Kalan syöntisuositusten uudistamistarve



Samankaltaiset tiedostot
Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely

(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet. Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti Hannu Kiviranta

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

EU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta

Itämeren kala elintarvikkeena

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Meren myrkyt kalan silmin

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

SUOSITUKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Ympäristömyrkyt Itämeren kaloissa ja koko ekosysteemissä

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Kalaa kahdesti viikossa

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA KATRIINA PARTANEN

Elintarvikeviraston julkaisuja 1/2004

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

TUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS. Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen.

Elintarvikelainsäädännön kuulumisia. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira

Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Lastenruokien vierasaineet

Pysyvät orgaaniset yhdisteet Suomen ympäristössä. Päivi Munne Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Nurmeksen Kala Oy Hiekkatie 6, Nurmes

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Case: Apetit Kotimainen Järvikalapihvi

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

OT ja PFC -yhdisteet Vanhankaupunginlahden kaloissa

Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta

Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelma. TP2: Kalojen vierasainepitoisuudet seurantaa ja tiedottamista. Panu Rantakokko

Kalansyöntisuositukset Telebus, vkot / 2006

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

Eviran ohje 16031/1. Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät asiakirjat

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

Kemikaaleihin liittyvät pelot

KASVUN

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet

Kalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Kalaposti KESÄISET KALARESEPTIT KALANEUVOKSELTA. kalaneuvos.fi/reseptit. Lue Kalaneuvoksen taimenen alkuperästä

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa!

KOMISSION ASETUS (EU)

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN

Tärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä

TOIMIVATKO KALATIET?

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä ,8 0,6 8,3 2,9

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SKYI / Pasi Korvonen

Pro Kala Kala suomalaisten ruokapöydässä 2017

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE

Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

saalisvahingot vuonna 2013

Eviran tutkimuksia 2/2011. Itämeren kalan ja muun kotimaisen kalan ympäristömyrkyt: PCDD/F-, PCB-, PBDE-, PFCja OT-yhdisteet EU-kalat ll

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

Tiedonsiirron pilottihanke: Electronic transmission of chemical occurence data

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Transkriptio:

EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira

Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset kalan yleisiin syöntisuosituksiin Itämeren iso silakka ja lohi tai taimen Isoa silakkaa (yli 17 sentin mittaista) voi syödä 1 2 kertaa kuussa tai isolle silakalle vaihtoehtona Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta voi syödä 1 2 kertaa kuussa Syy: Näiden kalojen dioksiini ja PCB pitoisuudet voivat ylittää EU:ssa asetetun enimmäispitoisuusrajan 8 pg TEQ/g tuorepaino

Näytteenotto on edustava, mutta kaikkea ei voi tutkia A: Perämeri, Oulu B: Merenkurkku, Vaasa C: Selkämeri, Pori D: Saaristomeri, Turku E: Suomenlahti, Hanko F: Suomenlahti, Kotka a: Inarinjärvi b: Päijänne c: Saimaa 1 5: Kasvatettu kirjolohi 6 10: Kasvatettu siika 11: Kasvatettu nieriä V: Helsinki, Vanhankaupunginlahti

EU kalat II Itämeri silakka kilohaili lohi taimen muikku ahven hauki kuha Järvialueet taimen ahven made siika kampela lahna särki turska nahkiainen lahna Tärkeimmät kalalajit ja nahkiainen tutkittu Tärkeimmät Itämeren pyyntialueet Tärkeimmät järvialueet; Päijänne ja Saimaa Kalan kasvattamot sekä Itämereltä että järvialueelta Kasvatetut kalat kirjolohi nieriä siika

Ongelmakalat; DIOKSIINI ja PCB:t Yleisillä pyyntialueilla ongelmia: Villi lohi Meritaimen Silakka Saastuneilla alueilla uusia ongelmia: Kampela Lahna Siika Nahkiainen

Suomalaisten keskimääräinen fileoidun kalan kulutus vuonna 2009 (RKTL) Kalan alkuperä Kalan kulutus kg Itämeren kala 3 Järvikala 2 Viljelty kala 1,3 Tuontikala 11 YHTEENSÄ 17,3 kg/vuosi = noin 50 g/vrk

Tärkeimpien syöntikalojen kulutus (kg) vuosina 2009 ja (2004) (RKTL) Kalalaji Kotimainen Viljelty kala Tuontikala Kirjolohi 1,2 0,9 (0,7) Lohi 0,05 3,2 (2,4) Taimen 0,03 0,01 Silakka 0,4 (0,8) 0,3 (0,5) Hauki 0,6 (0,7) Ahven 0,5 (0,6) Muikku 0,6 (0,8) Siika 0,3 (0,3) 0,07 Kuha 0,3 (0,3)

Kotimaisen kalan kulutus filepainona (RKTL)

Kuluttajan altistuminen verrattuna siedettävään päivittäiseen saantiin (TDI) Vierasaine TDI µg (tai muu ilmoitettu)/ kg rp/vrk Arvioitu saanti µg (tai muu ilmoitettu)/ kg rp/vrk TDI/ arvioitu saanti PCDD/F + 2 pg TEQ 1,9 pg TEQ 1 DL PCB PFC yhdisteet: PFOS 150 ng 60 ng 3,2 OT yhdisteet 0,25 µg 0,003 µg (0.009 µg suurkuluttaja) 83 (28)

Tutkimuksissa todettuja dioksiinien ja PCB:iden haittavaikutuksia Sydän ja verisuonitauti Diabetes Syöpä Porphyria Endometriosis Klorakne Kehityshäiriöitä: Vastaainestatus Kilpirauhanen Havannointi Käyttäytyminen Hampaiden puhkeaminen Lisääntymishäiriöt Muuttunut sukupuolijakauma Viivästynyt rintojen kehitys

Vertaa silakan kulutusta ja dioksiinin ja DL PCB:n saantia Siedettävä enimmäissaanti 2 pg TEQ/kg rp/vrk = 120 pg 60 kg painavalle aikuiselle Esimerkkejä: 3 g ka kulutus x (7,2 + 3,3) pg kaupan olevan kalan pitoisuus 31,5/120 30 g 315/120 200 g =noin 10 silakkaa 2100/120

Itämeren kala ja OT yhdisteet Merkittävimmät OT yhdisteiden saantilähteet: Ahven Hauki Kuha Noin 60 % saannista kotimaisesta luonnonkalasta Saanti 1,3 % EFSAn asettamasta siedettävästä päiväsaannista 250 ng/kg rp Saastuneen kalan suurkuluttaja (80 g/vrk) yltää 150 ng:aan/kg rp

ESIMERKKI: Kotkan alueen kalojen haittaainepitoisuudet koholla Kala Lahna (vanha!) Dioksiinit ja DL PCB:t x Ind. PCB:t Kampela x Siika x Made Kuha Ahven Meritaimen x x Lohi x x x PBDE OT PFOS X (maksa) X (maksa) X (maksa)

1) Itämeressä on edelleenkin hyvää kalanlihaa: Ahven Kuha Kilohaili Muikku Made Turska Siika Lahna 2) Kasvatettu kala ja järvikala on puhdasta 3) Seuraa syöntisuosituksia (dioksiinit ja PCB:t): Iso silakka Lohi Meritaimen Nahkiainen

Evira: Saastelähteisiin puuttuminen kuntien vastuulla Jokainen kunta tuntee ympäristönsä tilan, vesiensä kalojen haitta aineet ja informoi niistä asukkaita Selvitetään paikalliset päästölähteet: vesi, sedimentti ja maa Ruoppausluvat harkintaan Tarvittaessa annetaan syöntisuosituksia kalalle yhteistyössä Eviran kanssa

Tunnistakaa paikalliset HOT SPOTIT ja paikallinen kalan syöntisuositustarve Esimerkiksi Älä syö Vanhankaupunginlahden ahventa Syö harvoin Kotkan tai Porin isoja ja vanhoja lahnoja Älä syö Kotkan alueen mateen maksaa

Kiitos mielenkiinnosta!