kuluessa. Tuotannosta poistuvien alueiden kuormituksen vähenemisen aikataulusta ei siten ole minkäänlaista tietoa. Vanhojen alueiden vesien käsittelyn osalta tulee edellyttää toimenpiteitä erityisesti kiintoainepäästöjen vähentämiseksi. Liukoisessa muodossa olevien ravinteiden (typpi, fosfori ja humusyhdisteet) osalta tulisi edellyttää tehokkaampaa käsittelyä kuin vain laskeutusaltaat. Keinona tulisi selvittää kalkkipatojen käyttöä vesien happamuuden vähentämiseksi ja pintavalutuskenttien / kasvillisuuskenttien rakentamista. Toiminta on kuormittanut alapuolisia vesistöä jo toiminnan aloittamisesta saakka. Aiheutuneiden haittojen poistamiseksi tulisi lupaehtoihin sisällyttää velvoite osallistua Siilaisenpuron ja Siilaisenlahden kunnostamiseen, jos sellainen hanke toteutetaan, sillä osuudella minkä Kyyrönsuon turvetuotannolla katsotaan olleen. Edellisessä luvassa 2003 määrätty velvoite vuosiraporttien toimittamisesta Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on toteutunut heikosti. Viimeisin kuormitusraportti on vuodelta 2009 ja sitä edelliset vuosilta 2007 ja 2004. Raportoinnin säännöllisyyteen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. 5) Joensuun seudun terveydenhuolto kunnan terveydensuojeluviranomaisena toteaa, ettei sille ole tullut valituksia Kyyrönsuon turvetuotantoalueesta. Siilaisenpuron kautta kulkeutuvat turvetuotantoalueen päästöt, kiintoaineet ja ravinteet vaikuttavat Pyhäselän ja Siilaisenpuron virkistyskäyttöön. Aavarannan ja Honkaniemen uimarannat sijaitsevat Siilaisenpuron laskupaikan läheisyydessä. Erityisesti on huomioi-

18(31) tava tulvien ja rankkasateiden vaikutukset turvetuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmien riittävyyteen. Terveydensuojeluviranomainen suosittelee lähimpien talojen talousvesikaivojen vedenlaadun tutkimista talousvesiasetuksen 401/2001 mukaisesti asiakaskyselyn sijasta. Melu- ja pölyseurantaa tulee jatkaa, mikäli muiden kuin hakijan hallussa oleville maille tehdään suojaavan puuston hakkuita tai lähialueiden kiinteistöjen haltijat valittavat häiritsevästä melusta tai pölystä. Muistutukset Siilaisenpuron suualueella sijaitsevan Purolan tilan (167 401 17 134) omistajat vastustavat juoksutuksia ja muita toimenpiteitä, joista voi aiheutua Siilaisenpuroon ennakoimattomia seuraamuksia. Muistuttajat ovat erittäin huolestuneita heidän tilaansa n. 200 metrin matkalta rajoittuvan ja erityisesti sen Pyhäselän rantamaisemaa hallitsevan ja kahta Joensuun kaupungin merkittävintä uimarantaa saastuttavan alajuoksun ja suistoaleen tilasta. Muistuttajien mukaan alun perin erittäin kirkasvetinen puro on viimeisten vuosikymmenten aikana päästetty pahoin saastumaan erityisesti yläjuoksulla tapahtuneiden laiminlyöntien seurauksena. Kyseessä ei ole ainoastaan itse puron saastuminen, vaan koko sen suistoalue on useiden hehtaarien alueelta saastunut kymmenien senttimetrien paksuiseen muta- ja liejukerrokseen, joka peittää alun perin valkoisen ja kauniin rantahietikon. Puron tila on jo nyt siinä määrin kehno, että siitä aiheutuu haju- ja terveyshaittoja puhumattakaan, että purolla olisi esteettisiä tai virkistyskäyttöön liittyviä arvoja. Vesi- ja ympäristöhallinnon käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Siilaisenpuro kuului jo yli 10 vuotta sitten huonoimpaan luokkaan ja nyt tilanne on vieläkin pahempi ja jopa tilalla olevien vesikaivojen pohjavedet ovat vaarassa saastua. Mitkä tahansa juoksutukset lisäisivät puron suistoalueella humuspitoisuuksia, jotka jo nyt ovat hälyttävän korkeat. Tästä on mm. Joensuun yliopisto tehnyt dokumentoituja tutkimuksia. Tällä hetkellä puron ja Pyhäselän liittymiskohdassa veden korkeus on paikoin vain 20 30 cm ja muutamassa vuodessa yhteys Pyhäselkään on vaarassa katketa ainakin alhaisen veden aikana. Vaikka Vapo Oy:n lupa-anomukseen liittyvissä selvityksissä osoitettaisiinkin puroon suuntautuvien pitoisuuksien pienenemistä, olennaisempaa on ottaa huomioon se, että aiempien juoksutusten seurauksena syntynyt liete ja saaste lähtee liikkeelle päätyen hallitsemattomalla tavalla suistoalueelle riippumatta siitä, miten puhdasta vettä puroon juoksutetaan. Muistuttajat korostavat, että esim. jokien ja purojen suistot nauttivat EU-direktiivien erityissuojelua. Asianosaiset kunnat, ympäristöviranomaiset ja Vapo Oy ottavat suuria riskejä, elleivät ryhdy näiden direktiivien mukaisiin toimenpiteisiin, jotka tosin voidaan johtaa jo oman maammekin ympäristölainsäädännöstä. Vapo Oy:n luvansaannin edellytyksenä tulee olla se, että yhtiö osallistuu mittavassa määrin Siilaisenpuron puhdistukseen, mikä suunniteltaisiin ja toteutettaisiin yhdessä ympäristöviranomaisten sekä Joensuun ja Kontiolahden kuntien kanssa. Pohjalietteen imuruoppauksessa kyse olisi suuren mittaluokan pörssiyhtiön tapauksessa varsin marginaalisista investoinneista, jotka maksaisivat itsensä takaisin jo pelkästään imagon kohentumisena.

Hakijan vastine 19(31) Muistutuksessa on mainittu neljä Siilaisenpuroon liittyvää tutkimusta. Muistutukseen on liitetty ote Joensuun yliopiston maantieteen laitoksen tekemästä Siilaisenpuron valumaaluetutkimuksesta. Hakija on antanut lausuntojen ja muistutuksen johdosta seuraavan vastineen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, YL-vastuualue Kosteikkopuhdistus on ympärivuotista. Voimassa olevassa luvassa, joka on mahdollistanut toiminnan laajemmalla alueella kuin millä se tulee jatkumaan, ei pölyä ja melua muodostavalle toiminnalle ole asetettu erityisiä toimintarajoitteita. Myöskään niihin liittyviä valituksia ei ole tehty. Tältä osin määräyksiä ei ole tarpeen muuttaa. Tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatusvesien puhdistamisesta on annettava vakiintuneen lupakäytännön mukainen määräys. Tarkkailun osalta aluehallintovirastolle on toimitettu vaadittu ja aluehallintoviraston vastinepyynnössä esitetty tarkkailuohjelma, jossa otetaan huomioon ELY-keskuksen lausunnossaan esittämät asiakohdat. Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ETOK-vastuualue Lausunnosta ei ole huomauttamista. Kontiolahden kunnan ympäristölautakunta Kosteikko on rakennettavissa hakemukseen sisällytettyjen suunnitelmien perusteella. Tuotannosta poistuneiden alueiden valumavesien puhdistuksesta osalta on esitetty riittävät ja vallitsevan lupakäytännön mukaiset toimenpiteet. Vastuuhenkilö on työsuhteessa luvan saajaan. Tarkkailujen osalta hakija viittaa edellä lausumaansa. Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta ja Purolan tila Kyyrönsuolle esitetty kuivatusvesien puhdistuksen tehostaminen on riittävä. Siilaisenpuron ja Siilaisenlahden kunnostamiseen osallistumiseen hakija ei näe olevan perusteita. Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto Turvetuotannon kuivatuksella ei ole haitallista vaikutusta lähimpien talojen kaivoveden laatuun. Melua ja pölyä koskeva tarkkailu voidaan toteuttaa ELY-keskuksen YLvastuualueen edellyttämällä tavalla. Tältä osin viitataan lisäksi edellä soveltuvin osin lausuttuun.

20(31) MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa lupaviranomaisella on ollut käytettävissään Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ja Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010 2015. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Aluehallintovirasto tarkistaa Kontiolahden kunnan Lehmon kylässä sijaitsevan Kyyrönsuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan, Itä-Suomen ympäristölupaviraston Vapo Oy:lle 30.9.2003 antaman päätökseen Nro 82/03/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 64,7 ha. Tuotantoalueen kartta on päätöksen liitteenä 1. Turvetuotantoalueen laskuojiin päätöksellä 82/03/2 myönnetyt oikeudet säilyvät edelleen. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisissa vesistöissä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto hyväksyy luvan saajan pyynnön aloittaa kosteikon rakentaminen ja toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 2 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka lupapäätöksen kumoaminen tai lupaehtojen muuttaminen valituksen johdosta voi aiheuttaa. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ELY -keskus, tai pankkitakauksena. Pankkitakauksesta on toimitettava ELY -keskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY -keskuksen hyväksi. Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta Siilaisenpuroa pitkin Saimaan Pyhäselän Siilaisenlahteen. 2. Vuoden 2012 jälkeen tuotantoon jäävien lohkojen 5 7 tuotantoalueiden vedet tulee johtaa hakemuksen liitteenä 4 olevan, 24.1.2012 päivätyn 1:10 000 -mittakaavaisen kuivatussuunnitelmakartan mukaisesti lasketusaltaaseen 3, josta ne johdetaan pumppaa-