The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

Samankaltaiset tiedostot
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ

HYVINVOINTIANALYYSI XAMK

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

Elämänkulku ja vanheneminen

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen

MITEN KUNTOILIJANA VOIN SEURATA KUORMITTUMISTA JA PALAUTUMISTA?

SYTY SYke ja TYö projekti

Kansantautien kanssa työelämässä

Iida Repo. Hyvinvointianalyysi

Firstbeat-hyvinvointianalyysi Keittiötyöntekijät Mikkeli ja Pieksämäki

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Työkuormituksesta palautuminen

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Firstbeat Follow-Up. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

Teksti: TIINA FÖHR Liikunta ja hyvä kunto vähentävät työstressiä

Palautumista seurataan myös urheilussa

MITEN MENEE? (OIKEASTI)

I. Principles of Pointer Year Analysis

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

Gap-filling methods for CH 4 data

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Roihu- työhyvinvoin,valmennus

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets

HYVINVOINTIANALYYSI RAPORTIN TULKINTA

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

PEURUNKA OSAPROJEKTI 1) LIIKUNTATAPAHTUMIEN FYSIOLOGINEN TARKASTELU 2) KÄYTÄNNÖN HAASTEET MITTAUSTYÖSSÄ

Eläintutkimuspäivät Subjektiivisen luonnearvion yhteys sykevälivaihteluun lypsylehmillä

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

hyvinvointivaikutukset näkyviksi?

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä

7. Lohkominen ja sulautus 2 k kokeissa. Lohkominen (Blocking)

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Supplies

HARJOITUS- PAKETTI A

Frequencies. Frequency Table

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI

Firstbeat.net Raportit

Magnus Lönnqvist. Kauppatieteiden maisteri, Ammattivalmentaja, Ravintovalmentaja, Univalmentaja

Arja Uusitalo, Erikoislääkäri, LT HUSLAB, Helsingin liikuntalääketieteen keskus

Hyvinvointia työstä. Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointianalyysi Case. Hyvinvointianalyysi

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Supplies

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

SUOMALAISTEN HYVINVOINTI TÄNÄÄN HAVAINTOJA FIRSTBEAT TIETOKANNASTA

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

Kansallisbaletin Healthy Dancer ohjelma Kuntotestauspäivät

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Statistical design. Tuomas Selander

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

Harjoittelun optimointi palautumisanalyysin avulla

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

METELI-projekti lopetuskokous

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

University of Tampere University of Jyväskylä

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Equality of treatment Public Services

A250A0050 Ekonometrian perusteet Tentti

Mega Electronics Ltd

Lohkotekijät muodostuvat faktoreista, joiden suhteen ei voida tehdä (täydellistä) satunnaistamista.

Mitä on laadukas ja näyttöön perustuva kuntotestaustoiminta?

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Transkriptio:

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Firstbeat stressipäivä 23.5.2013

JOHDANTO Fyysinen aktiivisuus vapaa-ajalla ja työssä vähentynyt Pyrkimys työurien pidentämiseen Stressin terveydelle haitalliset ja taloudelliset vaikutukset Fyysisen aktiivisuuden stressiltä suojaava ja työkykyä ylläpitävä vaikutus (Gerber & Pühse. A review of the literature. Scand J Public Health 2009;37;801-819.)

VÄITÖSKIRJAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tarve toimiville työstressin diagnosointimenetelmille ja tehokkaille strategioille työstressin vähentämiseksi. Tarkoitus tuottaa hyödyllistä tietoa mm. työterveyshuollon käyttöön. Päätavoitteet Sykevälivaihtelumenetelmän avulla arvioituun stressiin vaikuttavien tekijöiden, kuten vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden, selvittäminen. Sykevälivaihtelumenetelmän käytettävyyden ja luotettavuuden arviointi työstressin ja uupumuksen arvioinnissa. Useiden tieteellisten tutkimusaineistojen hyödyntäminen 4 osajulkaisua

1. OSAJULKAISU (unpublished) The role of leisure time physical activity, fitness and body composition in the existence of stress and daily recovery during workdays Aineisto Jyväskylän yliopiston toteuttamista tutkimuksista FitFatTwin (FFT) KEHOTUS yht. 81 työikäistä, tervettä miestä Table. Characteristics of participants. FFT (n=46) KEHOTUS (n=35) Mittaukset mm. Objektiivisesti mitattu stressi ja palautuminen (Bodyguard ja Firstbeat hyvinvointianalyysi) sis. 2 työpäivää Subjektiivisesti mitattu stressi (Bergen Burnout Indicator 15) Antropometriset mittaukset mm. rasva% (DEXA) Fyysinen kunto (submaksimaalinen polkupyöräergometritesti) Liikunta-aktiivisuus (leisure-time PA questionnaire modified from Lakka & Salonen. MSSE 1997; 29:46-58.) p-value FFT+KEHOTUS (n=81) Age 34.4±1.5 33.5±4.3.855 34.0±3.0 Weight 76.5±9.8 92.2±11.8 <.001 83.5±13.3 Height 178.0±7.5 180.6±8.5.268 179.1±8.0 BMI 24.1±2.7 28.4±2.7 <.001 24.5±7.3 Body fat% 21.4±6.9 28.5 ± 5.8 <.001 24.5±7.3 VO π 2max 42.4±10.5 36.2 ± 6.6 <.01 39.6±9.4 METindex/day 4.2±4.6 2.6±1.6.173 3.5±3.7 Activity class (0-10) 5.2±2.2 3.5±1.4 <.001 4.4±2.1 Working time (h) 8.1±2.4 8.8±2.4.133 8.4±2.4 Sleeping time (h) 7.8±0.9 7.5±1.1.079 7.7±1.0 Burnout scores Ω 34.1±11.3 39.1±11.1 <.05 36.2±11.5 π FFT-study n=43, FFT+KEHOTUS n=78 Ω Total scores from BBI-15 questionnaire, KEHOTUS-study n=34, FFT+KEHOTUS n=80

HYVINVOINTIANALYYSI JA KÄYTETYT MUUTTUJAT Stress worktime percentage Stress percentage Absolute stress index Relaxation percentage Absolute relaxation index Stress balance during sleep Recovery index Average RMSSD sleep

How much of the variance in stress and recovery states is explained alone by body fat percent, BMI, MET index, activity class or VO2max? Which of the above-mentioned variables together explain stress and recovery best? Body fat% BMI VO2max MET index/pvä Activity class Stress worktime percentage Stress percentage Absolute stress index Relaxation percentage Absolute relaxation index Stress balance during sleep Recovery index Average RMSSD sleep

TULOKSET Table. Estimate, Standard Error (S.E.), p-value of estimate and R square for body fat percentage, BMI, VO2max, MET index and activity class in relation to stress and recovery variables, work stress, total relaxation and stress balance. Estimate S.E. p-value R square Body fat% Work stress.306.108 <.01.094 Total relaxation -.445.088 <.001.198 Stress balance -.400.083 <.001.160 BMI Work stress.162.086.060.026 Total relaxation -.355.084 <.001.126 Stress balance -.379.095 <.001.144 VO 2max Work stress -.311.132 <.05.097 Total relaxation.465.111 <.001.216 Stress balance.270.073 <.001.073 MET index Work stress -.304.113 <.01.092 Total relaxation.356.131 <.01.127 Stress balance.097.089.277.009 Activity class Work stress -.326.102.001.106 Total relaxation.418.097 <.001.175 Stress balance.237.106 <.05.056

Table. Intergroup differences () in work stress, relaxation time and stress balance values in three groups (low, middle and high) according to body fat percentage, VO2max, activity class (low<3, middle 3-6, high>6), MET index and BMI (low<25, middle 25-30, high>30). LOW Body fat% 66±21 (N=28) VO2max 71±19 (N=26) Activity class 75±18 (N=36) MET index 75±17 (N=26) BMI 69±23 (N=31) Work stress Total relaxation Stress balance MIDDLE 75±22 (N=27) 79±14 (N=26) 78±17 (N=29) 77±17 (N=28) 74±19 (N=39) HIGH 78±17 (N=26) 67±26 (N=26) 58±25 (N=16) 67±26 (N=27) 79±14 (N=11) P LOW MIDDLE HIGH P LOW MIDDLE HIGH.046 34±10 29±11 24±8.008 0.84±0.18 0.70±0.34 0.52±0.41.005.210 23±8 30±8 34±12.001 0.55±0.43 0.72±0.31 0.77±0.24.161.014 26±8 30±9 35±15.037 0.60±0.40 0.77±0.26 0.75±0.33.151.411 26±9 30±9 32±13.073 0.62±0.41 0.72±0.32 0.73±0.31.438.442 34±12 27±9 24±9.007 0.80±0.27 0.68±0.35 0.42±0.40.004 P

***p<.001 **p<.01 *p<.05 Figure. Latent variables with best loadings [estimate (standard error)] and R squares (r 2 ) for Bodyguard variables.

Subjektiivinen stressi vs. objektiivinen stressi Table. Estimate, S.E., p-value and r 2 for Bodyguard variables in relation to Bergen Burnout Inventory 15 total scores. Estimate S.E. p-value Work stress.254.088.004 Total stress.290.087.001

JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Kehonkoostumus, fyysinen kunto ja vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä sykevälivaihtelumenetelmän avulla mitattuun stressiin ja palautumiseen työpäivän aikana. Sykevälivaihtelun perusteella määritetty stressitaso on yhteydessä henkilön subjektiiviseen stressikokemukseen. Väitöskirjan seuraavat osatyöt paneutuvat aiheeseen tarkemmin ja suuremmilla aineistoilla. Tavoitteena selvittää mm. Objektiivinen vs. subjektiivinen stressi Viikonpäivien ja vuodenaikojen vaihtelun merkitys Syy-seuraussuhde

Liikunnallista ja stressitöntä kesää! KIITOS