Miten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelulla vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin? Rakennusfoorumi,Rakennustieto, 2.10.2007 Erikoistutkija, DI Irmeli Wahlgren VTT irmeli.wahlgren@vtt.fi Ilmastonmuutos Suomessa Ilman keskilämpötila nousee 4 astetta 100 vuoden kuluessa Muutoksia lumipeitteen ja meren jääpeitteen kestoajoissa ja meriveden lämpötiloissa Suuret sademäärän muutokset Ääri ilmiöiden kuten myrskyjen, rankkasateiden ja pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen todennäköisyys kasvaa Alueiden käyttöön vaikuttavat olosuhteet muuttuvat Yhdyskuntarakenne vaikuttaa ilmastonmuutokseen 2 1
Ilmastonmuutoksen haasteet Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin, että sen tuottamisen ja käytön eri prosesseista ja niiden edellyttämästä liikenteestä aiheutuisi välittömästi ja välillisesti mahdollisimman vähän ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonekaasupäästöjä, ja toisaalta niin, että ilmastonmuutoksesta aiheutuisi yhdyskuntarakenteelle ja sen puitteissa tapahtuville toiminnoille ja ihmisille sekä luonnonympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ja että sen hyödylliset vaikutukset voitaisiin hyödyntää. 3 Alueiden käytön suunnittelu Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan alueiden käytön suunnittelulla Maankäyttö ja rakennuslaki ja asetus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (valtioneuvosto) Maakuntakaava (maakunnan liitto) Yleiskaava (kunta) kuntien yhteinen osayleiskaava Asemakaava (kunta) Lisäksi kunnan kaavoituskatsaukset ja kehityskeskustelut alueellisen ympäristökeskuksen kanssa Rakennusjärjestys (kunta) 4 2
Yhdyskuntarakenne hajautuu kasvihuonekaasupäästöt kasvavat Toimintojen väliset etäisyydet kasvavat Liikenne lisääntyy Henkilöauton käyttö lisääntyy Liikenne ja yhdyskuntateknisten verkostojen määrä kasvaa Kaukolämmityksen hyödyntämismahdollisuudet heikkenevät 5 ASUNTOALUEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 50 VUODEN AIKANA KERROSNELIÖMETRIÄ KOHDEN 7000 6000 5000 CO2 ekv. kg/kerros m2 4000 3000 Liikenne Käyttö Tuotanto 2000 1000 0 Ekolehtilä, Uusikaupunki Copyright Irmeli Wahlgren Pellesmäki, Kuopio Puutosmäki, Vehmersalmi Vuonislahti, Lieksa Ravirata, Sodankylä ALUEET Hirssaari, Kotka Tiivis pientaloalue Väljä pientaloalue Seka alue Tiivis kerrostaloalue 6 3
kasvaa vähenee Edullinen asuntoalue on sellainen, joka sijaitsee edullisesti yhdyskuntarakenteessa jossa pärjää ilman henkilöautoa, kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennevälineillä joka on rakennettu suhteellisen tehokkaasti joka hyödyntää kaukolämpöä tai uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia talokohtaisia lämmitysratkaisuja ja jossa on käytetty energiaa säästäviä rakenneratkaisuja ja ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja. Alue on asuinympäristönä viihtyisä ja siellä on erilaisia taloja ja asuntoja, jotta ihmiset voivat asua samalla alueella elämänsä eri vaiheissa. Haja asutusalueilla keskeiseksi muodostuvat liikennetarve ja siihen liittyvät tavat. 7 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot Kerrosalan kasvu perusmallissa verrattuna nykytilanteeseen 500 000 250 000 50 000 Kerrosala verrattuna perusmalliin kasvaa 500 000 250 000 50 000 vähenee 500 000 250 000 50 000 Kerrosala verrattuna perusmalliin 500 000 250 000 50 000 500 000 250 000 50 000 Perusmalli verrattuna nykytilanteeseen. Kasvusta osa aiheutuu asumisväljyyden kasvusta ja ruokakuntien muutoksista, osa väestönkasvusta. Tiivistetty rakenne verrattuna perusmalliin. Kasvua keskeisille alueille ja radanvarteen. Hajautunut rakenne verrattuna perusmalliin. Kasvu reuna alueille. (Lähde: Harmaajärvi & Huhdanmäki, Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutus hiilidioksidipäästöihin 1999) 8 4
Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot PÄÄKAUPUNKISEUDUN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT MUUTTUVA RAKENNE 800 700 600 CO2 päästöt (1000 t/a) 500 400 300 Liikenne Asuinrakennusten lämmitys 200 100 0 Perusmalli Tiivistetty rakenne Hajautunut rakenne MAANKÄYTTÖMALLIT VTT/YKI 1999 (Lähde: Harmaajärvi & Huhdanmäki, Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutus hiilidioksidipäästöihin 1999) 9 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot Tiivis rakenne hajautunutta selvästi parempi Hajautuminen lisäisi päästöjä jopa 50 % Lisätiivistäminen vähentäisi vielä 20 % Rakennusten energiankäyttö: Kaukolämmityksen osuus suuri Liikenne: Etäisyydet pienemmät Joukkoliikennepainotteinen liikennejärjestelmä Pienempi liikennesuorite Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus suurempi 10 5
Yhdyskuntarakenne hajautuu. Rakennetun alueen pinta ala kasvaa koko Suomessa 26 % vuosina 1999 2010, kun väestömäärä kasvaa 2 % ja asuinja palvelukerrosala 16 %. Lisäksi rakennetun alueen ulkopuolelle sijoittuu 6 % asuinrakennuksista, 0,1 % toimitiloista ja yli puolet lomarakennuksista. Yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin seudulla vuosina 1989 1998 kuvattuna rakennetun alueen laajenemisena. Kuvassa eivät näy rakennetun alueen ulkopuolella sijaitsevat rakennukset. Yhdyskuntarakenteen kehitys on ollut hajautuvaa. Nykykehitysskenaariossa yhdyskuntarakenteen hajautumisen oletetaan jatkuvan. (Lähde: Harmaajärvi, Huhdanmäki & Lahti, Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt 2001) 11 Keskimääräinen työssäkäyntietäisyys v. 2010 yli 24 km 21 24 km 18 21 km 15 18 km 12 15 km 9 12 km 6 9 km 3 6 km Keskimääräinen työssäkäyntietäisyys v. 2010 yli 24 km 21 24 km 18 21 km 15 18 km 12 15 km 9 12 km 6 9 km 3 6 km alle 3 km Nykykehitysskenaario 2010 (keskimäärin 11,4 km) (Lähde: Harmaajärvi, Huhdanmäki & Lahti 2001) Tavoitteellinen skenaario 2010 (keskimäärin 9,1 km) 12 6
Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUDET VÄHENTÄÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ SUOMESSA VUONNA 2010 (Mt CO2 ekv./a) Seutujen sisäinen henkilöliikenne Rakennukset Mt CO2 ekv./a Yhdyskuntatekniset verkot 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Päästöjen vähennys VTT Rakennus ja yhdyskuntatekniikka 2001 Yhdyskuntarakenteen kehittämisen avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 2,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. (Lähde: Harmaajärvi, Huhdanmäki & Lahti 2001) 13 Suosituksia Hyödynnetään olemassaolevat rakennukset Käyttötarkoitusmuutokset Hyödynnetään olemassaolevat rakenteet Käyttötarkoitusmuutokset Täydennysrakentaminen Vasta sitten uusia alueita käyttöön Hyvä sijainti yhdyskuntarakenteessa Kävely, pyöräily, joukkoliikenne, raideliikenne Hyvä sisäinen rakenne ja sopiva tehokkuus 14 7
Alueiden käyttöön vaikuttavien olosuhteiden muutokset Tulviminen ja vedenpinnan nousu Tärkeä kaikilla kaavatasoilla! Maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Rakennusjärjestykset Sadannan kasvu, eroosio, pohjavedenpinta, maan kosteus, sortumariski Yleis ja asemakaavatasolla maaperäselvitykset, kuivatus Tuuli ja lumikuormien muutokset Yleis ja asemakaavatasolla rakennusten sijoittaminen ja suuntaus Ääri ilmiöiden lisääntyminen Yleis ja asemakaavatasolla rakennusten sijoittaminen ja suuntaus Jäätymisolosuhteet ja lumisateet Yleis ja asemakaavatasolla kunnossapito, korkeussuhteet 15 Suosituksia kaavoitukseen Maakuntakaava Tulvariskialueiden määrittely Rakentamisrajoitukset Yleiskaava Tulvariskialueiden määrittely Rakentamisrajoitukset Toimintojen sijoitus, erityiskohteet Yleiskaava, asemakaava Pienilmaston, maaston ja maaperän huomioonottaminen Rakennusten korkeusasema ja etäisyydet rannasta Rakennusten sijoittaminen, muoto, suuntaus Verkostojen sijoittaminen Kuivatuksen suunnittelu, sadevesiviemärit, ojat, imeytysaltaat, päällystetyt pinnat jne. 16 8
Pienilmaston vaihtelu asuntoalueella (Lähde: Kivistö & Rauhala, Asuntoalueen kaavoitus ja käyttökustannukset (ASTA II) 17 Tuulitunnelikokeita (Lähde: Glaumann & Westerberg, Klimatplanering, Vind) 18 9
Rakennusten ilmastonmukainen sijoittaminen 10 kultaista sääntöä 1. Sijoita rakennus siten, että se on tuulensuojassa, mutta pystyy hyödyntämään auringonsäteilyä. 2. Käytä maastoa tuulensuojana. 3. Sijoita talo maastossa korkealle lämpötilaero voi olla jopa 0,3 o C/m korkeusero 4. Estä kylmän ilman valuminen kasveilla ja/tai rakennetuilla elementeillä. 5. Älä sijoita rakennusta notkoon siellä vallitsevat usein kylmät ilmavirtaukset 6. Istuta kasvillisuutta tuulensuojaksi. 7. Säilytä olemassa olevaa puustoa pohjoispuolella tuulensuojaksi. 8. Sijoita rakennus rinteeseen siten, että maasto suojaa ja rakennus avautuu valoon päin. 9. Tiiviissä rakentamisessa ota huomioon valonsaanti ja tuulensuoja. 10. Sijoita rakennukset tiiviissä rakentamisessa etelärinteeseen siinä ne voivat sijaita lähekkäin varjostamatta toisiaan. (Lähde: Bruno Erat: Ekologia, ihminen, ympäristö) 19 Taajamien tulvariskin pienentäminen rakenteilla: Hulevesiviemärin putkikoon suurentaminen (vasemmalla) Sadeveden varastointiin rakenteita (oikealla) Lähde: Ala Outinen et al. 2004 20 10
Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa Tutkimushanke 2006 2007 Ympäristöklusterin tutkimusohjelma Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma Tavoitteena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä kaavoituksessa ja siten mm. vähentää tulva ja myrskytuhoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Yhdyskuntien suunnitteluperiaatteita tulisi kehittää niin, että samaan aikaan voidaan ottaa huomioon sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että sopeutumiseen liittyvät tavoitteet. Tutkimuksessa tarkastellaan suunnittelua maakuntakaava, yleiskaavaja asemakaavatasoilla käytännön esimerkkien kautta. Kullekin kohteelle laaditaan arvio ilmastonmuutoksesta alueellisen ilmastomallin simulointitulosten perusteella Tuloksena saadaan suositukset ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja sopeutumistoimiin alueidenkäytön ja yhdyskuntien suunnitteluun käytännössä. 21 Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa Tutkimuskohde 1: Sörnäistenrannan Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaava, Helsingin kaupunki (Wahlgren, Kuismanen & Makkonen, 2007, VTT Tutkimusraportti VTT R 00471 07) Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 22 11
Sörnäistenrannan Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaava Arvioidut muutokset: Vuoden keskilämpötila +4 o C Maksimilämpötila +4 o C Minimilämpötila +16 o C Sulamis jäätymissyklit 40 % Vuoden keskituulennopeus +2 % Maximituulennopeus +15 % Vuoden sademäärä +15 % 6 tunnin sademaksimi 0 % 5 vuorokauden sademaksimi +15 % Vuoden lumisateen vesiarvo 60 % 6 tunnin lumisademaksimi 0 % Lumipeitteen maksimivesiarvo 50 % Lumipeitteen kestoaika 70 vrk Meren jääpeitteen kestoaika 120 vrk (Lähde: Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 2007) 23 Sörnäistenrannan Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaava Muutokset Lämpötilat nousevat Tuulisuus ja myrskyt lisääntyvät Vesisateet lisääntyvät Lumimäärät vähenevät, mutta lumimyrskyt voivat olla ankaria Meri on jäässä vain lyhyen ajan; aallokko lisääntyy Ilmastonmuutokseen varautuminen suunnittelussa Erityinen huomio tuulisuuden lisääntymiseen Energiankulutus ei vähene Rakennusten ja ulkotilojen suojaus Sadevesiviemärien mitoitus Suojaus allokon roiskeilta Suositellaan tuulitestausta ja vihreän kadun koerakennushanketta Ilmastonmuutoksen hillitseminen Kasvihuonekaasupäästöt suhteellisen pienet, liikenteen osalta erittäin pienet Alue sijaitsee keskeisesti yhdyskuntarakenteessa Mahdollistaa kaukolämmön hyödyntämisen Joukkoliikenne, raideliikenne: metro ja raitiovaunu Kävely ja pyöräily Pärjää ilman henkilöautoa 24 12
KAAVOITUS ILMASTONMUUTOKSEN HALLINNASSA Kaavoituksen avulla voidaan vaikuttaa merkittävästi yhdyskuntarakenteesta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin Suunnittelun avulla on tärkeää myös varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin vaikutuksiin Samat suunnitteluperiaatteet voivat olla hyödyllisiä kummankin tavoitteen kannalta! Edistää elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää 25 Lisätietoja: Erikoistutkija Irmeli Wahlgren VTT Yhdyskuntien kehitys PL 1000 02044 VTT Puh. 020 722 6289 GSM 0400 446 247 Email: irmeli.wahlgren@vtt.fi www.vtt.fi 26 13