Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mistä vastuu yhteiskunnalla, mistä yksilöllä? Terve-SOS, Tampere 8.5.2012

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mistä vastuu yhteiskunnalla, mistä yksilöllä? Terve-SOS, Tampere 8.5.2012

Väestön terveys ja hyvinvointi Suomessa Monella mittarilla arvioituna PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! Kansanterveys: elinikä pidentynyt, useimmat kansantaudit vähentyneet Hyvinvointi: elintaso noussut, koettu terveys parantunut Monia haasteita: eräät negatiiviset trendit, väestöryhmäerot 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Kansanterveyden menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Eliniän piteneminen 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Menestystarinat Pääasiassa ehkäisyn ja terveyden edistämistyön seurauksia Elintapojen muutos ehkäissyt kansantauteja ja lisännyt terveyttä Tämän päivän terveydenhuollon ja yhteiskunnan tilanne olisi aivan toinen ilman näitä muutoksia Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen potentiaali! 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Ehkäisyn potentiaali Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v. 2006 mennessä kuollut enemmän 30 64-vuotiaita 65 74-vuotiaita Yhteensä 90.000 miestä 36.000 naista 53.000 miestä 64.000 naista 243.000 henkilöä 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

vuosia vuosia 65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys 20 15 miehet naiset miehet naiset 20 15 10 10 5 5 0 1980 2000 1980 2000 0 1980 2000 1980 2000 sairaana/toimintarajoitteisena sairaana/ toimintarajoitteisena terveenä/toimintakykyisenä terveenä/toimintakykyisenä 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska Sihvonen ym. 2003

ELINTAVAT AVAINASEMASSA Kohonnut Blood verenpaine pressure Tobacco Cholesterol High Body Mass Index Hedelmien/kasvisten Low fruit and vegetable vähäinen intake käyttö Physical inactivity A lcohol Urban air pollution Lead exposure Occupational carcinogens Huumausaineet Illicit drugs Suojaamaton Unsafe seksi sex Occupational risk factors for injury Developed Countries TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V. 2000 Deaths (WHO) in 2000 attributable to selected leading risk factors Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Työperäinen Occupational hiukkasaltistus particulates Työtapaturmien riskitekijät Number of deaths (000s) World Health Organization 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004) 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

USEIMMAT KANSANTAUTIMME OVAT LÄÄKETIETEELLISESTI KATSOEN, VARSIN PITKÄLLE JA VARSIN MYÖHÄISEEN IKÄÄN EHKÄISTÄVISSÄ. TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla) Ehkäisee tauteja (laajasti) Lisää toimintakykyä Lisää subjektiivista terveyttä KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Taloudelliset näkökohdat terveyden edistämisen, tautien ehkäisyn puolesta Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Elintapoihin voidaan vaikuttaa: Leivällä käytetty rasva, miehet 1978 2009 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi 10 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 13

Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset pitävät terveyskasvatusta tärkeänä, mutta toteavat, että terveiden elintapojen noudattaminen ei ole helppoa. Esteitä Tottumukset, addiktiot Ympäristön sosiaalinen paine Ympäristön käytännön mahdollisuudet Markkinointi, tuotetarjonta Terveyden edistämisen tavoitteena on auttaa ihmisiä onnistumaan haluamissaan muutoksissa. 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Tupakkaesimerkki (THL/AVTK) Päivittäin tupakoivista suomalaisista Huolissaan tupakointinsa terveyshaitoista 85 % Haluaisi lopettaa 55 % (Ei haluaisi lopettaa 10 %) Tehnyt vakavan lopettamisyrityksen viimeisen vuoden aikana 40% 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Lainsäädäntöön voidaan vaikuttaa Ympäristön tupakansavulle altistuminen työpaikalla vähintään tunnin ajan 1985 2009 % 80 70 60 50 40 30 20 Miehet, päivittäin tupakoivat Naiset, päivittäin tupakoivat Miehet, muut Naiset, muu 10 0 85-86 -87-88 -89-90 -91-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi 16

Yhteenveto Useat kansantauteihin liittyvistä elintavoista - esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset - ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä Alkoholinkäytön ja ylipainon kehitys ei kuitenkaan ole ollut myönteistä Elintavoissa suuriakin koulutusryhmittäisiä eroja 17

Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti, 1953 2010 10 9 8 8,1 litraa as. kohti 7 6 5 Tilastoitu Kokonaiskulutus kulutus Oluet Väkevät 4 3 2 1 Keskiolut ruokakauppoihin Olut suosituin alkoholijuoma Viinien suosio jatkuvaan nousuun Väkevien kulutus laskussa Viinit Siiderit Lonkerot 0 14.5.2012 18/16

Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa? Terveysinformaatio Terveystaitojen viestintä Käytännön opastus Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.) Poliittisen päätöksenteon tuki 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Lisääkö tieto tuskaa? Yksilöön suuntautuva terveyskasvatus voi ahdistaa Ympäristön muutoksiin tähtäävät päätökset usein hankalia varsinkin muutosvaiheessa Asiantuntijoiden velvollisuus on esittää oikeaa tietoa sopivalla tavalla Ihmisten elintavat voimakkaasti sidoksissa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön ympäristön muutos vähentää yksilön painetta 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Esim. ruokatottumukset Onko tavallinen ruoka tylsää, pahaa? Vrt. esim. Välimeren ruokavalio Suom. italialainen (USDA) tutkimus Maku ja terveellisyys ei vastakohtia Maku riippuu siitä: Mihin tottunut (lapset) Miten valmistettu ja tarjoiltu 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Pelottelu vai positiivinen sanoma? Positiivinen aina myönteistä ja pitkän päälle tehokasta Pelottelu (=riskeistä kertominen) on realismia ja tarpeen herättää ihmisiä Sopiva tasapaino: riskeistä kertominen, mutta sitten realistiset keinot riskien vähentämiseksi ja positiivisiksi seurauksiksi 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Muutoksen edistäminen keppiä vai porkkanaa Molempia tarvitaan sopivassa suhteessa Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym. 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Esimerkkejä: keppiä - Haittaverot (tupakka, alkoholi) - Savuttomat tilat - Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsaautomaatit) - Liikennerajoitukset EDUT: HAITAT: Halpaa, tehokasta Hyväksyttävyys Rajoittavat valintoja 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Esimerkkejä: porkkanaa - Parempi saatavuus (elintarvikkeet) - Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat) - Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät) - Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta) EDUT: HAITAT: Positiivista tukea Kustannukset 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat usein vähiten tehokkaita kun taas vähiten suositut keinot (rajoitukset, hinta, ym.) ovat tehokkaimmat! 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Sosiaalinen muutos Elintapojen muutosprosessi on usein syvällinen sosiaalinen muutos, johon liittyy monia ristiriitoja Esim. rasva: yksilöt, maatalous, elintarviketeollisuus Esim. tupakka: tupakointikiellot, teollisuuden lobbaus Merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia ei synny ilman ristiriitoja Muutoksen jälkeen vakiintunut tilanne (vrt. Ei saa syljeksiä lattialle! ) 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Yksilön vai yhteiskunnan vastuu: erityisnäkökohtia Lasten kohdalla vastuu on aikuisilla (perhe, koulu, yhteiskunta) Kaupallisen toiminnan vastuu (markkinointi, lobbaus) 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla Kysymys on sosiaalisesta muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin 14.5.2012 Pääjohtaja Pekka Puska

KIITOS

Kansalainen palvelujärjestelmässä: potilas, asiakas vai kuluttaja? Hanna Toiviainen FT (kansanterveys), YTM TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 31

Esityksen rakenne 1. Taustaa: suomalaisia tutkimustuloksia 2. Toimintakentän muutokset; keskeiset käsitteet 3. Muuttuva hoito- ja hoivasuhde 4. Eväitä jatkoon TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 32

1. Suomalaisia tutkimustuloksia 1/2 Elina Jaakkola, Turun Kauppakorkeakoulu 2007: Lääkäreiden näkemykset lääkemääräyspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä Potilaiden kannanottojen perusteella & toivomia reseptilääkkeitä; Etenkin tiedotusvälineissä tai mainonnassa esillä olleet sairaudet; Työn vaikeutuminen ajan kuluessa käsitysten oikomiseen Taru Ijäs & Johanna Ruusuvuori, Tampereen yliopisto 2007 Itsediagnosointi puolet potilaista; Kaikki lääkärit reagoivat (vahvistaminen vs. toppuuttaminen ) TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 33

1. Suomalaisia tutkimustuloksia 2/2 Hanna Toiviainen, Helsingin yliopisto 2007 Potilastyötä tekevät lääkärit 53% (erittäin) usein potilaita jotka ilmoittavat jo vastaanotolle tullessaan haluavansa tiettyjä hoitoja tai tutkimuksia 57% tilanteet lisääntyneet selvästi/jonkin verran viime vuosina 21% myönteinen suhtautuminen 39% kielteinen suhtautuminen 40% eos, ei vastannut TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 34

2. Markkinoistumisen megatrendi Yhteiskunnallinen kehitys; Valtasuhteiden muuttuminen: auktoriteettiusko, tietoisuus oikeuksista & vaatimustaso Muiden palvelualojen toimintamallit vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollossa -> Terveysteollisuuden synnyn ja kasvun seurauksena terveys= markkinoilla tarjottava kauppatavara & kulutushyödyke Markkinoinnin & mainonnan avulla terveystuotteiden ja sote-palvelujen tarjoajat myyvät & ylläpitävät näkemystä: hyvinvointi ja terveys ostettavissa & valittavissa & hallittavissa Sairauden sosiaalinen vuorovaikutusrakenne > sairauden korporatiivinen rakenne Teknologioiden & paineiden leviäminen yksityiseltä julkiselle sektorille Kuluttajariitalautakunnan näkökulmasta yksityiset terveyspalvelut ovat kulutushyödykkeitä TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 35

2. Tietoyhteiskuntakehitys 1. (Yksityisten palvelujen käyttö) 2. Osallistuminen julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon: järjestelmien uudelleenorganisoiminen 3. Potilas/asiakas-lääkäri/ammattilaissuhde): jaetaan tietoa & päätöksentekoa potilaan/asiakkaan kanssa Yleinen tietoyhteiskuntakehitys muokkaa järjestelmää Globalisaatio ja sähköiset tiedotusvälineet muokkaavat kansalaisten toimintaa Palvelut sähköistyvät Rooli omasta terveydestä ja hoito- ja hoivapalvelujen käyttäjänä korostuu/itsepalvelu lisääntyy Menetelmien kehittyessä kansalaisten odotetaan olevan entistä valmiimpia vastaamaan hoidostaan ja hoivastaan TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 36

2. Lääkärin ammatti Kaupallisuus lääkärin ammatissa Eurooppa: Perinteisesti antikaupallisuus, nyt lisääntyvä kaupallisuus (myös ammattikunnan sisäiset ryhmät priorisoivat kaupallisia asioita & uudelleenmäärittelevät ammattia) Suomessa: Kirjoittamaton sopimus yhteiskunnan kanssa: ammattikunta sitoutuu eettisesti korkeatasoiseen toimintaan & yhteiskunta takaa ammattikunnan aseman; Kilpailu kollegojen kanssa Lääkäriliitto: Lääkäripalvelujen ilmoitteluohjeet: tarpeettoman kysynnän luomisen välttäminen Lääkäriliitto: Lääkärin etiikka Uusia asioita: palvelujen kaupallistuminen, yksilön autonomian korostuminen, paineet oikeudesta ostaa omalla kustannuksella vaarattomia Lääketieteellisesti tehokkaat & tarkoituksenmukaiset hoidot & tutkimukset; Turhien tutkimusten & hoitojen & kontrollien estäminen vaikka miellyttäisikin potilasta Kriittinen & ammatillinen suhtautuminen markkinointiin & medikalisaatioon Vältettävä: tarpeeton kustannusten nousu, perusteeton lääkkeiden käytön lisääminen & käyttö elämänalueilla joilla ei tarvita TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 37

2. Empowerment Voimaannuttaa, voimaantua Vaikuttavat ikä, koulutus, sosioekonominen asema, taloudelliset resurssit ja terveydellisen ongelman laatu yksilöllisyys, vapaus, neuvottelutaidot, tasaveroisuus ammattilaisen kanssa tarkastella asiaa -> Voimaantunut kansalainen kykenee aktiivisesti hankkimaan tietoa, tekemään päätöksiä ja valintoja eri vaihtoehdoista, ajattelemaan kriittisesti sekä oppimaan Mitä paremmat tiedot asiakkaalla on oikeuksistaan, velvollisuuksistaan sekä ongelmastaan & mitä vähemmän ongelma vaikuttaa toimintakykyyn -> sitä voimaantuneempi asiakas Voimaantuminen tukee vuorovaikutusta ammattilaisen kanssa! HUOM! Hyvinvoinnin ja terveydentilan järkkyminen heikentää omatoimisuutta ja luo riippuvuutta muista ihmisistä - palvelujen kuluttajan/käyttäjän Akilleen kantapää TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 38

Tiedolliset: 2. Voimavaraistumisen esteet Tiedon puute, epäselvä/-luotettava tieto Kiire Asiakkaat eivät välttämättä pysty analysoimaan saamaansa tietoa ammattilaisten tavoin Miten tiedonhankinta onnistuu sairailta, lapsilta ja nuorilta, vammaisilta, maahanmuuttajilta jne? Toiminnalliset: Toimintaresursseihin vaikuttava tila/sairaus, kliininen hoitotilanne Voiko omainen tai ystävä auttaa? Ei vaikutusmahdollisuuksia omiin asioihin Lainsäädäntö ja vakiintuneet toimintatavat esteenä Kiire/ajan puute Potilaiden ja ammattilaisten asenteet Th konservatiivinen toimiala Potilaat itse saattavat arastella näkyvämpää osallistumista Kaikilla lääkäreillä ei aikaa, kiinnostusta, sensitiivisyyttä tai vuorovaikutustaitoja kohdata vaativampaa asiakasta/kuluttajaa TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 39

2. Muut esteet: Yksityinen vs. julkinen sektori Myydään palveluja (myös markkinointi & mainonta) Tarvitaan asiakkaita Laajennetaan sairauden käsitettä & lääketieteen rajoja Suotavia/suotavampia: potilas-/asiakasvirta, potilaan/asiakkaan aktiivisuus & sananvalta, valintojen tekeminen Työnantajan säästövaateet Asiakkaiden odotettu olevan enemmän passiivisia Asiakkailla ei aina mahdollisuutta käyttää yksityisiä palveluja Asiakasta ei ole tarvinnut miellyttää Suostuminen vs. selittäminen/perusteleminen TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 40

3. Muuttuva hoito- ja hoivasuhde Potilas-nimityksen institutionaalinen asema terveydenhuollossa Lähtökohtana ristiriitatilanteen välttäminen Suostuminen jos ei haittaa, ei riskeerata vuorovaikutussuhdetta; Helpompi suostua koska resurssit rajalliset: aika, raha vs. muut kustannukset yhteiskunnalle Suostumattomuus Epäluottamus hoito-/hoivasuhteessa, lääkärishoppailu ei ole kuulunut hyvään tapaan vs. second opinion Hoitopäätöksenteon mallit: perinteinen l. paternalistinen/auktoriteetti Potilaskeskeiset strategiat: potilas asemoi itsensä & lääkäri toimii tämän mukaisesti Jaettua (hoito)päätöksentekoa edistävät: ammattilaisen motivaatio ->-> TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 41

3. TOIMINTA voimaannuttaa Potilaan nykyinen valinnanvapaus: Yksityissektorilla maksukykyinen potilas voi valita hoitavan lääkärin ja hoitopaikan Julkisella sektorilla asuinpaikka ja lainsäädäntö vaikuttavat valinnanvapauteen (terveydenhuoltolaki 1.5.2011->, laajeneminen 2014->) www.palveluvaaka.fi Sote-valvontaohjelmat (www.valvira.fi); minimistandardit Palveluista valittamisen mahdollisuus (muistutusmenettely/potilas- ja sosiaaliasiamiehet, AVIt, Valvira) TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 42

3. Muuttuva hoito- ja hoivasuhde: kumppanuussuhde= Potilas voi vaikuttaa tutkimus- ja hoitotoimenpiteisiin itsemääräämisoikeutensa nojalla potilas aktiivinen toimija lääkäri asiantuntija & ehdotusten tekijä (ei jätä vastuuta potilaalle) potilas saa tietoa sairaudesta & hoitovaihtoehdoista; lääkärin esiteltävä kaikki hoitovaihtoehdot hyötyineen & haittoineen; lääkäri perustelee lääketieteellisesti; kaikkiin potilaan vaatimuksiin ei tarvitse suostua myös potilaan oikeus valita hoito joka ei paras (+ kieltäytyminen) yhteisymmärrys Ammattilaisen vuorovaikutustaitoihin kuuluu: kyky rohkaista asiakasta/potilasta ilmaisemaan näkemyksensä tietoisuus asiakkaan/potilaan tiedon tarpeista (ikä & sp & kulttuurinen ja etninen tausta) tiedon tarjoaminen Asiakkaan/potilaan voimavaraistaminen/auttaminen/neuvominen itsenäisessä päätöksenteossa siten, että tämä hallitsee päätöstensä seuraukset TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 43

3. Muuttuva hoito- ja hoivasuhde: Jaettu (hoito)päätöksenteko Miksi hyvä asia? 1 tietoisuus vaihtoehdoista ja riskeistä edistää elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä huolehtiminen itse pikkuvaivoista toimiminen ammattilaisten rinnalla auttaa osallistumaan & tekemään perusteltuja päätöksiä myönteiset vaikutukset (kliiniseen hoito)prosessiin, vaikutusmahdollisuutensa myönteiseksi kokevat ovat hoitoonsa ja hoivaansa tyytyväisempiä asiakkaan hyvinvoinnin/ terveydentilan paraneminen (nopeammin) voi edesauttaa potilas-/asiakasturvallisuutta Ammattilaisten tiedon autonomian menetys; Kansalaisilla mahdollisuus hankkia tietoa sieltä mistä ammattilaisetkin hankkivat (Internet, muualla esim. decision aids) tämän päivän lääketiede ei ole salatiedettä; silti tietokuilu Ratkaisun löytäminen ongelmaan on tärkeämpää asiakkaalle kuin ammattilaiselle (edelliselle kyse hyvinvoinnista/terveydestä, jälkimmäiselle yhdestä asiakkaasta ) TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 44

4. Lopuksi Vastaanotoille tulee entistä tietoisempia kansalaisia Ovatko nettioppineet kansalaiset ammattilaiselle riesa vai helpotus? Miten potilaan pitää suhtautua googlettavaan lääkäriin? HUOM! Krooninen sairaus: ammattilaisten tuki myös jälkikäteen (lisätietolähde) Voimaantunut asiakas ei ole yhtä kuin hankala asiakas?! Pitääkö asiakkaan olla hankala saadakseen (tarvitsemaansa) palvelua? Ammatillinen osaaminen ja arvovalta eivät vaarannu, jos potilaskuluttaja tietää itsekin jotain ja osaa kysyä asiantuntevia lisätietoja Evidence-based medicine/social practices vs. patient centered medicine/clientcentered soc pract?! Hoitohenkilöstö: etiikkaan sitoutuminen, vuorovaikutustaidot TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 45

Kirjallisuutta Satu Salonen (2006). Sairaan hyvä potilas. Duodecim Helena Tuorila (2006). Onnistunut lääkärissäkäynti. Potilaskuluttajan opas. Edita Hanna Toiviainen (2007) https://oa.doria.fi/handle/10024/5707 http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/valvontaohjelmat/sosi aali-_ja_terveydenhuolto TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 46

Kiitos! htoiviainen@gmail.com TerveSOS 8.5.2012 Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 47

Terveys, kansalaiset ja sosiaalinen media TERVE-SOS 2012 Sinikka Torkkola Tutkijatohtori sinikka.torkkola@uta.fi Suomen Akatemian tutkijatohtoriprojekti Terveysviestintä sosiaalisessa mediassa

Terveys, sairaus ja SoMe? Millainen on viestinnän suhde terveyksiin ja sairauksiin Millainen terveydenhuollon ja ammattilaisten suhde (terveys)viestintään Millainen on kansalaisen paikka suhteessa terveyksiin, sairauksiin ja terveydenhuoltoon 17.3.2012 49

Terveys ja sosiaalinen media Terveyksiä ja sairauksia käsittelevä sosiaalinen media on terveyksiä ja sairauksia tuottava yhteiskunnallinen ja kulttuurinen käytäntö Terveyksien ja sairauksien moneus Tauti, tautinen, tauditon (disease) lääketieteellisesti määritelty sairaus tai terveys Potemus, poteva, potematon (illness) terveyden ja sairauden kokemus Terveyden ja sairauden sosiaalinen järjestys (sickness) yhteiskunnallinen ihmisen olemisen tilan määrittely 17.3.2012 50

Kansalaiset SoMessa Tietoa / (vertais)tukea Yleisesti terveydestä / valikoidusta aiheesta Tuttujen / tuntemattomien kanssa kommunukointia, kokemusten vaihtoa, tuen etsintää Colineau, N. & Paris, C. Talking about your health to strangers: understanding the use of online social networks by patients. New Review of Hypermedia and Multimedia, 16: 1-2, 2010 17.3.2012 51

Esimerkkinä Suomi24 Suomen suosituin keskustelusivusto 1,3 miljoonaa kävijää viikossa Yli 3 miljoonaa terveyteen ja sairauteen liittyvää viestiä (2000-2012) 20 000 viestiä päivässä, joista noin 1000 liittyy terveyteen ja sairauteen 17.3.2012 52

Suomi24 puhuu terveyksistä ja sairauksista Konkreettisten avun, neuvojen etsiminen terveysongelmiin Kokemusten vaihto sairauksista ja niiden hoidosta Leimaavat, häpeällisiksi koetut taudit EHKÄ enemmistönä aiheista Keskustelut voivat jatkua vuosia 20.4.2012 Sinikka Torkkola 53

SoMea terveyspalveluihin ja terveyden edistämiseen? Terveyskampanjointiin ehkei tai kenties Terveyskäyttäytymisen ymmärtämiseen Potemuksen ymmärtämiseen Terveydenhuollon toimivuuden luotaamiseen Terveydenhuollon verkkopalvelut: tietoa, neuvontaa vertaistukea, mitä muuta? Terveyden ammattilaisten (verkko)viestintätaidot? SoMe merkitys terveyden ja sairauden sosiaalisessa järjestyksessä, uudelleen määrittelyjä?