Numero 2 / 2006. JOHTORYHMÄN KOLUMNI: Tapaturmapäivän päätapahtuma Hyvinkäällä



Samankaltaiset tiedostot
Nolla tapaturmaa foorumin

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari Edu/UHy 1

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä Juha Suvanto

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Turvallisuusviikot 2013

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työympäristötoiminta Caverion Suomi Oy. Oulu

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Turvallisuusilmapiiri

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi Juha Suvanto

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Miten tästä eteenpäin? Rakennusteollisuus RT ry RT:n hallitus Lauri Kivekäs

Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu.

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

TIEDOSTA TURVAA. Abloy Oy Joensuun tehdas

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä

Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä. Keijo Päivärinta

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Työturvallisuuspäivä Tiedosta turvaa -alueseminaari Joensuu

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

GNA SEMINAARI

Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana

Satakunnan koulutuskuntayhtymä

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Mikkeli, Vantaa, Kokkola, Kemi, Turku #työturvallisuuspäivä. Perehdyttämisen hyvät käytännöt

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Tilaisuuden turvallisuus; poistumistiet ja kokoontumispaikka. Missä olemme: Heureka, Kuninkaalantie 7 Vantaa,

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta

Muistio 1 (6) Anne Hirsiniemi TURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS. Aika Keskiviikko klo Hämeenkylän kartano, Vantaa

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

Nolla tapaturmaa - ohjelma

RAKSAKYMPPI käytännöksi

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Työturvallisuus jokaisen vastuu

PoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen

Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa -tutkimus

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu ja seurantakierros 2007

Sustainability in Tourism -osahanke

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto

Liite 1 HAMINAN JHL RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Yhteisiä tekoja.

Mitä on jokaisen vastuu?

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

Yhteinen työpaikka s TTK:n materiaalissa

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kemi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Johdanto

Työturvallisuus. Pohjatutkimuspäivät Jani Lepistö

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Auttaja lähellä sinua.

JHL 495 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarviossa varattu summa

Liikenneturvan rooli kuntien liikenneturvallisuustyössä Rainer Kinisjärvi Oulu 2018

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013

Työmatkaliikkumisen aktivointihanke Hinku-kunnille

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA

TIEDOSTA TURVAA MUUTTAAKO TIETO TOIMINTAA?

Yhteisiä tekoja.

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Ennakoiva työturvallisuusajattelu haltuun! Kohden tapaturmatonta energiateollisuutta

Transkriptio:

Numero 2 / 2006 SISÄLTÖ: Johtoryhmän kolumni: Tapaturmapäivän päätapahtuma Hyvinkäällä Työtapaturmaohjelma arvioitu "Tervetuloa töihin - turvallinen startti" Uusia turvallisuusjohtamisen standardeja Postia jäsentyöpaikoilta Satamien työturvallisuuteen panostetaan uusin keinoin Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Jäsentyöpaikkoja on foorumissa 126, ja erillisiä työpaikkoja noin 300 (9.5.2006). Jäsenluettelo löytyy wwwsivuiltamme www.nollatapaturmaa-foorumi.fi JOHTORYHMÄN KOLUMNI: Tapaturmapäivän päätapahtuma Hyvinkäällä Turvallisuuspäällikkö Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki Hyvinkää sai jo kolmannen kerran kunnian järjestää perjantaina 13.1.2006 tapaturmapäivän päätapahtuman. Tapahtuman toteutusta valmistelemaan perustettiin paikallisen Safe Community hankkeen (24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä) järjestelytoimikunta. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Aarre Peltonen, joka toimi ennen eläkkeelle siirtymistään Kiinteistö Oy Wanhan Villatehtaan isännöitsijänä. Tapaturmapäivä oli tällä kertaa itse asiassa sarja tilaisuuksia kolmena peräkkäisenä päivänä. Kullekin tilaisuudelle Aarre Peltonen nimesi oman vastuuhenkilönsä, jonka tehtävänä oli apuvoimiensa kanssa sekä ideoida että toteuttaa nimikkotilaisuutensa. Tapahtumasarja alkoi keskiviikkona 11.1.2006 Wanhan Villatehtaan alueella sijaitsevan Lasten ja nuorten Taidekeskus Villa Artun auditoriossa pidetyllä valtakunnallisella tiedotustilaisuudella. Tilaisuuden avauksen suoritti kaupunginjohtaja Tauno Kirves. Hänen jälkeensä ylilääkäri Jari Parkkari UKK-Insituutista piti alustuksen liikuntatapaturmista Suomessa. Arkkitehti Jari Mäkynen Sito-konsultit Oy:stä puolestaan esitteli juuri valmistuneen Hyvinkään esteetön liikkumisympäristö selvitystyön loppuraportin. Torstaina 12.1.2006 järjestettiin Laurea-Hyvinkään Rauhala salissa seminaari otsikolla Liiku ja toimi turvallisesti. Seminaarin avasi kansanedustaja, koripalloliiton hallituksen jäsen Tuija Brax kertoen näkemyksistään ja kokemuksistaan liikunnan turvallisuudesta. Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkueen lääkärinä 15 vuotta toiminut lääkäri Teemu Tiitinen piti esityksen aiheesta Liikuntavammojen ennaltaehkäisy, ensiapu ja hoito. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen palotarkastaja Jarno Kivistö valotti yleisötilaisuuksien järjestämisen liittyviä lakisääteisiä ohjeita ja järjestäjien vastuita. Hyvinkään kaupungin liikuntapaikkamestari Reijo Laiho kertoi seminaarin lopuksi ulkoliikuntapaikkojen ja ulkoilureittien turvallisuutta parantavasta paikannuskoordinaattiprojektista. Varsinaisena tapaturmapäivänä perjantaina Tavaratalo Prisman aulaan oli järjestetty Turvatori. Liikenneturva ry:llä, 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä hankkeella ja vakuutusyhtiö Tapiolalla oli omat osastonsa. Liikenneturva ry varusti osastollaan kävelysauvoja heijastintarroin. Hyvinkään kaupungin hanke esitteli kenkien

Uutislehti 2/2006 sivu 2/8 nastoitusprojektia. Siihen liittyen Laureaammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat ikäihmisille suunnatun tutkimuskyselyn nastoituksen vaikuttavuudesta. Vakuutusyhtiö Tapiola puolestaan antoi yleistä turvallisuusneuvontaa. Turvatorilla kuultiin myös musiikkiopiston opiskelijoiden musiikkiesityksiä. Sveitsin uimalassa oli kaksi vesipelastusnäytöstä, joiden järjestelyistä vastasivat Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Sveitsin uimala, Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen Hyvinkään paloasema ja Hyvinkään seudun mielenterveysseura. Jäähallilla Hyvinkään Jääkiekkoerotuomarit järjestivät kyselyn, jossa selvitettiin valmentajien, pelaajien ja heidän vanhempiensa sääntötuntemusta ja asenteita. Perjantain päätteeksi Sveitsin hiihtokeskuksessa järjestettiin koko perheen rinneilta. Teemana oli rinneturvallisuus ja laskettelun turvavälit. Yleisö sai seurata laji- ja pelastusnäytöksiä sekä upeata ilotulitusta illan päätteeksi. Esiintymislavalla nähtiin Karppa-karhu ja Idols-kisassa menestynyt Roni Tran. Rinneilta keräsi noin 800 osallistujaa. Palautekeskustelussa toimintaryhmän jäsenet totesivat, että tapahtumat onnistuivat pääsääntöisesti varsin hyvin sekä osanoton että tapahtumien läpiviennin suhteen. Lievää kritiikkiä kohdistui alueellisen yhteistyön loppujen lopuksi melko vaatimattomaan toteutumisasteeseen ja uimalan tilaisuuden olemattomaan markkinointiin. Kokonaisuus koettiin joka tapauksessa onnistuneeksi, vaikka erillistapahtumia oli poikkeuksellisen monta. Seuraavaa kertaa ajatellen on hyvä tunnistaa myös kehittämistarpeet. TYÖTAPATURMAOHJELMA ARVIOITU: Foorumilla myönteinen vastaanotto Jorma Saari, professori Työterveyslaitos Nolla tapaturmaa -foorumi käynnistyi valtakunnallisen työtapaturmaohjelman 2001-2005 osana. Valtio arvioituttaa nykyisin ohjelmansa. Niin myös työtapaturmaohjelman. Arvion teki Net Effect Oy, joka on erikoistunut ohjelmien arviointiin. Kokonaisuudessaan työtapaturmaohjelma sai varsin hyvät arvosanat. Nolla tapaturmaa -foorumin kannalta mieluisinta on se, että foorumi sai erityisen myönteisen vastaanoton. Net Effect Oy haastatteli ohjelmaa läheltä seuranneita sekä lähetti kyselyn mukana oleville työpaikoille. Kyselytulosten mukaan foorumi on useimpien vastaajien mielestä täyttänyt odotukset. Esimerkiksi väittämään Foorumi on tarjonnut tukea työturvallisuuden kehittämiseen yhtyi 90 % vastaajista. Foorumi sai paremmat arviot työpaikkojen vastaajilta kuin työsuojeluneuvottelukunnan jäseniltä. Neuvottelukunnassa on lähinnä työmarkkinajärjestöjen edustajia, jotka eivät ole osallistuneet foorumiin toimintaan yhtä läheisesti kuin työpaikkojen vastaajat. Foorumin positiivista puolista kehuja saivat esimerkiksi monipuolisuus, jäsenseminaarit keskusteluineen, verkostoituminen, luennoitsijat, ekstranetin keskustelupalsta ja foorumin lehti. Kriittisissä kommenteissa kiinnitettiin muun muassa huomiota käytännönläheisen aineiston puutteeseen sekä foorumin painottumiseen liikaa turvallisuustoimijoihin. Arvioinnin mukaan työtapaturmaohjelma onnistui erityisesti siinä, että se tarttui innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti työturvallisuuteen. Ohjelma ei rajoittunut pelkästään työturvallisuuteen, vaan pyrki korostamaan kokonaisturvallisuutta. Tämä tosin näytti jakavan mielipiteitä. Toiset pitivät sitä niukkojen voi-

Uutislehti 2/2006 sivu 3/8 mavarojen hajottamisena, toiset puolestaan tervetulleena uutena ajattelumallina. Arvioitsijat toteavat, että ohjelma on pystynyt osaltaan edesauttamaan yritysten välistä verkostoitumista työturvallisuuden saralla. Tämän verkostotyön helminä on luotu uusia ja innovatiivisia toimintatapoja työturvallisuuden edistämisen kentällä. Foorumi on varmasti omalta osaltaan tukenut tätä tavoitetta vahvasti. 20-sivuinen perehdyttäjän opas alkaa perehdyttämisen merkityksestä ja lain velvoituksista edeten perehdyttämisen suunnitteluun, tavoitteisiin ja esimerkin voimaan. Oppaassa on hyödyllinen laki-, lähde- ja lisätietoluettelo sekä vinkkejä mm. mukava 'hyödynnä uusi silmäpari' -vinkki. Pohdittavaksi asetetaan monia kysymyksiä, kuten kuinka tukea tehokasta oppimista niin, ettei nuori perehdytettävä ole vain vastaanottavassa asemassa, vaan osallistuu ongelmien ratkaisemiseen sekä rakentaa ja pureksii aktiivisesti selityksiä työn ilmiöille. Oppaassa on kuvattu myös tehtäväkorttien sisältö ja tarkoitus sekä soveltamis- ja valmistautumisohjeita perehdyttäjälle ja työnopastajalle. Erään haastateltavan kommentti: Nollatapaturmafoorumi on esimerkki siitä miten nämä kaikki hankkeet olisi pitänyt hoitaa. Niiden pitäisi jäädä elämään jälkeenkin päin. Hankkeiden pitäisi olla jatkuvan kehityksen hankkeita eikä yksittäisiä selvityksiä." "TERVETULOA TÖIHIN - TURVALLI- NEN STARTTI" Nolla tapaturmaa -foorumin uusin jäsenkampanja on tarkoitettu työsuojeluasioita perehdyttäville henkilöille antamaan sellaista tietoa ja vinkkejä, joiden avulla voi tarkastella ja kehittää työpaikan työturvallisuusperehdyttämistä ja siihen liittyviä käytäntöjä. Aineisto on rajattu työsuojeluun ja työturvallisuuteen ja tarkoitettu hyödynnettäväksi osana kokonaisvaltaista perehdyttämisohjelmaa ja työnopastusta. "Tervetuloa töihin - turvallinen startti" - materiaalipaketti koostuu tulostettavasta perehdyttäjän oppaasta ja tehtäväkorteista sekä tulostettavasta nuorekkaasta julisteesta (värillinen, koko A3). Tukimateriaaliksi on laadittu kahdeksansivuiset tehtäväkortit: työsuojeluun perehtyminen sekä työn ja työympäristön vaarojen tunnistaminen. Jäsenkampanjan "Tervetuloa töihin - turvallinen startti" -materiaalipaketti on saatavilla Nolla tapaturmaa - foorumin jäsenille maksutta foorumin yhteisestä ekstranetistä kohdasta Aineisto > Kampanjat. "Tervetuloa töihin - turvallinen startti" - materiaalipaketti on jo herättänyt paljon kiinnostusta, minkä vuoksi sama aineisto on myytävänä myös foorumiin kuulumattomille työpaikoille CD-rommuodossa. CD-rom tulee myyntiin toukokuun 2006 aikana ja sen hinta on 72 + alv. Tilaukset sähköpostilla osoitteeseen Nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi. UUSIA TURVALLISUUSJOHTAMISEN STANDARDEJA Jorma Saari, professori Työterveyslaitos Yhdysvalloissa on julkaistu uusi turvallisuusjohtamisen standardi ANSI Z 10. Kanadassa on myös julkaistu johtamisstandardi. Molemmat myötäilevät Kansainvälisen työjärjestön vuonna 2001 julkaistua ohjetta. Amerikkalaisen standardin jäsentely ja perusperiaatteet vastaavat ILO:n ohjetta. Se lienee selvä osoitus amerikkalaisten halusta levittää turvallisuusjohtamista omistamiinsa yrityksiin ympäri maailman.

Uutislehti 2/2006 sivu 4/8 Standardeilla on insinöörien maailmassa melkein raamatun asema. Niitä noudatetaan mielellään. Kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä halutaan pitää taloudelliset riskit hallittavina. Merkittävä onnettomuus tai sen pelko voivat sisältää huomattavia taloudellisia vaikutuksia paitsi suorina kustannuksina myös maineen menettämisen kautta. Turvallisuusjohtamisen standardointi on keino hallita riskiä. Amerikkalaisille yrityksille on tyypillistä, että johto haluaa johtaa liiketoimintaa kaikissa suhteissa. Turvallisuus nähdään kiinteänä osana liiketoimintaa. Suomessakin olemme nähneet monia tapauksia, jossa amerikkalaisomistukseen tulleet yritykset ovat saaneet ratkaisevasti uudenlaisia pelisääntöjä. Johto haluaa esimerkiksi tapaturmista raportin välittömästi. On siis hyvin oletettavaa, että ainakin suorassa amerikkalaisomistuksessa olevat tehtaat ympäri maailman tulevat tutuiksi uuden turvallisuusjohtamisen standardin kanssa. Se tullee vauhdittamaan turvallisuusjohtamisen järjestelmien kehittämistä myös muissa yrityksissä ja organisaatioissa. ILO:n Ohje: http://www.ilo.org/public/english/protection/safew ork/cops/english/download/e000013.pdf Työturvallisuusasiat ovat esillä kuukausittain linjapalavereissa, joissa jokainen voi kertoa näkemyksiään työsuojeluasioista ja lisäksi käydään läpi läheltäpiti - tilanteet. Myös muilla tehtailla sattuneiden tapaturmien todennäköisyys ja riski arvioidaan aina heti oman tehtaan näkökulmasta. Ennaltaehkäisy on työturvallisuuden ykkösasioita. "Kun riskit ja puutteet ovat tiedossa, ryhdymme korjaaviin toimenpiteisiin välittömästi. Se osoittaa, että työsuojelu otetaan tosissaan", painottaa Keuruun viilutehtaan tuotantopäällikkö Timo Isojärvi. Työsuojeluvaltuutettu Arto Lähdeaho uskoo, että johdon sitoutuminen työsuojeluun ja hyvä tiedonkulku ovat Keuruulla vaikuttaneet ratkaisevasti työntekijöiden asenteisiin. "Panostamme paljon myös työnopastukseen, sillä teollisuusympäristö on aina riski uudelle työntekijälle, sanoo Lähdeaho, joka vetää tehtaalla myös työturvallisuuskorttikoulutusta niin omalle henkilökunnalle kuin alihankkijoille. KUVA: UPM:n Keuruun viilutehdas saavutti vuonna 2005 nolla tapaturmaa tavoitteen pitkäjänteisellä työllä työturvallisuuden hyväksi. POSTIA JÄSENTYÖPAIKOILTA Nolla tapaturmaa tuli todeksi UPM:n Keuruun viilutehtaalla Mekaanisessa metsäteollisuudessa nolla tapaturmaa tavoitetta on pidetty lähes mahdottomana saavuttaa. UPM:n Keuruun viilutehtaalla tapaturmatilanne hipoi kuitenkin nollaa jo 2004 ja viime vuonna tavoitteesta tuli totta. Tapaturmien määrä kääntyi Keuruulla laskuun jo vuosituhannen vaihteessa, jolloin tehtaalla aloitettiin järjestelmällinen riskien kartoitus. Tänä päivänä työsuojelu on erottamattoman osa tehtaan jokapäiväistä toimintaa. Kuva: Veli-Matti Parkkinen UPM:n Puutuotetoimialan työsuojelupäällikkö Hannu Kontio kiittelee Keuruun tehtaan hyvää työsuojeluasennetta. Kontion mukaan UPM:n puutuotteita valmistavilla tehtailla suunta on kaikkiaan hyvä. Tapaturmien määrä on laskenut edellisvuodesta yli 15 prosenttia. Keuruun viilutehdas valmistaa sorvattuja koivuviiluja pääasiassa eurooppalaisille huonekalu- ja sisustusteollisuuden asiakkaille sekä rakenneviiluja ja ohutviiluvaneria. Tehdas työllistää 78 henkeä. Kaikkiaan UPM:n Puutuotetoimialalla työskentelee 6500 henkilöä. Teksti: Aino-Maija Koli, tiedottaja UPM, Puutuotetoimiala

Uutislehti 2/2006 sivu 5/8 Schering Oy:ssä muutokset hallinnassa Turvallisuustoimenpiteet määritellään ennen kuin uusi vaikuttava aine otetaan käyttöön Schering Oy:n tiloihin käsiteltäväksi tulevat uudet vaikuttavat aineet edellyttävät käyttöönottopäätöstä. Käytännössä se tarkoittaa vaikuttavan aineen vaarojen tunnistamista riskienarviointia turvallisuustoimenpiteiden määrittämistä ohjeistusta ainetta käsittelevien koulutusta ennen kuin uusi vaikuttava aine voidaan ottaa käyttöön. Käytännössä riskit arvioidaan paitsi tuotannossa, myös laboratoriomittakaavaisessa käsittelyssä. Tuotannossa arviointi kattaa prosessiturvallisuuden, ympäristönsuojelun sekä työturvallisuusnäkökohdat. Laboratoriomittakaavaisessa arviossa käydään myös vaarat kattavasti läpi, mutta pääpaino on työturvallisuusnäkökohdissa. Vuokaaviosta näkee vaiheittain käyttöönottoa edeltävät toimenpiteet. Vaiheessa 1 käyttöönottoehdotuksen laatija koordinoi riskinarviointia ja vastaa siitä, että käyttöönottopäätös on dokumentoitu ja vaiheessa 2 tuotantotoiminnoista, prekliinisestä tuotekehityksestä tai CMC tuotekehityksestä vastaava johtaja hyväksyy käyttöönoton. Ellei käyttöönottoa voida hyväksyä, arvioidaan turvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen ja/tai käyttöönottomahdollisuudet uudelleen. Teksti: työturvallisuuspäällikkö Tiina Lius Schering Oy tiina.lius@schering.fi Vuoden 2005 turvallisuustyö tuotti tulosta Skanskassa Työturvallisuuden taso Skanska Oy:n työmailla parani merkittävästi vuoden 2005 aikana. Työturvallisuuden parantaminen otettiin Skanskassa vuonna 2005 tärkeimmäksi painopistealueeksi. Sysäyksen tähän antoi Skanskassa tehty kansainvälinen selvitys, jonka mukaan työturvallisuuden taso Suomessa ei ollut hyväksyttävä. Turvallisuuden tasoa seurataan tapaturmataajuudella. Se kertoo, kuinka monta vähintään yhden päivän sairausloman aiheuttanutta tapaturmaa sattuu miljoonaa työtuntia kohden. Vuonna 2004 Skanska Oy:n tapaturmataajuus oli 57. Vuoden 2005 taajuus oli 33, mikä merkitsee taajuuden paranemista yli 40 %:lla. KUVA: Vuokaaviosta näkee vaiheittain käyttöönottoa edeltävät toimenpiteet. - Lähdimme määrätietoisesti parantamaan työturvallisuutta. Vuoden aikana annettiin työturvallisuuskorttikoulutusta, uusittiin henkilönsuojaimet sekä kannustettiin turvallisuushavainnoimiseen, kertoo turvallisuuspäällikkö Antti Leino. - Skanskan työmailla työskenteleviltä työntekijöiltä edellytetään työturvallisuus-

Uutislehti 2/2006 sivu 6/8 korttia. Viime vuonna koulutettiin oma henkilöstö ja jonkin verran aliurakoitsijoita. Ensi vuoden alkuun mennessä loputkin aliurakoitsijat hankkivat koulutuksen. Työmailla työskenteleville skanskalaisille jaettiin myös henkilökohtainen suojainkassi, jossa suojaimet kulkevat kätevästi mukana työmaalta toiselle. - Uutena asiana otettiin viime vuonna käyttöön turvallisuushavaintokortit. Periaatteemme on, että puutteisiin reagoidaan heti ja tieto niistä kulkee työnjohdolle. Turvallisuushavainnot käsitellään viikoittaisissa palavereissa. Viime vuonna talonrakennustyömailla kirjattiin yli 2200 turvallisuushavaintoa, kertoo Leino. Skanskassa vietettiin lokakuussa 2005 maailmanlaajuista työturvallisuusviikkoa, jonka aikana järjestettiin kampanja tapaturmattomien työmaiden puolesta. Lisätietoja: Skanska Talonrakennus Oy turvallisuuspäällikkö Antti Leino, puh. (09) 6152 2082, antti.leino@skanska.fi Skanska Oy tiedottaja Heli Niemi, puh. (09) 6152 2384, heli.niemi@skanska.fi www.skanska.fi, www.skanska.com SATAMIEN TYÖTURVALLISUUTEEN PANOSTETAAN UUSIN KEINOIN Satamat ovat jatkuvasti muuttuvana työympäristönä riskialttiita. Satamissa työskentelee runsaasti eri toimijoita, jotka käsittelevät erilaisia tuotteita esimerkiksi vaarallisia kemikaaleja, autoja ja raskaita paperirullia. Satamien sisäinen liikenne on vilkasta ja liikenteessä ovat raskaat työkoneet, rekat, henkilöautot ja jalankulkijat. Vaikka satamien turvallisuutta on viimeisinä vuosikymmeninä parannettu työympäristöön ja tekniikkaan kohdistuneiden kehittämistoimenpiteiden avulla, turvallisuuden parantaminen vaatii edelleen jatkuvasti töitä. Satamien turvallisuuden parantamiseksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Merenkulun toimialan T & K -yksikössä on käynnissä Satamien turvallisuustietokanta hanke. Tässä Euroopan Unionin, Kymenlaakson liiton, Työsuojelurahaston ja yksittäisten yritysten rahoittamassa hankkeessa toteutetaan satamissa toimivien yritysten käyttöön turvallisuustietokanta, johon yritykset raportoivat satamissa sattuneet turvallisuuspoikkeamat. Satamien turvallisuustietokanta -hanke käynnistyi vuoden 2005 alussa ja hanke kestää maaliskuulle 2007. Keväällä 2006 tietokannan testiversio otetaan käyttöön yhteistyöyrityksissä Kotkan ja Haminan satamissa. Testausvaiheen päätyttyä tietokanta on tarkoitus viedä kaikkien Suomen satamien käyttöön vuoden 2007 aikana. Stuuva-tietokanta Satamien turvallisuustietokanta, Stuuva, on internetissä käytössä oleva tietokanta, johon satamissa toimivat yritykset raportoivat sattuneet turvallisuuspoikkeamat, kuten onnettomuudet, tapaturmat ja läheltä piti tapaukset. Yrityksen työntekijät ja esimiehet raportoivat sattuneet tapaukset tietokantaan suoraan tai yrityksen yhteyshenkilön välityksellä. Koska työntekijöillä on usein tapauksen silminnäkijöinä paras tieto sattuneesta tapauksesta, on tärkeää, että työntekijöillä on mahdollisuus raportoida tapaukset tietokantaan ilman välikäsiä. Samalla parannetaan työntekijöiden osallistumista työturvallisuustoimintaan. Tietokantaan raportoidut tapaukset käydään läpi tietokannan pääkäyttäjien, hankkeen projektihenkilöiden, toimesta ennen niiden julkaisemista. Raporteista poistetaan tällöin kaikki yrityksen tunnistamisen mahdollistavat sekä muut luottamukselliset tiedot. Tämän jälkeen kaikki tietokannan käyttäjät pääsevät tutustumaan tapauksiin. Tietokannassa on käytössä välittömän palautteen menettely. Välittömän palautteen kautta yrityksen yhteyshenkilö saa tiedon vastaavista muualla sattuneista tapauksista raportoituaan omassa yrityksessä sattuneen tapauksen. Näin yhteyshenkilö voi ottaa oppia

Uutislehti 2/2006 sivu 7/8 esimerkiksi aikaisemmin raportoidun tapauksen toimenpiteistä. Pääkäyttäjä tekee raportoiduista tapauksista yhteenvetoja, koosteita ja tilastoja, jotka julkaistaan tietokannassa. Yritysten yhteyshenkilöt pääsevät hyödyntämään näitä suoraan. Yhteyshenkilöt voivat tehdä koosteita ja tilastoja myös itsenäisesti tietokannassa julkaistuista tai yrityksen omista raporteista. Lisäksi tietokantaan kootaan tietokannan tiedoista koulutusmateriaalia, jota yhteistyöyritykset voivat hyödyntää esimerkiksi turvallisuuskoulutuksissaan ja perehdytyksessä. Tiedonkulkua ja yhteistyötä parantamalla turvallisuutta Satamien turvallisuustietokannan päätarkoitus on turvallisuuden parantaminen satamissa. Tähän pyritään uusin keinoin: ennakoinnin, tiedonkulun ja yhteistyön avulla. Satamien turvallisuustietokannassa korostetaan ennakoinnin keskeistä roolia turvallisuuden parantamisessa. Onnettomuuksien ja tapaturmien lisäksi painotetaan läheltä piti tapausten raportoinnin tärkeyttä. Aikaisemmin satamissa toimivissa yrityksissä ei aktiivisesti ole raportoitu läheltä piti tapauksia ja näiden raportointia pyritään lisäämään tietokannan avulla. Yritykset voivat tehdä hakuja tietokannassa julkaistuista raporteista ja näin löytää tapauksia, joiden on mahdollista toteutua myös heidän omassa yrityksessään. Raportoiduista tapauksista voidaan ottaa opiksi eikä samoja ongelmia tarvitse toistaa omassa toiminnassa. Yritykset pääsevät tutustumaan kaikkiin tietokannassa julkaistuihin raportteihin. Näin parannetaan avointa tiedonkulkua eri yritysten välillä. Tietokantaan toteutetaan keskustelupalsta, jolla yritykset voivat keskustella turvallisuuteen liittyvistä ongelmista, tehdä kehitysehdotuksia ja jakaa hyviä turvallisuuskäytäntöjä sekä yritysten sisällä että yli yritysrajojen. Lisäksi tietokanta mahdollistaa keskustelun yritysten ja työterveyshuollon sekä yritysten ja pääkäyttäjien välillä. Satamien turvallisuustietokanta hankkeessa on mukana yrityksiä Kotkan ja Haminan satamista. Koska satamissa toimivien yritysten yhteistyö työturvallisuusasioissa ei nykyisin ole kovin aktiivista, tiedon jakaminen yli yritysrajojen lisää hankkeessa mukana olevien yritysten yhteistyötä. Hankkeen aikana on toteutettu yhteistyökumppaneiden tapaamisia, joissa hankkeessa mukana olevat yritykset ovat vapaasti voineet keskustella turvallisuuteen liittyvistä asioista. Avoimen keskustelun avulla tulee esille ehdotuksia, joiden avulla satamien turvallisuutta voidaan parantaa. Vaikka samaa keskustelua voidaan käydä tietokannan keskustelupalstalla, näitä tapaamisia on tarkoitus jatkaa hankeen päätyttyäkin. Lisätietoja Projektipäällikkö Laura Johansson; p. 044 702 8509, laura.johansson@kyamk.fi Projektisuunnittelija Heidi Nousiainen; p. 044 702 8513, heidi.nousiainen@kyamk.fi NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI TIEDOTTAA Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitukset myönnetty vuodelle 2005 Nolla tapaturmaa -foorumin "Vetoa työturvallisuuteen keinoja ja tekoja" seminaarissa 16.5.2006 julkistetaan foorumin työturvallisuuden tasoluokituksen saaneet työpaikat. Vuoden 2005 tasoluokitus myönnettiin yhteensä kymmenelle työpaikalle. Turvallisuustietojen kerääminen Nolla tapaturmaa -foorumissa Nolla tapaturmaa -foorumi kerää vuosittain jäsentyöpaikkojensa turvallisuustietoja. Tammi-maaliskuun aikana kerätään edellisen kalenterivuoden turvallisuustiedot. Lomakkeeseen täytettäviä tietoja ovat esimerkiksi tapaturmien ja niistä aiheutuneiden poissaolopäivien lukumäärä, vaaratilanneilmoitusten lukumäärä sekä henkilöstön määrä ja tehdyt työtunnit. Turvallisuustietolomakkeen palauttaminen on tärkeää, jotta foorumin jäsentyöpaikkojen turvallisuustasosta ja -kehityksestä saadaan muodostettua luotettavia tilasto-

Uutislehti 2/2006 sivu 8/8 ja, joiden avulla foorumin vaikuttavuutta voidaan arvioida. Vuosiyhteenveto foorumin jäsenten turvallisuuden tasosta julkaistaan myös ekstranetissä. Työpaikkojen toimittamia tietoja käsitellään luottamuksellisesti, ja tilastot muodostetaan siten, että yksittäisen työpaikan tietoja ei voida tunnistaa. Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenyyden ehtona on, että jäseneksi liittynyt työpaikka palauttaa vuosittain turvallisuustietolomakkeen. Turvallisuustiedot ilmoitetaan liittymisvuotta edeltävästä kalenterivuodesta alkaen. Vanhoja, ilmoittamatta jääneitä turvallisuustietoja voi ilmoittaa sähköisellä turvallisuustietolomakkeella. Linkki sähköiseen lomakkeeseen löytyy ekstranetistä kohdasta "Turvallisuustiedot ja tilastot". Nolla tapaturmaa -foorumin projektiryhmä neuvoo mielellään turvallisuustietolomakkeen täyttämiseen liittyvissä asioissa. Valtioneuvosto antoi asetuksen asbestityöstä 27.4., jotta asbestityöstä annetut määräykset vastaisivat Suomessa direktiiviä 2003/8/EY. Uusi asetus asbestityöstä astuu voimaan 15.5.2006. Asetus nuorten työntekijäin suojelusta muuttuu syksyllä 2006 Asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) muuttuu Valtioneuvoston asetukseksi nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä. Uusi asetus tullee voimaan elo-syyskuussa 2006. Uuteen asetukseen tulee mm. seuraavia muutoksia: Poikkeuslupa voidaan antaa kiellettyihin töihin 16-vuotiaille (nykyisessä asetuksessa 15-vuotiaille). Työssäoppimisjaksolla ja oppisopimuskoulutuksessa saa uuden asetuksen mukaan tehdä joitakin aiemmin nuorilta kiellettyjä töitä ilman poikkeuslupaa. Uusi asetus asbestityöstä Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat maaliskuussa 2003 direktiivin työntekijöiden suojelemiseksi vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä. Direktiivissä täydennettiin asbestin käyttöä koskevia kieltoja, alennettiin työpaikan ja ilman asbestipitoisuuden raja-arvoa. SEURAAVA UUTISLEHTI ILMESTYY ELOKUUSSA 2006 Nolla tapaturmaa -foorumi toivottaa kaikille aurinkoista ja turvallista kesää! Kuva: Mari Kiurula