Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti Hannu Kiviranta
|
|
- Leena Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti Hannu Kiviranta
2 Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä saanneista Kalan syöntisuositukset ja siihen rajoitukset Kala (lohi) pitoisuuksia Pitoisuuksien aikatrendit Haitta vs. hyöty Take home message
3 Dioksiinit: polyklooratut dibentso-p-dioksiinit (PCDD) C l O C l C l Furaanit: polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF) C l C l C l O C l PCB: polyklooratut bifenyylit Dioksiinit ja PCB-yhdisteet O C l 75 mahdollista kongeneeriä 7 kongeneeriä analysoidaan 135 mahdollista kongeneeriä 10 kongeneeriä analysoidaan C l C l C l C l 209 mahdollista kongeneeriä 12 dioksiinin kaltaista PCB:tä (DL-PCB) analysoidaan 6 indikaattori-pcb:tä analysoidaan
4 Pitoisuudet yhteismitalliseksi TEQ toksisuusekvivalentilla Toksiset ekvivalenttikertoimet TEF 2,3,7,8-TCDD toksisin TEF = 1 Dioksiinit (PCDD) TEF: 0, Furaanit (PCDF) TEF: 0,0003-0,3 DL-PCB-yhdisteet TEF: 0, ,1 S(mitattu pitoisuus x TEF) TEQ Ref: WHO 2005
5 Dioksiinit ja PCB-yhdisteet kloorattuja orgaanisia yhdisteitä pysyviä ympäristössä kertyvät ravintoketjussa haitallisia Dioksiinit epäpuhtautena, lähteet moninaisia: metalliteollisuus (uusiometallit), poltto(kotitaloudet, kaatopaikkapalot), saastuneet maat ja sedimentit PCB-yhdisteet muuntajaöljyt, maalit, eristysmassat, itsekopioituva paperi, muovien pehmittimenä Tuotanto ajettiin alas luvuilla
6 Miksi ympäristömyrkyt kertyvät loheen? TEOLLISUUDEN, MAATALOUDEN JA YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN VALUMAVEDET, ILMASTA TULEVA LASKEUMA HUONOSTI HAJOAVAT JA BIOKERTYVÄT YHDISTEET KASAANTUVAT RAVINTOKETJUJEN HUIPULLE
7 Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden terveyshaitat Erittäin korkeilla altistuksilla syöpäriski ja akuutisti klooriakne Sikiöaikainen tai varhaislapsuuden altistus: - kiillevaurioita hampaisiin, luuston kehityshäiriöitä - keskushermoston kehityshäiriöitä - lisääntymisterveyshäiriöitä (paljon altistuneille syntynyt enemmän tyttöjä) - alhaisempi syntymäpaino paljon altistuneilla - vastustuskyvyn heikkeneminen - hormonaaliset vaikutukset
8 Hampaiden kiillevauriot Vaikutukset mahdollisia pitoisuustasoilla, joille väestö on altistunut pysyvien hampaiden mineralisaatiohäiriöt Mineralization defects of the permanent first molars in relation to the ranked individual values of the total exposure to PCDD/Fs Level of mineralization P < Individuals ranked by their total exposure to PCDD/Fs Alaluusua et al., Lancet 1999;353:206
9 Suomalaiset altistuvat kalasta DIOKSIINIT PCB -yhdisteet Hallikainen, 2006 Kiviranta, 2004
10 Belgia, chickengate, 1999
11 EU:n enimmäismäärät dioksiineille ja PCByhdisteille elintarvikkeissa Raja-arvo dioksiineille Suomelle ja Ruotsille väliaikainen lupa asettaa myyntiin alueellaan Itämeren alueen kalaa Raja-arvo dioksiineille ja DL-PCB-yhdisteille Suomen ja Ruotsin väliaikainen lupa asettaa myyntiin alueellaan tiettyjä Itämeren kalalajeja jatkui Raja-arvo dioksiineille ja DL-PCB- sekä indikaattori-pcb-yhdisteille Suomelle ja Ruotsille toistaiseksi voimassa oleva lupa asettaa myyntiin alueellaan tiettyjä Itämeren kalalajeja
12 Voimassaolevat kalaa koskevat dioksiinien ja PCB-yhdisteiden enimmäismäärät Elintarvike Enimmäismäärä tuorepainossa PCDD/F PCDD/F+PCB Indikaattori-PCB pg TEQ/g ng/g Kalanliha ja kalastustuotteet 3,5 6,5 75 Komission asetus (EY) N:o 1881/2006 ja sen muutos EU/1259/2011
13 Raja-arvoja on monentyyppisiä As low as reasonably achievable (ALARA) pitoisuusperusteinen, kompromissi Esim. tavoitteena leikata markkinoilla olevista elintarvikkeista eniten kontaminoituneet pois EI terveysperustainen Terveysvaikutusperusteiset laatijia mm. WHO, OECD, EPA, EU-SCF, JECFA, tutkimuslaitokset perustuvat tieteellisen paneelin arvioon (usein eläinkokeissa havaittuun annosvasteeseen ja riskinarviointiprosessiin) sisältävät turvakertoimen Lyhenteiden viidakko: TDI, TWI, ADI, RfD, BMD, NOAEL, LOAEL, EC
14 Kemikaalien riski Kemikaaliriski = Vaaraominaisuus x Altistuminen Vaaraominaisuus esim. kyky aiheuttaa syöpää kehityshäiriöitä maksavaurioita herkistävyyttä ihoärsytystä jne Altistuminen paljonko kemikaalia pääsee elimistöön
15 Vaikutus Terveysperustaiset raja-arvot sisältävät Turvakertoimet 100 Herkkä ihminen Ihminen keskimäärin Eläin keskimäärin TDI Yksilölliset erot 10 Lajien ero 10 NO(A)EL Annos
16 Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden riskinarviointi EU:ssa Tehnyt EU-SCF 2001 Perustuu eläinkokeisiin, kriittisen sikiönkehityskauden vaikutuksiin Kriittinen vaikutus rotan siittiötuotantoon seksuaaliseen käyttäytymiseen Turvakerroin, 10 katsottu riittäväksi Asetettu TWI (Tolerable Weekly Intake) 14 pg TEQ/kg rp eli siedettävä päivittäinen saanti TDI = 2 pg TEQ/kg rp
17 Entä jos syön kalaa, ja ylitän enimmäissaannin? Raja-arvot ovat viranomaisten apukeino, ei kerro terveysvaikutusten todennäköisyyttä yksilötasolla Terveysperusteinen raja-arvo kuvaa pitoisuutta, jolle voi keskimäärin altistua koko elämänsä ajan, ilman merkittävää riskiä Raja-arvoja ei voi verrata akuuttiin toksisuuteen, jossa yksittäinen rajanylitys voi välittömästi aiheuttaa haittavaikutuksia Vrt. nopeusrajoitukset 2 pg/kg
18 SUOMI Kalan syöntisuositukset kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen RUOTSI kalaa / mereneläviä 2-3 kertaa viikossa rasvaisia ja vähärasvaisia kalalajeja vaihdellen suosi ympäristömerkittyjä (ecolabelled) kalalajeja
19 SUOMI Poikkeukset syöntisuosituksiin lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat, 1-2 kertaa/kk isoa, yli 17 cm:n silakkaa tai Itämeren lohta tai taimenta lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat, haukea vain 1-2 kertaa/kk (Hg) raskaana olevat ja imettävät, ei haukea (Hg) sisävesialueiden kalaa päivittäin syövät, vähennä Hg keräävien petokalojen käyttöä (isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet RUOTSI lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat, raskaana olevat ja imettävät 2-3 kertaa/v silakkaa, Itämeren lohta ja taimenta, Vänernin ja Vätternin taimenta, siikaa sekä Vätternin nieriää muut voivat syödä näitä kaloja kerran viikossa Raskaana olevat ja imettävät, 2-3 kertaa/v ruijanpallas, made, ahven, hauki, kuha, hai, miekkakala ja tonnikala (Hg)
20 Kalapitoisuuksista Itämeren kaloista silakoista eniten tietoa lohta on tutkittu selvästi vähemmän Viimeisin, EU-KALAT II-hanke 17 kalalajia Itämereltä, sisävesiltä, kasvatetut kalat Yhteensä 207 näytettä Raportti ja kaikki tulokset saatavilla verkossa: ulkaisut/?a=view&productid=247
21 Merialueet Yhteenveto, EU-KALAT II -hanke ITÄMEREN KALAT Silakka, n=29 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n=4 Muikku, n=2 Ahven, n=10 Hauki, n=5 Kuha, n=8 Made, n=10 Siika, n=12 Kampela, n=4 Lahna, n=10 Särki, n=5 Nahkiainen, n=3 Turska, n=2 ITÄMEREN KALAT Silakka, n=29 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n=4 Muikku, n=2 Ahven, n=10 Hauki, n=5 Kuha, n=8 Made, n=10 Siika, n=12 Kampela, n=4 Lahna, n=10 Särki, n=5 Nahkiainen, n=3 Turska, n=2 JÄRVIKALAT Taimen, n=2 Ahven, n=4 Lahna, n=4 JÄRVIKALAT Taimen, n=2 Ahven, n=4 Lahna, n=4 KASVATETUT KALAT Kirjolohi, n=5 Nieriä, n=1 Siika, n=5 KASVATETUT KALAT Kirjolohi, n=5 WHO 2005 TEQ PCDD/F Nieriä, n=1 WHO 2005 TEQ PCDD/F+PCB Siika, n= pg/g tp Indikaattori-PCB ng/g tp
22 pg/g tp Ikä, v ng/g tp Ikä, v ng/g tp Lohi, EU-KALAT II-hanke A n=2 B - C n=2 D n=2 E n=1 F n=2 A n=2 B - C n=2 D n=2 E n=1 F n=2 A n=2 B - C n=2 D n=2 n WHO 2005 PCDD/F TEQ WHO 2005 PCDD/F+PCB TEQ Indikaattori-PCB PBDEs (ilman 209) PBD 30% pienemmät vs 2002, mutta pitoisuusrajat ylittyivät edelleen PCDD/F:PCB -suhde erilainen kuin silakalla Selkämerellä, Perämerellä ja Suomenlahdella pitoisuudet jonkin verran suuremmat, kuin Itämeren pääaltaan pohjoisosissa
23 pg/g, v EU-KALAT I-hanke Lohien WHO PCDD/F -TEQ pitoisuudet tuorepainossa kalaa eri merialueilla Lohien WHO PCDD/F -TEQ-pitoisuudet ja iät merialueittain EU:n raja-arvo ikä Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Perämeri eteläinen Itämeri
24 Ruotsi, Livmedelverket, lohipitoisuuksia Marie Aune, SLV, personal comm. Ruotsissa analysoitujen lohien pitoisuudet samat kuin Suomessa Mitä etelämmäksi mennään, sitä alemmat pitoisuudet
25 Ruotsi, Livmedelverket, silakka (silli) -pitoisuuksia koon mukaan (Dioksiinit ja PCB-yhdisteet) Marie Aune, SLV, personal comm. Silakassa Pohjanlahdella haitta-aineet kertyvät voimakkaimmin silakkaan Selvä etelä-pohjoisgradientti silakan pitoisuuksissa
26 Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet kalassa ovat vähentyneet silakka indikoi
27 Entä jos syön kalaa, joka ylittää raja-arvot? Ympäristössä jo olevat haitta-aineet kertyvät joskus ravintoon, jolla on selkeitä terveyshyötyjä Kannattaa pohtia ylittävätkö hyödyt mahdolliset haitat? Ympäristömyrkyt ω-3 D-, A-vitam. Ca, P, K, I
28 THL:n Kalastajatutkimus Koska Suomessa altistuminen tapahtuu pääasiassa kalan kautta, niin ryhmä, joka altistuu eniten dioksiineille ja PCByhdisteille on kalastajat Kalastajien altistuminen on 2 5 kertainen normaaliväestöön verrattuna Kuitenkin Kuva: ProKala Oy
29 Kalastajien kuolleisuus verrattuna muun miesväestön kuolleisuuteen Viite: Turunen ym., 2008
30 Kotiin viemisiä Kauan käytössä olleiden ja luontoon päässeiden vierasaineiden pääsyä elintarvikkeisiin ei pystytä estämään Terveyshyötyjen turvaamiseksi ei järkeä kieltää kalansyöntiä Käyttökelpoinen ratkaisu on syöntisuositukset ja lajikohtaiset rajoitukset Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden osalta odotettavissa hitaasti pienenevät pitoisuudet Itämeren kalassa
31 KIITOS!
Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely
Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely VNK-TEAS hankkeen aloitusseminaari 5.5.16 Hannu Kiviranta EU-kalat III -taustaa Lainsäädäntötyö dioksiinien ja PCB-yhdisteiden
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
Lisätiedot(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet. Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus
(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus Elintarvikkeiden kontaminantit? Aineita, joita ei tarkoituksella lisätty Mutta
LisätiedotYmpäristömyrkyt Itämeren kaloissa ja koko ekosysteemissä
Ympäristömyrkyt Itämeren kaloissa ja koko ekosysteemissä Ikääntyvien yliopiston terveys, hyvinvointi ja ympäristö -luentosarja 1 Tänään puheena Ympäristömyrkyistä (dioksiinit, PCB-, PBDE-, PFAS-yhdisteet)
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotEU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta
EU-kalat III Hankkeen tulokset 1 Tänään puheena EU-KALAT III Mitä ympäristömyrkkyjä määritettiin, mistä kaloista ja miltä alueilta Lainsäädäntö, poikkeusluvista, TEQ-käsite EU-kalat III hankkeen tulokset
LisätiedotElintarvikeviraston julkaisuja 1/2004
Elintarvikeviraston julkaisuja 1/24 Kotimaisen järvi- ja merikalan dioksiinien, furaanien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja polybromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet EU-KALAT A. Hallikainen
LisätiedotMuutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III) Tässä kalvosarjassa on esitelty hankkeen keskeisimmät tulokset tiiviisti. Koko raportti on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-287-600-3
LisätiedotKEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011
KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI Tutkimusprofessori 26.10.2011 Historian havinaa OECD:n ohjeet tarvittavista toksisuustutkimuksista ja eläinkokeista Kemiallisen yhdisteen syöpävaarallisuus tärkein tutkittava
LisätiedotKalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EU)
L 320/18 Euroopan unionin virallinen lehti 3.12.2011 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1259/2011, annettu 2 päivänä joulukuuta 2011, asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta elintarvikkeissa olevien dioksiinien,
LisätiedotSUOSITUKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,
L 118/16 4.5.2016 SUOSITUKSET KOMISSION SUOSITUS (EU) 2016/688, annettu 2 päivänä toukokuuta 2016, Itämeren alueelta peräisin olevissa kaloissa ja kalastustuotteissa esiintyvien dioksiinien ja PCB-yhdisteiden
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 18. elokuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n asiak.
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotMeren myrkyt kalan silmin
Meren myrkyt kalan silmin Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet Uutta tietoa meren tilasta 6.2.2018, Turku Tässä esityksessä Mitä vesiympäristölle vaaralliset aineet ovat?
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotEuroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)
L 321/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2375/2001, annettu 29 päivänä marraskuuta 2001, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta
LisätiedotLastenruokien vierasaineet
Lastenruokien vierasaineet Liisa Rajakangas Elintarvikeylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Asetus Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muutokset Julkaistu virallisessa lehdessä Koskee (EY) N:o 1126/2007
LisätiedotElintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen. Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman
Ruoka Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman Ravintomme sisältää pieninä pitoisuuksina erilaisia
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotKalaa kahdesti viikossa
Tietopaketti kalasta Kalaa kahdesti viikossa vaihdellen eri kalalajeja Kalaa kahdesti viikossa Kala on terveellistä ravintoa ja valinnanvaraa on tarjolla yllin kyllin V altion ravitsemusneuvottelukunnan
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotHormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä
Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä MITEN HORMONIHÄIRIKÖT KURIIN? Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Hannu Kiviranta
LisätiedotLasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö
Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä
LisätiedotPerfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015
Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotItämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotTutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelma. TP2: Kalojen vierasainepitoisuudet seurantaa ja tiedottamista. Panu Rantakokko
Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelma TP2: Kalojen vierasainepitoisuudet seurantaa ja tiedottamista Panu Rantakokko 1 TYÖPAKETIN 2 TOIMENPITEET 1. KALOJEN KÄYTTÖÄ JA VIENTIÄ EDISTÄVÄN KONTAMINANTTI-
LisätiedotMuistio 4.12.2015 TIIVISTELMÄ
Muistio 4.12.2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta ja maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotTUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS. Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen.
TUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen Panu Rantakokko 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ YMPÄRISTÖSEURANNOISTA Kansallinen vaarallisia kemikaaleja
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotYmpäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet
Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet RISKin seminaari, Evira Päivi Ruokojärvi, THL 15.4.2013 Projektiryhmä, Evira Anniina Holma-Suutari, väitöskirjan tekijä, Oulun
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotKemikaaleihin liittyvät pelot
Kemikaaleihin liittyvät pelot Hannu Kiviranta THL, Ympäristöterveysyksikkö 1 Kun tietoa on tarjolla valtavasti, houkuttelevaksi muuttuukin tietämättömyys Tiina Raevaara Voiko se olla totta? Skeptisiä näkökulmia
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotEn överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan
En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto
LisätiedotKupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp
Taulukko 6. Kierros 2 Jormasjärvi Jormasjärvi ahven 0,037 0,78 0,023
LisätiedotKotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT
Elintarvikeviraston julkaisuja 3/2004 Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT E-R. Venäläinen A. Hallikainen R. Parmanne P. J. Vuorinen Helsinki 2004 2 Kuvailulehti Julkaisija
LisätiedotPysyvät orgaaniset yhdisteet Suomen ympäristössä. Päivi Munne Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus
Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen POP-yhdisteiden päästöjen vähentämissuunnitelma
LisätiedotKontaminantit kondikseen omavalvonnassa. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö
Kontaminantit kondikseen omavalvonnassa Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Evira riisikakkujen arseenista: ei todellakaan ole aihetta paniikkiin (yle.fi 29.9.2015)
LisätiedotJÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA
JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA Kim Jordas, tj, Suomen Ammattikalastajaliitto, kalastajaristeily 4.-5.2.2015 ESITYKSEN RAKENNE 1. Jäljitettävyys 2. Pakkausmerkinnät 3. Dioksiinivalvonta
LisätiedotSuomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira
Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg,
LisätiedotKALAN KÄYTÖN, KALAN SISÄLTÄMIEN N-3-RASVAHAPPOJEN JA YMPÄRISTÖMYRKKYJEN YHTEYS MASENNUKSEN ESIINTYMISEEN TULOKSIA KALASTAJATUTKIMUKSESTA
KALAN KÄYTÖN, KALAN SISÄLTÄMIEN N-3-RASVAHAPPOJEN JA YMPÄRISTÖMYRKKYJEN YHTEYS MASENNUKSEN ESIINTYMISEEN TULOKSIA KALASTAJATUTKIMUKSESTA Siru Wilskman Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen
LisätiedotJätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa
Jätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa Tuomo Rinne, Hanna Hykkyrä, Kati Tillander, VTT Jarkko Jäntti, Timo Väisänen, Pelastusopisto Pasi Yli-Pirilä, Ilpo Nuutinen, Juhani
LisätiedotElintarvikelainsäädännön kuulumisia. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira
Elintarvikelainsäädännön kuulumisia Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira Tulevia muutoksia Kansallisen lainsäädännön muutoksia Elintarvikelaki (23/2006) Ns. laitosasetus (37/EEO/2006) Ns. alkutuotantoasetus
Lisätiedotkertyminen Itämeren kaloihin Juha Karjalainen skylän yliopisto ristötieteidentieteiden laitos
PCB- ja PCDD/F-yhdisteiden kertyminen Itämeren kaloihin Juha Karjalainen Jyväskyl skylän yliopisto bio- ja ympärist ristötieteidentieteiden laitos juhakar@bytl.jyu.fi 15.11.27 DIOXMODE-hanke Itämeren tutkimusohjelmassa
LisätiedotYmpäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta
Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta Anja Hallikainen, Evira Anniina Holma-Suutari, Oulun yliopisto Päivi Ruokojärvi, THL Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Akryylinitriili CAS Nro 107-13-1 Synonyymejä 2-Propenenitrile Vinyl cyanide cyanoethylene H 2 C Päivitetty 15.11.2005 C N Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004)
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotEvira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira
Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira jäljitettävyys kyky/mahdollisuus seurata raaka-aineen/elintarvikkeen liikkumista läpi määriteltyjen/eriteltyjen toimitus-/tuotanto-
LisätiedotHarjoitus 6: Ympäristötekniikka
Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotRÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
LisätiedotOvatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?
Ovatko mikromuovit ongelma Suomenlahdella? Outi Setälä Merikeskus 1 Julia Talvitie Merten mikromuovit mitä niistä tiedetään? Ne ovat hyvin pieniä (0.01-5mm) Niitä esiintyy kaikkialla maailman merissä Niillä
LisätiedotPFAS-yhdisteet Suomessa - Väestön altistuminen
PFAS-yhdisteet Suomessa - Väestön altistuminen Jani Koponen ja Hannu Kiviranta, THL Ympäristöterveysyksikkö Tukholman sopimuksen täytäntöönpanonsuunnitelman luonnoksen esittelytilaisuus 10.10.2017, SYKE
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot
LisätiedotSuomi POP. Taustaselvitys pysyvien orgaanisten yhdisteiden kansainvälisten rajoitusten täytäntöönpanosta
ANNEX 4 POPs background document. In Finnish. Suomi POP Taustaselvitys pysyvien orgaanisten yhdisteiden kansainvälisten rajoitusten täytäntöönpanosta Suomen ympäristökeskus 2006 17.5.2006 Versio 1.2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotYmpäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?
EU-kalat III seminaarit Aloitus 23.05.2016 SYKE, Helsinki Loppu 25.11. 2018 Säätytalo, Helsinki Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa? Jaakko Mannio SYKE
LisätiedotLuontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset
Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset
LisätiedotJoni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
LisätiedotItämeren silakan ympäristömyrkkyjen vähentyminen vuosina 1978-2009 ja mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset hyödyt
Itämeren silakan ympäristömyrkkyjen vähentyminen vuosina 1978-2009 ja mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset hyödyt Riikka Airaksinen Itämeren silakan ympäristömyrkkyjen vähentyminen vuosina 1978-2009
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotRASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA
RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotSuomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi
Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet
LisätiedotSilakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman
Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys
LisätiedotKalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019
Kalastajainfo 2019 Suomenlahti Suomen toimijakohtaiset kiintiöt 2019 Silakka alueet 30/31 68,7 milj. kg Silakka pääallas ja SL 31,3 milj kg Kilohaili 14,4 milj kg Turska itäinen 424 tn /läntinen 82 tn
LisätiedotSinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp
Taulukko 15. Kierros 3 Jormasjärvi Jormasjärvi hauki 0,026 0,74 0,036
LisätiedotTALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET
TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli
LisätiedotKalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotEviran ohje 16031/1. Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät asiakirjat
Eviran ohje 16031/1 Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät asiakirjat Sivu/sivut 1 / 6 Kalastustuotteiden tunnistamismerkinnät ja kalastustuotteiden mukana lähetettävät
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotTärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä
Ympäristön kemikalisoituminen HY luentosarja 27.10.2015 Tärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet 27.10.2015 Taustaa
LisätiedotLiite 1. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri
Liite 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotTOIMIVATKO KALATIET?
Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
Lisätiedot20.8.2007. Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005
2.8.27 Kalojen 37 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 25 Evira-STUK -yhteishanke, PILOT HGCS Ritva Saxén, STUK Anja Hallikainen, Evira Johdanto Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta
LisätiedotTäydentämiseen liittyvä lainsäädäntö
Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin
LisätiedotPäiväys 15.11.2005 14429,27 (12023)
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Metyylimetakrylaatti CAS nro 80-62-6 Synonyymejä Metyyli-2-metyyliprop-2-enoaatti 2-Propenoic acid, 2-methyl-, methyl ester O O C H 3 C H 2 H 3 C Päiväys 15.11.2005
LisätiedotMUTKU-PÄIVÄT KYMIJOEN SEDIMENTTIEN RISKINARVIO. Hämeenlinna 11.03.2009. Esko Rossi
MUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 11.03.2009 KYMIJOEN SEDIMENTTIEN RISKINARVIO Esko Rossi TAUSTAA Kuusankoskella Ky5 - tuotanto 1940-1984 noin 24 000 tonnia sivutuotteena dioksiini- ja furaanipitoista jätettä dioksiini-
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotKyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta
Kalle Erkkilä / WWF Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta TNS Gallup / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 2013 Kohderyhmä ja tutkimuksen toteutus
LisätiedotMuutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Riikka Airaksinen, Marika Jestoi, Marja Keinänen, Hannu Kiviranta, Jani Koponen, Jaakko Mannio, Timo Myllylä, Janne Nieminen, Jari Raitaniemi, Panu Rantakokko, Päivi Ruokojärvi, Eija-Riitta Venäläinen,
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
Lisätiedot1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit
OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä
Lisätiedot