Tampereen kaupunkiseudun uudet ilmasto- ja energiatavoitteet

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun uudet ilmasto- ja energiatavoitteet Pirkanmaan seminaari itva Asula-Myllynen ehittämispäällikkö/infrapalvelut ww.tampereenseutu.fi ww.tampereenseutu2040.fi

2 Seutuyhteistyön rakenne

3 Sisältö 1. Ilmastostrategian arvioinnin tulokset (arviointiraportti löytyy täältä) 2. Sopeutumisen ja varautumisen työpajan tulokset 3. Uudet tavoitteet 4. Jatkotoimenpiteet

4 Voimassa olevat päästötavoitteet PÄÄVISIO Liikennevisio Maankäyttövisio Rakennusvisio Energiatehokkuus- ja sähkönkulutusvisio Hankinta-, kulutusja jätevisio Energiantuotannon visio Elinkeino- ja osaamisvisio TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ON SUOMEN KÄRKITASOA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESSÄ. PÄÄSTÖJEN VÄHENNYS VUONNA 2030 ON VÄHINTÄÄN 40 % VUODEN 1990 TASOSTA ASUKASTA KOHDEN LASKETTUNA, JONKA LISÄKSI TAVOITTEENA ON PYRKIÄ 30 % KOKONAISVÄHENNYKSEEN. SEUDUN KUNTIEN TOIMINTATAVOISSA KEHITETÄÄN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA JA HALLINTAA. ILMASTOA SÄÄSTÄVÄÄ KANSALAISTOIMINTAA TUETAAN. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on sovitettu yhteen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A-luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiatehokkuus on parantunut nykytilasta 30 % vuoteen 2020 mennessä. Seudun jätehuolto- ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja vähäpäästöísyys ovat tärkeitä hankintakriteerejä kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä. Seutu tukee yritysten markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä.

5 1. Ilmastostrategian arviointi 2016 Tavoite: mitkä ovat toteutettujen ja toteuttavana olevien strategian toimenpiteiden seudulliset päästövaikutukset ajassa miten vaikutukset suhteutuvat strategian visioihin ja tavoitteisiin millainen on ilmastostrategian päivittämisen tarve Tulos: Seutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Toteutus Tietotakomo/Marko Nurminen

6 1.2. Tulokset: Toimenpiteiden kokonaisvaikutus seudulla ilmastostrategian toimenpiteiksi tulkittujen kuntatyön, hankkeiden ja muun toiminnan kokonaispäästövähennysvaikutus päästövähennysten jakautuminen toimenpide-ryhmittäin Toimenpiteiden päästövähennys vuonna tuhatta tn

7 1.3. Johtopäätöksiä arvioidut toimenpiteet muodostavat vajaan kolmanneksen päästövähennyksistä suuressa osassa toimenpiteistä ilmastonäkökulma on ollut enemmän toteutusta tukeva argumentti kuin pääperustelu toimenpiteen valinnalle

8 1.4. Strategiaa päivitettävä 1/2 Strategian vahvuuksia tunnistettu yhteisten seutuhankkeiden ja seututasolla tehtävien päätösten merkitys kytketty seudulliseen rakennesuunnitelmaan linkittää toisiinsa muutoin irralliset kuntien ilmastotoimenpiteet kuntien poliittinen hyväksyntä Strategian heikkouksia jäänyt irralliseksi ja tuntemattomaksi etenkin kehyskunnissa jalkauttaminen on jäänyt osin tekemättä visiot, tavoitteet ja toimenpiteet joiltakin osin epäselvästi määriteltyjä ei anna juurikaan eväitä strategian toteutuksen seurantaan toimenpiteitä ei ole vastuutettu ja aikataulutettu ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvä tarkastelu vähäistä

9 Strategiaa päivitettävä 2/2 puutteistaan huolimatta Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiaa pitää ja kannattaa päivittää tukemaan seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-yhteistyötä antamaan tukensa kuntatason ilmasto- ja energiatehokkuustoimenpiteille ja yhdistämään eri tasoilla tehtävää ilmastotyötä ilmaisemaan uskottavasti seudun ja kuntien yhteisen tahtotilan nostamaan ilmastotyön tavoitteet nykyistä haastavammalle tasolle tiukkenevien kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden myötä päivityksen keskeisiä lähtökohtia ovat kuntalähtöisyys ja paikallinen sitouttaminen myös poliittisella tasolla lähtökohtana on nykyisen strategiakehikon parantaminen ja uudistaminen omaehtoisesti kunta- ja toimijalähtöisesti

10 2. Sopeutuminen ja varautuminen: Kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030: ilmastonmuutos kiihtyy aiemmin arvioitua nopeammin kaikissa Suomea varten laadituissa malleissa ja skenaarioissa ilmasto lämpenee Ennusteen mukaan ilmastonmuutoksesta aiheutuu Tampereen kaupunkiseudulla seuraavia muutoksia noin sadan vuoden tähtäimellä: Vuoden keskilämpötila nousee 4 o C Maksimilämpötila nousee 5 o C Minimilämpötila nousee 10 o C Vuoden keskituulennopeus pysyy ennallaan Maksimituulennopeus nousee 5 % Vuoden sademäärä kasvaa 20 % 6 tunnin sademaksimi kasvaa 25 % 5 vuorokauden sademaksimi kasvaa 30 % 6 tunnin lumisademaksimi kasvaa 15 % Lumipeitteen maksimivesiarvo pienenee 40 % Lumipeitteen kestoaika lyhenee 60 vuorokaudella Keskeiset ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit liittyvät sadannan lisääntymiseen ja ääri-ilmiöiden yleistymiseen. Muutoksia tarvitaan yhdyskuntien, rakennusten, verkostojen ja muiden rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kuntien ja eri sektorien yhteistoiminnan kehittämisessä erityisesti ääritilanteiden varalta.

11 2.1 Ilmastoriskityöpaja Tulevaisuuden keinot Toteuttamiskelpoisimmat toimenpiteet Tarkastellut ilmiöt LÄMPÖTILA (helle ja pakkanen, ääriolosuhteet) SADEMÄÄRÄT (rankkasateet, hulevesitulvat, suhteellinen ilmankosteus) TUULEN NOPEUS (myrskyt, ukkospuuskat, trombit) LUMIPEITE JA ROUTA (olosuhteiden vaihtelu, lumen vesiarvo, märkä maaperä) PILVISYYS JA AURINGONPAISTE (kaamos, lämpökuorma) Koko raportti: extranet ilmastoverkosto 2017 aineistot

12 3. Uudet tavoitteet: Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategia

13 3.1. Uusia päästötavoitteita Vanha tavoite 2010-strategiassa: kasvihuonekaasupäästövähennys 40 % ajassa Uusia tavoitteita EU: -40 % ajassa Suomen ilmastostrategia: % ajassa Hinku-kunnat: -80 % ajassa Global Covenant of Mayors: -40 % ajassa Tampereen pormestariohjelma: -80 % vuoteen 2030 KAUPUNKISEUDUN UUSI TAVOITE: HIILINEUTRAALI TAMPEREENSEUTU 2030 päästötavoite -80 % vuoteen 2030, uutta taloudellisuustarkastelu + Sopeutuminen ja varautuminen kuntien riskienhallintaan

14 4. Jatkotoimenpiteet Alustava aikataulukehikko on seuraava: : KJK, lähetekeskustelu valmistelun painopisteistä ja tavoitteista - elokuu-syyskuu 2017: SH, lähetekeskustelu : INFRA, päivitystyön jatkotoimet ja pienryhmän asettaminen - elo-lokakuu 2017: Työryhmät, tavoitteiden päivitystyö masto hypa (työpaja) ja lj infra esitys päivitetyiksi tavoitteiksi - marraskuu 2017: KJK ja SH, luonnos päivitetyiksi tavoitteiksi (kuntalausunnot) - tammikuu 2018: Seudullisten tavoitteiden viimeistely työryhmissä - helmikuu 2018: KJK ja SH, päivitetyt tavoitteet, hyväksyminen HUOM! Ilmastotavoitteiden tuki kuntien uusiin strategioihin

15 Yhteenveto: - maakunnan ja seudun työt tukevat toisiaan - kunnat sitoutuvat valtuustoissaan seudullisiin ilmastotavoitteisiin - keskustelee rasun ja mal-sopimuksen kanssa - tukee kuntien energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa - tavoitteena on, että kaupunkiseutu lähtee yhdessä Hinku-foorumin jäseneksi - tavoitteena, että kaupunkiseutu lähtee verkostokumppaniksi Kansallisen kaupunkikehityksen ohjelmaan - jatketaan yhteistyötä Pirkanmaan liiton ja ELYn kanssa edelleen maakunnallisesti KIITOS!