TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 SEKÄ

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012

Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi Julkaisu: C 134 ISBN 978-951-594-400-9 ISBN 978-951-594-401-6 (sähköinen versio) ISSN 0788-7051 Julkaisun avainsanat: Aluekehittäminen Maakuntakaava Maakuntaohjelma Maakuntasuunnittelu Taloussuunnitelma Toimintasuunnitelma Talousarvio Painos: 100 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Taitto: Anu Huotari Jyväskylä 2011

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...5 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 1. YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI...6 2. keski-suomen liiton tehtävät...7 2.1 Yhteisen kehittämistahdon muodostaminen... 7 2.2 Strateginen suunnittelu ja kehittäminen... 7 2.3 Aktiivinen edunvalvonta... 8 3. miten keski-suomen liitto toimii...9 3.1 Poliittinen päätöksenteko... 9 3.2 Keski-Suomen liiton toimisto...10 3.3 Viestintä... 12 4. keski-suomen liiton taloussuunnitelma 2012-2014...13 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 5. VUODEN 2012 TAVOITTEET, tehtävät JA ARVIOINTI...14 5.1 ALUEKEHITTÄMINEN... 14 5.1.1 Menestyvä yritystoiminta... 14 5.1.2 Osaamisella menestykseen... 14 5.1.3 Hyvinvoiva kansalainen... 15 5.1.4 Vetovoimainen toimintaympäristö... 15 5.1.5 Rahoituslähteet... 16 5.2 ALUEIDENKÄYTTÖ... 17 5.2.1 Maakuntakaavoitus... 17 5.2.2 Muu alueidenkäytön suunnittelu... 17 5.3 EDUNVALVONTA JA YHTEISTYÖ...18 5.4 MAAKUNNAN TILAN SEURANTA JA ENNAKOINTI... 19 5.5 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI... 19 5.5.1 Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden arviointi... 19 5.5.2 Muu toiminnan arviointi...20 6. TALOUSARVIO 2012... 20 6.1 Talousarvioasetelma...20 6.2 Talousarvio vuodeksi 2012... 21 6.3 Jäsenkuntien maksuosuudet...22 LIITE 1 Maakuntavaltuuston jäsenet 2009 2012...23 LIITE 2 Tarkastuslautakunnan jäsenet 2009 2012... 26 LIITE 3 Maakuntahallituksen jäsenet 2011 2012... 27 LIITE 4 Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet... 28 LIITE 5 Keski-Suomen liiton henkilöstö 1.10.2011... 29 LIITE 6 Jäsenkuntien maksuosuudet 2012... 30 LIITE 7 Keski-Suomen liiton talousarvion käyttösuunnitelma 2012... 31 LIITE 8 Käyttötalous tulo-ja menolajeittain sekä kustannusalueittain...32

Keski-Suomen Liitto ESIPUHE Juuri kun vuonna 2008 alkanut taloustaantuma alkoi hellittää otettaan useissa Euroopan maissa, alkoi talouden taivaalle jälleen kerääntyä synkkiä pilviä. Uusi taloustaantuma ei ole poissuljettu vaihtoehto. Suomessakin ennakoidaan kasvun hiipumista. Vientituotteiden kysyntä vähenee, kun maailmantalouden kasvu laantuu. Vuosien 2012-2013 kansantuotteen kasvuennusteet ovat painuneet alle kolmen prosentin. Keski-Suomi selvisi edellisestä talouden taantumasta verrattain hyvin. Rahamarkkinoiden epävarmuus kuitenkin heijastuu meidänkin elinkeinoelämäämme. Investointeja ja kehittämistoimia joudutaan pohtimaan entistä tarkemmin. Keski-Suomen yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2010 koko maata nopeammin ja myönteinen kehitys jatkui myös alkuvuonna 2011. Yritysten liiketoiminta kääntyi kasvuun kaikilla Keski-Suomen seuduilla. Jyväskylän, Jämsän ja Keuruun seuduilla tilanne on hyvä. Äänekosken seudulla tärkeän teollisuuden elpyminen näkyy positiivisina odotuksina. Saarijärven-Viitasaaren seudulla ollaan varovaisen toiveikkaita ja myös Joutsan seudulla on alettu toipua taantumasta. Keski-Suomen työttömyysaste on maan keskiarvoa korkeampi. Se oli elokuun 2011 lopussa 11,4 prosenttia eli 2,7 prosenttia enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Työllisyys on myös kohentunut hitaammin kuin muualla maassa. Toisaalta työvoiman saannissa on ollut vaikeuksia joillakin aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla sekä metalli- ja rakennusalalla. Nuorisotyöttömyys on hiukan vähentynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyys puolestaan lisääntynyt. Väestörakenne muuttuu pysyvästi lähivuosina: kun työelämään tulevat ikäluokat pienenevät ja suuret ikäluokat alkavat eläköityä, tulee työvoimasta pula. Poistumapiikki ajoittuu Keski-Suomessa vuosien 2012 2014 tienoille. Muutoksen ennakoidaan olevan sekä määrällisesti että suhteellisesti poikkeuksellisen suuri. Koulutuksen ennakointitoimenpiteillä tulee tässä tilanteessa olemaan yhä suurempi merkitys. Keski-Suomi on edelleen väestökasvun maakunta. Viime vuonna väkimäärämme kasvoi noin 850 henkilöllä. Asukkaita on nyt noin 274 000. Väestökasvu keskittyy Jyväskylän seudulle, muualla väki vähenee tai pysyy entisissä lukemissa. Väestö-, työpaikka- ja yritysmäärän kasvua on tuettava koko maakunnassa, että keskittymiskehitys pysyy aisoissa. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen tavoite on elinvoiman ja hyvinvoinnin lisääminen koko Keski-Suomessa, jolloin saavutetaan myös suurin aluetaloudellinen hyöty. Yhteinen sitoutuminen ja yhdessä tekeminen korostuvat entisestään, kun kohtaamme vuoden 2012 haasteet. Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä ja aktiivinen edunvalvoja. Jyväskylässä 28.9.2011 Anita Mikkonen maakuntajohtaja 5

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 1. YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI Keski-Suomen visio, Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi, suuntaa Keski-Suomen liiton toimintaa. Toimintaympäristön muutokset vaativat sekä nopeaa reagointia että tavoitteellista pitkän aikavälin suunnittelua. Maakuntasuunnitelma on valtuustokausittain laadittava pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Maakuntavaltuuston keväällä 2010 hyväksymässä maakuntasuunnitelmassa 2030 uudistettiin maakunnan visio ja laadittiin strategiat sen saavuttamiseksi. Visio on Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Tavoitteet on muotoiltu neljään teemaan: Vetovoimainen toimintaympäristö, Menestyvä yritystoiminta, Osaamisella menestykseen ja Hyvinvoiva kansalainen. Maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen eri kehittämisohjelmien tavoitteet ja aikatauluttaa toimenpiteet neljälle vuodelle. Maakuntaohjelma 2011 2014 on nimetty Keski- Suomen kasvuohjelmaksi. Sen neljä kehittämiskokonaisuutta perustuvat maakuntasuunnitelman neljään teemaan. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli maakuntabudjetti sisältää välitöntä rahoitusta edellyttävät kehittämiskohteet Keski-Suomessa vuosina 2012-2014. Toteuttamissuunnitelmassa sovitaan sekä kansallisen kehittämisrahoituksen että Euroopan Unionin rakennerahastoista saatavan rahoituksen kohdentamisesta maakunnassa. YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI KEHITTÄMISTOIMENPITEET EU:n, valtion, kuntien ja yritysten rahoitttamat hankkeet Yhteinen kehittämistahto Aluehallinto (ELY, AVI) Kunnat ja seudut Yritykset ja järjestöt Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Strateginen suunnittelu ja kehittäminen MAAKUNTAOHJELMA Toteuttamissuunnitelma Strateginen tulossopimus MAAKUNTAKAAVAT MAAKUNTASUUNNITELMA Edunvalvonta Euroopan unioni Valtiovalta Kansalliset järjestöt ja yhteisöt MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO Maakunnan suunnittelujärjestelmä. 6

Keski-Suomen Liitto Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä. Keski-Suomessa on kaksi lainvoimaista maakuntakaavaa: Keski-Suomen maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava, joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusta koskeva 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2011, mutta valitusprosessin vuoksi sen täytäntöönpano ajoittunee vuodelle 2012. Seuraavat vaihemaakuntakaavat ovat työn alla. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat ovat laajan, pitkäjänteisen yhteistyön ja monipuolisen asiantuntemuksen tulosta. Edunvalvonta on erityisen tärkeää silloin, kun valtakunnassa tehdään kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja ja kun aluepolitiikassa, lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu muutoksia. Edunvalvonta edellyttää toimivia suhteita kuntiin ja seuduille Keski-Suomessa, hyviä yhteyksiä valtionhallintoon ja eduskuntaan ja verkottumista valtakunnallisten järjestöjen ja yhteisöjen sekä muiden maakuntien kanssa. Yhä tärkeämpää on myös kansainvälinen yhteistyö. 2. keski-suomen liiton tehtävät Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä ja aktiivinen edunvalvoja. 2.1 Yhteisen kehittämistahdon muodostaminen Keski-Suomen liitto luo ja ylläpitää kumppanuuksia ja verkostoja, kokoaa asiantuntemusta sekä ennakoi ja seuraa maakunnan tilaa. Maakuntahallituksen ja -valtuuston, maakunnan yhteistyöryhmän sekä muiden asiantuntijaryhmien kautta monipuolinen asiantuntemus kanavoituu maakunnan hyödyksi. Ennakointiselvitykset ja muu maakunnan tilan seuranta antavat kehittämiselle oikean suunnan. Yhteinen kehittämistahto, aito yhteistyö ja keskinäinen luottamus paikallisten ja alueellisten kehittäjien kesken luo uskottavuutta maakunnan etujen ajamisessa, esimerkiksi valtion rahoituksen saamisessa maakunnan kehittämiskohteisiin. 2.2 Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Maakunnan liittojen lakisääteisiä tehtäviä ovat aluekehittäminen ja alueidenkäytön suunnittelu. Keski-Suomen liitolla on alueellinen vetovastuu kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelusta, yhteensovituksesta ja toteuttamisesta yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti. Maakuntaohjelmat ja EU-ohjelmat, joiden perusteella julkinen kehittämisrahoitus suunnataan, ovat aluekehittämisen perustyökaluja. Toimenpiteet ja rahoitussuunnitelmat yksilöidään vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ja sen yhteyteen liitetyssä EU-varoja suuntaavassa maakunnan yhteistyöasiakirjassa. 7

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Keski-Suomen liitto vastaa maakuntakaavoituksesta sekä muusta alueidenkäytön suunnittelusta ja ohjauksesta maakunnassa. Tavoitteena on tasapainoinen aluerakenne. Vuonna 2009 vahvistettiin Keski-Suomen maakuntakaava ja 1. vaihe maakuntakaava, joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Pohjaveden suojelua ja kiviainesten käytön yhteensovittamista koskevan vaihemaakuntakaavan (2. vmk) täytäntöönpanotoimet tehdään valitusprosessin päättymisen jälkeen. Valmisteilla ovat lisäksi turvetta ja soidensuojelua sekä tuulivoimaa koskeva 3. vaihemaakuntakaava sekä 4. vaihemaakuntakaava, joka koskee mm. kaupallisten suuryksiköiden sijoittumista. 2.3 Aktiivinen edunvalvonta Keski-Suomen liiton keskeisiin perustehtäviin kuuluu maakunnan ja sen jäsenkuntien edunvalvonta. Se tarkoittaa mm. osallistumista ministeriöiden alaisten työryhmien työhön ja lukuisia lausuntoja eri tahoille. Maakunnan tärkeimmät hankkeet kootaan vuosittain kärkihankelistaan, jota käytetään vaikuttamisen välineenä valtion budjettivarojen jaossa. Keski-Suomen liiton järjestämät kunnanjohtajakokoukset ja kansanedustajakokoukset noin 8 kertaa vuodessa ovat säännöllisesti toistuvia edunvalvonnan yhteistyöfoorumeita. Maakuntahallitusten puheenjohtajat vaikuttavat maakuntien kannalta merkittäviin asioihin Suomen Kuntaliiton kautta. Maakuntajohtajat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Yhä tärkeämpää on myös kansainvälinen yhteistyö. Länsi-Suomen viisi maakuntaa toimivat yhteistyössä mm. Euroopan unionin suuntaan. Maakunnat pyrkivät vaikuttamaan ennakoivasti kansalliseen aluepolitiikkaan ja erityisesti EU:n alueja rakennepolitiikkaan. Keski-Suomen liitto ylläpitää Brysselissä sijaitsevaa toimistoa yhdessä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaliittojen kanssa. Pirkanmaalla on oma toimisto Tampereen seudun kehittämisyhtiön kanssa. hyvä maakunnan tuntemus aluekehittämisen asiantuntija MAAKUNNAN STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ alueidenkäytön asiantuntija luo ja ylläpitää kumppanuuksia ja verkostoja toimivat suhteet kuntiin ja seuduille YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA AKTIIVINEN EDUNVALVOJA ennakoi ja seuraa maakunnan tilaa kokoaa maakunnan asiantuntemusta kansainvälinen yhteistyö valtakunnalliset verkostot Keski-Suomen liiton perusviestit on tiivistetty viestinnän tavoitekuvaan. 8

Keski-Suomen Liitto Kansainvälisiä aluesuunnittelu- ja kehittämishankkeita toteutetaan EU-ohjelmista saatavan osarahoituksen avulla. Kansainvälistä hanketoimintaa, markkinointia ja yhteispalveluja hoidetaan yhteistyössä maakunnan kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi kansainväliseen markkinointiin luotu Human Tech Center -brändi ja kansainvälinen hanketoimisto Projectia, joita käytännössä hoitaa Jykes Oy, ovat tämän yhteistyön tulosta. Keski-Suomen liitto edistää pk-yritysten, oppilaitosten, kuntien ja muiden toimijoiden kansainvälistymispyrkimyksiä. Keskipohjolakomitean työssä tavoitteina ovat itälänsi -liikenneyhteyksien parantaminen, kulttuurija elämyselinkeinojen sekä yrittäjyyden edistäminen sekä ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen. Keski-Suomen liitossa on Keskipohjola-komitean suomenkielinen kanslia. Keski-Suomen liitto on myös Euroopan alueiden yhteistoimintaorganisaation (Assembly of European Regions, AER) ja Euroopan maakuntien ympäristöja energiajärjestö FEDARENEn jäsen ja sillä on yhteistyösopimukset tai muutoin usean vuoden ajan jatkunutta yhteistoimintaa useiden kansainvälisten partnereiden kanssa. 3. miten keski-suomen liitto toimii 3.1 Poliittinen päätöksenteko Maakuntavaltuusto käyttää Keski-Suomen liitossa ylintä päätösvaltaa. Se on poliittisesti edustava elin, johon kuntien edustajainkokous valitsee jäsenet kunnallisvaalikaudeksi jokaisesta jäsenkunnasta. Jäsenten on oltava kunnanvaltuutettuja ja heitä valitaan yksi jokaista alkavaa 4000 asukasta kohti. Edustajainkokous valitsee seuraavan maakuntavaltuuston kevättalvella 2013. Maakuntahallitus vastaa päätösten toimeenpanosta ja hallinnosta. Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen jäsenet kahden vuoden välein. Seuraava valinta tapahtuu maakuntavaltuuston kevätkokouksessa 2013. Tarkastuslautakunta arvioi maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lautakunnan toimikausi on sama kuin maakuntavaltuustolla. Nykyisessä maakuntavaltuustossa on 79, maakunta hallituksessa 13 ja tarkastuslautakunnassa viisi jäsentä. Keski-Suomen liiton puheenjohtajisto kokoontuu valmistelemaan asioita tarpeen mukaan, yleensä ennen maakuntahallituksen kokouksia. Maakunnanliiton toimisto toimii maakuntajohtajan johdolla luottamushenkilöhallinnon alaisuudessa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on lakisääteinen toimielin, joka linjaa maakunnan kehittämistä ja EU-tukien jakoa alueellaan. Maakuntahallituksen asettamassa MYRrissä ovat edustettuina kunnat, valtionhallinto sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten EU-varat ja vastaava kansallinen rahoitus kohdennetaan rahoittajaviranomaisille jaettavaksi edelleen hankkeille. 9

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 3.2 Keski-Suomen liiton toimisto Keski-Suomen liiton toimistossa on 37 henkilöä (1.10.2011), jotka tekevät yhteensä 34,4 henkilötyövuotta (htv). Organisaatio toimii pääasiallisten tehtäviensä mukaan muodostetuissa tiimeissä. Ne ovat maakuntajohtajan tiimi, aluekehitystiimi, alueiden käytön tiimi ja hallintotiimi. Maakuntajohtaja johtaa toimistoa. Toimiston johtoryhmään kuuluvat maakuntajohtajan lisäksi tiimien vetäjät, yksi henkilöstön edustaja ja maakuntajohtajan sihteeri, joka laatii muistiot kokouksista. Johtoryhmä lisättynä viestintäpäälliköllä muodostaa viestintäryhmän, joka linjaa vuosittain viestinnän toimenpiteet. Henkilöstöstä 27 (25,6 htv) on palkattu kuntien jäsenmaksurahoituksella. Näistä 17 toimii asiantuntijatehtävissä: maakuntajohtajan tiimi 2 htv, aluekehitystiimi 8 htv, alueidenkäyttötiimi 6 htv ja hallintotiimi 1 htv. Lisäksi liittoon on palkattu 10 (9 htv) henkilöä ohjelmien, projektien ja muulla jäsenmaksurahoituksen ulkopuolisella rahoituksella. Näistä yksi henkilö työskentelee oppisopimuksella. Henkilöstömäärä on supistunut viime vuodesta. Koulutusliiketoiminnan projektihenkilöstö siirtyi 1.1.2011 EduCluster Oy:n palvelukseen. Henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla taloussuunnitelmakauden loppuun. Keski-Suomen liiton henkilöstö työskentelee maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen linjausten mukaisesti. Keski-Suomen liiton toiminnassa tärkeitä ominaisuuksia ovat maakunnallisuus, asiakaslähtöisyys, avoimuus, tulos- ja tavoitetietoisuus, taloudellisuus, yhteisvastuullisuus, tasaarvo ja keskinäinen kunnioitus sekä jatkuva kehittyminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Maakunnan kehittämisessä ja liiton toiminnassa otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Toimistossa otetaan käyttöön uusi asianhallintaohjelmisto. Toiminnan tavoitteita ja toimintatapoja suunnitellaan henkilöstön strategiapalavereissa kaksi kertaa vuodessa. Tiimit määrittelevät toimintansa tavoitteet tiimisopimuksissa. Toimistossa kehitetään edelleen työparitoimintaa. 50 aluekehitys 40 alueidenkäyttö hallinto 30 maak.joht. 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Keski-Suomen liiton henkilöstö tiimeittäin 2008 2014 (1.10.2011) 10

Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpalaveri pidetään noin 5 kertaa vuodessa. Henkilöstöä koskevat asiat valmistellaan henkilöstöyhteistyöryhmässä, johon kuuluvat eri henkilöstöryhmien ja työnantajan edustajat. Työpaikkakokous kokoontuu tarvittaessa. Henkilöstöpolitiikan säännöt, ohjeet ja suunnitelmat on kirjattu henkilöstösuunnitelmaan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Tasaarvosuunnitelma päivitetään lain mukaan kolmen vuoden välein, seuraavan kerran se tehdään vuonna 2012. Henkilöstösuunnitelma päivitetään noin kolmen vuoden välein, nykyinen suunnitelma ulottuu vuoteen 2011. Keski-Suomen liiton henkilöstöraportti laaditaan keväisin. Raportti sisältää tietoja mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, työtehtävistä, ikäjakaumasta, työajasta, kouluttautumisesta, terveydellisestä toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista, yhteistoiminnasta ja verkostoitumisesta sekä palkkauksesta ja henkilöstökustannuksista. Raportti laaditaan henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi ja toimitetaan tiedoksi mm. maakuntahallitukselle. Henkilöstön työssä jaksamista edistää Parempaa Terveyttä -työhyvinvointiprojekti. Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriryhmä LIIKU tukee osaltaan henkilöstön hyvinvointia. YT-lain 4 :n mukaan kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Keski-Suomen liitossa on viisi maakuntavaltuuston päätöksellä perustettua virkaa (maakuntajohtaja ja tiimien vetäjät). Näistä apulaisjohtajan virka on täyttämättä. Viranhaltijoiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttö. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ainoastaan sellaisissa tehtävissä, jotka rahoitetaan projektirahoituksella tai työsuhde perustuu sijaisjärjestelyihin. Ulkopuolista työvoimaa käytetään lähinnä projektirahoituksella rahoitettuihin projekteihin ja niihin tehtäviin, joissa liitossa ei ole omaa asiantuntemusta. 30 25 naiset 20 miehet 15 18 10 5 0 2 8 4 2 2 1 virkasuhteiset toistaiseksi määräaikaiset sijaiset 1 Henkilöstön määrä työsuhteiden laadun ja sukupuolen mukaan 1.10.2011 11

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 3.3 Viestintä Keski-Suomen liiton viestintää ohjaa maakuntahallituksen toukokuussa 2008 hyväksymä viestintästrategia, joka on päivitetty syyskuussa 2010. Samaan aikaan tarkennettiin ja yhtenäistettiin Keski- Suomen liiton visuaalinen ilme ja laadittiin graafinen ohjeistus. Viestintästrategia on tarkoitettu Keski-Suomen liiton henkilöstön ja luottamushenkilöiden työkaluksi linjaamaan viestinnän perusteita. Strategiassa kuvataan perusviestit, viestinnän organisointi sekä keinot ja välineet (ks.tavoitekuva sivulla 8). Viestinnän tavoitteet: Keski-Suomen liitosta syntyy vahva, myönteinen mielikuva arvostettuna asiantuntijaorganisaationa, innostavana yhteistyökumppanina ja houkuttelevana työyhteisönä. Keski-Suomen liitto on tunnettu omassa maakunnassa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Keski-Suomen liitosta ja sen toiminnasta, mm. luottamuselinten päätöksistä, keskeisistä suunnitelmista ja hankkeista, kehittämisohjelmista sekä niiden tuloksista ja vaikutuksista maakunnan kehitykseen tuodaan aktiivisesti julki todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa. Yleinen tunnettuus ja asiallisen tiedon tuottaminen Keski-Suomen liiton toiminnasta ja päätöksistä vahvistaa myös maakunnanliiton yhteiskunnallista roolia ja merkitystä. Viestimällä toiminnastamme voimme havainnollistaa, miten Keski-Suomen liitto voi vaikuttaa alue- ja elinkeinopolitiikkaan ja sitä kautta maakunnan menestykseen ja hyvinvointiin. Periaatteina kaikessa viestinnässä, niin kirjoitetussa kuin puhutussa, on aktiivisuus ja ajantasaisuus, luotettavuus sekä selkeys ja ymmärrettävyys. Vuosina 2012 2014 viestintää jatketaan tavoitekuvan perusviestien pohjalta. Yhteisökuvaa vahvistaa yhtenäinen visuaalinen ilme, jonka toteutumista graafinen ohjeisto tukee. Viestinnän toimenpidesuunnitelmaa päivitetään vähintään puolivuosittain ja lisäksi tarpeen mukaan. Internetsivustoa päivitetään aktiivisesti ja sivuston vuorovaikutteisuutta pyritään lisäämään mm. blogin ja kommentointimahdollisuuden avulla. Sosiaalista mediaa käytetään tarkoituksenmukaisissa asiayhteyksissä mm. ennakoinnin ja luovan toimialan viestinnässä. Keski-Suomen liiton sähköinen tiedotuslehti Nokankoputuksia toimitetaan kahdesti vuodessa, samoin Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti, joka kertoo EU-ohjelmien vaikutuksista. Tiedotteet medialle ja muille sidosryhmille välitetään pääsääntöisesti sähköpostilla ja julkaistaan Keski-Suomen liiton internetsivustolla. Tiedotejakeluun kuuluvat maakunnan ja tarpeen mukaan valtakunnalliset tiedotusvälineet sekä tärkeimmät sidosryhmät. Mediasuhteet hoidetaan aktiivisesti. Tieto välitetään viestimille ja sidosryhmille välittömästi, myös ennakoiden. Tiedotustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Esitteet ja muu painettu aineisto päivitetään ja pidetään ajantasaisena. Maakunnallisen esitteen suunnittelu aloitetaan 2012. Keski-Suomen liitto on esillä eri asiayhteyksissä messu- ym. tapahtumissa. Liitto myös koordinoi vuosittain Keski-Suomen päivän 18.4. tapahtumat, vastaa päivän visuaalisen ilmeen yhtenäisyydestä ja tuottaa käsiohjelmat ja julisteet. 12

Keski-Suomen Liitto 4. KESKI-SUOMEN LIITON TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.6.2011 vuoden 2012 talousarvion kehykseksi 3,402 miljoonaa euroa. Korotus edelliseen vuoteen on 3,1 prosenttia eli 102 000 euroa. Korotuksesta kohdistuu Keski-Suomen liiton kiinteään toimintaan 52 000 euroa ja Keski- Suomen Kehittämisrahastoon 50 000 euroa. Kehittämisrahasto vastaa mm. rakennerahastoohjelmien kuntarahoitustarpeeseen ja sieltä voidaan rahoittaa maakunnallisia hankkeita. Vuosien 2013 2014 maksuosuudeksi esitetään myös 3,402 miljoonaa euroa ja siirrettäväksi Keski- Suomen Kehittämisrahastoon 750 000 euroa. Valtiovarainministeriö osallistui Keski-Suomen liitolle siirtyneiden uusien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen noin 26 000 eurolla vuosina 2010 2011. Vuodesta 2012 lähtien em. summa siirretään kuntien yleisiin valtionosuuksiin ja maksetaan näin ollen suoraan kunnille. milj. euroa 3,5 3 2,5 2 Keski-Suomen Kehittämisrahasto Kiinteä toiminta 1,5 1 0,5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jäsenkuntien maksuosuudet 2006 2011. Maksuosuudet on deflatoitu kuntien peruspalvelujen hintaindeksillä (2005=100). Lähde: Tilastokeskus 23.9.2011 Jäsenkuntien maksuosuuden osuus Keski-Suomen kuntien verotuotoista oli vuonna 2006: 0,47 %, 2007: 0,45 %, 2008: 0,4 %, 2009: 0,45 %, 2010: 0,42 % ja 2011: 0,42. 2012 2013 2014 Jäsenkuntien maksuosuus, M 3,402 3,402 3,402 muutos edelliseen vuoteen, % + 3,1 + 0,0 + 0,0 Liiton kiinteä toiminta, M 2,652 2,652 2,652 muutos edelliseen vuoteen, % + 2,0 + 0,0 + 0,0 Keski-Suomen Kehittämisrahasto, M 0,750 0,750 0,750 muutos edelliseen vuoteen, % + 7,1 + 0,0 + 0,0 Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella 2012 2014, Meuroa. 13

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 5. VUODEN 2012 TAVOITTEET, tehtävät JA ARVIOINTI 5.1 Aluekehittäminen Keski-Suomen maakuntaohjelman 2011 2014 neljä kehittämiskokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. 5.1.1 Menestyvä yritystoiminta Klustereihin perustuvaa elinkeinojen kehittämistä jatketaan toimintatapaa uudistaen. Uudistus tehdään yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-joryn) linjausten mukaisesti: julkisella tuella kehitetään jatkossa yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä, kehittämisapparaatti muutetaan yrityslähtöiseksi ja rahoitusta siirretään hankehallinnosta yrityksille. Keski-Suomen liitto on aktiivisesti mukana muutoksenteossa, osallistuu johtoryhmän työhön ja vie uusia toimintatapoja käytäntöön. Konkreettisia toimenpiteitä tulevat olemaan mm. klusterikehittämisen uudistaminen, yrityssetelien käyttöönotto, hankkeiden yritysvaikutusarviointimallin luominen sekä julkisten yrityspalvelujen verkottaminen yhden luukun periaatteen mukaisesti. Yritystoiminnan menestymistä mitataan kahdesti vuodessa ja tuloksista kerrotaan Keski-Suomen Aikajana -julkaisussa. Keski-Suomen matkailun kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin, kuten Himos, Jyväskylän Paviljonki, Laajavuori, Riihivuori, Revontuli- Häkärinteet, Summassaari ja Peurunka, ja niiden keskinäiseen verkottumiseen. Matkailukeskusten kehittämiseen on tehty laajat yleissuunnitelmat (master plan), joita toteutetaan yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Kehittämistoimien suuntaamista ohjaa Keski-Suomen matkailuhallitus, joka koostuu maakunnan keskeisimpien matkailuyritysten edustajista. Keski-Suomen liitto osallistuu kehittämissuunnitelmien ja Keski-Suomen matkailustrategian 2015 toteutukseen ja seurantaan. 5.1.2 Osaamisella menestykseen Työelämän osaamis- ja koulutustarpeita arvioidaan jatkuvana prosessina osana Keski-Suomen ennakointitoimintaa. Osaamisen kehittämisen toimenpiteet esitetään Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen -ohjelmassa (www.peda. net/veraja/toimivattyomarkkinat), joka päivitetään vuosittain. Ohjelman toimenpiteet jakautuvat seuraaviin painopisteisiin: nuoret, yrittäjyys, työllistymisen toimintamallit, työhyvinvointi ja ennakointi. Erityishuomiota kiinnitetään osaamisreservin hyödyntämiseen, nuorten koulutuksen nivelvaiheisiin, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä yrittäjyyden uusiin muotoihin. Perusopetuksen, aikuiskoulutuksen ja työelämän uudistamista edistetään ennakointimenetelmien avulla. Ennakoivasta työotteesta kehitetään maakunnan kilpailutekijä, jota pilotoidaan luovien alojen ja kulttuurin, hyvinvointialojen ja opetuksen kehittämisessä. Osana ennakointia Keski-Suomen liitto seuraa opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011-2016 toteutumista. Keski-Suomen liitto kehittää yhteistyötä ennakointiasioissa Pirkanmaan liiton kanssa. Uusina osaamisalueina vauhditetaan yrittäjyyden ja ilmaisun koulutusta koulutusorganisaatioiden laajana yhteistyönä. Koulutuksen liiketoimintapalveluita ja vientiä vahvistetaan verkostoyhteistyönä sekä osaamista tuotteistamalla. Luovuutta ja kulttuuria tuetaan verkottamalla luovan talouden toimijoita entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Luovien alojen yritystoiminnan edellytyksiä parannetaan ja merkitystä alueiden ja elinkeinojen kehittämisessä vahvistetaan. Kulttuuria edistetään kilpailukykyä ja hyvinvointia vahvistavana tekijänä, ja maakunnan kulttuurin kansainvälistymistä ja vientiä tuetaan. 14

Keski-Suomen Liitto Luovan alan ja palvelualojen yrittäjien siemenrahoitusta jatketaan ja kehitetään. Luovan talouden edistämiseksi perustettu työryhmä arvioi suunnitelmia, kuten maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa luovuuden aluetaloudellisen merkityksen kannalta. 5.1.3 Hyvinvoiva kansalainen Keski-Suomen liiton käynnistämä ja rahoittama Sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva palvelurakenne -selvitys valmistui syksyllä 2011. Selvityksen perusteella esitetään maakuntaan parhaiten soveltuva palvelurakennemalli. Mallin soveltaminen ja käyttöönoton arviointi tulevat Keski-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja alan liikelaitosten arvioitaviksi. Selvityksen keskeisenä lähtökohtana on ollut löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli. Samalla on kuitenkin erityisen tärkeää pitää huolta lähipalveluista suurenevilla palvelualueilla, ja ymmärtää, että palveluissa on huomioitava paikalliset olosuhteet ja lähiyhteisöjen merkitys. Selvityksessä esitetään, että Keski-Suomeen muodostettaisiin Jyväskylän kaupungin (vahva kunta) lisäksi kolme sosiaali- ja terveysaluetta: pohjoinen Keski-Suomi, keskinen Keski-Suomi ja eteläinen Keski-Suomi. Mallia perustellaan jo aikaisemmin tehdyllä kunta- ja palvelurakennetyöllä. Mallissa voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluverkkoja mutta samalla hyötyä entistä suurempien alueiden synergiasta. Keski-Suomen liiton käynnistämä ja rahoittama Keski-Suomen hyvinvointistrategia 2020 valmistui kesällä 2011. Strategian tavoitteita esiteltiin mm. Suomen Kuntaliiton ja maakuntavaltuuston yhteisseminaarissa lokakuussa 2011. Maakunnan toimijat voivat hyödyntää strategiassa esitettyjä valintoja hyvinvointialan kehittämiseksi. Keski-Suomen liitto osallistuu strategian toimeenpanoon käytettävissään olevilla voimavaroilla. Kaikissa selvityksissä on todettu, että hyvinvointialan henkilöstön saatavuus tulee lähitulevaisuudessa olemaan merkittävä haaste. Keski-Suomen liitto ennakoi tätä osallistumalla KT Kuntatyönantajien valtakunnalliseen pilottihankkeeseen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa sekä koordinoimalla maakunnallista alan ennakointiryhmää. Valtion viranomaisten palveluiden turvaamiseksi maakunnan eri osissa aloitetaan pilottihanke Yhteispalvelun etäpalvelut Keski-Suomessa. Noin puolet Keski-Suomen kunnista osallistuu pilottiin. Maakunnan liitto toimii koordinaattorina. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa taajamiin asiakaspalvelutiloja, joista palveluneuvojan avustuksella asiakkaat saavat mm. videoneuvottelutekniikalla etäpalveluyhteyden kulloistakin asiaa hoitavaan viranomaiseen. 5.1.4 Vetovoimainen toimintaympäristö Toimintaympäristön vetovoimaisuutta edistetään maakuntakaavoituksen kautta. Kaavoitus ohjaa esimerkiksi kauppapaikkarakentamista ja virkistyslueita. Myös ilmaston muutoksen hillintä ja maakunnan energia-alan kehittäminen lisäävät vetovoimaa. Maakunnan tavoitteena on saada liikennehankkeita valtakunnalliseen liikennepoliittiseen selontekoon. Aiemmin ne esitettiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa. Maakunnan kärkihankkeista merkittävä osa on tieliikenneinvestointeja. Keski-Suomen maakunnallinen ICT-strategia valmistui vuonna 2011. Keski-Suomen liiton vastuulle annettiin toimenpiteitä, joilla mm. parannetaan kuntien tietojärjestelmäyhteistyötä palvelujen järjestämisessä, laitteistojen ylläpidossa ja käyttötuessa sekä kehitetään tieto- ja viestintävalmiuksia kunnissa. Uusi tietohallintolaki (634/2011) astui voimaan 1.9.2011. Maakunnallisen ICT-strategian toimeenpanossa huomioidaan lain velvoitteet julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle, tehostetaan julkisen hallinnon toimintaa ja parannetaan julkisia palveluja. 15

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi Keski- Suomen liitto jatkaa Laajakaista kaikille -hankeohjelman toimeenpanoa yhdessä Keski-Suomen kuntien kanssa. Keski-Suomen liiton koordinoima kolmivuotinen hanke päättyy huhtikuussa 2012. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta, jotta laajakaistatukilain mukaista työtä voidaan jatkaa myös vuonna 2012. Keski-Suomen liitto edistää omalta osaltaan Keski- Suomen innovaatiokeskittymää. Yhteinen tahtotila tulee varmistaa, eri toimijoiden roolit kirkastaa, innovaatiokeskittymän johtaminen ratkaista, kutsua ja sitouttaa yritykset innovaatioprosessiin sekä valita painopisteet. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet: Yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-Jory) ensimmäiset toimenpiteet yritysrahoituksen uudistamiseksi on toteutettu Keski-Suomessa vuoden 2012 puoliväliin mennessä. Toimivat työmarkkinat -ohjelman toimenpiteet vuodelle 2012 on toteutettu. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva palvelurakenne -selvityksen toimenpideesitykset ovat maakunnan kuntien ja alan kuntayhtymien käsittelyssä. Vetovoimaisen toimintaymäpäristön kehittämiskohteita on edistetty neuvotteluissa ministeriöiden kanssa ja esitetty liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. mahdollistaa 6,5 miljoonan euron kehittämistyön. Myönnettävän rahoituksen määrä supistuu noin 40 % vuoteen 2011 nähden, koska EU-rahoitus ja maakunnan kehittämisraha vähenevät. Vain Keski-Suomen Kehittämisrahasto kasvaa. EU-ohjelmista rahoitetaan merkittävä osa maakuntaohjelman toimenpiteistä. Keski-Suomen liiton EU-rahoitus kohdennetaan klustereiden kehittämiseen, yritysten liiketoiminnan uudistamiseen ja innovaatioympäristön vahvistamiseen. Saarijärven -Viitasaaren seudulla on EU-rahoituksessa erityisasema. Maakunnan kehittämisrahaa myönnetään Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmalle, jonka vuosittaisesta rahoituksesta päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä. Ennakkotietojen mukaan valtion talousarvioesitys leikkaa kilpailukyky- ja koheesio-ohjelman (KOKO) rahoituksen ja vapaan maakunnan kehittämisrahan lähes kokonaan. Keski-Suomen Kehittämisrahastosta tuetaan pienempiä hankkeita, jotka vahvistavat maakunnan kilpailukykyä, edistävät yhteisten strategioiden toteutumista tai lisäävät maakunnan vetovoimaa. Rahoitusta voidaan myöntää myös uusille avauksille, maakuntakaavoituksessa tarvittaviin selvityksiin ja kansainvälisille EU-hankkeille. Kehittämisrahaston käyttösuunnitelma käsitellään maakuntahallituksessa tammikuussa 2012. Keski-Suomen Kehittämisrahasto 750 000 24 % Keski-Suomen innovaatiokeskittymän johtaminen ja painopisteet on määritelty yhdessä yritysten kanssa. 5.1.5 Rahoituslähteet EU-rahoitus 1 724 000 54 % Osaamiskeskusohjelma 600 000 19 % Keski-Suomen liitto rahoittaa kehittämis- ja investointihankkeita. Rahoituslähteitä ovat EU-ohjelmat, kansallinen maakunnan kehittämisraha ja Keski- Suomen Kehittämisrahasto. Vuonna 2012 Keski- Suomen liitto voi myöntää tukea noin 3,2 miljoonaa euroa. Kuntien ja yritysten rahoituksen kanssa tuki Maakunnan kehittämisraha 100 000 3 % Keski-Suomen liiton myönnettävissä olevat varat vuonna 2012 rahoituslähteittäin (arvio) 16

Keski-Suomen Liitto Aluekehittämisen rahoitus on vuosittain noin 60 miljoonaa euroa. Pääosa siitä kanavoituu maakuntaan Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Keski-Suomen liitto ohjaa rahoituksen kohdentumista maakuntaohjelman ja sen vuosittaisten toteuttamissuunnitelmien avulla. Tärkein aluekehittämisen rahoitusta ohjaava yhteistyöelin on maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Yksittäisten hankkeiden yhteensovittamisesta ja arvioinnista vastaa rahoittajien yhteinen hankeryhmä. 5.2 Alueidenkäyttö 5.2.1 Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoituksen jäsentäminen selkeisiin vaiheisiin helpottaa kaavoitusprosessin hallintaa sekä osallistumisen ja arvioinnin järjestämistä. Keskeisiä vaiheita on viisi: (1) kuulutus kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta, (2) luonnoksen ja valmisteluaineiston nähtäville pano, (3) ehdotusvaiheen nähtäville pano, (4) maakuntavaltuuston hyväksyminen ja (5) ympäristöministeriön vahvistus. Keski-Suomessa on voimassa kaksi lainvoimaista maakuntakaavaa. Keski-Suomen maakuntakaavan ympäristöministeriö vahvisti 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava (Jätkä) koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Kaavan vahvistuspäätös saatiin ympäristöministeriöstä 16.12.2009 ja kaava sai lainvoiman 4.2.2011. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (Poski) koskee pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 11.5.2011. Kaavasta on tehty yksi valitus KHO:en. 3. vaihemaakuntakaava (Turva) käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä 24.10.2007. Tuulivoima liitettiin mukaan 15.12.2010. Kaavan tavoitteena on turvata energiahuollon ja ympäristönsuojelun tarvitsemat turvetuotannon tarpeet Keski-Suomessa ja samalla turvata suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös energiahuollon kannalta keskeiset maakunnalliset tuulivoimapuistojen alueet. Kaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2012 siten, että maakuntavaltuusto voi sen hyväksyä kevätkokouksessaan. Maakuntahallitus käynnisti 4. vaihemaakuntakaavan (Paikko) laadinnan 19.5.2010. Kaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja osoittaa puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita. Kaavassa päivitetään myös virkistysalueet. Pirkanmaan 1. maakuntakaava muutetaan Längelmäen osalta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa vaihekaavan teemojen osalta. Kaavan taustaselvitykset tehtiin vuonna 2011. Kaava on tarkoitus hyväksyä syysvaltuustossa 2012. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet: Kolmas vaihemaakuntakaava valmistellaan hyväksyttäväksi kevätvaltuustossa 2012. Neljäs vaihemaakuntakaava valmistellaan hyväksyttäväksi syysvaltuustossa 2012. 5.2.2 Muu alueidenkäytön suunnittelu Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on aloitettu kesällä 2011 ja se valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Työn erityisiä painopisteitä ovat joukkoliikenne, kävely ja pyöräily sekä maakunnan logistisen kilpailukyvyn parantaminen. Suunnittelussa tarkastellaan Keski-Suomen sisäisten liikennetarpeiden ohella myös kytkeytymistä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään sekä alueen kansainvälisiä yhteyksiä. Järjestelmäsuunnittelun tuloksena syntyy Keski-Suomen liikennestrategia 2035, jonka toteuttamisesta tullaan laatimaan aiesopimus. Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean rata yhteyden suunnittelua jatketaan. Tavoitteena on käynnistää aiempaa yksityiskohtaisempi suunnitteluvaihe vuoden 2012 alussa yhteistyössä Liikenneviraston ja Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen liittojen kanssa. Suunnittelun lähtökohtana olisi nykyisen Tampereen kautta kulkevan yhteyden merkittävä nopeuttaminen siten, että Jyväskylän ja Tampereen välinen osuus rakennettaisiin kokonaisuudessaan kaksiraiteiseksi. 17

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Ilmastonmuutokseen varautumista ja sen hillitsemistä edistävä Baltic Climate -hanke päättyy alkuvuodesta 2012. Baltic Climate -hankkeessa valmistellun ilmastostrategian jalkauttaminen jatkuu vuonna 2012 tiedotustoimin. Alueellisia toimijoita kannustetaan tutustumaan hankkeessa valmisteltuun tietopakettiin ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta. Keski-Suomen liitto osallistuu Keskipohjolan kuljetuskäytävän (North East Cargo Link, NECL II) kehittämiseen vuosina 2010-2013. Kehittämiskohteet ovat infrastruktuuri, kuljetukset ja logistiikka sekä logistiikan informaatiotekniset ratkaisut. Keski-Suomessa tullaan tekemään mm. valtatietä 18 ja siihen kiinteästi liittyvää seututietä 621 koskevia selvityksiä, yleissuunnittelua ja vaikutusten arviointia. Hanke on osa Itämeren maiden ohjelmaa. Keski-Suomessa inventoidaan vuoden 1945 jälkeinen moderni rakennusperintö, jota ei ole systemaattisesti inventoitu ja arvotettu. Hankkeen koordinoi ja pääosin toteuttaa Keski-Suomen museo. Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta ja antaa tarvittaessa asiantuntija-apua erityisesti maakunnallisen maankäytön näkökulmasta. Inventointi toteutetaan koko maakunnan alueella. Se tuottaa tietoa myös maakuntakaavoitukseen ja kuntien kaavaprosesseihin ja palvelee korjausrakentamista ja siihen liittyvää ohjausta ja koulutusta. Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015, Sanoista tekoihin, valmistui vuonna 2010. Ympäristöohjelman koordinointivastuu siirtyi aluehallintouudistuksen yhteydessä Keski-Suomen ympäristökeskukselta (nykyinen ELY-keskus) Keski-Suomen liitolle. Keski-Suomen liitto ja ELY-keskus vastaavat ohjelman toteutumisen ensimmäisestä seurannasta vuonna 2012. Suomen BirdLife selvittää yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet. Valtakunnallisen MAALI-hankkeen tuloksia hyödynnetään maakuntakaavojen ja kuntakaavojen valmistelussa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta ja antaa asiantuntija-apua. 5.3 Edunvalvonta ja yhteistyö Keski-Suomen liitto kokoaa vuosittain esitykset maakunnan tärkeimmistä kehittämiskohteista maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Keski-Suomen liitto kuulee maakunnan eri osien esitykset seututilaisuuksissa ja lukuisissa erillisissä neuvotteluissa. Tavoitteena on sisällyttää maakunnallisesti merkittävät kehittämiskohteet suunnitteluasiakirjoihin ja muutenkin edistää maakunnan kaikkien seutujen tasapainoista kehittymistä. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan rinnakkain Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossuunnitelman kanssa. Liiton ja ELY-keskuksen edustajat osallistuvat yhdessä ministeriöiden kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin. Liitto toteuttaa voimavarojensa mukaan ja kuntien esitysten perusteella maakunnan elinvoimaisuutta, osaamista ja palvelurakennetta parantavia hankkeita. Keski-Suomen liitto järjestää säännöllisesti kokoukset maakunnan kansanedustajille ja kunnanjohtajille. Menettely mahdollistaa maakunnan kärkihankkeiden esittelyn ja edunvalvonnan valtion tulo- ja menoarviokäsittelyissä. Kansanedustajien käyttöön laaditaan talousarvioaloitteita ja lausuntoja. Keski-Suomen liiton asiantuntijat edistävät maakunnan tavoitteita ja aloitteita lukuisissa valtakunnallisissa työryhmissä ja asiantuntijatapaamisissa. Liitolla on merkittävä rooli valtakunnallisten liikennehankkeiden edistämisessä. Liitto edistää myös valtion palveluiden alueellistamista sekä valtion palveluverkon ja yhteispalvelujen kehittämistä. Keski-Suomen liitto on neuvottelufoorumina kuntarakennetta koskevissa keskusteluissa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toimii maakunnan sisäisenä yhteistyö- ja keskustelufoorumina. Se toteuttaa maakunnan strategisia linjauksia, ohjaa aluekehittämisrahoitusta ja sovittaa yhteen maakunnan kehittämisen toimenpiteet. EU:n rakennerahastojen ohjelmayhteistyötä tehdään Länsi-Suomen maakuntien kanssa. Keski-Suomen liitto koordinoi ja osin hallinnoi Länsi-Suomen EAKR-ohjelmaa. Tehtävään kuuluu ohjelman seurantakomitean, sen sihteeristön ja ohjausryhmän valmistelua sekä maakuntien välistä ohjelmayhteistyötä, resurssien jakoa ja viestintätoimia. 18

Keski-Suomen Liitto Koordinaatiotyö tehdään EAKR-ohjelman rahoituksella. Manner-Suomen ESR-ohjelman alueosiota koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Keski-Suomen liitto osallistuu aktiivisesti maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin. Kansainvälisessä yhteistyössä Keski-Suomen liitto hyödyntää Länsi-Suomen Allianssin (WFA) Brysselin toimiston palveluja. Liitto saa toimistolta tietoa maakunnan kannalta keskeisistä asioista ja painotuksista ja koordinoi tiedonvälitystä Brysseliin mm. maakunnan koulutusorganisaatioilta ja kehittämisyhtiöiltä sekä valtion aluehallinnosta. Vuoden 2012 keskeisin yhteistyökysymys on tulevan EU:n rakennerahastokauden valmistelu. Keski-Suomen liiton lähtökohta on maakunnan aseman turvaaminen ohjelmavalmistelussa. Maakunnan etua ajetaan myös kansainvälisissä hankkeissa mm. yhteistyössä oppilaitosten ja kehittämisyhtiöiden kanssa, Keskipohjolakomitean toiminnassa ja erillisten kansainvälisten yhteistyösopimusten kautta. 5.4 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Keski-Suomen tilan seuranta ja ennakointi on aktiivista ja jatkuvaa. Seurannassa tarkastellaan Keski- Suomen kehitystä kansallisessa ja kansainvälisessä kehyksessä sekä arvioidaan seutujen ja kuntien asemaa ja tulevaisuuden näkymiä. Maakunnallisessa työnjaossa maakuntaliittojen vastuulle kuuluu pitkän aikajänteen ennakointi. Temaattisesti seurannassa tarkastellaan väestöä, taloutta, koulutusta ja osaamista, työmarkkinoita sekä yritystoimintaa. Keski-Suomen liitto myötävaikuttaa maakunnallisen tietopalvelusivuston (www.keskisuomi.info) rakentumiseen ennakoinnin työvälineeksi vuoden 2012 aikana. Aikajana-julkaisussa esitetään aluetalouden ja kärkiklustereiden tuoreinta suhdannetietoa ja luodaan katsaus talouden ja tuotannon näkymiin. Ensimmäinen uuden julkaisukauden raportti valmistuu kevättalvella 2012. Kansallisten ennakointiprosessien lisäksi Keski- Suomen liitto on mukana maakunnallisessa ennakointityössä, jossa määritetään toimintamuotoja monitahoiselle ja vuorovaikutteiselle ennakoinnille sekä maakunnallisella että seudullisella tasolla. Maakunnallisen ennakointijärjestelmän suunnittelusta vastaa erillisprojekti, jonka ohjausryhmätyöhön liiton asiantuntijat osallistuvat myös jatkossa. Hyvinvointialojen ennakointia tehdään valtakunnallisessa pilottihankkeessa sekä koordinoimalla alan ennakointiryhmää. 5.5 Toiminnan vaikuttavuuden arviointi 5.5.1 Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden arviointi Kuntaliiton suosituksen (26.10.2006) mukaan valtuusto hyväksyy valtuustokauden kattavan kuvauksen arviointijärjestelmäksi osana kunnan strategista johtamista. Keski-Suomen liiton toiminnan arviointijärjestelmä on seuraava: Maakuntavaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talous- ja toimintasuunnitelmassa. Em. suosituksen mukaan valtuusto huolehtii, että sen asettamat tavoitteet ovat kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta strategisia. Tarkastuslautakunnan tehtävä on kuntalain 71 :n 2. momentin mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta voi myös tehdä esityksiä tilintarkastuksen ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Maakuntahallitus vastaa sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta, joiden ohjeet se on hyväksynyt. Toteuttamisvastuu on maakuntajohtajalla ja toimistolla sekä maakuntajohtajan osalta maakuntahallituksella. Tilintarkastaja tarkastaa hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Asiakastyytyväisyys mitataan asiakaskyselyllä parillisina vuosina; seuraavan kerran vuonna 2012. 19

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 5.5.2 Muu toiminnan arviointi Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki (SOVA-laki) ohjaa ympäristövaikutusten arviointia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä. Vaihekaavojen ympäristövaikutusten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maakuntakaavoituksen ja aluekehittämisen arvioinnissa on keskeisesti mukana maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä). Se arvioi myös EU-tavoiteohjelmista rahoitettavat hankkeet, joilla on merkittäviä ympäristö- ja/tai tasa-arvovaikutuksia. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisilla mittareilla. Länsi-Suomen maakuntien liitot arvioituttavat EUohjelmatyön yhteistyössä. Keski-Suomen liiton rahoittamien hankkeiden toiminta, tulokset ja talous raportoidaan ja arvioidaan vuosittain. Raportti sisältää EU:n, maakunnan kehittämisrahan ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankkeet. EU-hankkeiden yrittäjyys- ja maaseutuvaikutukset arvioidaan tarvittaessa. 6. talousarvio 2012 6.1 Talousarvioasetelma Keski-Suomen liiton talousarvio on laadittu kuntalain, soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien yleisohjeiden mukaisesti. Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Liiton toimisto on laatinut vuoden 2012 käyttösuunnitelman Suomen kuntaliiton tililuettelomallin mukaisesti. Talousarvion tuloslaskelmaosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja -kulut, rahoitustuotot ja kulut, poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista, satunnaiset tuotot ja kulut sekä tilikauden tuloksen jälkeen poistoeron lisäys/vähennys, varausten lisäys/vähennys ja rahastojen lisäys/vähennys. Tuloslaskelma päättyy tilikauden ylitai alijäämään. Käyttötalousosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja kulut kustannusalueittain ja paikoittain. Kustannusalueet ovat pääosin liiton organisaation mukaisia osastoja. Toimiston yhteiset kustannukset on kirjattu kustannuspaikkaan 9999 yhteiskustannukset. Talousarvion käyttötalousosassa on käytetty seuraavia kustannusalueita ja paikkoja: luottamushenkilöhallinto (maakuntavaltuusto, tarkastuslautakunta ja maakuntahallitus), maakuntajohtajan tiimi, hallinto, alueidenkäyttö, aluekehitys ja yhteiskustannukset. Aiemmasta käytännöstä poiketen, on liiton ulkopuolisella rahoituksella toimivat projektit budjetoitu yhdelle tulosalueelle. Näille projekteille perustetaan kustannuspaikkoja seurannan tarpeen mukaan. Rahoitusosaan on koottu rahoituslaskelmaan tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Rahoituslaskelma täydentää tuloslaskelman antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta. Investointiosassa esitetään käyttöomaisuusinvestoinnit, rahoitusosuudet investointimenoihin ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Investointiosaan on budjetoitu taloussuunnitelmakaudella 0 euroa. Toimintatuottoja ovat myyntituotot (=jäsenkuntien maksuosuudet), maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut tuotot. Toimintakuluja ovat henkilöstökulut, palveluiden ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset ja muut kulut. 20