SIIRI 2 RAKENTAMISTAPAOHJE

SIIRI 2 RAKENTAMISTAPAOHJE htt://mas.google.fi/ Voit näyttää kaikki ruudulla näkyvät tiedot kartan vieressä olevan "Tulosta"-linkin avulla. Arkkitehdit Frondelius+Keo+Salmenerä Oy 2010 Google - Kuvat 2010 DigitalGlobe, GeoEye - Yhdyskuntalautakunta Kauunginhallitus 15.12.2011 16.01.2012

Siiri 2:n asemakaavan ja rakentamistaaohjeen tilaajana on ollut Hämeenlinnan kauunki. Suunnittelu: Arkkitehdit Frondelius+Keo+Salmenerä Oy Maisemasuunnittelu: Virearc arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit / Soile Heikkinen Rakentamistaaohjeiden lähtökohtana on ollut konsultin laatima asemakaavaluonnos. Suunnittelueriaatteita on kehitetty edelleen vastaamaan mm. asemakaavavassa tehtyjä muutoksia. Havainnekuvat eivät aina ole yhteneväisiä asemakaavan ja ohjeiden kanssa.

SIIRI 2:N ASUNTOALUE Siiri 2:n sijainti Hämeenlinnan kauunkirakenteessa. Matkaa Hämeenlinnan keskustaan on 5 km. 2

SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 4 Asemakaavallisia lähtökohtia 5 Yleiset alueet 6 Kadut ja katujen äätteet Suojelualue Lähivirkistysalueet Piha-alueet 8 Maasto ja korkeussuhteet Puut ja ensaat Maaneitekasvit ja nurmikko Aidat Ajo tonteille Rakennukset ja rakenteet 10 AO-korttelit 10 Julkisivut, -materiaalit ja -värit Räystäskorkeus ja sokkeli Kattomuoto ja materiaali Piharakennukset AR-korttelit 12 Julkisivut, -materiaalit ja -värit Räystäskorkeus ja sokkeli Kattomuoto ja materiaali Talousrakennukset PL-kortteli 14 Liiteet: 1 Värityssuunnitelma 2 AO korttelin havainnekuva 3 AR korttelin havainnekuva 4 Kaavaluonnos 5 Kaavamääräykset 6 Havainnekuva 7 Havainnekuva 8 Palo-osastointi 9 Palo-osastointi 3

HÄMEENLINNA Siiri 2:n rakentamistaaohje YLEISTÄ Rakentamistaaohjeet on tehty helottamaan suunnittelijoiden, rakentajien ja rakennusvalvonnan työtä. Yhteiset ennakolta sovitut tavoitteet noeuttavat rakennussuunnittelua ja rakennusluahakemusten käsittelyä. Rakentamistaaohjeet täydentävät Siirin alueelle tehtyä asemakaavaa. Ohjeet koskevat rakennusten suunnittelua alueella, tonttien aitaamista ja kasvillisuutta sekä antavat yleisiä ohjeita alueen käytölle. Nämä rakentamistaaohjeet on jaettu neljän ääotsikon alle: Yleistä, Yleiset alueet, Pihaalueet sekä Rakennukset ja rakenteet. Lisäksi on laadittu useita selittäviä kuvia ja liitteitä. Rakentamistaaohjeiden tarkoituksena on ohjata rakentamista niin, että Siiri 2:n asemakaava-alueesta muodostuu ilmeeltään viihtyisä ja edustava kokonaisuus. Ohjeilla on yritty siihen, että kaava-alueen tontit rakentuvat riittävän yhtenäisiksi, kuitenkin kaavaalueen kokoon nähden tareeksi vaihteleviksi ja omaleimaisiksi. Kokonaisuudessaan alueesta yritään saamaan uusi yhtenäinen Siiri 2:n alue. Siiri 2:n kaavoitettava alue on suurelta osin voimakkaasti muokattua metsää. Alue koostuu ääosin ohjoiseen ja koilliseen laskevista rinteistä. Alueen keskivaiheilla, luode-kaakko suunnassa sijaitsee tasaisemaa aluetta. Yleisesti metsät ovat uulajeiltaan vaihtelevia talousmetsiä. Metsä jatkuu kaavoitettavan alueen ulkouolelle ja on osa laajaa yhtenäistä metsäaluetta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkain alue on yhtenäinen lehtomaisen kankaan ja lehdon alue kaava-alueen luoteis- ja ohjois-osassa. Tällä metsäalueella täyttyvät metsälain määrittelemän erityisen tärkeän elinymäristön tunnusmerkit. Kaavassa alue onkin jätetty suojelualueeksi. Rinnemaastot ovat moreenia, jota on suurin osa aluetta. Kaksi alueen korkeinta mäkeä on kalliota. Mäkialueiden lieeillä kallio on oletattavasti lähellä intaa. Alavimmat aikat ovat hiesua. Taimikkoa kasvavalta Kurjenesänsuolta ei nimestään huolimatta löytynyt maaeräkairausten yhteydessä turvetta. Silttiä on siellä noin kahden metrin syvyyteen, jonka jälkeen on tiivis moreenikerros. Alueen eteläosassa on lisäksi useita siirtolohkareita, jotka on kaavassa yritty jättämään rakennettujen alueiden ulkouolelle. Suunnittelualueella ei ole rakennuskulttuurillisia arvoja. Kuitenkin suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Ruununmylly, joka on toiminut Kuninkaanmyllynä 1500-luvulla. Nykyinen kaksikerroksinen tiilirakennus on vuodelta 1867. Mylly on tärkeässä asemassa sijaitessaan kauunginosan sisääntuloalueella. Suunnittelualueen ulkouolelle jäävät myös Siirin uinen äärakennus sekä Vanha Ylinen Viiurintie. Tiedossa ei ole muinaismuistoja kaavoitettavalta alueelta. 4

Asemakaavallisia lähtökohtia Alue liittyy liikenteellisesti Siirinkatuun, joka jatkuu kaava-alueen ohjoislaidassa. Alueen läi kulkeva kokoojakatu Kurjenesänkatu yhdistyy ohjoisessa Siirinkatuun. Kaava-alueeseen kuuluu myös Siirinkadun ohjoisuolella ieni katualueen ätkä Kurjenesänkadun kohdalla. Tämän katualueen on tulevaisuudessa määrä liittyä alueen ohjoisuolella sijaitsevaan Siirinkujaan. Etelääässä kokoojakatu louu kaava-alueen rajaan, jossa se liittyy kaava-alueen itäuolelle tulevaisuudessa rakentuvalle ääkadulle. Alue jakaantuu neljään kehämäiseen korttelialueeseen. Korttelialueiden muoto on maastonmuotojen ohjailemaa ja ääosin tontit rajautuvat uistoalueisiin. Rakennukset on sijoitettu nauhamaisesti kehiin, jotta korttelit hahmoittuisivat selkeinä ja yhtenäisinä kokoojakadun ja ymäröivän uiston suuntaan. Energiaa säästävät ratkaisut ja ymäristöystävälliset lämmitysmuodot on otettava huomioon rakennusten suunnittelussa. 5

YLEISET ALUEET Kadut Kaava-alueen kokoojakatu Kurjenesänkatu kulkee alueen läi ohjoisesta Siirinkadulta etelään ja kaartaa alueen itäuolella tulevaisuudessa kulkevalle ääkadulle. Katualueen leveys on 20 metriä. Katualueen toiseen laitaan on kaavassa merkitty istutettava uurivi. Tarkoituksena on, että katualueelle rakennetaan yksi ajorata, jonka toisella uolella on nurmiintainen uistokaista uuistutuksin sekä kevyen liikenteen väylä. dassa. Ajonoeudet näillä kaduilla ovat hyvin alhaiset ja tarvittaessa ajonoeuksia rajoitetaan hidastein. kadunääteaiheet, jotka tuovat viihtyisyyttä ja monikäyttoisyyttä katualueeseen. Alueille istutetaan uita ja maastoa muotoillaan jäsentämään tilaa. Mikäli aikalla on olemassa Pohjoisen korttelin korttelikadun, Aamu-us- olevaa uustoa, sitä mahdollisuuksien muvankujan, katualueen leveys on 12,5 metriä. kaan hyödynnetään. Siiri II:n alueelle omaleikatualueen toiseen laitaan tulee ysäköintiä. maista siirtolohkaremaailmaa voidaan tuoda esiin ääteaiheissa siirtämällä ajoväylien alle jäävät siirtolohkareet osaksi ääteaiheiden Katujen äätteet sommitelmia. Myös muita kookkaita kiviä voiosassa asuinkortteleihin johtavista kaduista daan käyttää. Vaaamuotoisen istutussaakatu muodostaa äättyessään lenkin (Lou- rekkeen aikaan saamaan leveämään kanatuulenkaarre Etelätuulenkarre, Suvituu- dunosaan sijoitetaan vierasysäköintiä varlenkaarre, Maatuulenkaarre ja Sudenkoren- ten ysäköintiaikkoja. Vaihteleva katutila lenonkuja). Lenkkien sisälle jää istutettavat vennyksineen ja viheraiheineen mahdollistaa katutilan käytön myös asukkaiden oleskeluun ja toimintaan. Uudet uuistutukset Mahdolliset olemassa olevat uut säilytetään Kurjenesänkatu Kurjenesänkadulta haarautuvat korttelikadut (Aamu-usvankuja, Lounatuulenkaarre, Suvituulenkaarre ja Heinäsirkankuja) ovat alkuäästään 15 metriä leveät. Tarkoituksena on, että katualueen toiseen laitaan tulee reunakivellä erotettu kevyen liikenteen väylä. Louosaltaan nämä kadut sekä lout korttelikaduista ovat 10,5 metriä leveät ja niille ei rakenneta kevyen liikenteen väylää. Kevyen liikenteen on tarkoitus kulkea ajoradan lai- Nurmikko Vierasysäköinti Maaneitekasvi Siirtolohkare / suuret kivet Esimerkki kadunäätteen käsittelystä 6 Suojelualue Kaavassa on osoitettu suojeltavaksi lehdon ja lehtomaisen kankaan alue (Kastesammaleenuisto). Alueen valtauulaji on kuusi. Luontoselvityksen (Siiri II Luontoselvitys 2008) mukaan alue on luontoarvoiltaan huomionarvoinen kokonaisuus. Lehto ei ole tällä hetkellä erityisen edustava, olosuhteiden ysyessä suotuisina, sillä on mahdollisuus kehittyä metsälaissa mainitun erityisesti suojeltavan elinymäristön kaltaiseksi. Alueella tullaan tekemään joitain välttämättömiä esim. turvallisuuteen liittyviä metsänhoidollisia toimeniteitä. Kuitenkin sen merkitys osana ekologista käytävää säilytetään ja lehtomaista elinymäristöä yritään kehittämään. Lehtoalueen vesitasaainon säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota koko alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Itse lehtoalueella uistoreitin yhteys linjataan lehtorinteen ala-

reunaan, alueen ohjoisosaan, ettei se atoa rinteestä valuvia sadevesiä. Alueelta löytyi liito-oravaselvityksen yhteydessä vuoden 2009 keväällä ylivuotisia merkkejä liito-oravasta ja aluetta suositellaan selvityksen mukaan käsittelemään kuten varmasti asuttua liito-oravareviiriä. Luontoselvityksen yhteydessä (Siiri II Luontoselvitys 2008) arvioitiin alueen arvoa myös leakoille. Sen mukaan lehto ja lehtomainen kangas voisivat olla soivaa saalistusymäristöä Haukkovaaran (2002) Ruununmyllyllä havaitsemalle uhanalaiselle ja erityisesti suojeltavalle risisiialle. Lähivirkistysalueet Kaava-alueen kortteleita ymäröivät virkistysalueet. Osa alueen läi kulkevista virkistysalueista toimii myös ekologisina käytävinä ymäristön nisäkkäille ja linnuille. Alueen uistot alvelevat alueen asukkaita lähimetsinä sekä ulkoilu- ja virkistysmetsinä. Niitä hoidetaan ainottaen metsän virkistys-, turvallisuus-, maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Hoitotoimilla tuetaan luontaisen kaltaisen kasvillisuuden kehittymisen mahdollisuuksia. Olemassa olevaa kasvillisuutta säilytetään mahdollisimman aljon. Viheralueet ovat suurelta osin aikkoissa, jotka ovat rakentamiselle huonosti soveltuvia, kuten kallioiset laet ja jyrkät rinteet. Suojeltava lehtoalue (Kastesammaleen-uisto) sekä sen itäuolella sijaitseva lähivirkistysalue, Kastehelmenuisto, muodostavat alueen läi kulkevan ekologisen käytävän. Kastehelmenuisto idetään mahdollisimman luonnonmukaisena ja uustoa säilytetään. Liito-oravat voivat käyttää uistoa reittinä liikkuessaan alueelta toiselle. Ekologisen käytävän tulee olla riittävän leveä ja korkeauustoinen, jotta oravat ääsevät liikkumaan sitä itkin turvallisesti. Myös leakot tarvitsevat uukujanteita, joita itkin varsinkin siialajit voivat siirtyä metsäalueelta toiselle. Korttelien keskelle jäävät vihersaarekkeet toimivat rauhallisina oleskelu- ja ulkoilualueina sekä läikulkureitteinä. Vihersaarekkeissa käytetään kunkin aikan ominaisiirteitä hyödyksi. Eteläisimmän vihersaarekkeen teemoissa ja tarkemmassa suunnittelussa hyödynnetään alueella sijaitsevia siirtolohkareita. Itäisin vihersaareke on mäenlaki, joka jo sinällään muodostaa selkeän omaleimaisen aikan. Lähivirkistysalueille osoitetut kevyen liikenteen verkostot ovat ohjeellisia. Virkistysalueet ovat osa laajemaa Siirin alueen viheralueverkostoa, joka muodostuu tulevan asuinrakentamisen myötä. Alueelle rakennettavat sadevesiutket uretaan Kurjenesänkadun itäuolelle rakennettavaan avo-ojaan / viherainanteeseen. Hulevesiä ohjataan Kurjenesänkadun viertä itkin Siirinkadun ohjoisuolelle, josta ne ohjataan Ruununmyllynjokeen. Tänne on mahdollista rakentaa myös hulevesien keräys- ja viivytysallas. 7

PIHA-ALUEET Tonteilta on esitettävä ihasuunnitelma. Maasto ja korkeussuhteet Olemassa olevaa maastoa säilytetään mahdollisimman aljon. Pihojen voimakasta engertämistä tulee välttää. Rakennukset on sovitettava maastoon siten, että ihan korkeussuhteet säilyvät ja tontti liittyy luontevasti ymäröivään maastoon ja viereisiin tontteihin. Tontit rajataan ensasaidantein tontin ja lähivirkistysalueen rajalla. Vihersaarekkeen ja tontin rajalla ei selkeää rajausta. Vaaamuotoisia ensasryhmiä ja uita. Suositeltava eriaateleikkaus tilanteesta, jossa tontille tulee täyttöä, esim. Heinäsirkankujan ääty. Puut Olemassa olevaa uustoa säilytetään ja hyödynnetään ihan kasvillisuuden ilmeen luomisessa. Mahdolliset lisäuuistutukset valitaan lajeiltaan siten, että ne soivat jo olemassa oleviin ja täydentävät niitä. Puut valitaan kasvuaikan erusteella kuhunkin kasvuaikkaan soveltuvista lajeista. Alueen on yleisilmeeltään tarkoitus olla uustoinen, luonnonläheinen metsäasuinalue. Pensaat ja ensasaidat Tontit rajataan ensasaidantein tontin ja lähivirkistysalueen rajalla aitsi, korttelien sisäis8

ten vihersaarekkeiden rajalla, missä selvää rajausta ei käytetä. Näissä kohdin ihan ja vihersaarekkeen kasvillisuus lomitetaan toisiinsa luontevasti, ja tässä voidaan käyttää mm. ensaita vaaamuotoisiin ryhmiin istutettuina. Muutoin ihakasvillisuutta rikastetaan ensasistutuksin aikkaan soivilla lajeilla. Pensaista tehdään luontevia ryhmiä. Lisäksi voidaan käyttää marjaensaita. Puut ja ensaat on istutettava vähintään 60 cm tontin rajan sisäuolelle. Maaneitekasvillisuus ja nurmikko Tonteilla säilytetään mahdollisuuksien mukaan aikalla olevaa ohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuutta. Etenkin korttelin sisäisten vihersaarekkeiden rajalla olemassa olevaa kasvillisuutta on suotavaa säilyttää ja käyttää hyväksi ihan liittämiseen luonnonmukaiseen virkistysalueeseen. Olemassa olevaa kenttäkerroksen kasvillisuutta voidaan täydentää soivilla maaneitekasveilla. Nurmikon osuus yritään minimoimaan ja sitä käytetään vain aktiivisen toiminnan alueilla ja kulutukselle alttiilla aikoilla. 75 x 75 Avoin ystylauta-aita 1:20 75 x 75 75 x 22 100 x 38 max 100 75 x 22 100 x 22 100 x 38 saa olla enintään 1 m korkea. Aita on oltava matalami 5 m x 5 m ituisella matkalla mitattuna tontin rajojen kuvitteellisesta leikkausisteestä risteysalueella. Aidat yhdessä iharakennusten kanssa maalataan yhtenäisellä sävyllä liitteenä olevan väritysohjeen mukaisesti. Tontti on mahdollista rajata myös legi-tyyisellä verkkoaidalla. Verkkoaidan yhteyteen on istutettava ensasaita. Jäteastiat sijoitetaan vähintään 2 m naaurin rajasta. Ajo tonteille Tonttiliittymä voi sijaita vaaasti tontin kadunuoleisella rajalla lukuunottamatta muutamia kohtia, joissa liittymän teko on kielletty liikenteellisistä syistä. Tonttiliittymän ja ajoväylän maksimi leveys on 5 metriä. Kuitenkin 5 metrin ylitys leveydessä sallitaan, jos tontin toimivuus sen vaatii. Ajoväylän innoite on vaaasti valittavissa. Rakenteelliset aidat Hulevedet AO-kortteleissa tontit aidataan sekä kadun uolelta että tonttien väliltä. Kaeiden uistokäytävien kohdalla voidaan vaihtoehtoisesti käyttää rakennettua tai istutettua aitaa näkösuojana. Rakennus voi toimia näkösuojan osana. AR-kortteleissa aidataan vain kadun uoleiset rajat. Aitojen itää olla 1200-1400 mm korkeat, uurakenteiset ystylauta- tai rima-aidat. Liikenteellisen näkemäesteen välttämiseksi risteysten viisteiden kohdalla aita Uminainen ystylauta-aita 1:20 9 max 100 Tontille tulevia hulevesiä voidaan hidastaa ja imeyttää omalla kiinteistöllä. Siellä missä se on mahdollista tontin intavesiä voidaan ohjata myös uistoon. Muutoin hule- ja kuivatusvedet ohjataan katualueelle rakennettaviin sadevesiviemäreihin. Pintavesien oisjohtamisesta ei saa aiheutua haittaa naaurikiinteistöille.

RAKENNUKSET JA RAKENTEET Rakennukset ja rakenteet osio on jaettu kolmeen osaan. AO-korttelit, AR-korttelit ja PLkortteli. Jokaista käsitellään erikseen alaotsikoiden avulla. AO-korttelit Asemakaava määrää rakennukset sijoitettavaksi rakennusalalle. Useilla tonteilla rakennusaloja on kaksi, joissa kummassakin on määrätty omat rakennusoikeutensa. Isomi rakennusala on tarkoitettu asuinrakennukselle ja ienemi talousrakennukselle. Asemakaava sallii kuitenkin ienemmän rakennusalan käyttämisen myös esim. asumiseen tai ihasaunaksi. Autokatoksen voi tällöin sijoittaa äärakennuksen rakennusalalle. Jäljemänä on esitetty esimerkkejä rakennusalojen käytölle. Lisäksi tonteille on lua tehdä 10 k-m2 suuruinen kevytrakenteinen talousrakennus esim. olttouiden säilytykseen. Tämän rakennuksen etäisyys naauritontin rakennusalan rajasta itää olla vähintään 4 metriä tontin rajasta sekä uiston uoleisesta rajasta vähintään 2 metriä. Naauritonteilla sijaitsevat isommat rakennusalat sijaitsevat vähintään 8 metrin etäisyydellä toisistaan. Samalla tontilla tai naauritonteilla sijaitsevat ienemmät rakennusalat voivat sijaita lähemänä. Tällöin tulee huomioida alomääräysten ja maankäyttö- ja rakennuslain antamat rajoitukset rakennusmateriaaleihin ja ikkunoiden sijoitukseen nähden. Liite 8 ja 9. rakennusalalle siten, että yksityinen ihaalue jää mahdollisimman suureksi. Asemakaavaan liittyvässä havainnekuvassa, liitteessä 6 on esitetty asemakaavan mukainen suositeltava sijoitusaikka rakennusalalla. Tyyillinen korttelirakenne on lisäksi havainnollistettu liitteessä 2. Asemakaavassa on määrätty rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä sekä kerrosluku. Joillekin suuremmille maisemallisesti merkittäville rakennusaloille on merkitty myös rakennuksen harjansuunta. Useilla rakennusaloilla on määrätty nuolella rakennusalan raja, johon rakennus on rakennettava kiinni. Määräys on laitettu kaavaan, jotta haluttu yhtenäinen alueelle tunnusomainen korttelirakenne hahmottuisi. Nuolimerkinnän ollessa kadun uolella, on äärakennuksen julkisivusta rakennettava vähintään uolet kiinni rakennusalan reunaan. Kun nuolimerkintä on uiston uoleisella rakennusalan rajalla, riittää että rajaan kiinni rakennetaan esim. kuisti tai erkkeri. Läheisten suuremien teiden vuoksi on joillain ohjoisilla ja itäisillä rakennusaloilla annettu julkisivuihin desibelimääräys. Asemakaavakartta on esitetty liitteessä 4. Rakennuksissa tulee olla tekninen tila. Julkisivuverhous, -materiaalit ja -värit Koko kaava-alueella seinien julkisivumateriaaleiksi esitetään käytettäväksi uuta, sileää raausta tai tiiltä. Kaava-alueen ohjeellinen värisuunnitelma on esitetty liitteessä 1. Ulkoverhouksen on oltava yhtenäinen. Laudoitussuunta ja verhouslauta tulee olla julkisivuissa aina sama, eikä julkisivun laudoitusta saa jakaa listoilla erillisiin ienemiin osiin. Tiilen jäädessä näkyviin, saumojen on oltava samanvärisiä tiilen kanssa. Mahdollisen raauksen tulisi olla eittävä ja innaltaan sileä tai kevyesti harjattu. Nurkka- ja vuorilautojen itää olla ensisijaisesti samaa väriä seinien kanssa. Räystäskorkeus ja sokkeli Rakennusaloilla joissa kerrosluku on määrätty kahteen, saa keskimääräinen räystäskorkeus olla enintään 7 metriä. Rakennusaloilla, joilla kerrosluku on määrätty yhteen, itää asuinrakennusten keskimääräisen räystäskorkeuden olla vähintään 4 metriä. Asuinrakennukset on yrittävä sijoittamaan Korttelinäkymä 10 Julkisivuverhous tulee viedä mahdollisim-

man alas. Sokkelin näkyvän korkeuden tulee kuitenkin olla vähintään 30 cm. Kattomuoto ja materiaali Rakennuksiin suositellaan selkeää yhtenäistä harjakattoa. Harjakatto voi olla myös eäkeskeinen. Kaearunkoisissa (alle 6m) rakennuksissa voidaan käyttää myös yksilaeista ulettikattoa. Asemakaavassa määriteltyä rakennuksen harjan suuntaa tulee noudattaa. Korttelin sisäosassa I kerroksisten rakennusten kattomuoto voi olla uletti- tai harjakatto tai näiden yhdistelmä. Vesikaton kattokaltevuus voi vaihdella välillä 1:1,5 1:4. Katemateriaalina voi olla rofiilitiili, betonitiili, saumaelti tai huoa. Väriltään katto voi olla tiilenunainen, unainen tai ruskea. Tiilikattoa jäljitteleviä rofiilikatteita ei sallita. Räystäiden väreissä suositellaan käytettävän samaa väriä rakennuksen julkisivujen kanssa. Piharakennukset ja talousrakennukset tai asunnon siiiosa luo iha-alueelle suojaa ja yksityisyyttä sekä mahdollistaa erilaisten asuintareiden joustavaa toteuttamista tarvittaessa vaiheittain. Piha- ja talousrakennuksen julkisivujen materiaali voi olla sama kuin asuinrakennuksessa tai uuverhous. Kattomuotona tulee olla harja- tai ulettikatto. Räystäät tulee toteuttaa keveinä avoräystäinä. Piharakennuksen sijoittuessa 8 m lähemmäksi viereisen tontin rakennusalaa, tulee alo-osastointi tehdä aina iharakennukseen siten, ettei viereisen tontin rakennukselle aiheudu osastointivelvoitetta. Palo-osastoinnin eriaatteita on esitetty liitteessä 8 ja 9. Rakennusjärjestyksen mukainen talousrakennuksen rakennusoikeus ei ole alueella voimassa. Asemakaava saallii kuitenkin rakennusalan ulkouolelle sijoitettavaksi 10 k-m 2 suuruisen kylmän talousrakennuksen. Polttouiden säilytyksestä on oltava suunnitelma. autotalli/ katos Tonttien rakennusala on usein jaettu kahteen osaan, mutta rakennusalojen käyttötarkoitusta ei ole erikseen merkitty. Rakennusalan ienemmälle osalle sijoittuvaa rakennusta kutsutaan tässä iharakennukseksi. Piharakennukselle saa sijoittaa tareen mukaan esimerkiksi ihasaunan, sivuasunton, autotallin tai vaikkaa askartelutilan. Tarkoituksena on moniuolistaa iharakennusten käyttöä alueella. Erillinen ienemi rakennus Esimerkkejä iharakennuksen toteutustavoiksi 11 sivuas. autokatos asuinsiii autotalli autotalli ihasauna

AR-korttelit AR-korttelit sijoittuvat alueen ohjoislaitaan. Rakennukset toimivat alueen orttina saavuttaessa Siirinkadulta ja samalla ne tarjoavat alueelle suojaa liikenteen melulta. Korttelien rakennukset voivat olla ari- tai rivitaloja. Rakennusalat ovat itkiä ja kaavan mukaan Siirinkadun ja itäisen ääkadun uoleisilla sivuilla rakennukset ja aidat on kytkettävä toisiinsa kiinni. Rakenteet on tehtävä kiinni myös naauritontin rakenteisiin. Kytkennän tarkoitus on estää Siirintien ja valtatie 10 melun tunkeutuminen asuikorttelin sisäosiin. Tiemelun vuoksi rakennusten julkisivuille on myös asetettu ääneneristävyysvaatimus. Toiminnallisesti korttelit on suunniteltu siten, että ysäköinti ja asuntojen sisäänkäynnit taahtuvat ohjoissivulta ja yksityisihat sijoittuvat suojaiselle etelän uolelle. Pysäköinti on keskitettyä, mutta suuria yhtenäisiä kenttiä ei saa tehdä. Puolet autoaikoista on sijoitettava katoksiin ja ysäköintialue on jaettava osiin esimerkiksi istutuksin. Korttelirakenne on havainnollistettu liitteessä 3. Asemakaavaan liittyvässä havainnekuvassa (liite 6) on esitetty asemakaavan mukainen suositeltava sijoitusaikka rakennusalalla. Havainnekuvat ovat viitteellisiä, eivätkä täysin vastaa esim. asemakaavassa osoitettua tonttijakoa. Julkisivuverhous, -materiaalit, -värit ja sokkeli Kuten koko kaava-alueella seinien julkisivumateriaaleiksi esitetään käytettäväksi ensisijaisesti uuta, sileää raausta tai tiiltä. Kaava-alueen värisuunnitelma on esitetty liitteessä 1. Ulkoverhouksen on oltava yhtenäinen. Laudoitussuunta ja verhouslauta tulee olla julkisivuissa aina sama, eikä julkisivun laudoitusta saa jakaa listoilla erillisiin ienemiin osiin. Mahdollisen raauksen tulee olla eittävä ja innaltaan sileä tai kevyesti harjattu. Tiilijulkisivujen raaus voi olla myös yksikerrosraausta eli slammausta. Tiilen jäädessä näkyviin, saumojen on oltava samanvärisiä tiilen kanssa. Nurkka- ja vuorilautojen itää olla samaa väriä seinien kanssa. Tonteilla kerrosluku on määrätty kahteen. Rakennuksia liittävät väliosat tulee toteuttaa äämassaa matalamina. Julkisivuverhous tulee viedä mahdollisimman alas, sokkelin näkyvän korkeuden tulee kuitenkin olla vähintään 30 cm. Kattomuoto ja kaltevuus, harjansuunta, katemateriaali ja väri Rakennusten kattomuoto on eäkeskeinen harjakatto. Pohjoisen uolelle suositellaan jyrkkää laetta jonka kaltevuus voi vaihdella 12 välillä 2:1-1:1. Muilta osin kattokaltevuus voi vaihdella välillä 1:1,5 1:5. Tätä loivemia kattokaltevuuksia tulisi välttää. Katemateriaalina tulee olla rofiilitiili, betonitiili tai saumaelti. Väriltään katto voi olla tiilenunainen, unainen tai ruskea. Asemakaavassa on määrättyy harjan suuta. Kattomuodon tulee olla selkeä, eikä ristikkäisharjaa tule käyttää. Väestönsuoja AR-tonteilla on väestönsuojan rakentamisvelvoite, kun kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä. Talousrakennukset, autotallit ja -katokset Tonteilla on merkitty erilliset ysäköintiaikat. Pysäköimisaikoille saa rakentaa autosuojia tai -katoksia. AR-kortteleiden autoaikoista vähintään uolet on oltava katoksissa tai talleissa. Suuremmilla tonteilla ysäköintiin varattu alue on jätetty melko suureksi. Tarkoitus kuitenkin on, että ysäköintialuetta jäsennetään ja tiivistetään ienemmiksi saarekkeiksi, joiden välit jätetään istutuksille ja uille. Kaavassa ei ole erikseen määrätty aikkaa jätekatoksille. Katokset suositetaan sijoitettavaksi autokatosten yhteyteen. Autotallien ja -katosten seinämateriaali voi olla sama kuin asuinrakennuksessa tai vaihtoehtoisesti uuaneli.

Kattomuotona voi olla harja- tai ulettikatto. Talousrakennuksen kattokaltevuus voi oiketa äärakennuksen kattokaltevuudesta. 93 35 dba BA 35 d 93 900 40 6 5 35 dba P yksityisihat le leikki yksityisihat P AR leikki 3000 II 1 Esimerkki kytketyistä aritaloista läntisessä AR korttelissa 13 Esimerkki kytketyistä rivitaloista itäisessä AR korttelissa BA 70 0 40 6 5 35 d I I BA 70 0 240 I le I 35 d 240 3900 II 1100 900 le AR 93 35 dba BA 35 d AR 3900 II 1100

PL-kortteli Kaavassa PL-kortteli on jätetty tarkoituksella mahdollisimman vaaaksi, eikä sitä ole liiemmin rajoitettu määräyksillä. Tarkoituksena on ollut ohjata korttelin suunnittelua ainoastaan ysäköintiaikan ohjeellisella alueella. Korttelin viitteellinen esimerkki on esitetty kaavan havainnekuvassa. Helsinki 3.1.2011 Arkkitehdit Frondelius+Keo+Salmenerä Oy Kesäheinänkatu Kesäneidonkuja Suviyönkuja sammaleenuisto 14

Katot, unaista tai ruskeaa tiiltä, saumaeltiä tai huoaa Aidat ja iharakennukset Asuinrakennusten ääasialliset julkisivuvärit Aidat ja iharakennukset Asuinrakennusten ääasialliset julkisivuvärit Aidat ja iharakennukset Asuinrakennusten ääasialliset julkisivuvärit Värisuunnitelma, esimerkkejä LIITE 1

1 Poltettua unaista savikattotiiltä, ruskeaa betonikattotiiltä tai unaruskeaa eltiä 2 0405 Harmaa 3 Uulan keittomaali sävy KM 42 Falununainen, 330x Vihertävä, 368x Valkoinen, 301x Keltaokra 1 Poltettua unaista savikattotiiltä, ruskeaa betonikattotiiltä tai unaruskeaa eltiä 2 368x Valkoinen 3 Uulan keittomaali sävy KM 42 Falununainen, 359x Vaaleanharmaa, 301x Keltaokra, 355x Tummanharmaa 1 Katto 2 Aidat, iharakennukset, räystään alainnat 3 Asuinrakennuksen julkisivut 1 Poltettua unaista savikattotiiltä, ruskeaa betonikattotiiltä, tai unaruskeaa eltiä 2 Uulan keittomaali sävy KM 42 Falununainen 3 300x Ruskea, 330x Vihertävä, 324x Kerma, 355x Tummanharmaa

AO-KORTTELIT LIITE 2 Korttelin ulkokehällä rakennukset ovat 2 kerroksisia ja harjakattoisia, harja voi olla eäkeskeinen, rakennuksen muodon tulee olla selkeä. Rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan reunaan väh. 1/2 rakennuksen ituudelta. Tonttiliittymä voi sijaita vaaasti. Liikennejärjestelyiden salliessa tonttiliittymän maksimi leveys on 5 metriä. Lisärakennusalalle saa rakentaa 1 kerroksisen rakennuksen, jossa voi olla uletti- tai harjakatto. Rakennuksen käyttö on vaaasti valittavissa: autokatos tai -talli, sivuasunto, ihasauna, yms. Vihersaarekkeen ja tontin rajalla ei selkeää rajausta. Vaaamuotoisia ensasryhmiä ja uita tontin uolelle istutettuna. Korttelin sisäosissa I-kerroksisten rakennusten rak.aloilla rakennusten muoto ja kattomuoto on vaaami. Valittavissa on uletti- tai harjakatto tai näiden yhdistelmä. Vihersaareke Rakennusten julkisivut ovat uuta, raausta tai tiiltä. Julkisivujen väri määräytyy värisuunnitelman mukaan. Tonttien välillä ja kadun vieressä uuaita on ystylaudoitusta tai rimaa. Aidan korkeus on 1200-1400. Aitojen itää olla huolella erustetut. Väri määräytyy värisuunnitelman mukaan. Tontti voidaan rajata myös legi-tyyisellä verkkoaidalla. Verkkoaidan yhteyteen on istutettava ensasaita. Rakennusten katto on savikattotiiltä, betonikattotiiltä, saumaeltiä tai huoaa. Väriltään katto voi olla tiilenunainen, unainen tai ruskea. Piharakennusten ääasiallinen julkisivuväri määräytyy värisuunnitelman mukaan. Tontit rajataan ensasaidantein tontin ja lähivirkistysalueen rajalla.

AR-KORTTELIT LIITE 3 Tonttien kadun viereisen sivun uuaita on ystylaudoitusta tai rimaa. Aidan korkeus 1200-1400. Aitojen väri määräytyy värisuunnitelman mukaan. Rakennukset ovat 2 kerroksisia ja harjakattoisia, harjan tulee olla eäkeskeinen. Rakennuksen muodon itää olla selkeä. Rakennusten julkisivut ovat uuta, raausta tai tiiltä. Julkisivuväritys on valittavissa värisuunnitelman mukaan. Rakennukset ja aidat on rakennettava keskenään yhteen niin, että ne suojaavat iha-alueita melulta. Määräys koskee myös naaurien välisiä rakenteita. Pysäköintiin tarkoitetuille rakennusaloille rakennetaan autotallit tai katokset vähintään uolelle autoaikoista. Pysäköintialueet jaetaan istutuskaistoin ja uuistutuksin. Piharakennusten ääasiallisen julkisivuväri määräytyy värisuunnitelman mukaan. Leikkialueet rakennetaan suojaisiksi leikkiaikoiksi. Rakennusten katto on rofiilitiiltä, betonitiiltä tai saumaeltiä, väriltään unaista, unaruskeaa tai ruskeaa. Tontit rajataan ensasaidantein tontin ja lähivirkistysalueen rajalla. Tonttiliittymien sijainnit on määritelty melko tarkkaan liittymäkielloilla. Liittymän maksimi leveys 5 metriä.

Asemakaavakartta LIITE 4

Asemakaavamääräykset LIITE 5

Maatuulenkatu Heinäsirkankatu Kesäheinänkatu Kesäneidonkuja Suviyönkuja Kastesammaleenuisto Lounatuulenkatu Kurjenesäntie Suvituulenkatu Aamukasteenuisto Kulmakivenuisto Etelätuulenkatu Lounatuulenkatu Suvituulenkatu Kasteisaranuisto Kastehelmenuisto Leäkertunkatu Leäkertunkatu Sudenkorennonkatu Kovakuoriaisenkuja Havainnekuva LIITE 6

Havainnekuva LIITE 7

LIITE 8

LIITE 9