Ympäristömyrkyt Itämeren kaloissa ja koko ekosysteemissä

Transkriptio

1 Ympäristömyrkyt Itämeren kaloissa ja koko ekosysteemissä Ikääntyvien yliopiston terveys, hyvinvointi ja ympäristö -luentosarja 1

2 Tänään puheena Ympäristömyrkyistä (dioksiinit, PCB-, PBDE-, PFAS-yhdisteet) Lainsäädäntö (elintarvike- ja rehu-), poikkeusluvista Erilaisista raja-arvoista, riskistä ja riski-hyöty -arviosta Itämeren prosesseista, jotka vaikuttavat myrkkypitoisuuksiin EU-kalat III hankkeen tulokset Pitoisuudet Pitoisuustrendit Johtopäätökset 2

3 3

4 Dioksiinit ja PCB-yhdisteet Dioksiinit epäpuhtautena, lähteet moninaisia: metalliteollisuus (uusiometallit), poltto(kotitaloudet, kaatopaikkapalot), saastuneet maat ja sedimentit kloorattuja orgaanisia yhdisteitä pysyviä ympäristössä kertyvät ravintoketjussa haitallisia PCB-yhdisteet muuntajaöljyt, maalit, eristysmassat, itsekopioituva paperi, muovien pehmittimenä Tuotanto ajettiin alas luvuilla Cl Cl Cl O Cl PCB; haitat havaittiin Itämerellä ensin hylkeissä ja petolinnuissa jo 1970-luvulla 4

5 Itämeren dioksiinilähteet Vanhoja tunnistettuja Sellutehtaat (Pohjanlahti, Ruotsin rannikko), Kaliningrad?) PVC-muovin tuotanto (Sköldvik) Kloorifenolien tuotanto ja käyttö (Kuusankoski, Kymijoki) Fenolisten torjunta-aineiden käyttö (laajaa) HUOM! Tunnetut päästölähteet pääosin loppuneet Ilmapäästöt! 5

6 Bromatut palonestoaineet - Kemikaaleja, jotka estävät/hidastavat palamista - Antavat huomattavasti lisää pelastautumisaikaa - Käytetään muoveissa, elektroniikassa, tekstiileissä, eristeissä, kumissa, käyttöä rajoitettu EU:ssa Yleisesti käytettyjä aineita: - Polybromatut difenyylietteerit (PBDE) - Heksabromisyklododekaani HBCD - Tetrabromibisfenoli-A - Polybromatut bifenyylit (PBB) 6

7 Fluoratut yhdisteet (PFAS) - Käytetty 50 vuotta - Tekevät materiaalin vedenpitäväksi, likaa hylkiväksi ja estää tarttumista - Käyttökohteita esim. paistinpannut, vettähylkivät tekniset vaatteet ja suksivoiteet, sammutusvaahdoissa, lattiavahoissa, teollisuudessa - Rajoitustoimia voimassa 7

8 Ympäristömyrkyt kertyvät ympäristössä TEOLLISUUDEN, MAATALOUDEN JA YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN VALUMAVEDET, ILMASTA TULEVA LASKEUMA Persistent, pysyvyys => kauan ja kauas! Bioaccumulating biokertyvyys vesi -> eliö biomagnifikaatio eliöstä-> eliöön HUONOSTI HAJOAVAT JA BIOKERTYVÄT YHDISTEET KASAANTUVAT RAVINTOKETJUJEN HUIPULLE Toxic, myrkyllisyys: akuutti / krooninen 8

9 Dioksiiniyhdisteiden profiileja ympäristössä Sediment, Kymijoki Sediment, G. Bothnia Deposition Plankton Herring Percent from I-TEQ Others HpCDF PeCDD PeCDF 2378-TCDF Osa dioksiiniyhdisteistä rikastuu tehokkaasti eliöstöön 9

10 Suomalaiset altistuvat kalasta PCDD/F + PCB PFAS PBDE 10

11 Epäillyt kriittiset terveyshaitat ihmisille PCDD/F + PCB (EFSA 2018): - siemennesteen laadun heikkeneminen - kiillevaurioita hampaisiin - lisääntymisterveyshäiriöitä (paljon altistuneille syntynyt enemmän tyttöjä, poika-tyttö -suhde) - klooriakne + syöpä (PALJON ISOMMILLA PITOISUUKSILLA) - hormonitoiminnan häiriöitä PBDE: - imusolmukesyövän riski - häiritä kilpirauhashormonien tasapainoa - saattavat aiheuttaa käyttäytymishäiriöitä ja oppimisvaikeuksia PFAS (EFSA 2018): - kohonnut kolesteroli - rokotusvasta-aineiden vähäisempi muodostuminen, immuunivaste 11

12 Hampaiden kiillevauriot Vaikutukset mahdollisia pitoisuustasoilla, joille väestö on altistunut luvulla pysyvien hampaiden mineralisaatiohäiriöt Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet suomalaisessa äidinmaidossa (Lähde: THL) Mineralization defects of the permanent first molars in relation to the ranked individual values of the total exposure to PCDD/Fs Level of mineralization P < Individuals ranked by their total exposure to PCDD/Fs Alaluusua et al., Lancet 1999;353:206 12

13 Belgia, chickengate,

14 Kohut ovat ajaneet lainsäädäntöä Belgian rehuskandaali EY 2375/2001 EY 1881/2006 Italian myrkkymozzarella EU 1259/2011 Rehuun tarkoitetun rasvan sekaan joutui PCB:tä ja dioksiineja sisältävää teollisuusöljyä. Rehua päätyi maatiloille ja erityisesti kanaloihin ja aiheutti lisääntymisongelmia ja kananpoikien epämuodostumia. Maksimirajat dioksiineille, määräaikainen poikkeuslupa Maksimirajat dioksiineille ja PCByhdisteille, määräaikainen poikkeuslupa Jätteenkuljettajien lakon aikana mafia poltti jätteitä maaseudulla ja palamisessa syntyvät dioksiinit saastuttivat puhveleiden laidunmaat. Uudet maksimirajat dioksiineille ja PCByhdisteille sekä indikaattori-pcb:lle, pysyvä poikkeuslupa 14

15 Voimassa olevat enimmäismäärät kalalle Dioksiinit Dioksiinit ja PCB-yhdisteet (summa) Indikaattori- PCB:t Lyijy Kadmium Elohopea Elintarvikkeet (pitoisuudet koskevat tuorepainoa) Kalanliha ja kalastustuotteet 3,5 pg TEQ/g 6,5 pg TEQ/g 75 ng/g (makean veden kalalle 125 ng/g) Rehut (pitoisuudet koskevat rehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %) 0,3 mg/kg 0,05 mg/kg 0,5 (hauelle 1,0 mg/kg) Kala ja kalatuotteet 1,25 ng TEQ/kg 4,0 ng TEQ/kg 30 µg/kg Kalaöljy 5,0 ng TEQ/kg 20 ng TEQ/kg 175 µg/kg Rehuaineet (myös kala) 10 mg/kg Kala ja niistä saatavat tuotteet elintarviketuotantoeläinten rehuseosten valmistukseen Eläinperäiset rehuaineet 2 mg/kg 0,5 mg/kg Komission asetus (EY) N: 1881/2006 muutoksineen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/32/EY muutoksineen. 15

16 Raja-arvoja on monentyyppisiä As low as reasonably achievable (ALARA) pitoisuusperusteinen, kompromissi Esim. tavoitteena leikata markkinoilla olevista elintarvikkeista eniten kontaminoituneet pois EI terveysperustainen Terveysvaikutusperusteiset laatijia mm. WHO, OECD, EPA, EU-SCF, JECFA, tutkimuslaitokset perustuvat tieteellisen paneelin arvioon (usein eläinkokeissa tai epidemiologisissa tutkimuksissa havaittuun annosvasteeseen ja riskinarviointiprosessiin) sisältävät turvakertoimen Lyhenteiden viidakko: TDI, TWI, ADI, RfD, BMD, NOAEL, LOAEL, EC 16

17 Vaikutus Terveysperustaiset raja-arvot 100 Herkkä ihminen Ihminen keskimäärin Eläin keskimäärin TDI Yksilölliset erot 10 Lajien ero 10 NO(A)EL Annos 17

18 Siedettävä saantiarvio: viranomaisen työkalu Raja-arvot ovat viranomaisten apukeino, ei kerro terveysvaikutusten todennäköisyyttä yksilötasolla Terveysperusteinen raja-arvo kuvaa pitoisuutta, jolle voi keskimäärin altistua koko elämänsä ajan, ilman merkittävää riskiä Raja-arvoja ei voi verrata akuuttiin toksisuuteen, jossa yksittäinen rajanylitys voi välittömästi aiheuttaa haittavaikutuksia Vrt. nopeusrajoitukset 2pg/kg 18

19 Kemikaalien riski Kemikaaliriski = Vaaraominaisuus x Altistuminen Vaaraominaisuus esim. kyky aiheuttaa syöpää kehityshäiriöitä maksavaurioita herkistävyyttä ihoärsytystä jne Altistuminen paljonko kemikaalia pääsee elimistöön 19

20 Entä jos syön kalaa, joka ylittää raja-arvot? Ympäristössä jo olevat haitta-aineet kertyvät joskus ravintoon, jolla on selkeitä terveyshyötyjä Kannattaa pohtia ylittävätkö hyödyt mahdolliset haitat? Ympäristömyrkyt ω-3 D-, A-vitam. Ca, P, K, I 20

21 THL:n Kalastajatutkimus Koska Suomessa altistuminen tapahtuu pääasiassa kalan kautta, niin ryhmä, joka altistuu eniten dioksiineille ja PCByhdisteille on kalastajat Kalastajien altistuminen on 2 5 kertainen normaaliväestöön verrattuna Kuitenkin Kuva: ProKala Oy 21

22 Kalastajien kuolleisuus verrattuna muun miesväestön kuolleisuuteen Viite: Turunen ym.,

23 Itämeren prosesseja / olosuhteita, jotka vaikuttavat haitta-ainepitoisuuksiin kaloissa I Itämeri murtovesiallas Suomen rannikolla pärjäävät samat kalalajit kuin makeissa vesissä Suolaisuus kerrostaa vettä ja vähäinen suolaisuus vaikeuttaa mm. turskan lisääntymistä Pohjanlahdella planktoneliöstö erilaista kuin pääaltaalla -> vaikutus planktonsyöjien kasvuun 23

24 Itämeren prosesseja / olosuhteita, jotka vaikuttavat haitta-ainepitoisuuksiin kaloissa II Rehevöityminen aiheuttaa pohjan hapettomuutta ja pohjaeläinten häviämisen -> kalojen kasvu hidastuu Rehevöityminen sekä ulkoista että sisäistä, ongelmasta ei päästä nopeasti Rehevöityminen tuo sinileväongelman, toksiinit ei kerry kalojen lihakseen 24

25 Itämeren prosesseja / olosuhteita, jotka vaikuttavat haitta-ainepitoisuuksiin kaloissa III Itämeren keskisyvyys on noin 60 metriä Suolavesipulssi tuo hapekasta ja suolaista vettä Pohjanmereltä Gotlannin syvänteet ja osin Suomenlahden pohjat hapellisiksi, ainakin väliaikaisesti Suolavesipulssi työntää edellään fosfaattipitoista vettä Gotlannin syvänteestä muualle -> rehevöityminen voi väliaikaisesti paheta 25

26 Itämeren prosesseja / olosuhteita, jotka vaikuttavat haitta-ainepitoisuuksiin kaloissa IV Turskan määrä on vähentynyt liikakalastus epäonnistunut lisääntyminen, suolapitoisuus Turskan tärkein ravinto pääaltaalla on kilohaili Turska Kilohaili Silakka 26

27 Itämeren kokonaissaaliit Tonnia Vuosi Lähde: ICES Muut Makeanveden lajit Turska Kilohaili Silakka 27

28 Pääaltaan ja Suomenlahden silakoiden kasvu Vaikuttaa - hapettomat pohjat - kilohailin määrä 80 grammaa 60 yli 8-vuotiaat 40 6-vuotiaat 4-vuotiaat 20 2-vuotiaat vuotiaat Fileerattavan silakan minimikoko 28

29 EU-KALAT III, näytteet ja näytteenottoalueet Näytteet: 13 eri kalalajia Yhteensä 120 puulattua näytettä, 1216 yksittäisestä kalasta Kaupallisesti tärkeiltä kalastusalueilta Ammattikalastajien saaliista Kunkin lajin kalastussesonkina Näytteet kuvastavat sitä, mitä suomalaisten ruokapöydästä löytyy 29

30 TULOKSET 30

31 Näin tulkitset kuvia Tutkittu kalalaji Yksikkö, jossa tulos on annettu, esim. ng/g Kalalaji ja yhdiste Pitoisuusyksikkö Lainsäädännöllinen enimmäispitoisuus (elintarvike) kyseisessä kalassa 2 0 Pitoisuusasteikko Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Yhdiste 1 Yhdiste 2 Enimmäispitoisuus Kultakin alueelta kerättyjen näytteiden keskiarvo Selite 31

32 32

33 Silakka: PCDD/F ja PCB 33

34 Silakka: PCDD/F ja PCB, yksittäiset puulit Savusilakka tehdään näistä 34

35 Lohi: PCDD/F ja PCB 35

36 Lohi; PCDD/F ja PCB, yksittäiset puulit 36

37 Nahkiainen: PCDD/F ja PCB 37

38 38

39 39

40 Pitoisuustrendit 40

41 pg TEQ/g tuorepainoa Dioksiinit ja PCB:t Enimmäispitoisuus dioks.+ PCB 5 0 Merikalat Järvikalat Muut 41

42 Tulokset täydentävät silakan aikasarjaa Airaksinen ym Time trends and congener profiles of PCDD/Fs, PCBs 42

43 ng/g tuorepainoa PBDE-yhdisteet (ilman BDE-209) Raja-arvo 2 0 Merikalat Järvikalat Muut 43

44 ng/g tuorepainoa PFAS-yhdisteet Raja-arvo 10 0 Merikalat Järvikalat Muut 44

45 Johtopäätökset 1/2 Suomessa on runsaasti luonnonkalaa, jonka käyttöä voi lisätä turvallisesti - Kalan käytön lisäämisestä on hyötyä kansanterveydelle - Lähiruoan tarjontaa voidaan lisätä - Kalatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta voidaan parantaa Luonnonkalojen kulutus poistaa vesistä ravinteita - Tämä tukee vesienhoitoa ja kiertotaloutta 45

46 Johtopäätökset 2/2 Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet suomalaisessa kalassa ovat pienentyneet voimakkaasti 2000-luvun aikana - Lainsäädännöllä ja kansainvälisillä sopimuksilla yhdisteiden käytön ja päästöjen rajoittamiseksi on ollut merkittäviä vaikutuksia Kalan syönnistä saatavat terveyshyödyt voittavat mahdolliset haitat - Kalaa kannattaa syödä vähintään kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen - Lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tulee noudattaa isoa silakkaa, Itämeren lohta ja taimenta sekä haukea koskevat turvallisen käytön ohjeita Rehuksi käytettävä kala (yleensä silakka) on edelleen puhdistettava dioksiineista ja PCB-yhdisteistä ennen käyttöä 46

47 Kalan syöntisuositukset kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat, 1-2 kertaa/kk isoa, yli 17 cm:n silakkaa tai Itämeren lohta tai taimenta lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat, haukea vain 1-2 kertaa/kk (Hg) raskaana olevat ja imettävät, ei haukea (Hg) sisävesialueiden kalaa päivittäin syövät, vähennä Hg keräävien petokalojen käyttöä (isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet) 47

48 Kotimaista kalaa käytetään vähän 48

49 Silakan suora kulutus pientä 49

50 Itämeren silakasta tehdään rehua kalankasvatukseen 50

51 EU-kalat III -hankkeen toteutus Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) Marika Jestoi, Janne Nieminen, Eija-Riitta Venäläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Riikka Airaksinen, Hannu Kiviranta, Jani Koponen, Panu Rantakokko, Päivi Ruokojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Timo Myllylä, Jari Raitaniemi, Pekka J. Vuorinen, Marja Keinänen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Jaakko Mannio Hankkeen rahoitus Valtioneuvoston kanslia 51

52 KIITOS 52