LEADER-AJANKOHTAISPÄIVÄT LEADER-LAATUTYÖPROSESSI: MITÄ SAIMME AIKAAN, MITÄ OPIMME, MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

Samankaltaiset tiedostot
Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin ( ) Työterveyslaitos

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli Verkostokuulumisia

LEADER- työn ajankohtaispäivä Ikonen

LARK alkutilannekartoitus

Integrated Management System. Ossi Ritola

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

Maaseutuverkostoyksikön vuodet Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali Verkosto- ja hankeseminaari

Satakunnan verkostotapaaminen

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi Verkostokuulumisia

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Henkilöstöstrategia

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät

Verkostotapaaminen Joensuu

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 2

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

Kajaanin Mamsellin toimintastrategia

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä

Hyvinvointipalvelujen organisaatio

Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry Marjo Tolvanen Leader Sepra ry Leader-ajankohtaispäivät Kirkkonummella

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

LEADER-RYHMIEN LAATUTYÖN SPARRAUSPÄIVÄ: VERTAISAUDITOINTI

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa

Kouluttajia seuroihin miksi?

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

QL Excellence -käsikirja

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

Tervetuloa! Vaikuttavaa toimintaa

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Savuton kunta Tarja Kristiina Ikonen, toiminnanjohtaja

Mikä ihmeen Opin ovi?

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Laituri-projektin ELY yhteistyö Syksy 2012 >

Sosten arviointifoorumi Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Neuvontatoimenpiteen,arvioin.!

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

Maaseutuverkosto vartissa

Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia

Laadunvarmistuksesta Ismo Kantola.

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Käytännön kokemuksia vertaisauditoinnista

Leader-periaatteiden arviointi. Leader ajankohtaispäivät , Oulu

Strategia toimintaa ohjaamassa

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi , Kristiina Jokelainen

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI


Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT Anna-Liisa Heikkinen

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL Valkeakoski

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0

Transkriptio:

LEADER-AJANKOHTAISPÄIVÄT LEADER-LAATUTYÖPROSESSI: MITÄ SAIMME AIKAAN, MITÄ OPIMME, MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? 27.5.2014

ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Laatutyöprosessin keskeiset tulokset 2. Parhaat palat laatukäsikirjoista 3. Alueiden parhaat laatukäsikirjat 4. Voittaja käsikirjan julkistaminen 5. Miten tästä eteenpäin?

1. LAATUTYÖPROSESSIN KESKEISET TULOKSET

HANKKEEN TAVOITTEET JA LOPPUTULEMAT Työn tavoitteena on laatukäsikirjan muotoon dokumentoitu ja aktiivisesti päivitetty toiminnan kuvaus. Lisäksi hankkeen tavoitteena on: Vahvistaa toimintaryhmien hallituksien sitoutumista ja tarjota apuja ja työkaluja heille Vahvistaa toimintaryhmien roolia vahvoina paikallisen kehittämisen asiantuntijoina Pyrkiä vahvistamaan ELY-keskusten ja toimintaryhmien välistä rajapintaa ja luottamusta. Toivotut lopputulemat: - Toimintaryhmät ovat laatineet perustason laatu- ja johtamiskäsikirjan eli toiminnan kuvauksen - Toimintaryhmän oma visio on tunnistettu ja kirjattu - Toimintaryhmien prosessit on tunnistettu ja kuvattu, mukaan luettuna päätöksenteon menettelykuvaus - Työntekijöiden tehtäväkuvat on määritelty - ELY-keskus-rajapinta on käsitelty (viestintä-, myöntö- ja maksatusprosessit, mutta myös kehittämiskumppani) 4

KESKEISET TULOKSET JA TYÖKALUT 1. Laadukkaat laatukäsikirjat suuralueilta 2. Ideoita hallitusten sitouttamiseen 3. Prosessien kuvaus ja erityisesti Leader-prosessin tarkastelu ja rajapinnan analyysi suhteessa ELY-keskuksiin 4. Leader-ryhmien ja ELY-keskusten yhteistyön kehittyminen

Oma henkilökohtainen kehittyminen Päätöksentekokulttuuri Perehdyttäminen, hallituskansio, jne. Hallituksen sitouttaminen Kokouskäytännöt Sähköisten työkalujen käyttö Hallituksen valinta ja koostumus

Taso 0: Prosessikartta - Valtakunnallisesti yhdenmukainen kaikilla Leader-ryhmillä - Kolmas ydinprosessi nimetty omista lähtökohdista LEADER ELY Taso 1: Ydinprosessit - Yhteisesti määritellyt kolme ydinprosessia, joissa resurssija painotuseroja Leader-ryhmien välillä - LEADER-prosessin sisältö yhdenmukainen Taso 2: LEADER-prosessin osa-/alaprosessit - Leader-ryhmäkohtainen prosessin kulku - Keskeistä linkittää päätäksenteko osaksi oman ELYalueen prosessikuvausta Taso 3: Toimintotaulukot - Yksityiskohtaiset työohjeet, -tehtävät ja roolit kuvattuna - Leader-määrittää itse muodon (teksti, taulukko, jne.)

Talous Tukiprosessit: Heenkilöstöhal. Viestintä Ydinprosessit: LEADER PROSESSIKARTTA Keskeistä: Kolme ydinprosessia Ohjausprosessit Tunnistetut ohjaus- ja tukiprosessit Lainsäädäntö Asiakkaiden tarpeet Strategia, arvot ja visio Alueelliset strategiat Strategisen johtamisen taso Yhdistystoiminta Leader-toiminta Paikallinen kehittäminen Tyytyväiset asiakkaat Alueellinen vaikuttavuus Kolmas ydinprosessi voidaan nimetä ryhmissä eri tavoin Toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva parantaminen

LEADER-TOIMINTA PROSESSI AKTIVOINTI Tiedottaminen LEADER-PROSESSI PÄÄTÖKSENTEKO Valmistelu Leader-päätös Maksatus Neuvonta Hankkeen aikainen neuvonta ja maksatuskoulutus Keskeistä: Tunnistaa aktivointityön ja päätöksentekotoiminnan erilainen luonne Tunnistaa resurssien mielekäs kohdistaminen prosessin eri vaiheisiin

OULUJÄRVI LEADERIN HYVÄ KUVAUSESIMERKKI PROSESSISTA KÄSITTELY JA MYÖNTÖ MAKSATUS

ELY Kumppanirajapinta Leaderryhmä KESKEISTÄ PROSESSIMAISESSA TOIMINNASSA: 1. ERILAISTEN RAJAPINTOJEN TUNNISTAMINEN 2. TOIMINNAN YHTENÄISYYS ASIAKKAAN SUUNTAAN ASIAKASPROSESSI Hankkeen toteutus Hankkeen aikainen neuvonta ja maksatusohjaus Asiakasrajapinta Käsittely ja myöntö Maksatus YHTEINEN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI (PALVELUPROSESSI)

LEADER-RYHMÄN JA ELY:N LUOTTAMUS JA KUNNIOITUS TOISIA KOHTAAN 1. Jatkuva vuoropuhelu on tärkeää Y ja H pöydät toimivat osassa ELY-alueita hyvinä käytäntöinä Mikäli se ei ole mahdollista, tulisi miettiä muita mahdollisia foorumeita, esim. hanketyöryhmät 2. Vuosittaiset tapaamiset / kehityskeskustelut Hyviä kokemuksia mm. Pirkanmaalta 3. Laatutyö on parhaimmillaan käynnistänyt alueilla yhteisen kehittämisen ja kehittymisen kulttuurin LEADER-ryhmien ja ELY-keskuksen välillä

2. PARHAAT PALAT LAATUKÄSIKIRJOISTA

TOIMINTA JA PROSESSIT PoKo ry:n toiminnan vuosikello on hyvin laadittu Leader Karhuseutu ja Leader Vaara-Karjala teki hienoa prosessienkuvaustyötä

HENKILÖSTÖN TEHTÄVÄNKUVAUKSET Oulujärvi Leader ja Keskipiste Leader on tehnyt kattavat ja perusteelliset tehtävänkuvaukset hallitukselle ja toimihenkilöille LEADER Vaara-Karjala on kirjannut erityisesti toiminnanjohtajan tehtävät ja vastuut oikein hyvin

OSAAMINEN Silmu ry ja Keskipiste-Leader on pohtinut kattavasti tulevaisuuden osaamistarpeita Oulujärvi-Leader on kuvannut osaamisalueet sekä hallituksen että henkilöstön osalta kattavasti

VIESTINTÄ Pyhäjärviseudun viestinnän kokonaisuus on taidokkaasti hahmotettu PoKo ry:n viestinnän kuvaus ja viestintäkanavien listaus sekä viestinnän tavoitteiden kirjaaminen

KUMPPANUUDET Nouseva rannikkoseutu ja Leader Vaara-Karjala ovat tehneet hyvän kumppanuusanalyysin

LAATUTYÖN MALLI Leader Karhuseutu, Silmu ry ja Nouseva rannikkoseutu ovat tehneet mainiota työtä riskien hallitsemiseksi

TULOKSET Oulujärvi Leader, Veej jakaja, Keskipiste-Leader ja Pyhäjärviseutu ovat analysoineet tarkasti tulosmittareitaan suhteessa tavoitteisiin Oulujärvi Leaderin tulosmittaristo esiteltiin Leader-uutiskirjeessä ja sitä on hyödyntänyt moni Leader-ryhmä. Leader Karhuseutu on suunnitellut kattavasti myös tulosten seurantaa

3. ALUEIDEN PARHAAT LAATUKÄSIKIRJAT

HYVÄN LAATUKÄSIKIRJAN KRITEERIT RIITTA BAGGEN SANOIN 1. Toimii perehdyttämisen apuvälineenä erityisesti silloin, kun asiakokonaisuudet hahmottuvat helposti tekstin ymmärtää kertalukemalla 2. Käytetty sanasto: Yleiset toiminnan kehittämisen käsitteet, kuten: prosessi, asiakas, itsearviointi, kumppani, sidosryhmä, jne. mutta niiden sisältö kuvattu omin sanoin

ALUEIDEN PARHAAT LAATUKÄSIKRIJAT JA PERUSTELUT Alue 1: Lappi, Pohjois-pohjanmaa ja Kainuu Keskipiste-Leader Hyvät tehtäväkuvaukset ja hallituksen jäsenten roolikuvaukset Hyvä tulosluku Tulevaisuuden osaamistarpeita on pohdittu ja kirjattu! Laatukäsikirja sisältää hallinnollisen ohjeen ja perehdyttämisen muistilistan Alue 2: Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Häme LEADER Vaara-Karjala Hyvät prosessien kuvaukset ja henkilöstön tehtävänkuvat Visuaalinen kumppanianalyysi; hyvä yhteistyö hankkeen aikana Hienot kumppanuus- ja riskianalyysit Alue 3: Keski-suomi, Satakunta, Pirkanmaa ja Etelä-pohjanmaa PoKo ry Hyvä toiminnan vuosikello ja viestinnän kuvaus Hyvä tulosmittariluku: tulosten arviointi ja mittaaminen Alue 4: Pohjanmaa, Varsinais-suomi, Uusimaa ja Ahvenanmaa Silmu Hyvä perehdyttäjän muistilista ja tulosmittarit Hienosti laaditut poikkeamien käsittely ja riskienhallinta Osaamis- ja kehittämistarpeet tuotu taitavasti esille

4. VOITTAJA LAATUKÄSIKIRJAN JULKISTAMINEN

ARVIOINTIRYHMÄN PERUSTELUT VOITTAJAN VALINNALLE Laatukäsikirja erottuu edukseen tietysti ulkoasunsa vuoksi mutta myös sisältö on tarkasti mietitty. Erityisesti luku 2: Toiminta ja prosessit muodostaa hyvän kokonaisuuden. Voittaja-ainesta, tarkat prosessikuvat, personoitu, hieno 5-kappale ja 6-kappale Kuvaukset olivat kertovia ja selkeitä. Ja tuli tunne, että asioita oli ajateltu toiminnan käytännön kannalta.

5. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

LAATUTYÖN ETENEMISASKELEET A. Laatutyöprojektista jatkuvan parantamisen toimintakulttuuriin siirtyminen 1. Vuosiraportoinnin järkevöittäminen ja linkittäminen ryhmien toimintasuunnitelmaan: laatukriteerien ja laatumittariston kirkastaminen 2. Sparrausryhmän toiminnan tukeminen: kerätään alueiden laatu/kehittämiskoordinaattorit kasaan ja edistetään vertaiskehittämistä ja benchmarkingia sekä asiakaspalvelukulttuuria 3. ELY-keskusten prosessien yhtenäistäminen: prosessikuvaukset kaikilta ELY-keskuksilta liittyen valmisteluun, myöntöön ja maksatukseen. B. Leader-ryhmien osaamisen varmistaminen 1. Tehdään koulutustarvekartoitus Leaderryhmille 2. Selvitetään JET -tyyppisen johtamisvalmennuksen tarve, jossa sisältönä esim.: kehityskeskustelut, johtaminen ja ajanhallinta, yleinen johtaminen ja käytännöt, talouden hallinta ja saneeraustilanteet, vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja vaikeiden asioiden käsittelytaidot, verkostojen johtaminen 3. Suunnitellaan toimintamalli uusien toiminnanjohtajien tukemisen ja perehdyttämisen kehittämistä varten, esim. sparrausryhmän/parien avulla C. ELY-keskusten ja Leaderryhmien strategisen kumppanuuden vahvistaminen 1. Kehitetään MAVI:n tarkastusja ohjauskäyntien sisältöä ja laatua ja kartoitetaan mahdollisuutta osadelegoida ELY:ille tehtäviä (esim. Kts. alla kehityskeskustelut ELYalueilla) 2. Selvitetään ELY:jen mahdollisuutta pitää eri alueilla vuosittaisia kehityskeskusteluja Leader-ryhmien kanssa 3. Hyödynnetään ELY-keskusten osaamista hallitusten jäsenten koulutuksissa