TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013 2018 KÄSITYÖ, KUVATAIDE, MUSIIKKI PUULAN SEUTUOPISTO
Sisältö Johdanto 2 1. Käsityö ja kuvataideopinnot (Taidekoulu) 3 1.1 Käsityön ja kuvataiteen perusopetuksen laajuus 4 1.2 Käsityön ja kuvataiteen opintokokonaisuudet 4 1.3 Käsityön ja kuvataiteen arviointi 5 2. Musiikkikoulu 6 2.1 Musiikkikoulun opintojen laajuus 6 2.2 Musiikkikoulun keskeinen sisältö 7 2.3 Musiikkikoulun arviointi 7 3. Opetuksen toteuttaminen 9 3.1 Oppimiskäsitys 9 3.2 Opiskeluympäristö 9 3.3 Oppilasvalinta 10 3.4 Opintojen hyväksilukeminen 10 3.5 Opiskelijamaksut 10 3.6 Opetuksen yksilöllistäminen 11 3.7 Päättötodistuksen sisältö 11 3.8 Opettajakelpoisuus 12 3.9 Koulutuksen arviointi 12 3.10 Opetussuunnitelman päivittäminen 12 1
Johdanto Taiteen perusopetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/ 1998). Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen 30.3.2005 vahvistamaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (500h). Taiteen perusopetus on tavoitteellisesti etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan persoonallisuuden kehittymistä, antaa valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua kyseisen taiteenalan ammatilliseen ja korkeaasteen koulutukseen. Puulan Seutuopisto on järjestänyt käsityön ja kuvataiteen taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille vuodesta 1993 alkaen, siinä toimivat taidekoulu ja musiikkikoulu. Taidekoulussa suuntaudutaan käsityöhön ja kuvataiteisiin. Puulan Seutuopisto toimii Kangasniemen, Toivakan, Leivonmäen ja Joutsan kuntien alueilla. Toiminta ajatuksena on antaa laadukasta käsityön, kuvataiteen ja musiikin taiteen perusopetusta lapsille, nuorille ja aikuisille yleisessä oppimäärässä. Tavoitteena on tukea elämisen taidon oppimista ja yksilön ihmisenä kasvamista. Keskeistä on myös vahvistaa oppilaan aisti ja tunneherkkyyttä, sekä tukea opiskelu ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tämä opetussuunnitelma on päivitetty 13.6.2013 ja hyväksytty Puulan seutuopiston opistolautakunnan kokouksessa 29.7.2013 ja on velvoittavana voimassa 1.8 2013 alkaen. Tämä toimii vuosisuunnittelun pohjana ja se ei sisällä tarkempia opetuksen toteuttamiseen liittyviä suunnitelmia. 2
1. Käsityö ja kuvataideopinnot (Taidekoulu) Käsityön opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää käsityön merkityksen ihmisen hyvinvointiin. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omakohtaiset kokemukset, käsillä työskentely, tuotteiden valmistus ja ilmaisu. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää suomalaista tekstiili, esine ja ympäristökulttuuria, kulttuurien erilaisuutta ja säilyttää sekä kehittää perinteisiä käsityömenetelmiä ja työtapoja. Opiskelu luo edellytyksiä jatko opinnoille, elinikäiselle harrastamiselle ja visuaalisen kulttuurin kehittämiselle. Oppilasta ohjataan laadukkaiden tuotteiden luomiseen ja kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas perehtyy monipuolisesti erilaisiin materiaaleihin ja tekniikoihin sekä soveltaa tietoja ja taitoja suunnittelu ja valmistusprosessissa. Oppilas kokee iloa tekemällä oppimisesta, sekä arvostaa omaa ja ryhmän työskentelyä. Yleisen oppimäärän mukaisen käsityön opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat kokemukset, ilmaisu, käsillä työskentely ja tuotteiden valmistus. Kuvataiteen taiteen perusopetuksessa on keskeistä visuaalisen yleissivistyksen, ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Opiskelu luo edellytyksiä kuvataiteen jatkoopinnoille, elinikäiselle harrastamiselle ja visuaalisen kulttuurin kehittämiselle. Kuvataiteen perusopetuksessa perehdytään monipuolisesti kuvailmaisuun, nykytaiteeseen, median kuviin, muotoiluun, taidehistoriaan, rakennettuun ja luonnon ympäristöön. Opetus on luonteeltaan keskustelevaa, yksilöllisyyden huomioivaa ja vuorovaikutukseen perustuvaa. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition ja aistitiedon merkitys. Yleisen oppimäärän mukaisen kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii kuvallisia ajatteluvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja kuvataiteen eri osa alueilla. Opinnoissa tarkastellaan taiteen ja arjen kuvia, tutustutaan muotoiluun ja ympäristöön sekä kehitetään oppilaan kulttuurin tuntemusta. Oppilas oppii tulkitsemaan ja arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä. 3
Käsityön ja kuvataiteen perusopetuksessa oppilastöiden näyttelyjen rakentaminen yhdessä oppilaiden kanssa sisältyy opetukseen. Oppilastöiden valmistamiseen tulee varata riittävästi aikaa (4 6 opetuskertaa), jolla varmistetaan pitkäjänteisen työskentelyn mahdollisuus. Töiden valmistuminen on aina etusijalla ja näin ollen tuntikohtaisessa opetussuunnitelmassa tulee olla jouston mahdollisuus. 1.1 Käsityön ja kuvataiteen perusopetuksen laajuus Yleisen oppimäärän laajuus käsityön ja kuvataiteen perusopinnoissa on 500 tuntia. Yhden oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Yleisen oppimäärän mukainen käsityön ja kuvataiteen taiteen perusopetus muodostuu perus ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä 10 opintokokonaisuutta. Molemmat oppimäärät voivat sisältää myös muiden yleisen oppimäärän visuaalisten taiteiden opintoja. Opintosuoritukset talletetaan tietojärjestelmä Hellewiin. Opiskeluaika on 6 8 vuotta ja opetusta annetaan 6 16 vuotiaille. 1.2 Käsityön ja kuvataiteen opintokokonaisuudet Varhaisiän opinnoissa (noin 6 7 vuotiaat) oppilas tutustuu käsityön kolmeen osa alueeseen: esinesuunnitteluun ja valmistamiseen, tekstiilien ja vaatetuksen suunnitteluun ja valmistamiseen, sekä ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Opetuksessa kokeillaan erilaisia materiaaleja, työtapoja ja perustekniikoita. Oppilas havainnoi ja tutkii lähiympäristöään ja oman kulttuurinsa käsitöitä ja käsityöperinnettä. Kuvataiteessa oppilas tutustuu kuvalliseen ilmaisuun, muotoiluun ja kuvien merkityksiin. Työskentelyssä keskeistä on leikki ja keksimisen ilo. Oppilas harjoittelee toisten huomioon ottamista ja työhön keskittymistä sekä omasta työtilasta ja välineistä huolehtimista. Käsityön ja kuvataiteiden perusopinnoissa (noin 8 9 vuotiaat) oppilas oppii ilmaisemaan itseään esinesuunnittelun, esineiden valmistuksen, tekstiilien ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen, sekä ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osa alueilla. Kuvataiteen perusteissa oppilas oppii kuvallisia ajattelunvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja usealla osa alueella sekä oppii kehittämään omaa kuvallista ilmaisuaan. Tavoitteena on että oppilaan kokonaisvaltainen ja myönteinen minäkuva sekä itsetunto kehittyvät. Oppilas kehittää luovaa ongelmanratkaisua ja kokee tekemisen ja onnistumisen iloa. Hän oppii arvostamaan omaa ja ryhmän työskentelyä ja töitä sekä opettelee huolehtimaan omasta työtilasta ja välineistä. Työpajaopinnoissa (yli 10 vuotiaat) syvennetään perusopinnoissa saavutettuja taitoja ja tietoja. Tavoitteena on että oppilas oppii käyttämään työskentelyynsä sopivia työtapoja, tekniikoita ja materiaaleja. Oppilas opettelee yhdistämään visuaalisia, käyttötarkoituksen mukaisia, ekologisia, ta 4
loudellisia ja teknologisia ominaisuuksia käsityötuotteeseen. Itsenäinen työskentely, käsityöprosessin sanallistaminen ja itsearviointi kuuluvat osana työpajaopintoihin. Kuvataiteen sisältönä on kuvallinen ilmaisu, taiteen tuntemus, taiteen historia, kulttuuriperintö ja vieraiden kulttuurien kuvallinen maailma, rakennettu ja luonnonympäristö, esineympäristö ja kuvallinen media. Syventävissä käsityön ja kuvataiteen opinnoissa painoalueina ovat kuvallinen ilmaisu, esteettinen, visuaalinen ja kulttuurinen osaaminen, perinteen taitaminen käsityöilmaisun ja kuvataiteen kehittäminen, sekä kuvallisten ja käsityötekniikoiden/ materiaalien hallinta sekä käden taidot. Opetuksessa luodaan kannustava ja sosiaalisesti vuorovaikutteinen opiskeluilmapiiri. Oppilaat ohjataan itsenäiseen ja oma aloitteeseen opiskeluun. Valinnaisopinnoissa oppilas voi syventää, laajentaa ja täydentää omaa osaamistaan valitsemallaan käsityön tai kuvataiteen alueella. 1.3 Käsityön ja kuvataiteen arviointi Arviointi on jatkuvaa ja oppimiseen kannustavaa, palautetta annetaan oppilaalle koko opintojen ajan. Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa ja ohjata oppilasta omien tavoitteiden asettamiseen. Itsearviointia harjoitellaan koko opiskelun ajan ja oppilasta opastetaan oman oppimisensa dokumentoimiseen ja kehittymisen seurantaan. Arvioinnissa annetaan palautetta, joka vahvistaa oppilaan itsensä tuntemista ja itseensä luottamista sekä opettaa huomioimaan oman ja toisten työn ja työskentelyn positiivisella ja rakentavalla tavalla. Opiskelun päätteeksi oppilaalla on mahdollisuus tehdä lopputyö kuvataiteesta tai käsityöstä tai näiden yhdistelmistä. Tehtävän voi valita oman kiinnostuksensa mukaan. Lopputyö suunnitellaan ja valmistetaan viimeisen opintovuoden aikana. Lopputyön tarkoituksena on ohjata oppilas itsenäiseen työskentelyyn. Lopputyöt ovat esillä kevätnäyttelyssä. Päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua ja sen liitteenä on opintokortti, josta käyvät ilmi oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet. 5
2. Musiikkikoulu Musiikissa taiteen perusopetus luo edellytyksiä musiikin elinikäiselle harrastamiselle ja edistää oppilaan luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Ne myös säilyttävät ja kehittävät kansallista musiikkikulttuuria. Yleisen oppimäärän opiskelussa tavoitteet muodostuvat oppilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta. Lisäksi yleisessä oppimäärässä on tärkeää yhdessä opiskelu ja oppiminen. Musiikin yleisen oppimäärän opinnot voivat muodostua joko useasta eri opintokokonaisuudesta tai yhden opintokokonaisuuden tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen pohjalta muodostetuista syventävistä opintokokonaisuuksista. 2.1 Musiikkikoulun opintojen laajuus Musiikkikoulun oppimäärä tulisi ohjeellisesti suorittaa peruskoulun loppumiseen mennessä eli n. 16 ikävuoteen mennessä. Perustellusti opintoaikaa voidaan jatkaa, mikäli oppilas on osoittanut aktiivisuutta musiikkiharrastuksessaan ja omaa edellytykset musiikkikoulun oppimäärän suorittamiseen jatkoajan puitteissa. Jos oppilas on suorittanut musiikkikoulun oppimäärän peruskoulun päättymiseen mennessä ja omaa erityistä lahjakkuutta, hänen on opettajan suosituksella mahdollista hakea jatko opintomahdollisuutta jäädessään esim. opiskelemaan lukioon omalle paikkakunnalle. Tämän oikeuden myöntää opistolautakunta. Tällöin oppilas saa jatkaa soittotunneilla käymistä ja mahdollisuuksiensa mukaan tehdä musiikkiopistotason tutkinnon mikäli vaadittavaa edistymistä tapahtuu. Musiikkikoulu ei kuitenkaan osallistu tämän tutkinnon järjestämiseen vaan se jää oppilaan ja opettajan vastuulle. Tutkinto käydään tekemässä ulkopuolisessa oppilaitoksessa ja kuluista vastaa oppilas. 6
2.2. Musiikkikoulun keskeinen sisältö Opetus pohjautuu Suomen musiikkioppilaitosten liiton asettamiin musiikkikoulun opetustavoitteisiin. Musiikkikoulun opinnoissa oppilaan tulee suorittaa SMOL:n vaatimusten mukaiset kurssitutkinnot instrumentti ja teoriaopinnoissa. Tutkintovaatimuksia on muokattu musiikkikoulun käytäntöjen mukaiseksi. Instrumenttikohtaiset tutkintovaatimukset ovat erillisenä liitteenä. Musiikkikoulu tarjoaa instrumentti ja musiikinteoria ja säveltapailuopintoja, yleistä musiikkitietoa, valmentavia soitinopintoja, kamarimusiikkia ja esiintymisharjoitusta. Opetusviikkoja on vuosittain 30. Oppilaan henkilökohtainen viikoittainen soittotuntiaika on 45min tai 30min riippuen instrumentista ja oppilaan iästä ja kehitysasteesta. Musiikkikoulussa on myös mahdollista valita toinen instrumentti sivusoittimeksi. Tällöin soittotunnin kesto on 30min ja opetusviikkoja vuosittain 23. Niin instrumenteista kuin teoriastakin suoritetaan tasotutkinnot 1/3, 2/3 ja 3/3. Soittotutkintojen ajankohdan määrittelee oma opettaja. Myös teoriatunneille osallistumista suunnitellaan yhdessä opettajien kanssa. Lahjakas ja ansioitunut oppilas voi hakea opettajan suosituksesta jatko opintomahdollisuutta. Tämän myöntää opistolautakunta. Jos oppilas toistuvasti laiminlyö tehtävänsä, on ilmoittamatta poissa soittotunnilta tai käyttäytyy muutoin sopimattomasti, voi musiikkikoulu ääritapauksessa poistaa oppilaan opinto oikeuden. 2.3 Musiikkikoulun arviointi Oppilaan kehitystä arvioidaan esiintymisten, tutkintojen ja viikoittaisten soittotuntien puitteissa. Palaute on sanallista, numeerinen arviointi tutkinnoissa tehdään kirjallisesti. Soittotutkintoja arvioi tutkintolautakunta. Lautakunnan jäsenten määrä on 1/3 ja 2/3 tutkinnoissa 1 2 jäsentä, 3/3 tutkinnoissa 2 3 jäsentä oman opettajan lisäksi. On suositeltavaa, että 3/3 tutkinnoissa on mukana myös oman oppilaitoksen ulkopuolinen jäsen. Kaikissa tutkinnoissa vähintään yhden lautakunnan jäsenen tulisi hallita arvioitava soitin omakohtaisesti. Tutkintoarvioinnissa pyritään rakentavaan keskusteluun eri osapuolien kesken tavoitteena jatkoopintojen tukeminen parhaalla mahdollisella tavalla. Oppilas saa tutkintolautakunnan jäseniltä suullista palautetta, jonka oma opettaja halutessaan kirjaa ylös. Sanallisen palautteen lisäksi tutkinnoista annetaan numeerinen arvio. Prima vista tehtävän arvosana on erillinen. ARVOSTELUASTEIKOT: 1/3 tutkinto HYVÄKSYTTY HYLÄTTY 7
2/3 tutkinto 5 erinomainen 4 kiitettävä 3 hyvä 2 välttävä 1 uusittava 3/3 tutkinto 21 25 erinomainen 16 20 kiitettävä 11 15 hyvä 6 10 välttävä 1 5 uusittava Musiikinteoriakurssit ja yleisen musiikkitiedon kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Mikäli jossain osa alueessa ilmenee erityisiä puutteita, mutta oppilas osallistuu oppitunneille tunnollisesti ja hoitaa kotitehtävänsä, hän läpäisee kurssin mutta todistukseen tulee mahdollisesti maininta puutteellisesta osa alueesta. Oppilas saa musiikkikoulun päästötodistuksen kun kaikki kurssit on suoritettu. Jos opinnot jäävät kesken, on oppilaan silti mahdollista saada todistus suoritetuista kursseista. Tällöin oppilaan tulee itse pyytää todistusta kansliahenkilökunnalta. 8
3. Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista ja erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen, että opiskeluympäristön kehittämiseksi sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on sekä tutkiva että tekemällä oppiminen. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia. 3.2 Opiskeluympäristö Opiskeluympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista, sekä antaa onnistumisen kokemuksia. Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita ja häntä tulee kannustaa työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. 9
Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen opiskelu. Opiskeluympäristön tulee olla fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Ympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Opetustilojen tulee soveltua lasten ja nuorten työskentelyyn ja olla asianmukaisesti varusteltuja, ergonomisesti toimivia ja sisältää riittävästi säilytystilaa. Puulan Seutuopisto tekee tila ja opetusjärjestelyissä yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa. Lisäksi opetukseen käytetään kuntien tarjoamia erityistiloja. Opiskelu voi tapahtua myös esim. luonnossa, kotona, työpaikoilla ja kulttuuritapahtumissa. Tällä hetkellä käsityön ja kuvataiteen opetus tapahtuu Toivakan Puukoulussa, Rutalahden Koskikaran koululla, Mieskonmäen koululla, sekä Kangasniemen Otonkulmassa. Musiikkikoulu puolestaan toimii Toivakan kirjastolla ja ala asteella sekä Joutsan ala asteella, Opintolassa ja lukiolla. 3.3 Oppilasvalinta Taidekoulun oppilasvalinta tapahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä, etusijalla ovat vanhat oppilaat. Ilmoittautuminen tapahtuu ryhmäkohtaisesti puhelimella, sähköpostilla tai ilmoittautumislomakkeella. Ilmoittautumislomake palautetaan kansalaisopistolle tai opettajalle opiskelun alkaessa. Oppilashaku on touko elokuussa. Varhaisiän opintoihin otetaan 6 8 lasta. Käsityön perusteisiin, työpajaopintoihin ja aikuisopintoihin oppilasmäärä on 7 12 henkilöä. Ryhmiä on mahdollista yhdistää, mikäli oppilasmäärä laskee kesken lukuvuotta näiden määrien alle. Musiikkikoulun oppilasvalinta tapahtuu touko kesäkuussa. Valintaan ilmoittaudutaan opiston toimistolle ja oppilasvalinnasta ilmoitetaan paikallislehdissä sekä yleisillä ilmoitustauluilla. Oppilaat valitaan ilmoittautumisten perusteella soitintoiveet huomioiden. 3.4 Opintojen hyväksilukeminen Oppilaan aikaisempia käsityön, kuvataiteen ja musiikin opintoja voidaan hyväksi lukea ja oppilas voi täydentää opintojaan osallistumalla käsi ja taideteollisuusyhdistyksen kursseille. Nämä suoritukset hyväksytään todistusten perusteella, tai oppilas voi osoittaa harrastuneisuutensa valmistamalla tiedoistaan ja taidoistaan portfolion. 3.5 Opiskelijamaksut Taidekoulun opiskelusta peritään opistolautakunnan vahvistama opintomaksu, joka sisältää opetuksen, materiaalit ja mahdollisen opintomatkan. Opintomaksut laskutetaan lukuvuoden alussa. 10
Oppilaspaikan voi menettää, mikäli opintomaksua ei ole maksettu ennen seuraavan lukuvuoden alkua. Oppilas voi pitää välivuoden opinnoista hyväksyttävin perustein, oppilaaksi paluusta tulee ilmoittaa kirjallisesti taidekoulun hakuajan puitteissa. Musiikkikoulun maksut muodostuvat henkilökohtaisen opetustunnin pituuden mukaan ja teoriatunnit ovat oppilaille ilmaisia. Oppikirjat opiskelija maksaa itse. Musiikkikoulun vuosimaksu laskutetaan sekä syys että kevätlukukaudella, huomioiden sisar alennukset. Opettajan poissaolot pyritään korvaamaan oppilaalle mahdollisuuksien mukaan. 3.6 Opetuksen yksilöllistäminen Opetusta yksilöllistettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat visuaalisten taiteiden tavoitteiden mukaiset. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun syyn vuoksi kykene opiskelemaan opetussuunnitelman mukaisesti, voidaan niitä yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. 3.7 Päättötodistuksen sisältö Halutessaan oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta. Kaikki suoritetut opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen, jonka tulee sisältää seuraavat asiat: 1. Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi. 2. Taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan. 3. Oppilaan nimi ja syntymäaika. 4. Opiskeluaika vuosina. 5. Oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä. 6. Rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima. 7. Lainsäädäntö, johon koulutus perustuu. 8. Opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös päivämäärä opetussuunnitelman hyväksymisestä. 9. Maininta että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta. 10. Maininta että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 11
3.8 Opettajakelpoisuus Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (1998/986) määrittelee, että yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on kyseisen taiteenalan opettajan kelpoisuus, alalle soveltuva muu koulutus tai työskentelyn kautta hankittu riittäväksi katsottu pätevyys. 3.9 Koulutuksen arviointi Koulutuksen järjestäjä arvioi annettua opetusta ja sen vaikuttavuutta. Arvioinnin tarkoituksena on tukea opetuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Opetusta arvioidaan ja kehitetään henkilökunnalta, oppilailta, heidän vanhemmiltaan ja yhteistyötahoilta saatujen palautteiden perusteella. 3.10 Opetussuunnitelman päivittäminen Puulan seutuopiston taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma päivitetään valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden uudistuessa ja se tarkastetaan viiden vuoden välein. 12