Espoon kaupunki Päätös 1 / 11 1271/10.03.02/2013 Kulttuurilautakunta 16 19.3.2013 16 Matinkylän palvelutorille sijoittuvan Matinkylä-Olarin aluekirjaston ja yhteispalvelupisteen tarveselvityksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Värri Helena, puh. (09) 816 23842 Hovinen Juha, puh. (09) 816 85031 Nygren Terttu, puh. (09) 816 57219 Nyholm Päivi, puh. (09) 816 57002 Tyrni Jaana, puh. (09) 816 57661 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kulttuurilautakunta hyväksyy Matinkylän Palvelutorille sijoittuvien Matinkylä-Olarin aluekirjaston (Kirjasto Omena) ja Matinkylän yhteispalvelupisteen tarveselvitykset ja esittää Tilakeskus-liikelaitokselle, että se vuokraa näitä sivistystoimen palveluja varten yhteensä enintään 4 400 hyöty-m2 toimitilaa 20 vuoden vuokrasopimuksella. Toimitilojen tarkempi keskinäinen sijoittelu ja toimitilojen määrä täsmentyy kun Tilakeskus-liikelaitos täsmentää tilasuunnittelua osana hankesuunnitelmaa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Samalla kulttuurilautakunta päättää Haukilahden kirjaston toimintojen siirtämisestä Matinkylä-Olarin aluekirjastoon uuden kirjaston valmistuttua. Käsittely Lumme teki Volotisen ja Tiaisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan päätösehdotuksen viimeinen kappale: Samalla kulttuurilautakunta päättää Haukilahden kirjaston toimintojen siirtämisestä Matinkylä-Olarin aluekirjastoon uuden kirjaston valmistuttua." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lumpeen ehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunta hyväksyi Matinkylän Palvelutorille sijoittuvien Matinkylä-Olarin aluekirjaston (Kirjasto Omena) ja Matinkylän yhteispalvelupisteen tarveselvitykset ja esittää Tilakeskus-liikelaitokselle, että se vuokraa näitä sivistystoimen palveluja varten yhteensä enintään 4 400 hyöty-m2 toimitilaa 20 vuoden vuokrasopimuksella. Toimitilojen tarkempi keskinäinen sijoittelu ja toimitilojen määrä täsmentyy kun Tilakeskus-liikelaitos täsmentää tilasuunnittelua osana hankesuunnitelmaa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Liite - Lomake 5
Espoon kaupunki Päätös 2 / 11 Oheismateriaali Selostus Valtuuston päätöksen 13.12.2005 mukaan palveluverkon kehittämisen tavoitteena on toteuttaa yli toimialojen tapahtuvaa lähipalvelujen, alue- ja keskitettyjen palvelutoimintojen suunnittelua siten, että palvelut sijoitetaan hyödyntäen rata- ja tulevaa metroliikennettä mahdollisimman parhaalla tavalla. Länsimetro valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna 2015. Yksi Länsimetron keskeisimmistä liikenneasemista sijoittuu Matinkylään Ison Omenan liikekeskuksen laajennuksen yhteyteen. Valtuusto on päättänyt 13.12.2010 Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 -kokonaisuudesta. Kaupunginjohtaja asetti syyskuussa 2011 kaupunkitasoisen työryhmän selvittämään kaupungin palvelujen sijoittumista Ison Omenan liikekeskuksen laajennuksen yhteyteen tai sen läheisyyteen niin, että Matinkylän Palvelutorista saadaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä ratkaisu. Palvelutorilla tarkoitetaan niiden palvelutoimintojen kokonaisuutta, jotka sijoittuvat noin 800 metrin läheisyyteen tulevasta metroasemasta. Työskentelyyn osallistui eri toimialojen edustajia konsernin esikunnasta, sosiaali- ja terveystoimesta, sivistystoimesta, Tilakeskus- liikelaitoksesta, kaupunkisuunnittelusta sekä tonttiyksiköstä. Suunnitelmaa on esitetty kahdesti asukasfoorumissa ja kaupungin järjestämässä asukasillassa. Matinkylän Palvelutori tarjoaa asiakaslähtöisesti, valtion ja kunnan palveluja kokoavalla ja toimialarajat ylittävällä tavalla ja yhteisissä tiloissa terveyskeskus-, yhteispalvelupiste-, aluekirjasto- ja sosiaalipalveluja. Kirjasto tarjoaa tiloja myös asiakkaiden omalle toiminnalle. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt Matinkylän Palvelutorin tarveselvityksen oman toimialansa osalta 20.9.2012. Lähtökohdat Lähtökohtana on suunnitella palvelutoiminnot huomioiden alueen väestöennusteet vuoteen 2020 mennessä niin, että muun muassa asukaslähtöisyys, uusien kustannustehokkaiden palvelumuotojen kehittäminen ja tilojen yhteiskäyttö huomioidaan. Kirjasto Omenan kävijämäärä on kasvanut vuodesta 2007 eli viidessä vuodessa 21 %. Se on Suomen viidenneksi ja Espoon toiseksi vilkkain kirjasto. Kirjastolle ja yhteispalvelupisteelle on vuokrattu Isosta Omenasta nyt 2647 m2. Vuokrasopimuksen mukaan uusi vuokrasopimus neuvotellaan vuoden 2013 aikana. Kirjaston asiakkaiden määrä on nyt 840.000 ja yhteispalvelupisteen 47.000 asiakasta vuodessa. Alueen asukasluvun kasvu, metro ja palvelutorikonsepti tulevat kasvattamaan kirjaston ja yhteispalvelupisteen asiakkaiden määrää merkittävästi. Miljoonan ihmisen metrokirjasto Uusi Kirjasto Omena hengittää metron ja kauppakeskuksen tahdissa. Tarjolla on tekemistä, tapahtumia ja terveyttä. Onnen Omenassa annetaan
Espoon kaupunki Päätös 3 / 11 moniammatillista neuvontaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kirjasto Omenasta suunnitellaan kokonaan uudentyyppinen metrokirjasto, joka sijaitsee vilkkaiden liikkumisreittien risteyksessä. Konseptin pohjana on ajatus hyvinvoinnin monipuolisesta tukemisesta moniammatillisena yhteistyönä. Konsepti onnen omena (työnimi) on uusi myös kansainvälisesti yhdistäessään sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palveluja ainutlaatuisella tavalla. Kaikilla Espoon aluekirjastoilla on toisistaan poikkeava profiili. Metrokirjastossa on mahdollista asioida nopeasti. Pika-asioinnin helpottamiseksi menevä aineisto sijoitetaan kirjaston etuosaan. Yhteispalvelu asiakaspalvelun monipuolisena tavaratalona Matinkylän uuden yhteispalvelun palvelutarjontaan kuuluu laajin valikoima julkisen hallinnon asiakaspalveluja Espoon alueella. Uuden toimintatavan ydin on yhteinen asiakaspalvelujen Front desk, josta asiakas saa tietoa ja neuvontaa niin kunnan kuin valtionkin palveluista sekä sähköisten palvelujen käytöstä. Matinkylässä valikoimaan tulee myös sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa ja ajanvarausta. Kansaneläkelaitos siirtää Matinkylän toimipisteensä Palvelutorille ja heidän työntekijänsä työskentelevät yhteisellä front deskillä. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014 -hanke tuo yhteispalveluun myös maistraatin, verohallinnon, TE-keskuksen ja poliisin neuvonta- ja lupapalveluita. Hallituksen suunnitelmana on säätää lailla valtion paikallisten palveluiden siirtämisestä kuntien isännöimiin yhteispalvelupisteisiin. Lakiluonnoksen rahoitussuunnitelma on vielä keskeneräinen, mutta sen mukaan valtion neuvontapalveluista aiheutuvat kulut korvataan kunnille täysimääräisesti. Kansaneläkelaitoksen kanssa on sovittu alustavissa neuvotteluissa vuokrakustannusten jyvityksestä. Tarkoitus on suunnitella julkisen palvelujen kokonaisuutta yhdessä asiakastarpeita ja asiakasvirtoja simuloimalla. Suunnittelussa pyritään etsimään sellaiset toiminta- ja palveluprosessit, joissa on hyvä tilatehokkuus ja sujuva virtaus, jolloin odotustilojen tarve vähenee. Kauppakeskuksen laajennus ja metroaseman tulo Matinkylään lisää osaltaan kirjaston ja yhteispalvelun asiakasmäärää runsaasti, esimerkiksi kirjastoon odotetaan yli 1 milj. kävijää vuodessa. 1. Nykyiset palvelut Matinkylä - Olarin suuralueella asuu tällä hetkellä 35 000 asukasta ja vuonna 2020 väestöennusteen mukaan yhteensä noin 40 000 asukasta. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan tulevan Finnoon alueen ja muun kasvun lisäävän Matinkylän alueen väestöä lisäksi noin 5 900 asukkaalla. Tällä hetkellä Kirjasto Omena, joka sijaitsee kauppakeskuksen toisessa kerroksessa, on huomattavan ahdas. Päivittäinen kävijämäärä on noin 3000 asiakasta. Kävijämäärän kasvu näyttää jatkuvan viime vuoden tapaan (kävijämäärä tammi-heinäkuussa on kasvanut vuoteen 2011 verrattuna 12.9 %). Kirjasto Omenan nykyinen kokonaispinta-ala on 2420 m2. Kävijämäärältään pienemmän Entressen kirjaston kokonaispinta-ala on 2775 m2. Kirjasto Omenassa käy paljon asiakkaita myös Espoonlahden alueelta. Espoonlahden lähikirjastot (Saunalahti, Soukka, Kivenlahti ja
Espoon kaupunki Päätös 4 / 11 Nöykkiö) eivät ole tarpeeksi vetovoimaisia aluekirjastoon verrattuna. Tilanne korjaantuu vasta, jos/kun Espoonlahden aluekirjasto valmistuu. Myös Matinkylän nykyinen yhteispalvelupiste toimii ahtaissa tiloissa kirjaston lähellä. Päivittäinen kävijämäärä on noin 200 asiakasta. Kävijämäärät ovat kasvaneet: vuonna 2009 päivittäinen asiakasmäärä oli noin 150. Tilastolliset kävijämäärät käsittävät ainoastaan palvellut asiakkaat jolloin ns. omatoimisten asiakkaiden määrät jäävät laskematta. Asukkaiden päivittäinen liikkuminen tulee muuttumaan tulevan metroliikenteen myötä. Palvelujen sijoittumista ja palvelutoimintojen kehittämistä tulee tarkastella samanaikaisesti kun palveluverkkoa kehitetään uudistuvassa kaupunkirakenteessa. 2. Tavoitetilan kuvaus Matinkylän Palvelutori tulee sijaitsemaan keskeisellä liikenneasemapaikalla koko länsimetroa ajatellen. Tulevan metroaseman yhteydestä tulee toteutumaan syöttöliikenne lähialueille Puolarmetsään, Olariin ja Suurpeltoon. Syöttöliikenne kulkee päivisin 10 minuutin välein. Matinkylän metroaseman kautta arvioidaan kulkevan päivittäin yli 30 000 matkustajaa. Matkustajaennusteiden mukaan se on uuden linjan vilkkain asema. Myös kevyen liikenteen reitistöä kehitetään siten, että jalankulku-, ja pyöräilymahdollisuudet paranevat nykyisestä. Matinkylän Palvelutori tulee sijaitsemaan Ison Omenan laajennuksen yhteydessä. Liityntäliikenteen pysäkki tulee sijoittumaan laajenevien parkkitilojen ja metroaseman yhteyteen. Palvelutiloihin liikkuminen tulee olemaan esteetöntä ja helppoa, osana arjen muuta mahdollista päivittäistä asiointia. Matinkylän Palvelutorin toimitilojen suunnittelun lähtökohtana on toimitilojen muunneltavuus, tehokkuus, turvallisuus ja viihtyvyys. Tilat tulee suunnitella siten, että sopimusaikana mahdollisesti tarvittavat muutokset on helppo toteuttaa. Asiakkaille tullaan tarjoamaan palveluja paljon laajoilla aukioloajoilla. Neuvottelu-, kokous-, ja sosiaalitilat ovat kaikille yhteisiä. Matinkylän Palvelutorille sijoittuvat seuraavat sosiaali- ja terveystoimen palvelutoiminnot: terveysasema, suun terveydenhoito, neuvolapalvelut ja nuorisopoliklinikka Nupoli. Kirjasto Kirjaston tilatarve on n. 4000 hyöty-m2, joka ei sisällä hallintokuntien yhteisiä sosiaali- eikä kuntalaisille tarkoitettuja kokoustiloja. Kirjaston saavutettavuus on keskeinen asia. Kirjaston tulee olla siellä, missä ihmiset arkisin liikkuvat sekä olla auki silloin, kun ihmisillä on vapaa-aikaa. Eri asiakasryhmät käyttävät kirjastotiloja eri tavoin. Nykyään kirjastosuunnittelussa käytetään pohjana ns. vyöhykeajattelua, jossa äänekkäät ja hiljaiset palvelut ja toiminnot on jaettu omille vyöhykkeilleen.
Espoon kaupunki Päätös 5 / 11 Samoin voidaan ajatella, että pistäytymisasiointi sijoitetaan lähelle sisäänkäyntejä ja pitempiaikainen oleskelu tapahtuu omilla alueillaan, syvemmällä kirjastossa. On erittäin tärkeää, että kirjasto mielletään turvalliseksi paikaksi. Vartiointiin ja vahtimestari-palveluihin, valvontakamerajärjestelmään ja muihin turvallisuustekijöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota varsinkin, jos kirjasto sijaitsee metroaseman lähellä. Vartiointi ja valvonta on luontevaa järjestää tässä tapauksessa yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen tilojen kanssa. Kirjasto Omenan jokapäiväisen logistiikan määrä on jopa viisikymmentä laatikkoa päivässä. Kulkureitit/hissit ja lastauslaiturit pitää sijaita niin, että kirjaston logistiikka kulkee mahdollisimman sujuvasti asiakkaita häiritsemättä. Logistiikan laatikkomäärä ei ole lähitulevaisuudessa laskemassa. Logistiikka on ulkoistettu, joten kuljetusautojen kokoon ei ole mahdollista vaikuttaa. Kirjaston sijainnin pitää olla keskeinen metrokeskuksessa ja reitti kirjastoon pitää olla pääkulkuväylillä hyvin kyltitetty. Asiakaspaikoitus pitää olla kohtuullisen lähellä. Kirjasto on auki joka päivä, myös sunnuntaisin. Aikuisten tilat Aikuiset viettävät kirjastossa aikaa lukien lehtiä ja kirjoja, kuunnellen musiikkia, työskennellen läppäreillä tai sormitietokoneilla, osallistuen kirjaston tapahtumiin kuten kirjallisuuspiiriin tai it-opastukseen. Rennompaan oleskeluun tarvitaan sohvia, opiskeluun lukupaikkoja. Myös aikuiset voivat käyttää mediastudiota tai soittohuonetta oman tuotannon tuottamiseen kirjastossa. Lehtien lukijat ovat käyttäjäryhmä, joka usein käyttää kirjastoa päivittäin. Lehtien säilytys- ja lukutilan on oltava riittävän avara ja viihtyisä. Lehtien lukutila voi olla toimijoiden yhteisessä odotustilassa. Pistäytyjät varaavat tarvitsemansa palvelut verkosta ja pistäytyvät nopeasti kirjastossa. Varausten noutopiste, palautus- ja lainausautomaatit sekä kysytyin aineisto sijoitetaan sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen. Helppo saavutettavuus on tärkeä kriteeri näille palveluille. Kirjastolla olohuoneena on tärkeä merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä, yhteiskuntaan integroitumisessa ja mielekkään elämän tukemisessa. Kirjastossa erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan. Erityisesti lapsille, eläkeläisille, maahanmuuttajille ja työttömille kirjasto on tärkeä osa arkea. Lasten tilat Vanhemmat tulevat kirjastoon pikkulasten kanssa lainaamaan aineistoa, viettämään aikaa lastenosastolla, lukemaan lapsille, leikkimään tai pelaamaan kirjaston peleillä/pelikonsoleilla. Pikkulapsille on tarjolla musiikkia ja teatteria. Myös läksyjen tekeminen ja läksykerhot ovat tärkeä osa lasten kasvun tukemista. Kirjasto järjestää vauvalorutuokioita ja tapaamisia pikkulasten vanhemmille. Kulttuuritapahtumien järjestäminen kirjastoissa yhteistyössä kulttuuripalveluiden kanssa edistää
Espoon kaupunki Päätös 6 / 11 kulttuuripalveluiden kustannustehokkuutta, kun tilavuokria ei tarvitse maksaa. Kirjaston lastenosaston tulee olla lapsille turvallinen paikka ryömiä ja kontata. Lasten tilojen pitää olla helposti valvottavissa ja lastentilan välittömässä läheisyydessä pitää olla lastenhoitohuone. Nuorten tilat Nuoret ovat aina kokoontuneet ja tulevat kokoontumaan kauppakeskuksissa. Kauppakeskukset rajoittavat nuorten oleskelua tehokkaasti. Kaikki nuoret eivät ole löytäneet/halua käyttää nuorisotiloja. Nuorisotilat eivät aina ole auki, kirjastolla sitä vastoin on laajat aukioloajat. Tulevaisuudessa kirjaston tulevien nuorten- ja musiikkitilojen yhteinen hallinta nuorisopalveluiden ja mahdollisesti seurakunnan nuorisotyön kanssa olisi kannatettava ja järkevä vaihtoehto. Nuorten tilatarve on 400 m2. Tilaa tarvitaan mukavaan oleskeluun (sohvia, lautapelejä, hyllyjä, lukutilaa) ja pelaamiseen. Liikunnalliset pelit, kuten Wbox Kinect tai Wii, tarvitsevat tilaa. Riittävän iso tila on tarpeen myös siksi, että nuoret liikkuvat ryhmissä, jotka eivät tunne oloaan viihtyisäksi, jos joutuvat liian lähekkäin. Nykytilanteessa tytöt antavat usein palautetta, että he eivät mahdu tilaan, eivätkä pääse koneille. Tilaa tarvitaan myös opiskeluun (hiljaiset lukupaikat) ja ryhmätöiden tekemiseen. Nämä tilat voivat olla erillään varsinaisista nuortentiloista, em. hiljaisella vyöhykkeellä. Kirjaston Omenan ympäristössä on kaksi isoa lukiota (Haukilahti ja Mattliden, jossa myös kansainvälinen IB-opetus), joiden oppilaat lukevat kirjastossa koeviikoilla, valmistautuvat ylioppilaskirjoituksiin sekä pääsykokeisiin. Kirjaston tämänhetkiset lukutilat ovat riittämättömät. Lasten- ja nuortentilat eivät voi olla vierekkäin. Elämä nuortentilassa on vauhdikasta, eikä sovi yhteen pienten lasten tilan kanssa. Mediatila Oppimista valloittaa tällä hetkellä pelillistyminen. Mediahuoneen yhtenä tehtävänä on toimia pelisuunnitteluprojektien kotina, mutta siellä voi pitää myös erilaisia asiakasopastuksia ja ottaa vastaan pienempiä ryhmiä. Kirjastolain mukaan kirjaston tehtävä on kansalaisvalmiuksien edistäminen. Mediahuoneen koko on 40 m2. Mediahuoneessa pitää olla runsaasti sähkö- ja datapistokkeita. Musiikkitilat Musiikkiaineiston lainaus on laskussa. Sen sijaan musiikin tekeminen itse on suosittua. Studio-, soitto- ja bänditilojen tarve on tuntuva. Ko. tiloja on tarjolla liian vähän. Nuorisopalveluilla on tarjolla bänditiloja, mutta muutkin ikäluokat kuin nuoret tarvitsevat tiloja. Studio- tai bänditilan koko on (muunneltavissa tarpeesta toiseen) 25 m2. Pelkkä studio voisi olla hieman pienempikin, mutta bänditilassa oleellista on mahdollisuus säilyttää soittotarvikkeita, joka vaatii oman tilansa. Soitto- ja pianohuoneiden tarve on myös jatkuva. Lähinnä yksilöharjoitteluun käytettävän tilan koko on 15 m2. Musiikkitilojen äänieristykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Musiikkitilassa pitää olla runsaasti sähkö- ja datapistokkeita. Esiintymis- ja kokoustilat
Espoon kaupunki Päätös 7 / 11 Tapahtumat ovat oleellinen osa nykyaikaista kirjastotoimintaa. Kirjasto on maksuton tila, jossa käyttäjät osallistuvat tapahtumiin ja saavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin elämänkatsomuksiin ja uusiin asioihin. Kirjaston tarvitseman esiintymis- tai kokoustilan koko on 100-120 m2, kapasiteetti vajaalle sadalle henkilölle. Tila pitää olla muokattavissa esim. väliseinäjärjestelyin joko yhdeksi tai kahdeksi pienemmäksi tilaksi ja sen tulee olla avattavissa yleisötilaan. Avattava tila mahdollistaa tilaisuuksiin osallistumisen satunnaiselle kävijälle, joka ei vielä tullessaan ollut tietoinen tapahtumasta. Tilaa käyttävät päivisin kirjastoon tulevat tutustumisryhmät, päiväkotiryhmät ja koululuokat. Tilassa tulee olla hyvä tekninen varustus (screenit, kaiuttimet, mikrofonit, esiintymisakustiikka). Kokoustila voi olla yhteiskäytössä muiden hallintokuntien kanssa. Henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat Kirjastossa on yhteensä 50 työntekijää. Esimiehille tarvitaan kolme yhden hengen työhuonetta ja sen lisäksi henkilökunnalle yhteinen suuri avokonttorityyppinen työhuone ja kokoushuone. Henkilökunnan ja esimiesten työtilojen pitää olla kirjastotilojen välittömässä läheisyydessä. Henkilökunnan työtilaa tarvitaan yhteensä 150 m2. Pukuhuone- ja sosiaalitilat voivat olla yhteiskäytössä muiden hallintokuntien kanssa. Tilaohjelma: - asiakaspalvelukeskus (neuvonta, lainausautomaatit, kopiointi, lähivarasto) 100 m2 - logistiikka 100 m2 - asiakkaiden työskentelytilat (lukusali, ryhmätilat, opastustilat) 600 m2 - asiakkaiden oleskelutilat, sohvaryhmät 200 m2 - lehtitila 200 m2 - kokoelmatilat 850 m2 - nuortentila 400 m2 - lastentila 200 m2 - esiintymistila 120 m2 - mediahuone 40 m2 - studio/bänditila 25 m2 - soittohuone 15 m2 - henkilökunnan työtilat 150 m2 - kuntalaisten kokoustilat - aulatilat yhteiskäytössä yhteensä 350-650 m2 YHTEENSÄ enintään 4000 hyöty-m2 + sosiaalitilat n. 50 hengelle Aula-kahviotilojen, työtilojen, sosiaalitilojen ja valtion palvelujen tilaohjelmat tarkentuvat tarkemman yhteisen hankesuunnittelun myötä. Tilojen tekniset vaatimukset tilan vapaa korkeus väh. 3,5 m koko kirjaston alalla muuntojouston mahdollistavan lattiakantavuuden miniminormi 600 kg/m2. Kirjastoaineisto sijoitetaan pyörillä oleville hyllyille. Muuntojousto mahdollistetaan myös hyvällä akustoinnilla sekä kattavalla yleisvalaistuksen, sähkön ja verkon pistokkeilla lattiaan sekä kaapelit että sähköt
Espoon kaupunki Päätös 8 / 11 langaton verkko (kuntalaisverkko, vierailijaverkko ja hallinnon verkko) ja kiinteitä verkkopistokkeita palvelupiste: oheislaitteita on paljon, joten pistokkeiden lisäksi myös sähkönsyöttö varmistettava lainausautomaatti: h-verkon verkkopaikka tilaan, joka on muuten k- verkkoa, kiinteä ip-osoite runsaasti sähköpistokkeita lainattaville ja asiakkaiden omille laitteille yleisötilaan (sormitietokoneet, läppärit, puhelimet) vesipiste ja viemäröinti asiakastilaan tai sen välittömään läheisyyteen ilmastointi ja jäähdytys, joka riittää silloinkin, kun kirjastossa on useita satoja ihmisiä läsnä akustointiin (luokka A) on kiinnitettävä erityistä huomiota (nykyisistä tiloista tulee jatkuvasti palautetta, vaikka jälkikäteen on tehty runsaasti akustisia korjauksia), kirjastotilassa ei saa kaikua runsaasti luonnonvaloa, kuitenkin niin, että suora auringonvalon häikäisy estetään mieluiten epäsuora valaistus, yleisvalaistuksen mitoitus niin, että pimeänäkin aikana näkee lukea kirjojen nimet Investointikustannukset ensikertainen kalustaminen 1,8 miljoonaa sisältäen palautusautomaattien uusimisen Käyttökustannukset Henkilöstökulujen lisäys n. 100 000 (2 vakanssia johtuen asiakasmäärien ja aukiolon kasvusta sekä nuorten toimintaan erikoistumisesta) Tilakustannukset (vuokra ja siivous) n. 1,2 miljoonaa (lisäys nykytilaan n. 450 000 ) Tietohallintokuluja Aineistomäärärahaan ei tarvita peruskokoelman perustamislisäystä Yhteispalvelu Ison Omenan yhteispalvelupisteellä oli 2012 noin 47.000 asiakasta. Palvelutorikonseptin myötä asiakkaiden määrän arvioitu kasvu on 50-100%. Valtiohallinnon Asiakaspalvelu 2014 -hanke tuo yhteispalveluun uusia työtehtäviä, samoin kuin Kansaneläkelaitoksen sijoittuminen Palvelutorille. Yhteispalvelupisteessä työskentelee tällä hetkellä 4 palvelusihteeriä. Lisähenkilökunnan tarve on n. 2 henkilöä (tähän ei ole laskettu mukaan valtiohallinnon palveluita). Taustatyötilaksi tarvitaan yksi huone, joka tulee olla mitoitettu kahdelle (2) henkilölle. Etäpalveluita varten tarvitaan myös erillinen työhuone joka voi olla myös muussa hallinnollisessa käytössä. Molemmat taustatyötilat tulee sijaita yhteispalvelupisteen sisällä asiakaspalvelutiskin välittömässä läheisyydessä. Pukuhuone- ja sosiaalitilat voivat olla yhteiskäytössä muiden hallintokuntien kanssa. Yhteispalvelupisteen toimitila jakautuu neljään toiminnalliseen osaan: 1. suljettu taustatila
Espoon kaupunki Päätös 9 / 11 2. palvelutiskin vyöhyke 3. itsepalveluvyöhyke 4. yhteistyökumppaneiden työhuoneet. Tilaohjelma: - palvelualue, työtilat 6-8 työntekijälle, 80-100 m2 (sisältäen Kelan ja sosiaali- ja terveystoimen palveluneuvojien tilatarpeen) - asiakastila, jossa erillinen asiakaspöytä ja asiakastuoleja sekä runsaasti erikokoisille esitteille soveltuvia esitehyllyjä ja kuulutus- ja ilmoitustaulu, yht. 100 m2. Tilan on oltava muunneltavissa esim. vaalien ennakkoäänestystä varten - 1 työhuone palvelutiskin takana, johon sijoitetaan kassakaappi, sekä tarvittavat rahanlaskentavälineet, - 1 työhuone etäpalvelua varten n. 10 m2 -intimiteettisuojaa edellyttävä asiakasneuvontahuone 13 m2-2-4 työhuonetta yhteistyökumppaneita varten (Kela, Maistraati, Poliisi, Verohallinto, TE-toimisto) yht. 40 m2 - lähivarasto 50 m2 -muunneltavissa olevaa ns. palvelutiski- / asiakasneuvontatilaa valtiohallinnon taholta määriteltäviä yhteistyökumppaneita varten n. 60 m2 -pieni kokoushuone 30 m2, mahdollisesti kirjaston kanssa yhteiskäyttöinen Yhteispalvelupisteen toimitila on sijoitettava asiakkaille helposti saavutettavaan ja samalla myös asiakaspalvelun näkökulmasta turvalliseen paikkaan. Yhteispalvelupisteessä työskentelee laajoin aukioloajoin pääsääntöisesti 4-6 työntekijää. YHTEENSÄ n. 400 hyöty-m2 Tilojen toiminnalliset vaatimukset: Yhteistyökumppaneiden työhuoneita voidaan käyttää myös ns. ajanvarausperiaatteella ts. tiloissa vierailee eri toimijoiden asiantuntijat. Yhteispalvelun palvelutiskivyöhykkeen tulee olla helposti muunneltavissa. Myös asiakkaiden intimiteettisuoja tulee ottaa huomioon tiloja suunniteltaessa. Lähivarasto, johon sijoitetaan niin kaupungin kun myös yhteistyökumppaneiden materiaalit. mm. HSL ja Lippupiste. Tulevaisuudessa uudet yhteistyökumppanit tuovat mukanaan paljon omia esitteitä. Lähivaraston tulee myös toimia lähiarkistona materiaalille jota säilytetään 0-2 vuotta. Yhdessä työhuoneessa on kameravalvottu kassakaappi, työpöytä ja hallinnon verkossa oleva työasema. Toisessa työhuoneessa on ns. minikeittiö ja yhteistyökumppaneille tarkoitetuissa työhuoneissa normaali toimistovarustus. Joko yhteispalvelun tilaan tai välittömään läheisyyteen pitää sijoittaa vain työntekijöiden käyttöön tarkoitettu lukollinen WC. Yhteispalvelupisteen asiakkaille ei varata erikseen WC-tiloja. Palvelutiski on asiakasystävällinen, mutta rahanarvoisten tuotteiden vuoksi turvallinen työntekijöille. Kameravalvotulta ja ryöstöpainikkeilla varustetulta palvelutiskiltä työntekijöillä on kulkuyhteys asiakastilaan. Asiakkailta on pääsy palvelutiskin taakse evätty esimerkiksi lukollisella portilla ja lisäksi
Espoon kaupunki Päätös 10 / 11 työntekijöille hätäuloskäynti sekä rikoshälytysjärjestelmä. Palvelutiskille asennetaan vuoro-numerojärjestelmä joka mahdollistaa usean eri toimitsijan toimimisen samalla palvelutiskialueella. Kameravalvotussa asiakaspalvelutilassa on esitetelineitä, hyllyjä ja asiakaspöytä tuoleineen sekä asiakkaiden itsepalvelua varten kuntalaispäätteitä, jotka ohjaavat viranomaissivustoille, ja monitoimilaite tulostusta ja kopiointia varten. Opasteiden tulee olla selkeitä ja ne tulee varustaa yhteispalvelun logolla. Tilojen tekniset vaatimukset: lattian tulee kantaa kassakaapin paino n. 1.000 kg langaton verkko (kuntalaisverkko, vierailijaverkko, hallinnon verkko) ja kiinteitä verkkopistokkeita palvelutiskillä oheislaitteita on paljon joten pistokkeiden lisäksi myös sähkönsyöttö varmistettava ryöstöpainikkeet palvelutiskille sekä myös niihin työtiloihin joissa on asiakasvastaanottoa ilmastointi ja jäähdytys (odotettavissa on paljon asiakkaita ja suuri tila ts. yhteiskäyttöinen) akustointiin kiinnitettävä erityistä huomiota, yhteispalvelussa suurin osa asiakkaista vaatii henkilökohtaista palvelua jolloin on kiinnitettävä huomiota mm. asiakkaan intimiteettisuojaan valaistuksen oltava riittävän hyvä, ei suoraa auringonvaloa tai ainakin se on kyettävä estämään Ensikertainen kalustaminen n.165.000 Henkilökuntakulujen lisäys n. 100.000 (2 vakanssia) Tilakustannusten lisäys n. 108.000 Yhteiset työ-, kokous-, neuvottelu-, sosiaalitilat ja muut tilat Työntekijöiden sekä palvelutoimintaan kuuluvia verkostotapaamisia varten tulee olla eri osiin jaettavia yhteisiä kokous- ja neuvottelutiloja noin 100 m2. Henkilökunnan työtiloja, taukotiloja, wc- ja sosiaalitiloja sekä siivoushuollon tiloja toteutetaan toimijoiden yhteisinä tiloina. Päivittäistä työmatkaliikennettä varten tarvitaan katoksellinen pyöräparkkialue muun parkkialueen yhteyteen. Asiakas-wc:t Asiakas-wc:t ja lastenhoitohuoneet toteutetaan yhteiskäyttöisinä palvelutorin asiakkaille. Vuokrattavat toimitilat yhteensä Ison Omenan laajennukseen esitetään varattavaksi kirjastoa ja yhteispalvelupistettä varten yhteensä 4 400 m2 toimitilaa ja noin 100 m2 yhteistiloja. Arkipäivisin arvioidaan kirjastossa ja yhteispalvelupisteessä asioivan yhteensä noin 4000 asiakasta. Sivistystoimen työntekijöitä kyseisissä palvelutoiminnoissa tulee olemaan yhteensä 55.
Espoon kaupunki Päätös 11 / 11 Vaikutukset käyttötalouteen Uusien toimitilojen vuokran tulee olla hintatasoltaan kohtuulliset ja verrattavissa alueen nykyiseen muuhun hintatasoon. Mikäli alueen nykyistä hintatasoa pidetään tulevien vuokrien viitteellisenä arvona, on kirjaston ja yhteispalvelun vuokravastuulle esitettävien tilojen vuokra noin 1,3 milj / vuodessa. Huomioiden poistuvat toimitilat, on arvioitu vuokramenojen kasvu noin 0,5 milj vuodessa. Kansaneläkelaitoksen ja valtion palvelujen osuutta vuokrasta ei voida vielä tarkalleen arvioida, mutta se kattanee vuokramenojen kasvun yhteispalvelun osalta. Henkilöstökulujen kasvu tulee olemaan noin 0,2 milj. Hankkeen eteneminen Matinkylän Palvelutorin toimitilojen vuokraamisesta päättää kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaos ja kaupunginvaltuusto. Toimitilat esitetään vuokrattavaksi 20 vuoden vuokrasopimuksella. Päivittäin asioivien asiakkaiden suuri määrä ja tilojen yhteiskäyttö edellyttää tilasuunnittelulta uudenlaista lähestymistapaa. Hankkeen laajuus ja tilasuunnittelun tavoitteet huomioiden tullaan toimitilojen suunnittelu toteuttamaan Tilakeskus-liikelaitoksen johdolla yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Nyt varattaviin tilamääriin sekä tilojen varusteluun ja laatuvaatimuksiin tulee suunnittelun edetessä tarkennuksia. Tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen aloitetaan välittömästi hankesuunnitelman laatiminen. Kulttuurilautakunta tulee antamaan lausunnon hankesuunnitelmasta. Tiedoksi