Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA JA

Transkriptio

1 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2-29 JA Tieliikenneonnettomuudet (kpl) Omaisuusvahinkoon johtanut Loukkaantumiseen johtanut Kuolemaan johtanut

2 2 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 Sisältö 1 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI 3 2 ONNETTOMUUSMÄÄRÄ JA KEHITYS 3 3 OSALLISET 5 4 ONNETTOMUUSAJANKOHTA 7 5 ONNETTOMUUSLUOKAT 9 6 OLOSUHTEET ONNETTOMUUSHETKELLÄ 12 7 ONNETTOMUUSPAIKAT JA -KASAUMAPISTEET 12 8 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET 13 LIITE 1. Käsitteet ja määritelmät

3 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 3 1 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Viralliset tieliikenneonnettomuustiedot ovat Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastossa. Ne perustuvat poliisin raportoimiin onnettomuustietoihin. Tilastokeskus täydentää tietoja tarvittaessa muiden rekistereiden tiedoilla. Poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, mutta vain osa lievemmistä onnettomuuksista. Tilastokeskuksen mukaan poliisin tietoon tulee 2 % henkilövahinkoon johtaneista tieliikenneonnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Puutteellisuudet johtuvat lähinnä siitä, etteivät onnettomuudet tule poliisin tietoon. Vuoteen 29 asti entinen Tiehallinto on ylläpitänyt poliisin raportoimista onnettomuuksista omaa tietokantaa, jossa oli myös katu- ja yksityisteiden onnettomuudet. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) kokoaa oman tilastonsa onnettomuuksista, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin ja sisältää paljon tietoa lievistä peltikolareista. VALT:n tilastoissa on suuri määrä sellaisia aineelliseen vahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia, jotka eivät näy poliisin tiedoissa. Liikenneonnettomuustapauksia tilastoivat myös sairaalat ja terveyskeskukset, mutta kerättävät tiedot on tarkoitettu lähinnä terveydenhuoltoa varten, eikä niitä ole kunnolla pystytty käyttämään liikenneturvallisuustyössä. Terveydenhuollon tietoja voidaan käyttää täydentävänä aineistona, koska niistä on saatavissa tietoa, joka jää muiden tilastojen ulkopuolelle, esimerkkinä pyöräilytapaturmat ja puutteellisesta kunnossapidosta aiheutuvat liukastumiset. Osana liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (LINTU) on tutkittu kevyen liikenteen tapaturmia Pohjois- Kymenlaaksossa. Tutkimuksessa on havaittu, että erityisesti kevyen liikenteen osalta virallisten onnettomuustilastojen peittävyydessä on suuria puutteita. Tämän liikenneturvallisuussuunnitelman onnettomuustarkastelut perustuvat Salon seudulla eli Salon ja Someron kaupunkien alueilla vuosina 2-29 tapahtuneisiin poliisin raportoimiin tieliikenneonnettomuuksiin. Aineisto on saatu Tilastokeskuksen vuosittain julkaistavista raporteista Tieliikenneonnettomuudet ja Tilastokeskuksen ylläpitämästä Liikenneviraston onnettomuustietoaineistosta. 2 ONNETTOMUUSMÄÄRÄ JA KEHITYS Salon seudulla tapahtui poliisin tilastojen mukaan vuosina yhteensä noin 3 25 tieliikenneonnettomuutta eli keskimäärin 65 onnettomuutta vuosittain. Onnettomuuksista 15 % johti henkilövahinkoihin. Tarkasteluvuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli 39 ja loukkaantui 61 henkilöä. Seudun liikenneonnettomuuksien määrä on hieman vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana (kuva 2.1). Sekä omaisuusvahinkoon että loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrän pysyessä ennallaan. Onnettomuusmäärä on vähentynyt nykyisen Salon kaupungin alueella, mutta Someron kaupungissa onnettomuusmäärä on sen sijaan noussut.

4 4 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenneonnettomuudet (kpl) Omaisuusvahinkoon johtanut Loukkaantumiseen johtanut Kuolemaan johtanut Kuva 2.1 Onnettomuuskehitys 2-29, Salon seudulla tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien kokonaismäärä vakavuuden mukaan. Asukaslukuun suhteutettuna Varsinais-Suomessa tapahtuu enemmän henkilövahinko-onnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin (kuva 2.2). Salon seudulla henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtuu selvästi enemmän kuin Varsinais-Suomessa tai muualla Suomessa. Koko Suomen tieliikenteessä tapahtui kymmenen vuoden tarkastelujakson (2-29) aikana vuosittain keskimäärin 1,27 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta 1 asukasta kohden. Varsinais-Suomessa vastaava luku oli 1,46 ja Salon seudulla keskimäärin 1,71. Koko maa 1,27 Varsinais-Suomi 1,46 Salon seutu 1,71 Salo 1,7 Somero 1,78 Heva-onnettomuutta /1 asukasta 2,5 2, 1,5 1,,5, Kuva 2.2 Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tuhatta asukasta kohden Suomessa, Varsinais-Suomessa, Salon seudulla sekä Salossa ja Somerolla vuosina Selitteessä 1-vuoden keskiarvo.

5 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 5 3 OSALLISET Vuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa uhrit olivat pääasiassa henkilöautojen kuljettajia tai matkustajia (kuva 3.1). Salon seudulla jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on selvästi muuta maata vähemmän osallisena onnettomuuksissa. Mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden turvattomuus korostuu Somerolla, mutta myös Salossa mopoilijoita on osallisena onnettomuuksissa koko maan keskiarvoa enemmän. Kevyen liikenteen onnettomuuksiin vaikuttaa fyysisen ympäristön ratkaisujen ohella myös kulkumuotojakauma. Koko maa Varsinais-Suomi Salon seutu Salo Somero 2,5 Uhria/1 asukasta/vuosi 2, 1,5 1,,5, Yhteensä Jalankulku Polkupyörä Mopo Moottoripyörä Henkilöauto kuljettaja Henkilöauto matkustaja Kuva 3.1 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain suhteessa asukaslukuun vuosina Jalankulku Polkupyörä Mopo Somero,8,6,46 Salo,11,15,2 Salon seutu,11,14,24 Varsinais-Suomi,12,2,24 Koko maa,12,19,17,,1,2,3,4,5,6,7 Uhria/1 asukasta/vuosi Kuva 3.2 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kevyen liikenteen osalliset suhteessa asukaslukuun vuosina Liikenneonnettomuuksia tapahtuu ikäluokan kokoon suhteutettuna eniten vuotiaille nuorille. Nuorten onnettomuudet ovat myös vakavampia kuin aikuisilla. Salon seudulla 18-vuotiaiden henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä on muuhun maahan verrattuna huomattavan suuri. Auto-onnettomuuksissa on mukana poikkeuksellisen paljon myös 16- ja 17-

6 6 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 vuotiaita mahdollisesti uusien kuljettajien matkustajina vuotiaiden mopo-onnettomuudet ovat lisääntyneet mopoilun yleistyessä viime vuosina. Koululaiset olivat erittäin harvoin osallisena onnettomuuksissa ja niissäkin yleisimmin matkustajana henkilöautossa. Viiden vuoden tarkastelujaksolla henkilövahinko-onnettomuuksissa oli mukana 41 kouluikäistä 7-14 vuotiasta lasta. Heistä 21 oli onnettomuudessa matkustajana ajoneuvossa, 1 polkupyöräilijänä ja kaksi jalankulkijana. Loput ajoivat alaikäisenä itse tai olivat mopon tai moottoripyörän kyydissä. 5 % 4 % ikäluokan osuus osallisista (onnettomuudet 25-29) ikäluokan osuus väestöstä 29 3 % 2 % 1 % % Kuva 3.3 Tieliikenneonnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Salon seudulla vuosina ja ikäluokan osuus väestöstä 29. Onnettomuuksissa mukana olleiden lkm 2 15 Ei henkilövahinkoa Loukkaantunut Kuollut Kuva 3.4 Tieliikenneonnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Salon seudulla vuosina seurauksien mukaan.

7 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 7 Heva-onnettomuuksissa mukana olleiden lkm muu kulkuneuvo jalankulkija pyöräilijä mopedi moottoripyörä auto Kuva 3.5 Henkilövahinkoon johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Salon seudulla vuosina kulkumuodon mukaan. 4 ONNETTOMUUSAJANKOHTA Liikenneonnettomuuksien jakautumien eri ajankohtiin vastaa useimmiten hyvin liikennemäärän vaihtelua. Salon seudulla tapahtui vuosina eniten onnettomuuksia loppusyksystä loka-marraskuussa peurojen ollessa eniten liikkeellä. Henkilövahinkoja sen sijaan tapahtuu eniten kesäkuukausina. Onnettomuusmäärässä ei arkipäivien ja lauantain välillä ole merkittävää eroa. Perjantaina ja lauantaina myös asiointiliikenne on Salossa vilkasta. Sunnuntai on sen sijaan hieman muita päiviä rauhallisempi ja myös onnettomuuksia tapahtuu hieman vähemmän. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu kpl Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht. Kuva 4.1 Onnettomuuden tapahtumakuukausi Salon seudulla vuosina tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan.

8 8 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 ma ti ke to pe la su kpl Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht Kuva 4.2 Onnettomuuden viikonpäivä Salon seudulla vuosina tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan. Vuorokauden aikana onnettomuushuiput ajoittuvat vilkkaimpiin työmatkaliikenteen aikoihin eli kotiinpaluuliikenteen aikaan klo ja aamuisin klo 7-8. Pääosa peuraonnettomuuksista tapahtuu aamuhämärässä ja iltayöstä. Aamulla klo 4-6 välillä jopa 2/3 onnettomuuksista on eläinonnettomuuksia. kpl ei tietoa Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht. Kuva 4.3 Onnettomuuden kellonaika Salon seudulla vuosina tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan.

9 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 9 kpl ei tietoa Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht. Kuva 4.4 Onnettomuuden kellonaika Salon seudulla vuosina tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan ilman eläinonnettomuuksia. kpl ei tietoa Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht. Kuva 4.5 Onnettomuuden kellonaika Salon seudulla vuosina tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan, vain eläinonnettomuudet. 5 ONNETTOMUUSLUOKAT Salon seudulla eläinonnettomuudet ovat varsin yleisiä. Vuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa peuraonnettomuuksia oli reilu kolmasosa kaikista onnettomuuksista ja lisäksi hirvionnettomuuksia oli 5 %. Lähes kaikki peura- ja hirvionnettomuudet tapahtuivat maanteillä. Peuraonnettomuudet johtavat vain harvoin henkilövahinkoihin. Yli tuhannesta peuraonnettomuudesta kahdeksan johti loukkaantumiseen. Hirvionnettomuuksista loukkaantumiseen johti 11 onnettomuutta 156:sta. Peuraonnettomuuksien määrä ja osuus kaikista onnettomuuksista on selvästi kasvanut 9-luvulta vähentämistavoitteista huolimatta.

10 1 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 Vakavimpia onnettomuuksia olivat jalankulkija-, polkupyörä- ja mopoonnettomuudet. Näitä kevyen liikenteen onnettomuuksia oli vain 6 % kaikista onnettomuuksista, mutta niistä aiheutui yli neljäsosa kaikista henkilövahingoista. Maanteillä tapahtuneista kevyen liikenteen onnettomuuksista henkilövahinkoon johti 73 % ja kaduilla 6 %. Mopo-onnettomuuksien määrä on kasvanutt koko vuosikymmenen mopoilun yleistyessä. Yksittäisonnettomuuksien määrä on noussut koko maassa viime vuosina. Myös Salon seudulla peuraonnettomuuksien jälkeen toiseksi yleisimpiä olivat yksittäisonnettomuudet, joita oli neljäsosa kaikista onnettomuuksista ja 4 % henkilövahinko-onnettomuuksista. Maanteillä joka neljäs ja kaduilla joka viides yksittäisonnettomuus johti henkilövahinkoon. Maanteillä yksittäisonnettomuuksien osuus henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista on lisääntynyt merkittävästi 9-luvulta. Yksittäisonnettomuuksien taustalla on usein ylinopeus, väsymys tai päihteiden käyttö. Samat syyt voivat johtaa myös kohtaamisonnettomuuteen. Kohtaamisonnettomuudet ovat yleensä vakavia. Myös Salon seudulla joka kolmas kohtaamisonnettomuus johti henkilövahinkoihin. Yksittaisonn. Kääntymisonn. Ohitusonn. Risteämisonn. Kohtaamisonn. Peräänajo-onn. Mopedionn. Polkupyöräonn. Jalankulkijaonn. Hirvionnett. Peuraonnett. Muu eläinonnett. Muu onnett Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht. kpl Kuva 5.1 Onnettomuusluokat Salon seudulla vuosina maanteillä tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan. Yksittaisonn. Kääntymisonn. Ohitusonn. Risteämisonn. Kohtaamisonn. Peräänajo-onn. Mopedionn. Polkupyöräonn. Jalankulkijaonn. Hirvionnett. Peuraonnett. Muu eläinonnett. Muu onnett Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht. kpl Kuva 5.2 Onnettomuusluokat Salon seudulla vuosina kaduilla tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa vakavuuden mukaan.

11 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11 kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onn. ohitus- ja kohtaamisonn. kevyen liikenteen onnettomuus hirvionnettomuus peuraonnettomuus muu eläin onnettomuus muu onnettomuus 19 % 24 % % 11 % 7 % 5 % 5 % 3 % 13 % 7 % 35 % 46 % 2 % 1 % 3 % 2 % Yksittäisonnettomuus % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % Kuva 5.3 Maanteillä tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien onnettomuusluokkien osuus Salon seudulla vuosina (N=2253) verrattuna vuosiin (N=151). Yksittäisonnettomuus kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onn. ohitus- ja kohtaamisonn. kevyen liikenteen onnettomuus hirvionnettomuus peuraonnettomuus muu eläin onnettomuus muu onnettomuus 4 % 4 % 1 % 2 % % 1 % 5 % 3 % 13 % 1 % 16 % 15 % 26 % 21 % 35 % 45 % % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % Kuva 5.4 Maanteillä tapahtuneiden henkilövahinkoon johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien onnettomuusluokkien osuus Salon seudulla vuosina (N=338) verrattuna vuosiin (N=348). kpl Omaisuusvahinkoon johtaneet Loukkaantumiseen johtaneet Kuolemaan johtaneet Kuva 5.3 Salon seudulla vuosina tapahtuneet mopo-onnettomuudet vakavuuden mukaan.

12 12 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 6 OLOSUHTEET ONNETTOMUUSHETKELLÄ Onnettomuudet tapahtuivat hyvissä olosuhteissa. Useimmiten näkyvyys oli päivänvalossa hyvä ja tienpinta paljaana. Kuivalla tiellä tapahtui yli puolet onnettomuuksista (55 %), märällä viidesosa (21 %) ja vaativissa olosuhteissa lumisella, sohjoisella tai jäisellä pinnalla vajaa viidesosa (17 %). Useimmiten sää oli kirkas tai pilvipoutainen. Vettä, lunta tai räntää satoi 15 %:ssa onnettomuuksista. 7 ONNETTOMUUSPAIKAT JA -KASAUMAPISTEET Salon seudulla vuosina tapahtuneista onnettomuuksista 71 % tapahtui maanteillä, 23 % kaduilla ja 6 % yksityisteillä. Maanteiden onnettomuudet olivat seurauksiltaan vakavimpia. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 79 % ja loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista 68 % tapahtui maanteillä. Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtuu kuitenkin enemmän katuverkolla kuin maanteillä. Kaduilla tapahtuu 6 % kaikista mopo-, pyöräily- ja jalankulkuonnettomuuksista. Kevyen liikenteen henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista kaduilla tapahtuu 55 % ja maanteillä 4 %. Työssä on tarkasteltu onnettomuuksien kasaumapisteitä vuosien onnettomuuksista. Kasaumapisteessä on tapahtunut 5 metrin säteellä vähintään yksi kuolemaan johtanut onnettomuus tai vähintään 2 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta tai yhteensä vähintään 5 onnettomuutta. Kaikki onnettomuuskasaumat esitetään erillisessä liitteessä kartalla. Taulukoissa 7.1 ja 7.2 on esitetty Salossa ja Somerolla sijaitsevat kohteet, joissa on tapahtunut eniten onnettomuuksia tai onnettomuudet ovat johtaneet usein henkilövahinkoihin eikä kohteissa ei ole tehty parantamistoimenpiteitä. Mustapisteanalyysitarkastelussa henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin on 1 ja omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin on,2. Taulukko 7.1 Salon pahimmat paikat mustapisteindeksinä(ind5) ja kohteessa vuosina tapahtuneet onnettomuudet vakavuuden mukaan. IND5 kuol.joht. onn loukk.joht. onn om.vah. joht. onn Turuntie-Länsiranta, Somerontie (mt 52)- E18, ramppi Piihovin kohdalla Joensuunkatu-Myllyojankatu,8 3 5 Annankatu-Vilhonkatu, Somerontie (mt 52)- E18, ramppi Piihovin eteläpuolella Helsingintie - Rummunlyöjänkatu, Vaskiontie (mt 224) -Märyntie, Meriniitynkatu-Satamakatu,6 1 2 Mariankatu-Annankatu,6 1 1

13 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 13 Taulukko 7.2 Someron pahimmat paikat mustapisteindeksinä(ind5) ja kohteessa vuosina tapahtuneet onnettomuudet vakavuuden mukaan. IND5 kuol.joht. onn loukk.joht. onn om.vah. joht. onn Helsingintie (mt 52)-, Pärnämäentie Joensuuntie-Sepäntie, Joensuuntie-Jukolantie,6 3 Helsingintie (mt 52)-, Joensuuntie Turuntie (mt 281) Jokioistentien,4 1 5 ja Joensuuntien välissä Helsingintie (mt 52)-Turuntie (mt 281), ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET ELY-keskuksen onnettomuushinnoittelun mukaiset liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset (vuoden 25 hintataso) ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 471 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 2 7 euroa. Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin 15 2 % mm. erilaisina sosiaali- ja terveystoimen menoina sekä sairaspoissaoloista tai työkyvyttömyydestä aiheutuvina verotulojen menetyksinä. Salon seudulla viiden vuoden keskiarvona laskettuna vuotuiset onnettomuuskustannukset ovat yhteensä noin 47,5 milj. euroa, josta kuntien osuus on noin 7-9 milj. euroa. Kunnittain kustannukset jakautuvat seuraavasti: Kustannukset Kunnan osuus yhteensä vuodessa Salo 38,7 M 5,8-7,7 M Somero 8,8 M 1,3-1,8 M Liikenneturvallisuustyöhön ja ympäristön parantamiseen kohdistetut kustannukset palautuvat yleensä moninkertaisesti takaisin kunnalle onnettomuuksien vähentymisestä aiheutuvana onnettomuuskustannusten alentumisena. Suoraa yhteyttä on kuitenkin vaikea osoittaa.

14 14 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 milj. 9 8 Salo Somero Kuva 8.1 Viiden vuoden keskiarvona laskettuna kunnan osuus vuotuisista onnettomuuskustannuksista Salossa ja Somerolla.

15 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 15 LIITE 1. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Liikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut liikennetapahtuma, jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva (tie-, vesi-, ilma-, raide-) kulkuneuvo. Tieliikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä tiellä tai alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Omaisuusvahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut eikä vammautunut. Henkilövahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut tai vammautunut. Kuolemaan johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut 3 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Loukkaantumiseen johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut, mutta joku on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuuden uhrilla tarkoitetaan henkilöä, joka on kuollut tai vammautunut liikenneonnettomuudessa. Liikenneonnettomuudessa kuolleeksi katsotaan henkilö, joka on menehtynyt liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin 3 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Liikenneonnettomuudessa loukkaantuneeksi katsotaan henkilö, joka ei ole kuollut, mutta on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuudessa osalliseksi katsotaan kulkuneuvo, joka törmää toiseen kulkuneuvoon, jalankulkijaan, eläimeen tai johonkin esteeseen kulkuneuvo, jossa joku kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena tai joka vahingoittuu jalankulkija, joka kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena kulkuneuvo ja jalankulkija, joka vaikuttaa onnettomuuden syntymiseen vaikka ei olisikaan välittömästi siinä osallisena.