HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA 98 12.09.2013 OSAAMISKESKUSORGANISAATIO 713/00/01/02/2010 HEHA 98 HUS:n strategia HUS:n valtuuston lokakuussa 2011 hyväksymässä vuosien 2012 2016 strategiassa käsitellään perusteellisesti organisaatiorakenteen kehittämistä. Asetetuista tavoitteista Organisaation madaltaminen, Prosessimainen hoito, Prosessien johtaminen ja prosessiorganisaatio sekä Osaamiskeskukset käsittelevät suoranaisesti nyt esiteltävänä olevaa asiaa. Strategiassa todetaan niiden osalta seuraavaa: Organisaation madaltaminen: HUS:n organisaatiotasoja tulee vähentää. Tällöin johtajilla ja esimiehillä olisi välittömiä alaisia nykyistä enemmän, mutta organisaatiotasoja olisi nykyistä vähemmän. HUS:n toimintaorganisaatio arvioidaan madaltamisen tavoitteesta käsin ja muutostarpeet ja -mahdollisuudet selvitetään. Prosessimainen hoito: HUS:ssa tavoitellaan potilaiden hoidossa sujuvia ja tehokkaita prosesseja. Hoitoprosessilla ymmärretään kokonaisuutta, jossa tutkimuksen ja hoidon osatekijät on yhdistetty saman asiakas- ja potilasryhmän hoitoon, esimerkiksi kaihiprosessi, tekonivelprosessi ja niin edelleen. Tämä edellyttää eri erikoisalojen ja tukipalveluiden moniammatillista yhteistyötä. Kaikilla erikoisaloilla on myös yhteisiä perusprosesseja eli geneerisiä prosesseja. Tällaisia ovat elektiivinen poliklinikka ja päiväsairaalaprosessi, päivystysprosessi, vuodeosastoprosessi ja leikkaussaliprosessi. Tavoite on noudattaa yhteisiä tehokkaimmiksi todettuja toimintamalleja kaikilla erikoisaloilla. Prosessien johtaminen ja prosessiorganisaatio: Prosessien johtaminen tarkoittaa erilaisten hoitoprosessissa tarvittavien resurssien johtamista yhtenä kokonaisuutena. Tämän onnistumista mitataan resurssien käytöllä, hoidon laadulla, hoidon odotus- ja toteutumisajoilla jne. Keskeisissä sairausryhmissä pyritään hoitoprosessien kokonaisuuden eli palveluketjun johtamiseen. Hoitoprosessin omistajuus ja johtaminen parantavat potilaan hoidon sujuvuutta. HUS:n toiminnallista organisaatiota kehitetään asteittain prosessiorganisaation suuntaan, jossa vastuuyksiköt muodostuvat tietyistä hoitoprosesseista ja nämä yhdessä laajemmista useiden eri palveluiden kokonaisuuksista, joita voidaan kutsua hoitolinjoiksi. Tämä merkitsee suuria muutoksia nykyiseen organisaatioon riippuen prosessiorganisaation soveltamisen laajuudesta. Osaamiskeskukset: Osaamiskeskuksella tarkoitetaan tietyn laajan hoitokokonaisuuden tai potilasryhmän hoitamiseen tarkoitetun suhteellisen itsenäisen, eri tuotannontekijöitä hallitsevan kokonaisuuden muodostamista, esimerkiksi
Osaamiskeskusvalmistelun toteuttaminen sydänkeskus, neurokeskus, tekonivelsairaala, silmäsairaala jne. HUS:ssa muodostetaan vuosien 2012 2016 välisenä aikana useita tällaisia yksikköjä erityisesti aloille, joilla arvioidaan potilaiden hoitopaikan valinnan lisääntyvän lähivuosina. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri teetti keväällä 2012 selvityksen eräiden tunnettujen eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten sairaaloiden organisaatiomalleista. Useat maailman parhaiden sairaaloiden joukkoon sijoitetut sairaalat ovat organisoineet toimintansa osaamiskeskusmallin mukaisesti (esim. Cleveland Clinic). Pohjoismaisista yliopistosairaaloista esim. Kööpenhaminan Rigshospitalet sekä Tukholman Nya Karolinska Solna ovat niin ikään organisoituja osaamiskeskusperusteisesti. Suomessa TYKS, TaYS ja KYS ovat muutaman viime vuoden aikana uudelleen organisoineet toimintojaan prosessimallin mukaisesti. Hyksin ensimmäinen osaamiskeskus Sydän- ja keuhkokeskus HYKS aloitti toimintansa 1.1.2013. Kuntayhtymän toimitusjohtaja asetti elokuussa 2012 työryhmän valmistelemaan HYKS:n toimintojen organisoimista osaamiskeskusmallin mukaisesti. HUS:n henkilöstöjärjestöt nimesivät työryhmään edustajansa. Työryhmä asetti työskentelynsä alussa tavoitteet perustettaville osaamiskeskuksille. Perustettavien osaamiskeskusten: tulee olla volyymiltaan sellaisia, joissa saadaan prosessien optimoinnin kautta potilaalle ym. hyötyjä laatu ja potilasturvallisuus huomioiden (brändiajattelu) tavoitella osaamiskokonaisuuksia, jotka tarjoavat potilaille uusia etuja (erityisosaamista yhdistelemällä) osaamiskeskuksen tulee tukea perusterveydenhuollon ja alueellisten erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa yhteisten hoitoprosessien syntymistä (= yhteinen hoitopolku) tavoitteena on organisaatiomuutoksen ja fyysisen toimintaympäristön muutoksen aikataulujen kytkeminen toisiinsa (esim. korjatun Potilastornin avaaminen) tavoitteena on vaikuttaa väestön terveysongelmiin laaja-alaisesti, rajallisten resurssien allokointi vaikuttaviin hoitoihin tavoitteena on toiminnan kustannustehokkuus tavoitteena on huippuosaamisen turvaaminen ja kehittäminen, henkilöstön houkutteleminen (tieteellinen tutkimus) tavoitteena on kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen tavoitteena on selkeän, kokonaisohjattavan ja toimintakykyisen organisaation luominen (pirstoutumisen välttäminen) tavoitteena on lisäarvon tuominen tutkimukselle ja opetukselle Helsingin yliopiston painopistealueella Työryhmä esitti ehdotuksessaan toukokuun 2013 lopussa 13 uuden osaamiskeskuksen perustamista ja eräiden tukipalvelutoimintojen sijoittamista osaksi osaamiskeskuksia. Uusia keskuksia olisivat työryhmän ehdotuksen mukaan: Anestesia-, leikkaussali- ja tehohoitotoimintojen keskus Diagnostiikkakeskus Gastrokeskus Lastensairauksien keskus
Neurokeskus ja aistisairaudet Psykiatriakeskus Päivystyksen ja ensihoidon keskus Synnytysten ja lisääntymisen keskus Syöpäkeskus Terveyden edistämisen ja kuntoutuksen keskus Traumakeskus (sis. tukielinsairaudet) Tulehdussairauksien keskus. Työryhmän ehdottamat keskeisimmät toiminnalliset muutokset on esitetty hallituksen kokouksen 17.6.2013 materiaalissa. Hallitus päätti tässä kokouksessa Syöpätautien osaamiskeskuksen perustamisesta 1.1.2014 alkaen. Sydän- ja keuhkokeskus on perustettu jo 1.1.2013 alkaen. Kuntayhtymän toimitusjohtaja pyysi kesäkuun lopussa osaamiskeskustyöryhmän ehdotuksesta lausuntoja mm. sairaanhoitoalueiden, klinikoiden, tukipalveluiden ja erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilöiltä sekä henkilöstöjärjestöiltä ja yhtymähallinnon eri sektoreiden johtavilta virkamiehiltä. Lausuntoja saatiin lähes 80 ja niiden yhteinen sivumäärä ylitti 200 sivua. Lausunnot olivat erittäin merkittäviä ja niiden näkemyksiä on laajasti otettu huomioon jatkovalmistelussa. Lausunnot ovat ennen kokousta saatavissa esittelijältä ja ne ovat kokouksessa nähtävinä. Saatujen lausuntojen ja asian aikaisemman käsittelyn perusteella esittelijä ehdottaa seuraavien uusien osaamiskeskusten perustamista 1.1.2015 alkaen: Anestesia-, leikkaussali- ja tehohoitotoimintojen osaamiskeskus Lastensairauksien osaamiskeskus Maha- ja virtsaelinsairauksien osaamiskeskus Pään alueen sairauksien osaamiskeskus Psykiatrian osaamiskeskus Päivystyksen ja ensihoidon osaamiskeskus Synnytysten ja naistentautien osaamiskeskus Sisätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskus Traumahoidon ja tukielinsairauksien osaamiskeskus Tulehdussairauksien osaamiskeskus. Esittelijä ehdottaa seuraavia tarkennuksia osaamiskeskustyöryhmän ehdottamiin osaamiskeskusten toiminnallisiin kuvauksiin: Anestesia-, leikkaus- ja tehohoitotoimintojen ja kivunhoidon osaamiskeskus Välinehuollon tulee osaamiskeskuksessa toimia yhtenä kokonaisuutena, joka palvelee koko HUS:a ja mahdollisesti Hyks-ervaa. Lastensairauksien osaamiskeskus Huuli- ja suulakihalkiokeskus (HuSuKe) siirtyy tämän osaamiskeskuksen osaksi kuitenkin vasta uuden Lastensairaalan valmistuttua. Perinnöllisyyslääketieteen potilastoiminnot siirtyvät tähän keskukseen ja keskuksen toimintoja tulee kehittää kattamaan harvinaisten sairauksien hoito. Laboratoriotoiminnot jäävät HUSLABiin, kuten muidenkin laboratoriotoimintojen molekyylibiologinen diagnostiikka. Varmistetaan kliinisen toiminnan ja laboratoriotoiminnan tiivis yhteys. Maha- ja virtsaelinsairauksien osaamiskeskus
Osaamiskeskus sisältää kuitenkin myös verisuonikirurgian. Pään alueen sairauksien osaamiskeskus Toiminnallinen kuvaus, kuten osaamiskeskustyöryhmä ehdottaa lukuun ottamatta kliinisen neurofysiologian siirtoa kuvantamisen liikelaitoksesta. Osaamiskeskukseen kuuluville kolmelle kokonaisuudelle 1) Neurologialla ja neurokirurgialle, 2) Korva-, nenä- ja kurkkutaudeille ja suu- ja leukakirurgialle sekä 3) Silmätaudeille on keskuksessa luotava selkeä oma profiili. Psykiatrian osaamiskeskus Psykiatrian osaamiskeskuksen laajuudesta ja sen toteutuksen aikataulusta päätetään erikseen HUS:n psykiatrian palvelujärjestelmän jatkokehittämistä koskevassa päätöksessä. Päivystyksen ja ensihoidon osaamiskeskus Osaamiskeskus sisältää myös yleissisätautien päivystysosastot sekä kiireettömän sairaankuljetuksen. Sisätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutus, apuvälinetoiminnat, geriatria, eräät sisätautien toiminnot sekä vaativien potilaiden case manager toiminnot sijoittuvat tähän osaamiskeskukseen. Myös sosiaalihuollon erityisosaamista ja päihdepotilaiden hoidon asiantuntemusta sijoitetaan tähän keskukseen, mutta kaikkea sosiaalityötä ei kuitenkaan keskitetä yhteen osaamiskeskukseen. Osaamiskeskukseen sijoittuvat yleissisätautien perusterveydenhuoltoa palvelevat konsultaatiotoiminnot. Osana osaamiskeskustelua toimii ns. osaajapankki, jonka kautta henkilöstöä organisaatiomuutoksen yhteydessä voidaan sijoittaa toisiin osaamiskeskuksiin. Osaajapankin tarkempien toimintaperiaatteiden valmistelua varten nimetään erillinen HUS:n henkilöstöjohtajan johdolla toimiva työryhmä. Valmistelu tehdään yhdessä pääsopijajärjestöjen nimeämien edustajien kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä. Synnytysten ja naistentautien osaamiskeskus Toiminnallinen kuvaus, kuten osaamiskeskustyöryhmä ehdottaa Traumahoidon ja tukielinsairauksien osaamiskeskus Tulehdussairauksien keskus Toiminnallinen kuvaus, kuten osaamiskeskustyöryhmä ehdottaa HUS-kuntayhtymän toimitusjohtajan valmistelujohdolla valittavat (hallitus valitsee) osaamiskeskusjohtajat valmistelevat em. periaatelinjausten mukaisesti kunkin osaamiskeskuksen tarkemman organisaation sekä toimintasuunnitelman. Valmistelussa on kuvattava osaamiskeskusten hoitamien tärkeimpien potilasryhmien hoitoprosessi, yhteistoiminta perusterveydenhuollon kanssa sekä potilashallinnon toiminta (mm. lähetteiden käsittely ja jononhallinta). Valmistelussa on niin ikään huolehdittava siitä, että osaamiskeskuksien on mahdollista hakea EU-tason akkreditointia harvinaisten sairauksien hoidon osaamiskeskuksena (competence center). Valmistelussa määritetään jokaiselle osaamiskeskukselle pidemmän aikavälin selkeä tavoitteellinen kehittämissuunnitelma.
Osaamiskeskusten toimintaperiaatteet sekä organisaatiorakenteet Osaamiskeskustyöryhmä on valmistelussa asettanut tavoitteeksi organisaation madaltamisen ja yksinkertaistamisen. Tämä merkitsisi esimerkiksi hoitohenkilökunnan osalta osastokoon kasvattamista niin, että osaamiskeskuksen johtajan alapuolella olisi korkeintaan 4 esimiesporrasta. Koko hoitohenkilökunta ehdotetaan sijoitettavaksi kussakin osaamiskeskuksessa kyseisen osaamiskeskuksen johtavan ylihoitajan alaiseksi, jotta henkilöstön sijoiteltavuus eri yksiköihin tapahtuu joustavasti ja henkilöstön liikkuvuus lisääntyy. Klinikkaryhmätasoiset kokonaisuudet poistuvat uudessa organisaatiomallissa. Osaamiskeskustyöryhmän käsityksen mukaan osaamiskeskusten tulee olla hallinnoltaan suhteellisen itsenäisiä yksiköitä, mutta niillä ei olisi omaa tasetta. Työryhmän ehdotuksesta saaduissa lausunnoissa pidettiin tärkeänä, että uuden organisaation mukainen johtamisjärjestelmä valmistellaan huolella. Osaamiskeskusten perustamisen yhteydessä tulee samalla pystyä turvaamaan tehokas HYKS:n ja HUS:n kokonaisjohtaminen. Johdon tukitoiminnot on järjestettävä ja kohdennettava siten, että ne parhaiten tukevat uutta organisaatiomallia. Osaamiskeskusmallin toteuttaminen ilman muihin toimintoihin tehtäviä muutoksia ja resurssien uudelleen kohdentamista voi johtaa kustannustason nousuun. Siksi osaamiskeskusmallin toteuttamisen yhteydessä on varmistettava muun hallinnon ja tukipalveluiden tehokas yhdentäminen sairaanhoidolliseen toimintaan. Johtamisjärjestelmän ja johdon tukitoimintojen muutosten valmistelua varten on tarpeen nimetä erillinen HUS:n hallintojohtajan johdolla toimiva työryhmä. Osaamiskeskusten vaikutus HYKS:n ja HUS:n muuhun organisaatioon, HUS:n organisaatiorakenne tulee lähtökohtaisesti rakentaa sujuvien sairaanhoidollisten prosessien mukaisena ja tukipalvelutoimintojen tulee ensisijassa tukea potilaita palvelevia primaariprosesseja. Vuoden 2015 alkuun mennessä toimeenpantavan kuntalain 2 a :n mukaan kunnan hoitaessa tehtäväänsä kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). HUS:n liikelaitokset on alunperin perustettu tuottamaan palveluita myös HUS:n ulkopuolisille hankintayksiköille (mm. HUS:n jäsenkunnat, Hyks-erva). EU:n hankintadirektiivin muutos v. 2015 tuo mahdollisesti kuntien ja kuntayhtymien toisilleen maksua vastaan tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut kilpailuttamisvelvollisuuden piiriin ja muuttaa hankintalainsäädännön sidosyksikön määrittelyä. Osaamiskeskusten perustaminen ja kuntalain muutos tekevät aiheelliseksi tarkastella HUS:n liikelaitosten määrää, sijoittumista ja toimintoja uudessa organisaatiossa. Osaamiskeskustyöryhmä ehdotti HUSLAB:n ja HUS-Kuvantamisen yhdistämistä ja erillisen diagnostiikan osaamiskeskuksen perustamista. Työryhmä piti mahdollisena myös HUS-Desikon ja HUS-Logistiikan lakkauttamista erillisinä liikelaitoksina ja näiden liikelaitosten toimintojen uudelleen sijoitteluja paremmin palvelemaan sairaanhoidon ydinprosesseja.
Hallitus päätti 2.9.2013 kokouksessaan Esittelijä ei tässä vaiheessa katso tarkoituksenmukaiseksi esittää suuria muutoksia liikelaitosten organisaatioon. HUS:ssa on tehty melko tuore selvitys ja arvio liikelaitoksista ja sen seurauksena alkaneella valtuustokaudella yhdistettiin seitsemän liikelaitosten johtokuntaa kahdeksi ja samassa yhteydessä sulatettiin yksi liikelaitos (Lääkintätekniikka) toiseen (Kuvantaminen), muutettiin tietotekniikan liikelaitos taseyksiköksi, johon siirrettiin myös yhtymähallinnossa ollut tietohallinnon resurssi, sekä siirrettiin eräiden erikoisalojen toiminta HUSLABista HUS-Kuvantamiseen. Nyt esitettävässä muutoksessa merkittävimmät uudelleen organisoinnit koskevat kiireettömän sairaankuljetuksen siirtämistä HUS-Logistiikasta Päivystyksen ja ensihoidon osaamiskeskukseen, jossa kiireellinen sairaankuljetus luonnollisesti myös olisi, sekä välinehuoltotoiminnan siirtämistä yhtenä keskitettynä keskuksena Anestesia-, leikkaus- ja tehohoidon ja kivunhoidon osaamiskeskukseen. Liikelaitosten osalta edellä mainitut lainsäädännöstä ja toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvat muutospaineet tulee arvioida liikelaitosten ja HUS-kuntayhtymän ylimmän johdon toimesta osana normaalia strategista toimintaa. Tarvittaessa nimetään asian selvittämistä ja valmistelua varten erillinen työryhmä. Pääsopijajärjestöjen nimeämät edustajat ovat osallistuneet työryhmän esityksen valmisteluun ja esitystä on käsitelty HYKS:n henkilöstötoimikunnassa 7.6.2013 (oheismateriaali 1) ja 27.8.2013. 1. todeta, että sydän-keuhkokeskus on toiminut osaamiskeskuksena 1.1.2013 alkaen ja että 17.6.2013 111 hallitus on päättänyt, että syöpätautien osaamiskeskus aloittaa toimintansa 1.1.2014, 2. että HYKS:n ja osin HUS:n liikelaitosten organisaatiota muutetaan 1.1.2015 alkaen siten, että perustetaan tulosyksikkötasoisina edellä esittelyssä kuvatuin sisällöin seuraavat osaamiskeskukset: Anestesia-, leikkaussali- ja tehohoitotoimintojen ja kivunhoidon osaamiskeskus. Tähän osaamiskeskukseen siirtyy Välinehuoltokeskus yhtenä kokonaisuutena HUS-Desiko liikelaitoksesta. Lastensairauksien osaamiskeskus, Maha- ja virtsaelinsairauksien osaamiskeskus, johon sisältyy myös verisuonikirurgia Psykiatrian osaamiskeskus Pään alueen sairauksien osaamiskeskus, Päivystyksen ja ensihoidon osaamiskeskus, johon sisältyy kiireettömän sairaankuljetuksen siirtyminen HUS-Logistiikasta Synnytysten ja naistentautien osaamiskeskus, Sisätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskus, Traumahoidon ja tukielinsairauksien osaamiskeskus ja Tulehdussairauksien osaamiskeskus 3. antaa kuntayhtymän toimitusjohtajan tehtäväksi käynnistää em. muutoksesta johtuvat valmistelut, jotka esitellään hallituksen päätösvaltaan kuuluvilta osilta hallituksen kokouksessa 21.10.2013. Asian käsittely Toimitusjohtaja selosti 2.9. hallituksen käsittelyn osaamiskeskus uudistuksesta. Henkilöstötoimikunta pyysi uudistuksessa kiinnittämään
huomiota lähiesimiesten rooliin. Vaikka HYKS-alueella tulee olemaan osaamiskeskusmalli, ei muilla sairaanhoitoalueilla erikoissairaanhoitoa voida pilkkoa samalla mallilla. Pohdintaa herätti osaamiskeskusten itsenäisyyden aste, osaajapankin tavoite ja sisältö. Toimitusjohtaja tulee nimeämään osaamiskeskusten toimintaa valmistelevan työryhmän, johon henkilöstöjärjestöillä on mahdollisuus nimetä edustaja. Päätelmäesitys Loppupäätelmä Henkilöstötoimikunta merkitsee tiedoksi osaamiskeskusuudistuksen tämän hetkisen vaiheen. Henkilöstötoimikunta merkitsi tiedoksi osaamiskeskusuudistuksen tämänhetkisen vaiheen. Lisätietoja toimitusjohtaja Aki Líndén, p. 471 71200