Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun kehittämishanke 2011 2013 Valtakunnallinen hanke, pilottialueena Saarijärven reitti Kansallinen rahoitus - Päärahoittajina YM, MMM ja TEM - Paikallisina rahoittajina Karstula, Keski-Suomen Liitto, Kyyjärvi, Metsähallitus, Saarijärvi, Suomen Metsäkeskus, Uurainen, Vapo Oy
Automaattiset, jatkuvatoimiset asemat Kuusi kohdetta, kahdeksan asemaa (asennettu marraskuussa 2011) Toimivat ympärivuotisesti (aurinkopaneelit) Mitattavia muuttujia virtaama, sameus ( kiintoaine), kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja liukoinen orgaaninen hiili (DOC) Mittaustieto välittyy 30 60 min va lein Internetin datapalveluun Asemien toimittaja EHP-tekniikka Oy vastaa myös huollosta ja mittaustiedon laadusta Vesinäytteitä 16 22 kertaa vuodessa asemien kalibrointiin ja vedenlaadun seurantaan (kiintoaine 0,45 µm ja GF/C, hehkutushäviö, sameus, ph, väri, sähkönjohtavuus, rauta, COD Mn, DOC, kok. N, NH 4 -N, NO 2 +NO 3 -N, kok. P, PO 4 -P) www.ymparisto.fi/ksu/taso > Veden laadun seuranta
Seurantakohteita Seurantakohde Valumaalue ha Turvemaan osuus % Esitettyjen tulosten seurantajakso Vesinäytemäärä Jatkuvatoimisten mittausten lkm Selitysaste * R 2 Luonnontilainen valuma-alue Turvetuotanto, ojittamaton pintavalutuskenttä Turvetuotanto, kasvillisuuskenttä 326 43 1.1. 31.12.2012 20 11 468 0.089/0.046 150 94 1.1. 31.12.2012 20 11 366 0.52/0.68 142 89 1.1. 31.12.2012 17 10 634 0.89/0.78 Metsätalous, vanha ojitus Metsätalous, kunnostusojitus ja kosteikko 106 59 1.1. 5.9.2012 6.9.2012 11.3.2013 16 11 7 135 5 516 0.77/0.66 * Vesinäytteistä laboratoriossa määritetty sameus vs. jatkuvatoimisesti mitattu sameus/ jatkuvatoimisesti mitattu sameus vs. vesinäytteistä laboratoriossa määritetty kiintoaine
Virtaama ja sameus alustavia tuloksia Luonnontilainen valuma-alue
Turvetuotantoalue, ojittamattomalta pintavalutuskentältä lähtevä vesi
Turvetuotantoalue, kasvillisuuskentältä lähtevä vesi
Kunnostusojitus, kosteikolta lähtevä vesi
Sameus- ja kiintoainemittausten vaihteluväli ja keskiarvo Vesinäytteet Jatkuvatoiminen seuranta sameus (FTU) kiintoaine (mg/l) n sameus (FTU) kiintoaine (mg/l) n Luonnontilainen valuma-alue 0.2 1.6 0.9 <0.5 9.2 1.7 20 0.3 4.3 1.0 0 12 1.7 11 468 Turvetuotanto, pintavalutuskenttä 0.5 5.0 1.3 <0.5 12 3.4 20 0.3 246 1.6 0.8 455 3.1 11 366 Turvetuotanto, kasvillisuuskenttä 2.0 59 23 <0.5 44 18 17 3.1 440 29 4.7 292 22 10 634 Metsätalous, vanha ojitus 0.4 2.0 0.7 <0.5 17 2.1 16 0.02 3.0 0.6 0 19 2.8 7 135 Metsätalous, kunnostusojitus ja kosteikko 0.5 7.9 1.8 <0.5 11 3.4 11 0.1 8.0 0.5 0 53 2.0 5 516
DOC- ja ravinnemittausten vaihteluväli ja keskiarvo Vesinäytteet DOC (mg/l) kok. N (µg/l) kok. P (µg/l) n Luonnontilainen valuma-alue 17 52 29 280 710 443 9 21 13 20 Turvetuotanto, pintavalutuskenttä 17 58 42 780 2 400 1 284 14 49 27 20 Turvetuotanto, kasvillisuuskenttä 19 68 35 950 2 600 1 412 30 110 64 17 Metsätalous, vanha ojitus 23 61 40 440 930 641 14 42 23 16 Metsätalous, kunnostusojitus ja kosteikko 19 65 41 460 1 600 784 11 76 33 11
Vesinäytteiden ja jatkuvatoimisesti mitatun virtaaman perusteella lasketut kuormitukset * * * *. *Talvella putki jäässä, kesällä ohijuoksutuksia, ** Ennen lanteen seuranta 1.1. 5.9.2012, *** Jälkeen lanteen seuranta 6.9. 11.3.2013
Päätelmiä seurannasta Jatkuvatoiminen seuranta ei poista vesinäytteenoton tarvetta. Mittalaitteiden kalibrointi on haastavaa ja vaatii paljon vesinäytteitä erilaisista olosuhteista ja riittävän pitkältä ajanjaksolta. Myös mittalaitteiden huolto ja puhdistaminen on tärkeää luotettavien tulosten saamiseksi. Sameusmittauksien käyttökelpoisuus kiintoainepitoisuuden ennustajana vaikuttaa hyvältä savimailla, mutta on epävarmaa humusvesissä. Jatkuvatoimisella seurannalla saadaan selville hetkelliset pitoisuuden muutokset ja voidaan arvioida, kuinka vesinäytteenotto on onnistuttu ajoittamaan erilaisiin kuormitustilanteisiin. Kahteen mittaustapaan perustuvia tuloksia voidaan vertailla keskenään.
Pintavalutus näyttää kasvillisuuskenttiä tehokkaammalta vesiensuojelutoimenpiteeltä kiintoaineen ja ravinteiden pidätyksen osalta. DOC:n osalta tilanne vaikuttaa päinvastaiselta. Ongelmana on pintavalutuskentän seurantaaineisto: talvisin vesi ei ole kulkenut pintavalutuskentän kautta ja kesäisin virtaamahuippujen aikoihin on ollut ohijuoksutuksia. Kunnostusojituksen seuranta-aineistoa on vielä liian lyhyeltä aikaväliltä johtopäätelmien tekemiseen. Jatkossa vesinäytteenottoa pyritään kohdentamaan pitoisuushuippuihin entistä paremmin sekä lisäämään näytemääriä. Jotta tulokset olisivat laajemmin yleistettävissä, tarvitaan pidempien aikasarjojen ohella useampia seurantakohteita.
Kiitos!