OHJEELLINEN TONTITUS- JA RAKENTAMISTAPAOHJE MIEHIKKÄLÄN KUNTA MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVA FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohje 1 (12) 1 YLEISTÄ 1.1 Johdanto Ohjeellisen tontitus- ja rakentamistapaohjeen tarkoituksena on ohjata suunnittelijoita, rakentajia ja viranomaisia suunnittelualueen tontittamisessa ja toteuttamisessa siten, että alueesta muodostuu yhtenäinen ja viihtyisä kokonaisuus ja jossa huomioidaan maaston ja maiseman sekä rakennetun kulttuuriympäristön erityispiirteet. Ohjeessa esitetään periaatteet rakennusten sijoittumisesta tontilla, tontin rakentamisesta ja pihajärjestelyistä, rakennusten muodosta ja käytettävistä materiaaleista sekä yleisten alueiden käsittelystä. Lisäksi ohjeessa esitetään ohjeellinen tontitussuunnitelma osayleiskaava-alueen kahden suurimman uudisrakentamisalueen osalta (alueet 1 ja 2). Ohje täydentää Miehikkälän rakennusjärjestystä (2007). Rakennusjärjestyksen määräykset tulee ottaa suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon tämän ohjeen lisäksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohje 2 (12) 1.2 Suunnittelualue Alue 1 Alue 2 Kuva 1: Ote maastokartasta. Kaava-alueen raja on merkitty punaisella pistekatkoviivalla. Tontitussuunnitelmien tarkastelualueet on merkitty purppuralla ympyrällä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohje 3 (12) 2 TONTITTAMINEN 2.1 Alue 1 Pientalotontin pienin ohjeellinen koko on 2000m². Rivitaloyhtiön tai yhtiömuotoisen pientaloyhtiön luonteva kerrosala on alle 1200k-m², tavoitteellisesti hyvä yhtiön mitoitus olisi noin 800k-m². Kuva 2: Alueen 1 ohjeellinen tontitus. Uudisrakennukset on esitetty valkoisella täytöllä. Katualueen raja on esitetty sinisellä viivalla. Myöhemmässä vaiheessa toteutettavat tontit sekä katu/ajoyhteys on esitetty punaisella aluetäytöllä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohje 4 (12) 2.2 Alue 2 Pientalotontin pienin ohjeellinen koko on 2000m². Alueen keskiosalle kannattaa jättää virkistysyhteyden aluevaraus, jolla voidaan toteuttaa mahdolliset hulevesi- ja aurausvaraukset. Kuva 3: Alueen 2 ohjeellinen tontitus. Uudisrakennukset on esitetty valkoisella täytöllä. Katualueen raja on esitetty sinisellä viivalla. Myöhemmässä vaiheessa toteutettavat tontit sekä katu/ajoyhteys on esitetty punaisella aluetäytöllä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohje 5 (12) 2.3 Vaiheistaminen ja katuverkon käyttö Vaiheistaminen kannattaa järjestää siten, että nykyisten katujen varret rakentuvat ensi tilassa. Tonttikatuja voidaan kunnostaa tarvittavilta osin. Ohjeellisessa tontituksessa katualueille on mahdollisuuksien mukaan varattu riittävästi tilaa perusparantamista varten. Katualueiden tarvittavat varaukset tulee ratkaista tarkemmassa suunnittelussa, ohjeellisesti alueen leveys olisi vähintään 12 metriä. Ohjeellinen tontitus perustuu siihen, että tontit voidaan syöttää olevan katuverkon avulla. Tontituskaavioissa punainen taustaväritys osoittaa ne tontit ja katuyhteydet, jotka on luonteva vaiheistaa viimeisenä toteutuviksi. Nämä tontit voidaan myös toteuttaa nk. kirveenvarsitontteina tarpeen mukaan. 3 RAKENTAMISTAPA 3.1 Rakennusten sijoittuminen tontille ja maastoon Tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen päärakennuksen asuinkäyttöön sekä sitä palvelevia talousrakennuksia. Rakennusten sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että syntyy toimivia ja viihtyisiä pihapiirejä sekä aurinkoisia oleskelupihoja. Jätekatoksen tulisi soveltua tontin rakennusten arkkitehtuuriin. Alla olevassa tonttikaaviossa on esitetty periaateratkaisut pientalotontin järjestelyille. RAKENNUS SIJOITTUU SITEN, ETTÄ TONTILLE JÄÄ AURINKOINEN ETELÄPIHA OLESKELUPIHA RAKENNUKSEN ETELÄPUOLELLA Kuva 4: Pientalotontin käyttöperiaatteet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohje 6 (12) Rakennusten lattia tulisi tehdä riittävän korkealle maanpinnan yläpuolelle ja pihan tulisi kallistua selkeästi rakennuksesta poispäin. Päärakennuksen lattia sijoitetaan suunniteltua kadun korkeusasemaa korkeammalle, kuitenkin niin, että turha pengertämiseltä vältytään. Pihojen voimakasta pengertämistä tulee välttää. Rakennukset tulisi sovittaa maastoon siten, että pihan korkeussuhteet säilyvät ja tontti liittyy luontevasti ympäröivään maastoon ja viereisiin tontteihin. Rakennuksen runko tulee tarvittaessa porrastaa ja rakennus sovittaa maaston mukaan Pengertämistä tulee välttää. 3.2 Autopaikat Kuva 5: Rakennusten sijoittuminen rinteeseen. Alla vasemmalla on kuvattu I-kerroksisen rakennuksen porrastus, oikealla rinteeseen upotettu kellarikerros. Autopaikkojen suositeltava pintamateriaali on kivituhka tai kivetys. Autotallin tai autokatoksen voi rakentaa kytkettynä päärakennukseen. Kytketty rakenne on hyvin perusteltu ratkaisu rinnealueella rakennettaessa, jotta tontille tehtävät täytöt ja tasauksen pystytään pitämään mahdollisimman vähäisinä. Jos autotalli sijaitsee rinnetalon kivijalassa, se saisi viedä korkeintaan puolet pohjakerroksen julkisivun alasta. Yli kolmen autopaikan pysäköintialueet on suositeltavaa erottaa pihasta ja katutilasta istutuksilla, kuten pensasaidoilla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohje 7 (12) Autopaikan sijoittamisessa tulee huolehtia siitä, että autopaikalta ei joudu peruuttamaan suoraan katualueelle huonolla näkyvyydellä. Tämän vuoksi autopaikka on suositeltavaa sijoittaa vähintään 6 metrin etäisyydelle katualueen rajasta sekä huolehtia, että näkemäalueilla sijaitseva kasvillisuus tai rakennelma ei ole korkeudeltaan näkyvyyttä peittävä. 3.3 Rakennusten massoittelu Asuinrakennuksen muoto valitaan tontin ominaispiirteiden mukaan. Rakennusten tulee olla massaltaan selkeitä ja julkisivuiltaan rauhallisia. Koristeellisuutta on vältettävä. 3.3.1 Rakennusten koko Asuinrakennuksen suurin koko on 400k-m². Autotallin tai muun piharakennuksen suurin koko on 100k-m². Talousrakennukset ja autonsuojat eivät saa olla kooltaan hallitsevia. Niiden on oltava selvästi matalampia ja kapeampia kuin päärakennuksen. Yksikerroksisen rakennuksen räystäskorko tulee olla vähintään 4m. 3.3.2 Rakennusten korkeus 3.3.3 Katot Asuinrakennusten suurin kerrosluku on pääosin II (kaksi) ja rinteessä sijaitsevan tontin osalta 2/3k I (yksi kerros ja lisäksi kellarikerros, jonka pinta-ala korkeintaan 2/3 rakennuksen pohjan pinta-alasta). Rakennuksen harjakorkeuden tulisi olla alle 8 metriä. Asemakaava-alueella kattomuoto on symmetrinen harjakatto. Rinneratkaisuissa on sallittua tehdä myös harjakaton muunnos, kuten porrastettu harjakatto (ks. periaatekuva kuvassa 4). Katemateriaalin tulee olla luonteeltaan hillitty. Katemateriaalin tulee olla ensisijaisesti saumapeltiä. Myös tiili, betonitiili ja kattohuopa sallitaan tapauskohtaisesti. Vältettäviä katteita ovat PVC-pinnoitetut metallit. Apurakennuksissa kuten autotallissa sallitaan lapekatto. Ulkonevat räystäät tulee tehdä siroina avoräystäinä. Kattokulman tulee olla suhteutettu rakennuksen korkeuteen siten, että korkeissa kaksikerroksisissa rakennuksissa loivempi kattokulma madaltaa harjakorkeutta ja matalammissa puolitoista- ja yksikerroksisissa rakennuksissa jyrkempi kattokulma nostaa sitä. 2/3k I I I 1/2 I 2/3 II Kuva 6: kattokulma rinnerakennuksessa, yksikerroksisessa rakennuksessa, ullakkokerroksellisessa rakennuksessa sekä kaksikerroksisessa rakennuksessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohje 8 (12) 3.4 Julkisivumateriaalit ja väritys (ohjeellinen) Julkisivumateriaalin on oltava yhdensuuntaista ja yhdenväristä koko julkisivun korkeudelta. Pääjulkisivumateriaalin lisäksi voidaan julkisivuissa käyttää pienempinä pintoina myös toista materiaalia. Rakennukseen kuuluvien täydentävien rakenteiden, kuten parveke- ja terassirakenteiden sekä tukipylväiden materiaalin ja värityksen tulee sopia rakennuksen päämateriaaliin ja väriin. Seinän sävystä poikkeavat nurkkalaudat ja ikkunoiden vuorilaudat tulee olla yksinkertaisia ja moderneja ilman koristeellisuutta. Päärakennuksen ja siihen liittyvän talousrakennuksen julkisivu- ja kattovärityksen tulee olla yhtenevä. Rinnetaloissa tulee kellarikerroksen julkisivut käsitellä samalla tavalla kuin asuinkerroksen julkisivut. Seuraavat esimerkit sekä värikaaviot ovat suunnittelua ohjaavia, eivät sitovia: Esimerkki: vaaleasävyinen rakennus Julkisivumateriaaleina käytetään vaaleaksi rapattuja kiviainespintoja, puhtaaksimuurattua vaaleaa tiiltä tai vaalein värein peittomaalattua puuta. Lautaverhouksen tulee olla kokonaan joko pysty- tai vaakasuuntainen. Jos käytetään tiiltä, niin saumojen on oltava samanvärisiä tiilen kanssa ja muurauksen on ulotuttava vesikatteeseen asti. Räystäiden, vuorilautojen, nurkkalautojen ja ikkunanpuitteiden tulee olla pääosin valkoisia. Esimerkki: tummasävyinen rakennus Julkisivumateriaali on taitetuin ja lämpimin värein peittomaalattu puu. Kirkkaita ja puhtaita värejä tulee välttää. Lautaverhouksen tulee olla kokonaan joko pysty- tai vaakasuuntainen. Värikaaviossa esitetyt värit saattavat painoteknisistä syistä poiketa alkuperäisistä. Värisävy kannattaa tarkistaa mallista ennen maalin ostamista tai rappauksen suorittamista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohje 9 (12) S 2030-Y20R Kuva 7: Esimerkinomaisia valintoja julkisivu- ja kattoväriksi. Värit ovat jaettu vaaleisiin ja tummiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohje 10 (12) 4 PIHA- JA VIRKISTYSALUEET 4.1 Tonttien rajautuminen Tonttien väliset rajat Vierekkäiset tontit tulee rajata leikatuilla tai vapaasti kasvavilla pensasaidoilla tai aidanteilla. Pensasaidan suositeltava korkeus on 1-3m. Rajautuminen katualueeseen ja viheralueeseen Tontit tulee rajata katualueesta istutuksin. Suotava puutarhamainen istutuskaistale on noin 5 metriä katualueen rajasta. Viheralueeseen rajautuvalla tontinrajalla voi käyttää suojaavia pensasistutuksia ja puustoa vapaamuotoisesti. Aidat Mikäli tontti halutaan rajata naapuritontista aidalla, on aitarakenteesta sovittava naapuritonttien haltijoiden kesken. Aidan värin tulee olla hillitty ja sopia tontin muuhun värimaailmaan. Aidasta on esitettävä suunnitelma rakennusluvan yhteydessä. Aidan tulee olla kevytrakenteinen puuaita. Aidan korkeuden tulee olla enintään 120 cm. Aidan korkeuden tulee olla yhtenevä kortteleittain. 4.2 Pihan jäsentely 4.3 Komposti 4.4 Hulevedet Tontin pihasuunnitelma tulee esittää joko asemapiirroksessa tai erillisenä. Tontin päällystetty oleskelualue sijoitetaan kiinni asuinrakennukseen tai sen läheisyyteen. Ilmansuuntien puolesta lämpimin oleskelualueen paikka on rakennuksen etelä- ja länsipuolella. Päällystetyn oleskelualueen materiaaleina voidaan käyttää luonnon- tai betonikiveä, lämpökäsiteltyä puuta, sorapintaa tai vahvistettua nurmea. Pihan reunoille ja takaosaan on luontevaa jättää reilu nurmettamaton alue, jonne istutetaan puita, pensaita, perennoja ja muuta maanpeitekasvillisuutta. Kerroksellisuus tuo pihalle luonnonmukaista ilmettä ja reunoille sijoitettu kasvillisuus rajaa pihan oleskelualueet kauniisti naapuritonteista. Alkuperäistä puustoa tulee säilyttää siellä missä se on mahdollista. Rakennusvaiheessa puiden rungot tulisi suojata. Tonteilla tulee ainakin pihan keskeisimmät puut istuttaa mahdollisimman suurikokoisina taimina, jotta valmis ilme saavutettaisiin nopeammin. Tonteilla tulee suosia kukkivien pienpuiden käyttöä, koska ne luovat vehreää, vuodenaikojen mukaan vaihtelevaa kaupunkikuvaa, mutta jättävät pihalle tilaa muillekin toiminnoille. Lisäksi tonteille on hyvä istuttaa havupuita- ja pensaita, jotta vehreyttä riittää myös talvikaudelle. Mahdollinen komposti tulee sijoittaa siten, että siitä naapuritontille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Komposti tulisi sijoittaa yli 8 metrin päähän naapuritontin rajasta. Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Virkistysalueisiin rajautuvilta tonteilta sadevedet voidaan johtaa tontin ulkopuolelle
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohje 11 (12) 5 LIITTEET virkistysalueelle. Tonttijärjestelyt tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei rakentamisella lisätä pintavesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Tähän ohjeeseen liittyvät A3-kokoiset tontituskaaviot alueista 1 ja 2. Näiden pienennökset ovat esitettynä tässä ohjeessa sivuilla 3 ja 4. Hyväksynyt: Kuisma Reinikainen DI YKS-503 Laatinut: Jussi Partanen arkkitehti SAFA, YKS-541