IKÄPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2014 2018

IKÄPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2014 2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12.6.2013 48

OHJELMAN VALMISTELU Ohjausryhmä: Kaija Hapuoja, kaavasuunnittelija, konsernipalvelut Jari Huttunen, kunnossapitopäällikkö, ympäristötekniset palvelut Risto Kanerva, liikuntapäällikkö, liikuntapalvelut Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö, kehittämis- ja hallintopalvelut Jari Luoma, koti- ja laitoshoidon päällikkö, koti- ja laitoshoidon palvelut Raimo Manneri, puheenjohtaja, ikäihmisten neuvosto Projektityöryhmä: Jarmo Anttila, terveyskeskuslääkäri, terveyspalvelut Mirva Hyötynen, osastonhoitaja, kotihoito, koti- ja laitoshoidonpalvelut Niina Kantola-Leskinen, osastonhoitaja, palvelukeskus Tuuskoto / asumispalvelut, koti- ja laitoshoidon palvelut Hilkka Kokkoniemi, sosiaaliohjaaja, koti- ja laitoshoidon palvelut Mirja Nevalainen, johtava sosiaalityöntekijä, vanhus- ja vammaispalvelut, koti- ja laitoshoidon palvelut Tarja Poikkeus (pj.), johtava hoitaja, laitoshoidon palvelut, koti- ja laitoshoidon palvelut Kaarina Raivio, osastonhoitaja, palvelukeskus Tuuskoto / hoivapalvelut, koti- ja laitoshoidon palvelut 2/37

KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen sisältö Kuvio 2. Tuusulan ikäihmisten väestömäärien kehitys 2013 2022 Kuvio 3 Tuusulan yli 75-vuotiaat asukkaat keskustassa ja haja-asutusalueilla Kuvio 4A. NHG:n ennuste Tuusulan 75 vuotta täyttäneistä palveluiden asiakkaista Tuusulan palvelurakenteella 2011 (asiakasta) Kuvio 4B. NHG:n ennuste Tuusulan 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisten palveluiden asiakkaista Tuusulan palvelurakenteella (asiakasta). Taulukko Kuvio 5A. NHG:n ennuste Tuusulan 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisten palveluiden asiakkaista NHG:n suositusten palvelurakenteella (asiakasta). Kuvio 5B. NHG:n ennuste Tuusulan 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisten palveluiden asiakkaista NHG:n suositusten palvelurakenteella (asiakasta). Taulukko Kuvio 6. Terveyskeskusten pitkäaikaishoidon, vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä eri ennusteissa Kuvio 7. Ikäihmisten (75 vuotta täyttäneiden) palveluiden nettokustannusennuste (, vuoden 2012 hinnoin) Kuvio 8. Ikäihmisten (75 vuotta täyttäneiden) palveluiden nettokustannusennuste (, vuoden 2012 hinnoin). Vertailu Tuusulan palvelurakenne NHG:n suositus. TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Ikäluokkien prosentuaalinen lisäys vuosina 2013 2018 Taulukko 2. Ikääntyvien ikäluokkien absoluuttisen henkilömäärän kasvu ja muutos suhteellisessa osuudessa kokonaisväestömäärästä Tuusulassa vuosina 2013 ja 2018 Taulukko 3*. Jokelan väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2012 2018 Taulukko 4*. Kellokosken väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2012 2018 Taulukko 5*. Keskustan väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2012 2018 Taulukko 6*. Riihikallion väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2012 2018 Taulukko 7. Arvio muistisairauksien esiintyvyydestä Tuusulassa 3/37

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2. VANHUSPOLITIIKAN KANSALLISET LINJAUKSET... 6 2.1 Vanhustenhuollon lainsäädäntö... 6 2.2 Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset... 8 2.3 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus... 8 3. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUKSET... 10 3.1 Väestörakenteen muutokset Tuusulassa... 10 3.2 Toimintaympäristön tuomat haasteet Tuusulassa... 12 3.3 Ikäihmisten palveluiden nykytila... 13 3.3.1 Kasvatus- ja sivistystoimi... 13 3.3.2 Kuntakehitys ja tekninen toimi... 14 3.3.3 Terveyspalvelut... 14 3.3.4 Koti- ja laitoshoidon palvelut... 16 3.3.5 Ikäihmisten neuvosto... 18 3.3.6 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta, seurakunta ja pelastuslaitos... 18 4. TUUSULAN IKÄPOLIITTINEN VISIO, EETTISET PERIAATTEET JA STRATEGIAT... 19 4.1 Ikäihmisten palvelujen kehittämistä ohjaavat eettiset periaatteet... 19 4.2 Kuntastrategia ja ikäpoliittiset tavoitteet... 20 5. IKÄPOLIITTISEN OHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 21 5.1 Kotona asumisen tukeminen sekä riittävät ja laadukkaat ikäihmisten palvelut21 5.2 Osaava henkilöstö ikäihmisten palvelujen tuottajana... 22 5.3 Palvelurakenteen uudistaminen, palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti ja osallistuva päätöksenteko... 23 5.4 Riittävä henkilöstö sekä yhteistyö palveluiden tuottamisessa taloudellisesti.. 24 6. IKÄPOLIITTISEN OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA... 25 LÄHTEET... 27 LIITTEET... 28 4/37

1. JOHDANTO Väestön ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Stakesin yhteistyönä laatimassa ikäihmisten palvelujen laatusuosituksissa (STM 2008, 2013) on kuvattu ikääntymispolitiikan ajankohtaiset valtakunnalliset linjaukset, laatusuositusten arviointien tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Erityisesti meneillään olevalla kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden palvelujärjestelmään. Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980 /2012 5 ). Tuusulassa on tehty vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta- ja tilasuunnitelmaselvitys Nordic Healthcare Group Oy:n (NHG) toimesta. Selvityksessä on kuvattu palvelujen toteuttamiseksi ja sijoittamiseksi 15 vuoden ajalle kattava suunnitelma, jossa huomioidaan keskeisten muuttujien kehitys 15 30 vuoden ajalle. Suunnitelma on päivitetty vuonna 2013. Tuusulassa ikäihmisten palvelujen järjestämisvelvoitteista selviytymiseksi tarvitaan merkittäviä rakennemuutoksia. Selvityksen mukaan, resurssien oikeaa kohdentaminen koko palvelujärjestelmän tasolla edellyttää panostusta avohoitoon ja omaehtoisen palveluasumisen lisäämistä. Palvelurakenteen muutosten koordinointi edellyttää erityisesti yhteistoimintaa erikoissairaanhoidon kanssa sekä Tuusulan kunnan kaikkien toimialojen välillä. Ikäpoliittisen ohjelman laatimisessa on konsultoitu eri toimialojen edustajia, sekä keskeisiä sidosryhmiä, kuten ikäihmisten neuvostoa, järjestöjä, pelastuslaitosta ja seurakuntaa. Tuusulan kunnan ikäpoliittinen ohjelman tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi tavoitteena on sitouttaa eri toimijat yhteiseen tavoitteeseen ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ikäihmisten hoito ja palvelu eivät ole yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulla, vaan sen tulee olla koko kunnan ja eri toimialojen ja keskeisten sidosryhmien yhteinen asia. Tuusulan kunnan ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2014 2018 pyrkii kehittämään ikäihmisten palveluita paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä asiakkaiden, omaisten ja muiden kuntalaisten kanssa. 5/37

Ikäpoliittinen ohjelma painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Ikäihmisten asumis- ja hoitoympäristöjen laadun kehittäminen edellyttää panostusta esteettömyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Ohjelma on tarkoitettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi työntekijöille ja kunnan päättäjille. Tuusulan kunnan eri toimialat vastaavat itse konkreettisten toimenpiteiden, seurantamittareiden ja aikataulun laatimisesta vuosille 2014 2018. 2. VANHUSPOLITIIKAN KANSALLISET LINJAUKSET 2.1 Vanhustenhuollon lainsäädäntö Suomen lain perusteella kaikilla tulisi olla samat oikeudet saada tarvitsemiaan palveluja ikään, sukupuoleen, tuloihin ja varallisuuteen katsomatta. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ikääntyville ihmisille, muttei yksityiskohtaisesti säätele toiminnan laajuutta, sisältöä tai järjestämistapaa. Keskeisimmät ikäihmisten palveluja määrittävät lait ovat sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) sekä lisäksi potilaslaki (785/1992), lait yksityisestä terveyden- ja sosiaalihuollosta. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) korvasi kansanterveyslain terveydenhuollon sisältöä sääntelevänä yleislakina. Rakenteita koskevat osat jäivät kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin, mutta niidenkin lainsäädännön uudistaminen on meneillään. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys palveluista astui voimaan 1.7.2013 (2012/980). Tämä ns. vanhuspalvelulaki täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädäntöä. Lain tarkoitus on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoitus on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Laissa asetetaan kunnalle velvollisuuksia huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tukemisen ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin edellytyksistä. Kunnan on tehtävä valtuustokausittain suunnitelma näiden edellytysten toteuttamiseksi. Palvelujen riittävyyttä ja laatua on seurattava ja arvioitava vuosittain. Lisäksi vanhusneuvostolle on annettava vaikutusmahdollisuus ikääntynyttä väestöä koskevassa päätöksenteossa. Kunnan on varattava riittävät voimavarat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia tukevia neuvontapalveluja sekä tarjottava hyvinvointia tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille asukkailleen. Laissa säädetään myös iäkkään henkilön palveluntarpeiden viivytyksettömästä ja monipuolisesta selvittämisestä sekä hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaavan 6/37

palvelukokonaisuuden suunnittelusta. Iäkkään henkilön palvelupäätös perustuu palvelutarpeen selvitykseen ja palvelusuunnitelmaan. Lisäksi iäkkään henkilön tarvitsemat kiireettömät sosiaalipalvelut on järjestettävä viivytyksettä, mutta vähintään kolmessa kuukaudessa. Lain mukaan kiireelliset sosiaalipalvelut on järjestettävä välittömästi. Pitkäaikainen laitoshoito voidaan toteuttaa vain pääasiassa lääketieteellisin perustein. Vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä on kirjattava ylös. Lisäksi laki sisältää perussäännökset iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta. Laissa on määritelty, että toimintayksikössä on toteutettava omavalvonta palvelujen laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvonnan yhteydessä on kerättävä säännöllisesti palautetta sekä asiakkailta että yksikön henkilöstöltä. Sosiaalihuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Aluehallintovirastot ja Valvira ovat laatineet yhteistyössä vanhusten ympärivuorokautista hoivaa ja palveluja koskevan valtakunnallisen valvontasuunnitelman sekä suunnitelman toimeenpano-ohjelman. Valvontaohjelman avulla Valvira ja aluehallintovirastot valvovat sekä julkisen että yksityisen vanhustenhuollon toimintaa. Valviran tehtävänä on ohjata aluehallintovirastoja niin, että vanhustenhuollon toimipaikkoja koskeva lupahallinto, valvonta ja siihen liittyvä ohjaus ovat yhdenmukaisia koko maassa. Aluehallintovirastot valvovat sekä julkista että yksityistä vanhustenhuoltoa omilla alueillaan. Ne tekevät tarkastuskäyntejä vanhustenhuollon toimintayksiköihin ja käsittelevät vanhustenhuoltoa koskevat kantelut. Myös kunnilla on velvollisuus valvoa alueellaan toimivia sosiaalihuollon palvelujen tuottajia. Valviran valvonnan tavoitteena on varmistaa, että ikäihmiset saavat sellaista hoitoa ja hoivaa, jota lait, asetukset ja vanhustenhuollosta annetut suositukset edellyttävät (www.valvira.fi). Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on tukea vanhusten arkielämän sujumista ja varmistaa vanhuksen tarpeellinen hoito ja huolenpito. Palveluja toteutetaan pääosin avohoitona, asumispalveluina, laitoshoitona tai omaishoidon tuen avulla. Näitä palveluja järjestettäessä asiakkaalle on laadittava palvelu- ja hoitosuunnitelma pääsääntöisesti yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Ikäihmisten hoidon ja palvelujen tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan. Kotona asumisen tukemiseksi voidaan toteuttaa asiakkaan asunnon parannus- ja muutostöitä, joihin voi saada avustusta vammaispalvelulain nojalla, valtion perusparannus- ja korjauslainoja sekä avustuksia. Terveydenhuoltolain perusteella sairaanhoitopiirien kuntayhtymien tulee ryhtyä tarjoamaan asiantuntemusta ja tukea kunnille mm. järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveystietoja ja levittämällä hyviä käytäntöjä. Kunnissa tehdään hallintokuntien rajat ylittäen yhteistyötä aivoterveyden edistämiseksi ja vahvistetaan eri sektoreilla, kuten liikunta-, kulttuuri- ja sivistystoimi, toimivien osaamista aivoterveyden edistämiseksi (terveydenhuoltolaki 1326/2010 35 ja 36 sekä ja sosiaalihuoltolaki 710/1982 13). Kunnat/kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit huolehtivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten riittävästä osaamisesta aivoterveyden edistämiseksi (tervey- 7/37

denhuoltolaki 1326/2010 5 ja sosiaalihuoltolaki 710/1982 53). Esimerkiksi kansallisessa muistiohjelmassa (STM 2012) on kuvattu tavoitteet muistisairauksien varhaisen toteamisen ja hoidon turvaamiseksi, muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä oikea-aikaisen tuen ja palvelujen turvaavista tuki- ja palvelujärjestelmästä ja toimenpiteille niiden saavuttamiseksi. 2.2 Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön vanhusten hoidon ja palvelun linjaukset vuoteen 2015 jakautuvat perus- ja toimintatavoitteisiin. Perustavoitteet ovat toimintakyvyn parantaminen, ylläpito ja itsenäisen selviytymisen vahvistaminen, aktiivinen osallistuminen, esteettömän ympäristön luominen ja yhdenvertainen oikeus palveluihin. Toiminnalliset tavoitteet korostavat omatoimisuuden edistämistä, vanhus- ja omaisjärjestöjen toiminnan ja vapaaehtoistyön edellytysten tukemista, yksilöllistä palvelutarpeenarviointia, asiakkaan aseman ja valinnanmahdollisuuksien kohentamista ja palvelumuotojen yhteensopivuuden varmistamista (STM 2007). 2.3 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laaditun laatusuosituksen (STM 2013) tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain toimeenpanoa. Suositus on edeltäjiensä tapaan tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien ja yhteistoimintaalueiden päättäjille ja johdolle. Lisäksi sitä voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja arvioinnissa monet muutkin tahot, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat. Laatusuosituksen kokonaistavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Laatusuosituksen keskeiset sisällöt ovat: osallisuus ja toimijuus, asuminen ja elinympäristö, mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen, oikea palvelu oikeaan aikaan, palvelujen rakenne: enemmän kotihoitoa, vähemmän laitoshoitoa, hoidon ja huolenpidon turvaajat, johtaminen Laatusuosituksessa korostetaan kunnan järjestelmällistä toimintaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja kiinnittämällä huomiota ns. riskiryhmiin sekä neuvonnan ja ohjauksen sisältöön. Erityishuomiota tulisi kiinnittää Aivoterveyden edistämiseen Kansallisen muistiohjelman mukaisesti Ravitsemustiedon lisäämiseen ravitsemussuositusten mukaisesti 8/37

Liikuntatiedon ja matalan kynnyksen liikuntaneuvonnan lisäämiseen, mi. liikkumiskyvyn arviointiin Rokotuskattavuuden parantamiseen ja rokotusten saatavuuteen lisäämällä matalan kynnyksen rokotuspisteitä Psyko-sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen Omaehtoisen ennakoinnin mahdollisuuksiin Lisäksi laissa määritellään henkilöstösuosituksia ja henkilöstön rakennesuosituksia kotihoitoon, tehostettuun palveluasumiseen, vanhainkoteihin ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoitoon. Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksessa (STM 2008) kuvataan, että ikääntymispoliittinen strategia on pitkän aikavälin ohjelma ikääntyneiden hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamiseksi. Selkeä ja ytimekäs analyysi kunnan ikääntyneiden palveluiden, terveyden ja hyvinvoinnin nykytilasta on seurannan ja arvioinnin lähtökohta. Sen pohjalta voidaan käydä kansalaiskeskustelua. Kuntajohto tarvitsee tietoa kehityssuunnista ja siitä, millaisia muutoksia toimintaan mahdollisesti on tehtävä. Ikääntymispoliittisen strategian seurannassa ja arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja määrällisiä ja laadullisia arviointimenetelmiä ja indikaattoreita sekä tarkoituksenmukaista vertailutietoa (Kuvio 1). Kuvio 1. Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen sisältö (STM 2008) 9/37

3. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄ- RISTÖN KUVAUKSET 3.1 Väestörakenteen muutokset Tuusulassa Tuusulan väestöennusteen mukaan väestö kasvaa kunnassa vuosina 2013 2018 noin 2 700 asukkaalla. Ikääntyneiden määrän suhteellinen kasvu väestörakenteeseen nähden on nopeaa Ikääntyneiden, yli 65 -vuotiaiden, osuus on pieni, mutta kasvaa nopeasti. Ikärakenteen merkittävimmät muutokset ovat yli 75 -vuotiaiden ryhmässä. Yli 65 -vuotiaiden kuntalaisten määrän ennustetaan lisääntyvän vuoden 2013 5408 asukkaasta 6746 asukkaaseen vuoteen 2018 mennessä. Yli 75 - vuotiaiden kuntalaisten lukumäärän ennustetaan lisääntyvän 1871 asukkaasta 2514 asukkaaseen vuoteen 2018 mennessä. Lisäys on 643 henkilöä viidessä vuodessa. 85 vuotta täyttäneiden lukumäärän ennustetaan kasvavan 425 asukkaasta 587 asukkaaseen vuoteen 2018 mennessä. Ja kasvutahti vain kiintyy vuoden 2018 jälkeen (Kuvio 2). Ikäihmisten sekä absoluuttinen määrä että suhteellinen osuus tulevat lisääntymään.(liite, Taulukko 2). 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Kuvio 2. Tuusulan ikäihmisten väestömäärien kehitys 2013-2022 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yli 65 -v 5408 5722 6030 6288 6518 6746 7004 7238 7453 7659 Yli 75 -v 1871 1991 2117 2305 2382 2514 2682 2933 3193 3429 Yli 85 -v 425 444 482 521 560 587 628 656 712 738 Yli 75-vuotiaiden täyttäneiden kuntalaisten määrän kasvu tarkoittaa, että myös kotona asuminen lisääntyy. Kotona asuvien osuuden kasvu tarkoittaa erilaisten asumispalvelujen ja tukipalvelujen tarpeen huomattavaa kasvua. Kuviossa 3 on havainnollistettu yli 75-vuotiaiden alueellista jakautumista Tuusulassa marraskuun 2012 tietojen pohjalta. Tuusulassa tarvitaan sekä seniori- että palvelu- 10/37

asuntoja niin omistus- kuin vuokra-asuntoina. Yli 75-vuotiaiden lukumäärä kasvaa vuosina 2012 2018 Jokelassa 166 henkilöllä, Kellokoskella 120 henkilöllä, keskustaajamassa 292 henkilöllä ja Riihikalliossa 155 henkilöllä (Liite, Taulukot 3* 6*). Kuvio 3 Tuusulan yli 75-vuotiaat asukkaat keskustassa ja haja-asutusalueilla 11/37

3.2 Toimintaympäristön tuomat haasteet Tuusulassa Väestön terveys Ikääntymiseen liittyvä sairastavuuden lisääntyminen ja toimintakyvyn heikkeneminen saavat aikaan lisääntyneen palvelutarpeen. Erityisesti kaikkein vanhimpien (yli 85 v.) absoluuttisen määrän kasvu lisää palvelujen tarvetta. Tästä ikäluokasta 1/3 sairastaa vähintään keskivaikeaa dementiaa, joka puolestaan on pysyvään ympärivuorokautiseen laitoshoitoon joutumisen tärkein syy (Liite taulukko 7). Muita suuria sairausryhmiä ovat mm. sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, syövät, päihdeongelmat, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet. Ikäihmisten määrän suhteellinen ja määrällinen kasvu tuo edelleen lisätarvetta erityisesti mielenterveyden tukemiselle. Muistisairaat tulevat tarvitsemaan hoivapalveluja ja muut erityisryhmät, kuten lonkkamurtuma- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaat akuuttia kuntoutusta ja jatkohoitoa. Lonkkamurtumien ilmaantuvuus on noin 0,2 2,5 % yli 65-vuotiaiden naisten ja 0,2 1,8 % samanikäisten miesten joukossa painottuen vanhimpiin ikäryhmiin. Tuusulalaisilla on viime vuosina noin 20 30 lonkkamurtumaa vuodessa. Näistä 40 60 % tapahtuu yli 80-vuotiaille. Tämän väestöryhmän kaksinkertaistuessa myös lonkkamurtumien esiintymisen voi olettaa lisääntyvän samassa suhteessa tulevien kymmenen vuoden aikana. Suomessa aivoverenkiertohäiriöistä yli puolet ilmaantuu yli 75-vuotiaille. Enemmistönä ovat naiset. Yli 65-vuotiaita aivoverenkiertohäiriöpotilaita Tuusulalaisia on HUS- alueella hoidettu noin 80 100 henkilöä/vuosi. Aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on selvästi lonkkamurtumia suurempi ja hoitoajat pitempiä. Riskitekijöiden tehokas hoito tulisi aloittaa viimeistään keski-iässä, jotta tulevilta tapahtumilta vältyttäisiin enenevässä määrin. Kehityssuunta ja talous Tuusulan ikäihmisten palvelut ovat tällä hetkellä yleisesti ottaen varsin kattavat, palvelut ovat saavutettavissa, palvelujen piiriin pääsee varsin hyvin ja kohtuullisen ajan puitteissa. Ikäihmisten määrän lisääntyessä palveluntarve lisääntyy. Käytettävissä olevat resurssit eivät kuitenkaan lisäänny vastaavasti. Palvelut ovatkin tämän johdosta tulevina vuosina suuren haasteen edessä. 75 vuotta täyttäneiden säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon, terveyskeskussairaalan ja omaishoidon asiakkaiden määrää on ennustettu NHG:n (Nordic Healthcare Group: n) raportin taulukoissa vuoteen 2035 saakka liitteessä. (Liite, Kuviot 4A, 4B, 5A ja 5B). Ennusteista ilmenee, että em. palveluiden asiakkaiden lukumäärät kasvavat merkittävästi. Vuodesta 2011 näiden palveluiden asiakkaiden yhteismäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä n. 70 % ja siitä edelleen vuoteen 2035 mennessä n. 100 %. Asiakasmäärien kasvu on samalla tasolla huolimatta siitä, onko tulevaisuudessa kunnan palvelurakenteena joko Tuusulan kunnassa vuonna 2011 ollut palvelurakenne tai NHG:n suosittelema uusi palvelurakenne. Asiakkaat jakaantuvat eri tavalla palvelumuodoittain näissä kahdessa eri palvelurakenneprofiilissa. 12/37

NHG:n raportin kuvio 6 (Liite) osoittaa, että Tuusulan palvelurakenneprofiili kuuluu keskisuurten kuntien joukossa nykyisellä palvelurakenteellakin tulevaisuudessa parhaimman kvartaalin kuntien (25 %) parhaimmistoon, jos kunta jatkaa nykysuunnalla ja muut kunnat jatkavat omalla palvelurakenteella. Ikäihmisten palveluiden kustannusnousua kyettäisiin NHG:n raportin suositusten mukaan hillitsemään mm. palvelurakennemuutoksella panostamalla tehostettuun palveluasumiseen, omaishoitoon ja kotihoitoon (Liite, Kuviot 7-8). NHG:n suosituksen mukaan pitkäaikainen laitosasuminen tulisi korvata kokonaan tehostetulla palveluasumisella. 3.3 Ikäihmisten palveluiden nykytila Ikäihmiset vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse tai oman lähiverkostonsa kanssa ja käyttävät samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Palvelujärjestelmän tehtävänä on tukea ja ohjata kuntalaisia huolehtimaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tavoitteena on, että ikäihmiset saavat neuvontaa, ohjausta ja tietoa helposti tarjolla olevista palveluista. Ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelussa, mutta myös asumis-, kulttuuri-, liikunta-, liikennepalveluissa ja yhdyskuntasuunnittelussa, kuten kaavoituksessa ja maankäytössä. 3.3.1 Kasvatus- ja sivistystoimi Kasvatus- ja sivistystoimen päämääränä on kehittää sivistyksellistä pääomaa, lisätä tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä. Kansalaisopisto tarjoaa eri-ikäisille sekä erityisesti ikäihmisille suunnattuja monipuolisia kursseja. Ikäihmisten yliopisto on avoimen yliopiston erityismuoto, tieteellisen tiedon ja elämänkokemuksen kohtaamispaikka. Opintoja voi opiskella kuka tahansa ikäihminen riippumatta kuntarajoista, pohjakoulutuksesta, ammattitaustasta tai aikaisemmasta opiskeluharrastuksesta. Liikuntapalvelut järjestää eläkeikäisille monipuolista ja ohjattua senioriliikuntaa. Ikääntyville kuntalaisille kohdennettuihin ryhmiin voivat osallistua myös nuoremmat eläkeläiset sekä pitkäaikaissairaat. Ryhmät ovat sekaryhmiä ja sopivat sekä naisille että miehille. Toiminnan tarkoituksena on mahdollistaa liikunnan harrastaminen erityisesti niille, joilla on vamman, sairauden tai toimintarajoitteisuuden vuoksi vaikeuksia harrastaa liikuntaa tai käyttää yleisiä liikuntapalveluja hyväkseen. Kulttuuripalveluissa tarjotaan elämänlaatua parantavia palveluita, jotka luovat henkistä hyvinvointia sekä tukevat omaehtoista toimintaa ja yhteisöllisyyden rakentumista. Palvelutoimintaa järjestetään lähellä käyttäjiä mm. verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa. Vuorovaikutteisessa eri ikäryhmät kohtaavassa toiminnassa korostuu ikääntyvien ihmisten merkittävä rooli elämänkokemuksen sekä tietojen ja taitojen siirtämisessä eteenpäin. 13/37

Varttuneiden henkilöiden kohdalla kiinnitetään erityisesti huomiota palvelujen saavutettavuuteen. Kirjaston kotipalvelu tuo kirjat ja muun aineiston kotiin. Konsertteja, teatteriesityksiä ja kulttuurivierailuja järjestetään mm. palvelukeskuksissa ja laitoksissa. Muistikerho- ja taidepajatoimintaa kehitetään edelleen museoissa. Tavoitteena on jatkaa ikääntyneiden ja kulttuurin harrastajien ja harjoittajien verkostoitumisen kehittämistä. 3.3.2 Kuntakehitys ja tekninen toimi Kuntakehitys ja tekninen toimi ovat molemmat tärkeässä roolissa tavoiteltaessa esteetöntä ja turvallista ympäristöä. Rakennusvalvontayksikössä rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistetaan, että esteettömyyttä edellyttävissä rakennushankkeissa piirustukset on laadittu sekä rakennuksen että rakennuspaikan osalta esteetöntä rakentamista koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä valvotaan, että rakennushanke toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Tuusulan asuntorakenne on pientalovaltainen ja pohjautuu omistusasumiseen. Ikääntyvä väestö tulee tarvitsemaan esteettömiä palvelujen läheisyydessä sijaitsevia asuntoja. Ikäihmisillä toimintakyvyn heikentyessä muutot lähelle palveluja tulevat lisääntymään. Asuntorakentamisessa turvataan tuotannon monipuolisuus ja valinnanvapaus kaiken ikäisille myös erityistarpeet huomioon ottaen ja laajaa keinovalikoimaa käyttäen (asunto-ohjelma 2011 2015). Tuusulan kunta on varautunut ikäihmisten asunto- ja palveluasumistarpeiden lisääntymiseen Riihikallion palvelukeskuksen ja Rykmentinpuiston hyvinvointipalvelukeskuksen suunnitelmilla. Lisäksi pyritään kaavoittamaan Tuusulan kaikissa keskustoihin asuinalueita, joissa on mm. ikäihmisten asumista tukevia esteettömiä kerrostaloasuntoja. Liikkumisen esteettömyyttä pyritään ylläpitämään ja parantamaan teknisen toimen sisäisellä yhteistyöllä, mikä ulottuu kaavoituksesta suunnittelun ja rakentamisen kautta kunnossapitoon. Kevyenliikenteen väylien, virkistyspuistojen sekä puistopolkujen varustetasoon, käytettävyyteen ja kuntoon kiinnitetään erityisesti huomiota, jotta jokaiselle luotaisiin todellinen mahdollisuus päästä itsenäisesti lähipalvelujen ääreen sekä luonnon ääreen virkistäytymään. Palveluliikenteen järjestäminen toteutetaan ostopalveluina, palvelujen hankinnassa ja kehittämistyössä huomioidaan myös ikääntyneiden sekä liikuntarajoitteisten käyttäjien tarpeet. Liikennesuunnittelussa otetaan huomioon liikkumisen esteettömyyden näkökulma. 3.3.3 Terveyspalvelut Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä asukkaidensa sairaanhoito sekä sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Terveyspalvelujen tehtävänä on edistää kuntalaisten terveyttä, ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia, lievittää oireita sekä kuntouttaa. 14/37

Perusterveydenhuollon palveluja tarjotaan kolmella sosiaali- ja terveysasemalla, Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella. Asemilla tarjotaan pääasiassa yleislääkäritasoista hoitoa sekä sairaanhoitajapalveluita. Pitkäaikaissairaille sekä yli 75-vuotiaille on tarjottu mahdollisuus omalääkäriin ja osalle myös omahoitajaan. Kotihoidon lääkäripalveluja on hyvin rajoitetusti tarjolla. Muistipoliklinikkaa ei vielä ole ja dementia-potilaiden erikoislääkäripalvelut ostetaan yksityiseltä lääkäriasemalta. Erikoislääkäripalveluista suurin osa hankitaan HUS:sta. Joitakin erikoislääkärin vastaanottoja tarjotaan myös Hyrylän ja Kellokosken sosiaali- ja terveysasemilla. Terveyskeskussairaalan, palvelukeskus Tuuskodon, päiväsairaalan ja kotihoidon lääkäripalvelut järjestetään yhteistyössä vastaanottotoiminnan kanssa. Ikäihmisten terveysneuvonta, kotihoidon lääkäripalvelut, kotiin tarjottavat lääkäripalvelut sekä muistipoliklinikkatoiminta ovat kehityskohteita. Terveyspalveluiden kuntoutustoimintaan kuuluvat fysioterapia, toimintaterapia, apuvälinelainaus sekä lääkinnällinen kuntoutus. Terveyspalvelut tuottavat fysioterapia-, toimintaterapia- sekä apuvälinepalvelut avopalveluna vastaanotoilla eri kuntakeskuksissa, kotikäynteinä asiakkaiden kotona sekä laitoskäynteinä terveyskeskussairaalassa ja palvelukeskus Tuuskodossa. Erityisesti ikäihmisille on suunnattu kotona selviytymistä tukevaa ohjausta ja neuvontaa yhteistyössä päiväsairaalan ja päivätoiminnan kanssa sekä erilaisia fysioterapiaryhmiä liikunta- ja toimintakyvyn säilymiseksi. Lääkinnällinen kuntoutus kohdistuu niihin kotona asuviin vajaakuntoisiin henkilöihin, joilla on lääketieteellisesti määriteltävä pysyvä ja pitkäaikainen vamma tai sairaus, joka aiheuttaa olennaista haittaa jokapäiväisessä elämässä. Lääkinnällisen kuntoutuksen keinovalikoimaan kuuluvat erilaiset pitkäkestoiset terapiat, kalliit, yksilölliset apuvälineet sekä laitoskuntoutusjaksot. Lääkinnällinen kuntoutus toteutetaan joko ostopalveluina tai kuntoutustoiminnan omana toimintana. Sotiemme veteraanien ja heidän aviopuolisoiden ja leskien kuntoutus toteutetaan ostopalveluina avo-, koti- tai laitoskuntoutuksena valtion ja kunnan rahoituksella. Suun terveydenhuollon tavoitteena on ikäihmisten suuterveyden edistäminen. Tavoitteena koti- ja laitoshoidossakin on asiakkaan suun terveydentilan kartoitus palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä, minkä perusteella asiakkaalle järjestetään tarvittava hammashoito sekä henkilökunnalle ohjaus asiakkaan päivittäisestä suun hoidosta. Suun terveydenhuollon ammattilaiset tukevat hoitohenkilökuntaa asiakkaiden suun hoidossa ja järjestävät säännöllistä koulutusta. Verkostoituminen järjestöjen kanssa mahdollistaa terveydenedistämistyön hyväkuntoisten, kotona asuvien ikäihmisten parissa. 15/37

3.3.4 Koti- ja laitoshoidon palvelut Kotona asumista tukevat toiminnot ja palvelut Vanhuspalvelujen työllä tuetaan ikäihmisten turvallista asumista omassa kodissaan asiakkaan osallisuutta ja omia voimavaroja tukien. Vanhuspalvelujen kaksi sosiaaliohjaajaa antaa ohjausta ja neuvontaa vanhusten palveluista. He arvioivat ja selvittävät asiakkaan kokonaistilannetta ja palvelutarvetta ja järjestävät tarvittavia palveluita moniammatillisesti yhdessä vanhuspalvelun muiden työntekijöiden kanssa. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle annettavan hoitopalkkion, vapaan ja omaishoitoa tukevat palvelut (Laki omaishoidon tuesta 2005/937). Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu (ShL) on tarkoitettu henkilöille, joilla on liikuntarajoitteita ja vaikeuksia käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä, mutta eivät ole vaikeavammaisia. Sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla edistetään kuntalaisen omatoimista suoriutumista ja itsenäistä asumista. Ikäihmisten palvelujen tavoitteena on, että asiakas saa turvallisen asuinympäristön lisäksi hyvän hoivan, huolenpidon ja hoidon elämänsä loppuun saakka. SAP -työryhmässä (selvitä arvioi - palveluohjaus) ja SAS -työryhmässä (selvitä arvioi - sijoita) käsitellään asiakkaan suostumuksen mukaisesti 65 vuotta täyttäneiden tai ensisijaisesti muistisairaiden asiakkaiden palvelujen järjestämistä, kun asiakkaan palvelujen järjestäminen vaatii moni ammatillista yhteistyötä ja koordinointia. Työryhmissä käsitellään kaikki ympärivuorokautisen hoitopaikan hakemukset. SAS -työryhmä vastaa hoitopaikkojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä toimintaympäristössä olevien reunaehtojen mukaisesti ja varmistaa, että avopalveluiden keinot ovat maksimaalisessa käytössä. Kotihoito, päiväsairaala ja päivätoiminta Kotihoitoa annetaan sairauden, vammaisuuden, alentuneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn vuoksi. Kotihoidon tavoitteena on auttaa asiakasta selviytymään omassa kodissa mahdollisimman pitkään mm. terveydenhoidon, sairaanhoidon, kotipalvelun, sosiaalityön ja kuntoutusohjauksen avulla. Kotihoito perustuu yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa laadittuun palvelusuunnitelmaan. Suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan omat voimavarat. Tuusulassa on asetettu tavoitteeksi, että noin 91 92 % yli 75-vuotiaista asuisi omassa kodissaan tai tuetussa asumisessa. Tavoite edellyttää, että kotihoidon sisältöön, kodin toimivuuteen ja apuvälineisiin, kuljetuksiin, päivätoimintaan sekä toimintakykyä ylläpitävään kuntoutukseen on jatkuvasti panostettava. Asiakkaalle laaditaan kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan asiakkaan tarvitsemat palvelut ja hoito sekä niiden toteuttamistapa, tavoitteet ja määrä. Suunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan ja/tai omaisen kanssa siihen kirja- 16/37

taan myös tiedot siitä, mistä asiakas vastaa itse ja miten omaiset mahdollisesti osallistuvat asiakkaan hoitoon ja huolenpitoon. Tuusulan kunnan oma kotihoito toimii koko Tuusulan alueella ympäri vuorokauden, myös iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Käyntien määrä on rajattu 5 käyntiin/vrk. Kotihoidon yöpartio toteuttaa käyntejä yöllä asiakkaan luona ja lisäksi asiakkaat voivat käyttää turvapuhelinta ja hälyttää tarvitessaan sairaankuljetuksen avuksi. Tuusulassa tehdään ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä vuosittain sovituille ikäryhmille. Kotikäynneillä kartoitetaan ennaltaehkäisevässä mielessä kotona asuvien ikäihmisten toimintakykyä, asunto-olosuhteita ja palvelutarpeita. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan kotihoidon työntekijäkäyntien lisäksi kotihoidon erilaisin tukipalveluin. Tällaisia ovat mm. ateriapalvelu, asiointiapu ja turvapuhelin. Kotona asumista tuetaan päivä- ja päiväsairaalatoiminnalla. Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea kotona asumista, edistää sosiaalista kanssakäymistä sekä mahdollistaa mm. omaishoitajan vapaa hoitotyöstä. Päiväsairaalatoiminta on ryhmämuotoista toimintaa ja on tarkoitettu pääasiallisesti ikäihmisille, jotka tarvitsevat useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa jokapäiväistä, ympärivuorokautista apua ja säännöllistä ohjausta ja valvontaa. Muistihäiriöisten ikäihmisten tukena toimii tällä hetkellä yksi sairaanhoitaja hoitaen oman työnsä ohessa muistihoitajan tehtäviä. Muistihoitajan tehtäviin kuuluvat neuvonta, muistihäiriön alkuvaiheen selvittely ja jatkotutkimuksiin ohjaaminen. Tehtäviin kuuluvat myös sairastuneen sekä hänen omaisensa ohjaaminen ja tukeminen muistisairauden eri vaiheissa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden kanssa. Asumispalvelut Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Sosiaalihuoltolain 23 :n mukaan asumispalveluita annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Sosiaalihuoltoasetuksen (1982/607) 10 :n mukaan asumispalveluja järjestetään palveluasunnossa tai tukiasunnossa. Tuusulan kunnassa asumispalveluja järjestetään kunnan omana palveluna ja ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Ikäihmisten palveluasumisen tavoitteena on, että asiakas saa turvallisen asuinympäristön lisäksi hyvän hoivan, huolenpidon ja hoidon elämänsä loppuun saakka. Vuonna 2012 ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa oli yli 65-vuotiaita asiakkaita yhteensä 89. Näistä Tuuskodon asumispalveluissa asukkaista oli 28 ja yksityisissä hoivakodeissa 61. Hoitopäivistä lähes 90 % kertyi 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden hoitopäivistä. Hoito perustuu asukkaan ja omaisten kanssa yhdessä laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä kunnassa määriteltyihin arvoihin. Asukaslähtöinen, turvallinen ja toimintakykyä ylläpitävä hoitoympäristö on kaiken toiminnan keskiössä. 17/37

Lisäksi Tuusulan kunnan ja Tuusulan seurakunnan omistama Roselius-säätiö tarjoaa Hyrylässä, Kellokoskella ja Jokelassa kodinomaista senioriasumista. Laitoshoidon palvelut Laitoshoitoa toteutetaan tällä hetkellä terveyskeskussairaalassa ja palvelukeskus Tuuskodon hoivapalveluissa. Terveyskeskussairaalassa hoidetaan erikoissairaanhoidosta tai muista sairaaloista jatkohoitoon tulevia potilaita, akuuttia sairaanhoitoa ja kuntoutusta tarvitsevia potilaita sekä sairaanhoitoa tarvitsevia pitkä- ja lyhytaikaisen laitoshoidon potilaita. Lisäksi hoidetaan myös kotoa käsin päivittäin käyviä potilaita, jotka tarvitsevat esim. suonensisäistä lääkitystä. Terveyskeskussairaalassa annetaan yleislääkäritasoista hoitoa. Tuuskodossa laitospaikat jakaantuvat neljään pieneen kodinomaiseen hoivayksikköön. Tavoitteena on että jokaiselle asukkaalle pyritään löytämään sellaisia keinoja, joilla voidaan tukea jäljellä olevaa toimintakykyä ja siten luomaan hyvät mahdollisuudet hyvään vanhuuteen. Lyhytaikainen laitoshoidon tavoitteena on tukea kotona asumista. Asiakkaat ovat omaishoidettavia, kotihoidon asiakkaita tai yksin/puolison kanssa kotona asuvia vanhuksia, joilla on riski toimintakyvyn ratkaisevaan heikentymiseen. Hoitojakson perusteena voi olla omaisen loma, jaksottaishoito, päivä tai yöhoito tai sosiaaliset syyt. 3.3.5 Ikäihmisten neuvosto Tuusulassa toimii ikäihmisten neuvosto, joka on kunnanhallituksen nimeämä kunnan ja sen alueella toimivien eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistyöelin. Ikäihmisten neuvosto edistää tuusulalaisten ikäihmisten oikeuksien toteutumista ja kehittää olemassa olevia sekä uusia palveluita ja tukitoimia. Vanhuspalvelulain mukaan ikäihmisten neuvosto tulee ottaa mukaan ikäpoliittisen ohjelman (suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi) valmisteluun ja sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Lisäksi neuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012). 3.3.6 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta, seurakunta ja pelastuslaitos Tuusulassa vapaaehtoistyötä tehdään monella sektorilla. Tuusulan kunnan alueella toimii useita eläkeläis- ja potilasjärjestöjä alue- ja pakallistasolla. Niistä useat tekevät yhteistyötä Tuusulan kunnan kanssa ja ovat mukana kunnan toiminnan suunnittelussa esim. työryhmissä. 18/37

Erilaiset järjestöt ovat kiinnostuneita tekemään kunnan kanssa yhteistyötä kampanjoiden, hankkeiden ja koulutusten järjestämisessä. Järjestöt ovat pitäneet tärkeänä kansalaistoiminnan vahvistamista, vertaistuen tarjoamista ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Eläkeläisjärjestöt tukevat yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäisevää toimintaa järjestämällä erilaista ohjelmantarjontaa mm. erilaisia ryhmäliikuntamuotoja. Kirkon vanhustyö ja työ ikäihmisten parissa on osa perusseurakuntatyötä. Tuusulan seurakunta tarjoaa vanhuksille ja ikäihmisille mahdollisuuden kokea seurakuntayhteyttä ja osallisuutta jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa, hartauksissa, ryhmissä, retkillä ja leireillä sekä konserteissa ja erilaisissa juhlissa, kuten kolme kertaa vuodessa järjestettävissä suurissa syntymäpäiväjuhlissa. Veteraaneille ja omaishoitajille on erityisesti heille suunnattua toimintaa. Seurakunnan vapaaehtoistoiminta Hyvän Tuulen Tuvilla Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella tarjoaa sosiaalisen kanssakäymisen foorumin kuntalaisille. Tupien toiminnan avulla ennaltaehkäistään muun muassa ikääntyvien ihmisten yksinäisyyttä, masennusta ja syrjäytymistä. Vapaaehtoistyötä tehdään myös kodeissa, palvelukeskus Tuuskodon hoivapalveluissa sekä terveyskeskuksessa. Diakonisen vanhustyön tavoitteena on tukea avuntarpeessa olevia ikääntyviä huomioiden kokonaisvaltaisesti autettavan hengelliset, henkiset, sosiaaliset, taloudelliset ja fyysiset tarpeet. Diakoniatyö on ensisijaisesti sielunhoidollista, autetaan erityisesti niitä, joiden hätä on suurin (Kirkkojärjestys 4:3). Vanhusten ja heidän omaistensa rinnalla kuljetaan myös sairauden ja kuoleman kohdatessa. Papit ja diakoniatyöntekijät ovat pyydettäessä mukana saattohoidossa. Tuusulan seurakunta järjestää sururyhmiä 1 2 kertaa vuodessa. Pelastuslaitos huomioi toiminnassaan asumisturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi suorittamalla erityisiä palotarkastuksia asumiskohteissa. Hoitolaitosten henkilökuntaa ohjataan ja koulutetaan, ja kotitapaturmia pyritään ehkäisemään neuvonta- ja ohjaustyöllä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa tulee olla saumatonta. 4. TUUSULAN IKÄPOLIITTINEN VISIO, EETTISET PERIAATTEET JA STRATEGIAT 4.1 Ikäihmisten palvelujen kehittämistä ohjaavat eettiset periaatteet Tuusulan kunnan ikäihmisten palvelujen järjestämistä ohjaavat keskeiset ihmisarvoisen vanhuuden turvaamista kuvaavat eettiset periaatteet. Keskeinen perusarvo on ihmisarvon kunnioittaminen. Jokaiselle on turvattava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun asuin- ja hoitopaikasta ja hoidon ja palvelun tarpeesta riippumatta. Ihmisarvoisen elämän turvaavia eettisiä periaatteita ovat (STM 2008): 19/37

Itsemääräämisoikeus, jonka toteutuminen edellyttää, että ikääntynyt ihminen pystyy tekemään tietoisia valintoja ja että hän saa päätöksentekoaan varten tietoa ja muuta tukea. Itsemääräämisoikeutta voidaan edistää ikäihmisten voimavaroja tunnistamalla, vahvistamalla ja käyttämällä voimavaralähtöisyyden periaatteen mukaisesti. Oikeudenmukaisuus, joka liittyy inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen ja hyvinvointiin. Palvelujen oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttää ikäihmisten yhdenvertaisuuden turvaavaa palvelutarpeen arviointia ja palveluiden yhtenäisiä myöntämisperusteita. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa myös syrjinnän estämistä, epäoikeudenmukaisuuteen puuttumista ja erilaisuuden hyväksymistä. Osallisuus, jota voidaan tarkastella sekä yksilön että laajemmin koko yhteiskunnan tasolla. Yksilön tasolla kyse on osallisuuden periaatteen tekemisestä näkyväksi ikääntyneiden palveluissa, sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja vahvistamisesta sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamisesta niin, että ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen. Laajemmassa tarkastelussa sosiaalinen osallisuus merkitsee ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Yksilöllisyys, joka korostaa ihmisen näkemistä ainutlaatuisena, yksilöllisenä persoonana. Palveluissa tehtäviä päätöksiä on arvioitava siltä kannalta, miten ne vaikuttavat ihmisen kykyyn kokea itsensä arvokkaaksi yksilöksi ja tuntea elämänsä mielekkääksi. Yksilöllisyys on vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, mutta myös vastuunottoa omasta elämästä. Turvallisuus, joka tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden luomista. Turvallisuuden periaatetta toteutetaan muun muassa turvaamalla sosiaalisen tuen ja palvelujen saatavuus ja laatu sekä luottamus palveluntuottajien ja kuntalaisten välillä, huolehtimalla asuin- ja hoitoympäristöjen palo- ja muusta turvallisuudesta sekä ehkäisemällä tapaturmia, väkivaltaa ja kaltoin kohtelua. 4.2 Kuntastrategia ja ikäpoliittiset tavoitteet Tuusulan kuntastrategia on uudistettu vuonna 2013. Tuusulan uusi visio pohjautuu kunnan uusiin arvoihin, joita ovat kestävä kehitys, palveluhenkisyys, suunnitelmallisuus, kehitysmyönteisyys ja luotettavuus. Tuusulan visiona on olla palveleva, kestävästi kehittyvä kotikunta. Vuositavoitteilla edetään suunnitelmallisesti kohti visiota. Kuntastrategian toteuttamiseen on aikaa neljä vuotta. Jokaiselle vuodelle on yksi pääteema, jonka ympärille kuntatason vuositavoitteet kasataan. Pääteemat ovat: 2014 terve talous, 2015 kehittyvät palvelut, 2016 vetovoimaiset keskukset ja 2017 menestyvä kulttuurikunta. Tuusulan palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Palvelujen taso määritellään sellaiseksi, että palvelut pystytään rahoittamaan tuloilla. Tuusulan ikäihmisille suunnattujen palvelujen tavoitteena on tukea ikäihmisten hyvinvointia ja kotona asumista toimintakyvyn heikentyessä. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti tarvittaessa yhteistyössä lähialueen kuntien tai yksityisen ja 20/37

kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, ja niillä tuetaan asiakkaan omia voimavaroja. Kuntaa kehitetään palvelevana kotikuntana, jossa on hyvät edellytykset eri ikäryhmien luontevalle kanssakäymiselle, yhteisöllisyydelle ja keskinäiselle tuelle. Kunnassa kehitetään yhteistyössä eri toimialojen kanssa ikäihmisille soveltuva elinympäristö niin, että ikäihmisten itsenäinen asuminen omassa kodissaan voi jatkua mahdollisimman pitkään riittävien ja laadukkaiden palvelujen sekä omaisten ja lähiyhteisön tuen turvin. Palvelujärjestelmää kehitetään niin, että voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä vanhenevan väestön yksinäisyyttä, masennusta ja syrjäytymistä. Kunta vastaa myös laitospalveluiden riittävyydestä ja hyvästä laadusta. Ikäihmisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana on ikäihmisten omien voimavarojen tukeminen. Keskeisiä tekijöitä ovat aktiivinen osallistuminen, älyllisten ja fyysisten toimintojen ylläpitäminen sekä toimintakyvyn heikkenemisen estäminen ja sairauksien välttäminen. 5. IKÄPOLIITTISEN OHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Tuusulan kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma ovat tämän ikäpoliittisen ohjelman pohjana. Hankkeiden ajoitus ja rahoitus sekä kehittämistoimenpiteet ratkaistaan osana talousarvioprosessia. Keskeiset ikäihmisten palveluiden järjestämistä ohjaavat periaatteet ovat (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012). yhteistyö eri toimialojen välillä yhteistyö eri järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien kanssa ikäihmisen omien voimavarojen tukeminen ikäihmisen mahdollisuus osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa kotona asumisen ja kuntoutumisen tukeminen esteetön, turvallinen ja viihtyisä ympäristö ennaltaehkäisevä toiminta oikea hoidon porrastus yksilökohtaiset palvelutarpeen arvioinnit 5.1 Kotona asumisen tukeminen sekä riittävät ja laadukkaat ikäihmisten palvelut Esteetön asumisympäristö, sujuva liikenne ja monipuoliset asumisvaihtoehdot mahdollistavat ikäihmisten elämisen omin ehdoin kotona mahdollisimman pitkään. Liikkumisen esteettömyyttä pyritään ylläpitämään ja parantamaan, jotta ikäihmisillä olisi mahdollisuus päästä itsenäisesti lähipalvelujen ääreen sekä luonnon ääreen virkistäytymään. 21/37

Ikäihmisten palvelujen palvelukriteereiden ja palveluprosessien määrittelyn myötä voidaan palvelut kohdistaa oikeille asiakasryhmille ja sujuvoittaa toimintaprosesseja. Kotihoidon asiakkaita kannustetaan ja ohjataan osallistumaan ennaltaehkäiseviin ja toimintakykyä ylläpitäviin toimintoihin. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien ja omaishoitajien tukitarpeisiin vastaamisen merkitys korostuu. Kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, päivä- ja päiväsairaalatoiminta tukevat kotona selviytymistä. Oleellista on varmistaa eri tahojen riittävä yhteistyö kotona asuvan ikäihmisen parhaaksi. Tavoitteena on kotona asumisen tukeminen sekä riittävät ja laadukkaat ikäihmisten palvelut Painopiste-alueet Laadukkaat ja monipuoliset ikäihmisten palvelut palvelujen yhdenvertaisuus Vastuutaho Kaikki toimialat Ikäihmisille soveltuvien asuntojen ja asuinalueiden suunnittelu esteettömyys turvallisuus monipuoliset asumisvaihtoehdot Ikäihmisten palvelujen tasavertainen kehittäminen kaikissa Tuusulan kunnan ydinkeskustoissa Ympäristön ja liikenteen esteettömyys joukkoliikenteen ja kuljetuspalveluiden toimivuutta arvioidaan ja tehdään tarvittavat muutosesitykset ikäihmisten näkökulmasta Avohoitopalvelujen kehittäminen ikäihmisten palvelujen palvelukriteerit ja palveluprosessit määrittely ja niistä tiedottaminen kuntoutumista edistävien ja kotona asumista tukevien palveluiden kehittäminen Kuntakehitys Tekninen toimi Pelastuslaitos Tekninen toimi Koti- ja laitoshoidon palvelut Terveyspalvelut 5.2 Osaava henkilöstö ikäihmisten palvelujen tuottajana Ikäihmisten parissa työskentelevä henkilöstö tarvitsee jatkuvaa tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvaa koulutusta ikäihmisten hoidon ja hoitotyön erityispiirteistä. Tieto auttaa ymmärtämään ikäihmisten elämäntilannetta ja muotoilemaan palvelua asiakaskeskeiseksi. Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen on yksi keino parantaa ja kehittää ikäihmisten palveluja. Teknologian tuomat mahdollisuudet tukevat erityisesti kotona asumista. Teknologiset innovaatiot muuttavat toimintatapoja ja parantavat asi- 22/37

akkaan elämänlaatua, mutta ne vaativat myös taloudellisten resurssien arviointia. Tavoitteena on osaava henkilöstö ikäihmisten palvelujen tuottajana Painopiste-alueet Ikäihmisten palvelujen erityisasiantuntemusta kehitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, kuntoutuksen ja suun terveydenhuollon alalla. Kehitetään uusia näyttöön perustuvia toimintatapoja ikäihmisten palvelujen tuottamisessa. Hyödynnetään hyvinvointiteknologiaa palvelutuotannossa. Vastuutaho Terveyspalvelut Koti- ja laitoshoidon palvelut Terveyspalvelut, koti- ja laitoshoidon palvelut Kaikki toimialat 5.3 Palvelurakenteen uudistaminen, palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti ja osallistuva päätöksenteko Palvelurakenteen uudistaminen on tärkeä strateginen valinta, jolla on vaikutusta sekä iäkkäiden ihmisten elämän- ja palveluiden laatuun että kustannuksiin. Ikääntyneen väestön palvelurakenteen on vastattava iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeita. Ikäihmisten palvelut muodostuvat erilaisista julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamista palveluista. Tarkoituksenmukaisten ja ennakoivien palvelukokonaisuuksien ja palvelujen ohjausjärjestelmien avulla on mahdollista edistää terveyttä, ennaltaehkäistä toimintakyvyn heikentymistä ja parantaa elämän laatua. Ikäihmiset tarvitsevat tietoa ja ohjausta palvelujen käytöstä. Vanhuspalvelulain yhtenä keskeisenä periaatteena on iäkkäiden osallisuuden monimuotoinen turvaaminen. Iäkkäiden ihmisten ääni kuuluu kaikessa sellaisessa päätöksenteossa, joka heitä koskee. Ikääntyneen väestön osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta olla vaikuttamassa yhteisön jäsenenä ja kansalaisena yhteisön toimintaan ja palvelujen kehittämiseen. Iäkkään henkilön näkökulmasta osallisuus merkitsee osallistumista omien palvelujensa suunnitteluun, oman asiansa käsittelyyn asiakkaana sekä palvelujen laadun arviointiin myös silloin, kun toimintakyky on heikentynyt. Yksilön kannalta aitoa osallisuutta on palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti. Tähän liittyy myös asiakkaan suurempi valinnanvapaus palvelujen suhteen. Palvelusetelijärjestelmä on yksi konkreettinen keino lisätä asiakkaan omaa valinnanvapautta palvelujen suhteen. Muistisairaudet ovat ikäihmisillä merkittävä palvelutarvetta lisäävä tekijä. Ikäihmisten palveluja kehitetään kokonaisuutena, niin että ikäihmiselle, jolla on diag- 23/37