Mopon paikka liikenneympäristössä Joensuun kaupunkialuetta koskeva suunnitelma Toukokuu 2013
Esipuhe Alkuvuodesta 2013 on valmistunut Liikenneviraston ohje Mopon paikka liikenneympäristössä. Uuden ohjeen mukaan mopoilua ollaan nykyistä selvemmin siirtämässä pyöräteiltä ajoradalle. Taajamissa pyöräteillä ei yleensä sallita mopolla ajoa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Taajamien ulkopuolella mopoilu ohjataan yleensä ajoradalle, jos tien nopeusrajoitus on 80 km/h tai pienempi. Tähänkin ohjeessa on erilaisia poikkeustilanteita. Tämän suunnitelman tarkoituksena on Joensuun kaupunkialueella määritellä Liikenneviraston ohjeen mukaan, missä kohtaa liikenneverkkoa mopoliikenne sallitaan pyöräteillä ja erityisesti se, missä kohteissa nykyisin pyöräteillä sallittu mopoliikenne kielletään suunnitella moporeittien liittymäkohtaiset liikenteenohjausratkaisut kaikkiin siirtymäkohtiin ja linjaosuuksille laatia tarvittavat liikennemerkkisuunnitelmat muutosten toteuttamiseksi Tässä raportissa kuvataan suunnitelman lähtökohdat ja sisältö tieverkkotasolla. Muutokset mopojen asemassa esitetään perusteineen. Yksityiskohtaisemmat moporeittien muutossuunnitelmat dokumentoidaan erikseen. Suunnitelman ovat laatineet yhteistyössä Joensuun kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus. Suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet Jarmo Tihmala ja Tuija Tiira Joensuun kaupungilta sekä Raimo Kaikkonen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Suunnitelman laatijana on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä, Pilvi Lesch ja Aki-Matti Partanen. Mopo-onnettomuustarkastelun on tehnyt Eija Yli-Halkola Destia Oy:stä. Joensuussa toukokuussa 2013 Joensuun kaupunki Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Sisältö 1 Suunnitelman tausta ja tavoitteet... 7 2 Lainsäädäntö... 7 3 Mopoliikenne Joensuussa... 8 3.1 Mopojen määrä... 8 3.2 Mopo-onnettomuudet... 9 4 Ohjeet moporeittien järjestämiseksi... 15 5 Muutokset moporeiteissä... 16 5.1 Nykytilanne... 16 5.2 Muutokset ja lopputilanne... 16 5.3 Muutosten vaikutukset... 17
1 Suunnitelman tausta ja tavoitteet Mopojen määrä on vuodesta 2000 lähtien lisääntynyt voimakkaasti, jopa 2-3 -kertaiseksi. Samaan aikaan myös mopoihin liittyvät onnettomuudet ovat lisääntyneet. Lisääntynyt mopoliikenne niillä kevyen liikenteen väylillä, joilla mopoliikenne on sallittua, aiheuttaa konflikteja mopojen sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä. Alkuvuodesta 2013 on valmistunut Liikenneviraston ohje Mopon paikka liikenneympäristössä (Liikenneviraston ohjeita 1/2013). Uuden ohjeen mukaan mopoilua ollaan nykyistä selvemmin siirtämässä pois pyöräteiltä ajoradalle. Taajamissa mopolla ajoa pyöräteillä ei yleensä sallita joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Taajamien ulkopuolella mopoilu ohjataan yleensä ajoradalle, jos tien nopeusrajoitus on 80 km/h tai pienempi. Tähänkin ohjeessa on erilaisia poikkeustilanteita. Tämän suunnitelman tarkoituksena on Joensuun kaupunkialueella määritellä Liikenneviraston ohjeen mukaan, missä kohtaa liikenneverkkoa mopoliikenne sallitaan pyöräteillä ja erityisesti se, missä kohteissa nykyisin pyöräteillä sallittu mopoliikenne kielletään suunnitella moporeittien liittymäkohtaiset liikenteenohjausratkaisut kaikkiin siirtymäkohtiin ja linjaosuuksille laatia tarvittavat liikennemerkkisuunnitelmat muutosten toteuttamiseksi Tässä raportissa kuvataan suunnitelman lähtökohdat ja sisältö tieverkkotasolla. Muutokset mopojen asemassa esitetään perusteineen. Yksityiskohtaisemmat moporeittien muutossuunnitelmat dokumentoidaan erikseen. Joensuussa moporeittien suunnittelun tekee erityisen ajankohtaiseksi syksyllä 2012 valmistuneen kehätiehankkeen ja sen jatkoksi käynnissä olevan valtatien 6 Reijola - Repokallio hankkeen myötä muuttuneet kevyen liikenteen väyläjärjestelyt. Suunnittelualue käsittää Joensuun keskeisen kaupunkialueen. Yhtenäisyyden varmistamiseksi tässä suunnitelmassa käsitellään myös tiestö Joensuusta Ylämyllylle ja Joensuusta Lehmoon. 2 Lainsäädäntö Mopolla tarkoitetaan kaksipyöräistä (L1e-luokan) tai kolmipyöräistä (L2e-luokan) moottorikäyttöistä ajoneuvoa, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h. Mopoa on kuljetettava ajoradalla, mutta jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, on mopoa kuljetettava pientareella. Mopolla ei saa ajaa liikennemerkein pyörätieksi merkittyä väylää pitkin, ellei mopoilua erikseen sallita tekstillisellä lisäkilvellä Sallittu mopoille. Tällöinkin mopolla saa ajaa myös pyörätien rinnalla kulkevaa ajorataa pitkin eli lisäkilpi Sallittu mopoille ei velvoita mopoilijaa käyttämään pyörätietä. Lisäksi mopolla saa ajaa pyöräkaistalla, jolla tarkoitetaan polkupyörä- ja mopoliikenteelle tarkoitettua tiemerkinnöin osoitettua ajoradan pituussuuntaista osaa. Mopoautolla ei saa ajaa kevyen liikenteen väylällä, vaikka se olisikin sallittu mopoille. Kuntakohtaisesti on suuria eroja mopoilulle sallittujen kevyen liikenteen väylien suhteen, mikä osaltaan juontaa juurensa siitä, että ennen vuotta 1997 pyörätiemerkki salli kevyen liikenteen väylällä mopoilun, ellei sitä erikseen kielletty. Vuoden 1997 jälkeen pyörätiemerkillä osoitetulla väylällä ei ole saanut ajaa mopolla, ellei asiasta ole toisin lisäkilvellä ilmoitettu. Lakimuutos ei välittömästi tuonut toivottua lopputulosta kuntien liikenneverkoille, vaan monet kunnat lisäsivät automaattisesti uudet Sallittu mopoille lisäkilvet niille väylille, missä ajaminen mopoilla oli ennen lakimuutostakin sallittua. Mopokortti on pakollinen vuonna 1985 tai sen jälkeen syntyneille mopoilijoille. Kevyen nelipyörän (mm. mopoauto) kuljettamiseen vaaditaan aina vähintään mopokortti. Mopokorttia varten suoritetaan kuljettajantutkinto, joka uudistui 1.6.2011. Opetuksesta tuli pakollista ja kuljettajantutkintoon tuli teoriakokeen lisäksi myös käsittelykoe (mopo) tai ajokoe (mopoauto). 7
Mopon kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä tyypiltään hyväksyttyä suojakypärää, jollei hänen sairautensa tai vammansa taikka muu erityinen syy sitä estä. Kaksipyöräisellä mopolla saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos ajoneuvo on rekisteröintitodistuksen mukaan tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen, tai enintään kymmenvuotiasta lasta, jos lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset. 3 Mopoliikenne Joensuussa 3.1 Mopojen määrä Vuosina 2006-2012 mopojen määrä Joensuussa on lähes kaksinkertaistunut vajaasta 2000 moposta lähes 3800 mopoon. Mopoautojen määrä on kasvanut vielä dramaattisemmin: vuoden 2006 runsaasta 20 mopoautosta lähes 170 mopoautoon v. 2012. Asukaslukuun suhteutettuna Joensuussa oli v. 2012 51 mopoa/1000 asukasta, mikä vastaa valtakunnan keskiarvoa 54 mopoa/1000 asukasta. Todettakoon vertailun vuoksi, että v. 2012 Joensuussa oli 640 autoa/1000 asukasta ja 560 henkilöautoa/1000 asukasta. Kuva 3-1. Mopojen ja mopoautojen määrä Joensuussa vuosina 2006-2012. (Vertailtavuuden vuoksi vuosien 2006-08 luvut sisältävät myös Enon ja Pyhäselän.) Mopoliikenteen määrästä ei ole seurantatietoja, mutta voidaan olettaa liikenteen määrän kasvaneen likimain samaa tahtia mopomäärän kanssa. Mopoliikenne painottuu selvästi sulan maan aikaan toukosyyskuuhun. 8
3.2 Mopo-onnettomuudet Poliisin tietoon on tullut Joensuun kaupungin alueella 1 kymmenvuotisjaksolla 2002-2011 yhteensä 136 onnettomuutta, joissa mopo on ollut osallisena. Onnettomuuksista 71 (52 %) on johtanut loukkaantumiseen, mutta kuolemaan johtaneita mopo-onnettomuuksia ei ole sattunut. Todettakoon, että poliisin tietoon tulee vain noin kolmannes kaikista onnettomuuksista. Mopokannan lisääntyessä myös onnettomuuksien määrä on kasvanut voimakkaasti. Kymmenessä vuodessa on siirrytty tasolta 5 onn./vuosi tasolle 20 onn./vuosi (kuva 3-2). Kun Joensuussa tapahtuu kaikkiaan vajaa 500 onnettomuutta vuodessa, mopo-onnettomuuksien osuus on alle 5 %. Kuva 3-2. Mopo-onnettomuuksien määrä Joensuussa vuosina 2002-2011. Onnettomuuksien kuukausijakautumassa (kuva 3-3) näkyy selvästi mopojen käytön keskittyminen touko-syyskuun väliseen aikaan. Mopoliikenteen keskittyminen sulan maan aikaan näkyy myös siinä, että vain muutama onnettomuus on tapahtunut jäisellä, lumisella tai sohjoisella tienpinnalla. Valtaosassa onnettomuuksissa tienpinta on ollut paljas. Kuva 3-3. Mopo-onnettomuuksien 2002-2011 kuukausijakautuma Joensuussa. 1 Sisältää myös Enon, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Tuupovaaran onnettomuudet. 9
Pääosa mopo-onnettomuuksista tapahtuu klo 14-21 välisenä aikana eli koulun jälkeen (kuva 3-4). Onnettomuuksien kuukausi- ja tuntijakautumiin liittyy, että valtaosa onnettomuuksista tapahtuu päivänvalossa. Pimeällä valaisemattomalla tiellä on tapahtunut vain noin 5 % onnettomuuksista. Kuva 3-4. Mopo-onnettomuuksien 2002-2011 tuntijakautuma Joensuussa. Pääosa mopo-onnettomuuksista on tapahtunut alle 60 km/h -nopeusrajoituksen piirissä 40 km/h -rajoituksen ollessa yleisin (kuva 3-5). Vain 10 onnettomuutta 136 onnettomuudesta on tapahtunut 80 km/h -rajoitusalueella ja ainoastaan 1 onnettomuus 100 km/h -rajoituksella. Loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien osuus ei juurikaan näytä pienenevän alemmilla rajoituksilla. Kuva 3-5. Nopeusrajoitus mopo-onnettomuuksissa 2002-2011. Onnettomuuksista hieman yli 10 on tapahtunut kevyen liikenteen väylillä (kuva 3-6). Näistä kuudessa onnettomuudessa on ollut toisena osapuolena jalankulkija tai pyöräilijä. Muut lienevät yksittäisonnettomuuksia, törmäyksiä muihin mopoihin tai mahdollisesti autoihin risteyskohdissa. Suojatie on ollut tapahtumapaikkana noin 10 onnettomuudessa. Kolme neljäsosaa onnettomuuksista on tapahtunut liittymissä (kuva 3-7). 10
Kuva 3-6. Onnettomuuspaikan tyyppi mopo-onnettomuuksissa 2002-2011. Kuva 3-7. Risteysvarustus mopo-onnettomuuksissa 2002-2011. Joensuun kaupunkialueella mopo-onnettomuudet painottuvat ruutukaava-alueelle (karttakuva 3-8). Osuuksista, joilla mopoliikenne on sallittu kevyen liikenteen väylällä, onnettomuustarkastelussa nousee esiin Kuurnankatu, jolla on sattunut 7 mopo-onnettomuutta 10 vuoden aikana. Näistä pääosa lienee poikkikaduille kääntyvien autojen ja Kuurnankadun suuntaista kevyen liikenteen väylää käyttäjien mopojen yhteenajoja. Suunnitelmassa mukana olevilla Joensuun sisääntuloväylillä välillä Ylämylly - Marjala ja Lehmo - Mutala on sattunut vain muutama mopo-onnettomuus (kuvat 3-9 ja 3-10). Tämän suunnitelman kannalta yksi keskeinen tieto on mopojen ja pyöräilijöiden tai jalankulkijoiden väliset onnettomuudet kevyen liikenteen väylillä. Vuosina 2002-2011 on poliisin tietoon tullut 4 onnettomuutta, joissa osapuolin olivat mopo ja polkupyörä, ja 2 onnettomuutta, joissa osapuolina olivat mopo ja jalankulkija. Onnettomuuksien tapahtumapaikat ovat karttakuvassa 3-11. Onnettomuuksista 3 on tapahtunut Pekkalan sillan läheisyydessä kehätiehen liittyvillä kevyen liikenteen väylillä. 11
12 Karttakuva 3-8.
Kuva 3-9. Mopo-onnettomuudet Marjalan - Ylämyllyn välillä vv. 2002-2011. Kuva 3-10. Mopo-onnettomuudet Mutalan - Lehmon välillä vv. 2002-2011. 13
14 Karttakuva 3-11.
4 Ohjeet moporeittien järjestämiseksi Liikenneviraston uudessa ohjeessa Mopon paikka liikenneympäristössä on aikaisempiin ohjeisiin nähden entistä harvemmissa tapauksissa hyväksytty ratkaisu, jossa mopoliikenne sallitaan kevyen liikenteen väylällä. Taajamat Taajamassa mopolla ajoa pyörätiellä ei yleensä sallita. Mopoilu sallitaan taajamassa pyörätiellä seuraavissa tilanteissa: Tien nopeusrajoitus on 60 km/h ja tiellä on paljon raskasta liikennettä, tien piennar on kapea ja pyörätiellä on vähän käyttäjiä (alle 500 jalankulkijaa ja pyöräilijää vuorokaudessa yhteensä). Jos tieosuudella on peräkkäin useita kiertoliittymiä, mopojen suositellaan käyttävän ajorataa. Valta- tai kantatien risteämiskohdassa lyhyellä matkaa, jos mopolle voidaan osoittaa selkeä ja turvallinen siirtymisreitti risteävän valta- tai kantatien alittavalle pyörätielle sekä alituksen jälkeen selkeä ja turvallinen siirtymisreitti pois pyörätieltä. Yhdyskuntarakenteen sisällä tiestä selvästi erillään kulkevalla pyörätiellä ei tule sallia mopoilua edes lyhyellä matkalla, jos mopolle voidaan osoittaa vaihtoehtoinen reitti ajorataa pitkin. Mopo on moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka käyttämä reitti ei tarvitse olla yhtä lyhyt jalankulkijalle tai polkupyöräilijälle tarkoitetun reitin kanssa. Sen ei kuitenkaan tulisi olla pitempi kuin autoille tarkoitettu reitti. Taajaman ulkopuoliset alueet Taajaman ulkopuolella mopoa kuljetetaan yleensä ajoradalla, jos tien nopeusrajoitus on 80 km/h tai pienempi. Poikkeuksellisesti mopoilu sallitaan pyörätiellä seuraavissa tilanteissa: Valta- ja kantatiehen kuuluvalla pyörätiellä. Muuhun maantiehen kuuluvalla pyörätiellä, kun nopeusrajoitus tiellä on 100 km/h. Muuhun maantiehen kuuluvalla pyörätiellä, kun nopeusrajoitus tiellä on 70 tai 80 km/h ja tiellä on paljon raskasta liikennettä, tien piennar on kapea ja pyörätiellä vähän käyttäjiä (alle 300 jalankulkijaa ja pyöräilijää vuorokaudessa yhteensä). Valta- tai kantatien risteämiskohdassa lyhyellä matkaa, jos mopolle voidaan osoittaa selkeä ja turvallinen siirtymisreitti risteävän valta- tai kantatien alittavalle pyörätielle sekä alituksen jälkeen selkeä ja turvallinen siirtymisreitti pois pyörätieltä. Yhteenveto ohjeistuksesta on esitetty taulukossa 4-1. Monissa ongelmatilanteissa, erityisesti taajamissa, mopoilu ajoradalla helpottuu, jos ajoradan nopeusrajoitus alennetaan 60 km:sta/h 50 km:iin/h. Mopoille sallitun pyörätieosuuden tulee myös olla riittävän pitkä. Mopoille sallitun pyörätien laatuvaatimukset Koska mopojen nopeudet ovat suurempia kuin polkupyörillä, tulee kevyen liikenteen väylän mitoituksen olla riittävän tasokas. Mopoille sallitun väylän mitoitusnopeutena käytetään mopon suurinta rakenteellista nopeutta 45 km/h. Tien linjauksen ja tasauksen tulee olla sellainen, että riittävät pysähtymis- ja kohtaamisnäkemät täyttyvät. Myös väylän poikkileikkauksen tulee täyttää ohjeissa esitetyt vaatimukset. Esimerkiksi kaksisuuntaisen yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien tulee olla vähintään 4,0 m levyinen. 15
Taulukko 4-1. Mopoilun erottaminen muusta ajoneuvoliikenteestä. 5 Muutokset moporeiteissä 5.1 Nykytilanne Pääosin mopoliikennettä ei ole sallittu Joensuun kaupunkialueen kevyen liikenteen väylillä, vaan mopot käyttävät ajorataa. Joillakin pääväylien varrella olevilla kevyen liikenteen väylillä mopoliikenne on kuitenkin mahdollista. Tällaisia ovat mm. Joensuun kehätie välillä Kettuvaara - Käpykangas, Kuopiontie (vt 9) välillä Siilainen - Noljakka ja edelleen Marjalantie - Ylämyllyntie (mt 15641) välillä Noljakka - Ylämyllyn Lautasuo, Kajaanintie (vt 6 ) välillä Rauhankatu - Raatekangas, Vanha Nurmeksentie (mt 15716) kaupungin rajalta Lehmoon, Lappeenrannantie välillä Sulkulahti - Reijola, Lentoväylä (mt 501) välillä Marjala - Saarelantie sekä Kuurnankatu Käpykankaan alueella. Lisäksi on joitakin lyhyempiä osuuksia ja pääteiden alikulkuja, joilla mopojen sallitaan käyttää kevyen liikenteen väyliä. Tarkemmin kevyen liikenteen väylät, joilla mopoliikenne on nykyään sallittu, käyvät ilmi karttakuvasta 5-1. 5.2 Muutokset ja lopputilanne Mopoliikenteelle sallittuja kevyen liikenteen väyliä jää Joensuun kaupunkiseudulle seuraavasti: Joensuun kehätie välillä Kettuvaara - Käpykangas Kajaanintie välillä Rauhankatu - Raatekangas Ylämyllyntie (mt 15641) Marjalan länsipäästä Ylämyllyn Lautasuolle Lentoväylä (mt 501) välillä Marjala - Saarelantie pääteiden alikulut ja niihin liittyvät kevyen liikenteen väyläosuudet Kanervala - Käpykangas (valtatien 9 alikulku) 16
Linnunlahti - Kanervala (Heinäpurontien jatke Siltakadun ali) Siilaisen eritasoliittymän länsipuoli (valtatien 9 alikulku) Noljakka - Pilkko (valtatien 9 alikulku) Marjala - Kytö (valtatien 9 alikulku) Kuurnankadun liittymä Kajaanintiellä (valtatien 6 alikulku) Leinikkitie-Teollisuuskatu -välinen kevyen liikenteen väylä (Kajaanintien alikulku) Raatekankaantien liittymä Kajaanintiellä Muutokset moporeiteissä käyvät ilmi karttakuvasta 5-1 ja lopputilanne muutosten jälkeen on esitetty karttakuvassa 5-2. Kuva 5-1. Muutokset moporeiteissä Joensuun kaupunkiseudulla. 5.3 Muutosten vaikutukset Muutosten myötä mopojen ja autojen välisten onnettomuuksien odotetaan vähenevän erityisesti liittymissä, joissa kääntyvät autoilijat osaavat paremmin väistää mopoja ajoradalla kuin ajoradan suuntaisella kevyen liikenteen väylällä. Kevyen liikenteen väylillä voimakkaasti lisääntyneen mopoliikenteen konfliktit jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa vähenevät. Kaksiajorataisilla teillä (Joensuun kehätie, Kajaanintie) ja kaksiajorataisten teiden risteämisissä mopoliikenne turvallisuussyistä sallitaan kevyen liikenteen väylillä. Moporeittien muutokset eivät edellytä nopeusrajoitusten tarkistamista. 17
18 Karttakuva 5-2.